TOIMIVATKO KALATIET?

Samankaltaiset tiedostot
Petri Karppinen tutkija, biologi, FM, jatko-opiskelija

Nousukalamäärät Kymijoen Koivukosken säännöstelypadon kalatiessä syksyllä 2011 VAKI -kalalaskurin perusteella

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2014

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2013

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2015

Luonnonmukaiset kalatiet ja uudet lisääntymisalueet

VAELLUSKALOJEN MÄÄRÄN ARVIOINTI KYMIJOEN KOIVUKOSKEN JA KORKEAKOSKEN KALATEISSÄ VUONNA 2016

Luonnonmukaisten kalateiden mahdollisuudet Paimionjoella

Luonnonmukaiset kalatiet, esimerkkejä ja mahdollisuudet Suomessa

2. Virhon mielipide Voikosken kalatien rakennussuunnitelmasta

Lohen- ja meritaimenen palautus Kemijoen vesistöön. Kemijoen alaosan kalatieratkaisut

Sateenvarjo III

Luonnonmukaiset ohitusuomat

Vaellusyhteydet voimalaitosten yhteydessä

Kala- ja vesijulkaisuja nro 231. Haikonen, A., Kervinen, J. ja Karppinen, P.

9M UPM Kymmene Oyj

KISSAKOSKEN KALATIESEURANTA VUONNA 2017

Kala- ja vesitutkimuksia nro 98. Petri Karppinen & Ari Haikonen

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

POHJOLAN VAELLUSKALA- JA KALATIESYMPOSIO

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2010

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Vaelluskalat ja vaelluskalajoet Suomessa

Helsingin kaupunki Esityslista 6/ (6) Ympäristölautakunta Ysp/

Itämeren tila: ympäristömyrkkyjen pitoisuudet kalassa

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

Kalatiehankkeiden kuulumiset OULUJOKI. Anne Laine Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

MUSTIONJOEN ALASVAELLUSTUTKIMUS

HAVAINTOJA KALASYDÄMEN TESTAUKSEEN LIITTYVÄSTÄ TOIMINNASTA

Istukkaitten ja villien taimenten vaellukset Keski-Suomessa. Kalastusaluepäivä Pentti Valkeajärvi Konneveden kalatutkimus ry

Sähkökoekalastukset vuonna Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2011

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2012

Kalasta tietoa -visa Tehtävät

Kari Stenholm. Virtavesien hoitoyhdistys ry

Kalatiestrategian toimeenpanon edistyminen

Kalastusrajoitukset, vaelluskalavesistöt ja kalastusrajoituspalvelu

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Vaelluskalaseminaari 22. syyskuuta 2011 Näkökulmia vaelluskalojen hoidon kehittämiseen vesivoimalaitosten patoamissa joissa

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Pielisen Järvilohi ja Taimen hanke. Smolttipyyntiraportti Timo Hartikainen

KALOJEN KIINNIOTTO JA YLISIIRTO

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

Lohikalakantojen palauttaminen suuriin rakennettuihin jokiin. Jaakko Erkinaro Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Vaelluskalakantojen palauttaminen rakennettuihin jokiin

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2013

Alasvaellusrakenteen jatkosuunnittelu ja kehittely (Billnäs) Kuva: Piia Nordström, Raaseporin kaupunki

KOKEMÄENJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET HARJAVALLAN VOIMALAITOKSEN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Yhteistyöllä vaelluskalakantoja elvyttämään

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA Heikki Holsti 2012

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Kokemäenjoen ja sen edustan merialueen kalansaaliiden kehitys velvoitetarkkailutulosten valossa

HARJUNPÄÄNJOEN SÄHKÖKOEKALASTUKSET LEINEPERIN RUUKIN ALAPUOLISILLA KOSKI- JA VIRTAPAIKOILLA VUONNA 2014

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Asia: Hiitolanjoen Voima Oy, kalateiden rakentaminen Ritakosken ja Kangaskosken voimalaitosten ohi, Rautjärvi

Kalan syöntisuositusten uudistamistarve

ENNUSTAVAT MALLIT VAