KIRJALLINEN KYSYMYS 677/2010 vp Stora Ensoa koskeva omistajaohjaus Eduskunnan puhemiehelle Vaikeassa talous- ja työllisyystilanteessa on maan työllisyyden ja valtiontalouden kestävyyttä ajatellen välttämätöntä turvata kansallisen metsäteollisuuden toimintaedellytykset ja tuotannon rakenteet. Valtion tavoitteissa omistajana korostetaan, että valtio pyrkii omaisuuden hoidossa mahdollisimman hyvään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kokonaisetuun. Omistajaohjauksessa tulee nähdä myös pitkäjänteinen kasvu. Viime vuoden aikana on selkeästi noussut pintaan se, miten Stora Enson ratkaisuissa otetaan huomioon metsäteollisuuden kansalliset intressit. Vakavaa huolta herättää se, että 35,2 prosentin omistus ei ole riittänyt varmistamaan Stora Enson hallituksen jäsenten valinnalla erityistä metsäteollisuuden osaamista ja suomalaisen metsäteollisuuden toimintaedellytysten huomioon ottamista. Ei ole mahdollista, että valtio-omistaja menee Stora Enson hallituksen selän taakse ja yhtiön hallitus toimitusjohtajan selän taakse aluekehityksen ja kansallisen metsäteollisuuden kannalta näin merkittävässä asiassa. Vastaamatta on jäänyt kysymys siitä, miten yhteiskuntavastuu toteutuu valtion omistajaohjauksessa. Valtion omistajaohjausta koskevassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä todetaan nimenomaan, että valtio voi sopia myös muiden osakkeenomistajien kanssa merkittävien alue-, teollisuus- ja työllisyyspoliittisten näkökohtien huomioon ottamisesta. Metsäteollisuuden merkitys kansallisesti ja Itä-Suomen aluekehityksen näkökulmasta ottaen huomioon Stora Enson ratkaisujen vakavat sosiaali- ja työllisyysvaikutukset antaa vahvat perusteet hakea ratkaisua kehittämistä ja työllisyyttä tukevalla tavalla. Onko omistajaohjauksesta vastaava ministeri neuvotellut ratkaisusta yhteiskuntavastuu näkökohdista ja mm. sosiaalisista vaikutuksista Kelan hallituksen puheenjohtajan, valtiovarainministeri Kataisen poliittisen valtiosihteerin Veli-Pekka Nummikosken kanssa? Onko suomalaisen metsäteollisuuden intressit otettu todella huomioon omistajaohjauksessa, sillä eihän kansallista etua aja se, että suomalaisen kannattavan paperiteollisuuden sopeuttamisella tuetaan Saksan tai Ruotsin paperiteollisuutta? Varkauden PK4:n tilaukset ja kannattavuus ovat olleet hyvässä kunnossa, ja PK4:llä on myös oma markkinarakonsa, koska yhtiön muut koneet eivät tee samoja tuotteita. Sanomalehtipaperin osuus tuotannosta on ollut vain 30 %. Huomiotta on jätetty mahdollisuus tuottaa joustavasti useita erikoislaatuja ja toimia ilman investointeja suuremmilla neliömassapainoilla tarpeen vaatiessa. PK4:n purkamista ei ole vielä aloitettu, joten valtion omistajaohjauksella on nyt viimeinen mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen nimeämällä ulkopuolinen taho selvittämään Stora Enson ja kansallisen metsäteollisuuden etujen suhdetta. Kysymys on sinivalkoisesta omistajapolitiikasta ja suomalaisen paperiteollisuuden turvaamisesta. Kyse on myös Kemiran lannoiteteollisuuden myynnin kaltaisten taloudellisten ja kilpailukykyä haittaavien vahinkojen välttämisestä. Ministeri Häkämies on vastauksessaan kirjalliseen kysymykseen KK 641/2010 vp jättänyt vastaamatta, miten hallituksen jäsenten valinnal- Versio 2.0
la on varmistettu metsäteollisuuden erityisosaaminen. Vastaamatta jäi myös kysymys Stora Enson yhteiskunnallisen vastuun ulkoistamisen hinnasta sosiaalisina ja työttömyyteen liittyvinä kustannuksina. Arvioimatta on myös ratkaisujen alue- ja teollisuuspoliittista perustaa ja kehitystä vaarantava vaikutus. Ministeri Häkämies toteaa, että "tuotantolaitoksia koskevissa päätöksissä ei ole kysymys toiminnan aiemmasta kannattavuudesta vaan tuotannon sopeuttamisesta kysyntään tavalla, joka parhaiten toteuttaa yhtiön etua". Miten omistajaohjauksesta vastaavat tietävät, miten yhtiön ja kansallista etua palvelee suomalaisen kannattavan tuotannon alasajo? Hallitus ei voi näin keskeisessä kansallisen metsäteollisuuden ja maan talouden ja hyvinvoinnin perustaa koskevassa asiassa istua katsomossa ja jättää ratkaisuja yhtiön toimitusjohtajan päätettäväksi. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ollut tietoinen siitä, että Varkauden PK4:n kannattavuus ja tilaukset ovat olleet hyvässä kunnossa ja että PK4:n tuotanto koostuu tuotteista, joita vastaavia yhtiön muut koneet eivät tee ja onko ministeri Häkämies valmis keväällä esitettyyn ulkopuoliseen selvitykseen Stora Enson johtamisen ja kansallisen metsäteollisuuden etujen eroavuuden selvittämiseksi ja PK4:n kehittämiseen toiminnan turvaavalla tavalla? Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 2010 Kari Rajamäki /sd 2
Ministerin vastaus KK 677/2010 vp Kari Rajamäki /sd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Kari Rajamäen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 677/2010 vp: Onko valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri ollut tietoinen siitä, että Varkauden PK4:n kannattavuus ja tilaukset ovat olleet hyvässä kunnossa ja että PK4:n tuotanto koostuu tuotteista, joita vastaavia yhtiön muut koneet eivät tee ja onko ministeri Häkämies valmis keväällä esitettyyn ulkopuoliseen selvitykseen Stora Enson johtamisen ja kansallisen metsäteollisuuden etujen eroavuuden selvittämiseksi ja PK4:n kehittämiseen toiminnan turvaavalla tavalla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kuten kirjallisen kysymyksen KK 641/2010 vp vastauksessa on todettu, Stora Enson tilinpäätös ja sen liiteaineisto eivät sisällä tehdaspaikkakunta- ja paperikonekohtaisia tietoja. Kaikki Stora Enson tilaukset ja toimitukset ovat yhtiön tilauksia ja toimituksia ja on yhtiön johdon päivittäistä liikkeenjohtamista päättää, millä tehdaspaikkakunnilla ja millä koneilla tilauksia vastaava tuotanto tapahtuu. Kysymys ei siten koskaan ole yksittäisen paperikoneen tilauksista ja kannattavuudesta vaan konsernin tilauksista ja konsernin tuotannon kannattavuudesta. Kun sanomalehtipaperin tuotanto on kokonaisuudessaan tappiollista, yksittäisten tuotantoyksiköiden, saati yksittäisten koneiden kannattavuuskaan ei voi olla hyvä vaan tuotantoa koskevissa ratkaisuissa on kysymys eri tuotantoyksiköiden suhteellisen tehokkuuden ja kannattavuuden vertailemisesta. Asiaa koskeneen keskustelun aikana on tullut esille, että Varkauden PK4:n tuotanto on koostunut muustakin kuin sanomalehtipaperista. Tämä ei kuitenkaan vaikuta siihen, että tuotantopäätökset tehdään konsernin eri tuotantoyksiköiden kokonaisvaltaisen tarkastelun perusteella. Kuten kirjallisen kysymyksen KK 641/2010 vp vastauksessa on myös todettu, Suomen voimassa olevan lainsäädännön mukaan suomalaisen osakeyhtiön johdon on huolellisesti toimien edistettävä yhtiön etua. Valtion omistajaohjauksella ei ole perusteita epäillä, että Stora Enson hallituksen ja toimivan johdon toiminta ei olisi yhtiön edun mukaista. Tuotannon uudelleen järjestämisessä eri maiden väliset kustannus- ja kilpailukykytekijät ovat erittäin merkityksellisiä ja kapasiteetin vähentämistä koskevat ratkaisut tehdään keskittämällä säilytettävä tuotanto konsernin kannalta kilpailukykyisimpiin tuotantoyksikköihin. Tätä koskevat ratkaisut kuuluvat osakeyhtiölain mukaisesti yhtiön hallitukselle ja toimivalle johdolle. Valtio ei voi omistajana vaatia globaalisti toimivalta yhtiöltä kilpailukykynsä menettäneen tuotannon ylläpitämistä eikä Stora Enson johtamista voida arvioida muusta kuin osakeyhtiölain mukaisesta yhtiön edun edistämisen näkökulmasta. Selvitysmiehen asettaminen arvioimaan yhtiön ja sen yhden omistajan intressien väitettyjä eroavuuksia ei ole perusteltua, eikä omistaja aseta selvitysmiestä, jonka tehtävä kohdistuisi yhtiön hallituksen ja toimivan johdon toimivallassa olevaan yksittäiseen liiketoiminnalliseen ratkaisuun. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 22 päivänä syyskuuta 2010 Ministeri Jyri Häkämies 4
Ministerns svar KK 677/2010 vp Kari Rajamäki /sd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 677/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Kari Rajamäki /sd: Har ministern som ansvarar för statens ägarstyrning varit medveten om att lönsamheten och beställningarna för pappersmaskinen PM4 vid Varkaus bruk har varit i gott skick och att bolagets övriga maskiner inte tillverkar motsvarande produkter som PM4 och är minister Häkämies redo för en utomstående utredning av Stora Enso -ledningens och den nationella skogsindustrins särgående intressen och för att utveckla funktionerna så att de tryggar driften för PM4 utifrån förslaget som lämnades i våras? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Såsom det har konstaterats i svaret på det skriftliga spörsmålet SS 641/2010 rd specificeras inte uppgifterna i Stora Ensos bokslut och i bilagorna till detta enligt fabriksorter och pappersmaskiner. Alla Stora Ensos beställningar och leveranser är bolagets beställningar och leveranser och det hör till företagsledningens dagliga rutiner att bestämma på vilka orter och med vilka maskiner produkterna som svarar mot en beställning tillverkas. Det är således aldrig fråga om beställningar och lönsamhet beträffande en viss pappersmaskin, utan om koncernens beställningar och det ekonomiska utbytet av koncernens produktion. När hela produktionen av tidningspapper går med förlust kan inte enskilda produktionsenheters, än mindre enskilda maskiners lönsamhet vara god, utan lösningarna för att organisera produktionen går ut på att jämföra olika produktionsenheters resultat och lönsamhet i förhållande till varandra. Under den debatt som förts i ärendet har det kommit fram att produktionen med PM4 i Varkaus har omfattat även andra produkter än tidningspapper. Detta inverkar emellertid inte på att besluten som gäller produktionen fattas på basis av en övergripande granskning av koncernens olika produktionsenheter. Såsom det ytterligare har konstaterats i svaret på det skriftliga spörsmålet SS 641/2010 rd ska enligt den gällande lagstiftningen i Finland ledningen för ett aktiebolag omsorgsfullt främja bolagets intressen. Det finns inga skäl för statens ägarstyrning att hysa tvivel om att Stora Ensos styrelse och verkställande ledning inte skulle arbeta för att främja bolagets intressen. När produktionen läggs om är faktorerna som gäller kostnader och konkurrenskraft av synnerligen stor betydelse vid en jämförelse mellan olika länder. Avgörandena i syfte att skära ner kapaciteten fattas genom att koncentrera den produktion som bevaras till sådana produktionsenheter inom koncernen som är de mest konkurrenskraftiga. Dessa avgöranden är enligt aktiebolagslagen en uppgift för bolagets styrelse och verkställande ledning. Staten kan inte i egenskap av ägare kräva att ett bolag som verkar globalt ska upprätthålla en produktion som har förlorat sin konkurrenskraft och sättet för hur Stora Enso leds kan inte bedömas ur någon annan synvinkel än att det ska främja bolagets intressen så som aktiebolagslagen föreskriver. Att tillsätta en utredningsman för att bedöma påstådda skillnader mellan bolagets och en av dess ägares intressen är inte motiverat. En ägare tillsätter inte heller någon utred- 5
Ministerns svar ningsman med uppdrag att lösa en enskild fråga i affärsverksamheten som hör till bolagsstyrelsens och den verkställande ledningens behörighet. Helsingfors den 22 september 2010 Minister Jyri Häkämies 6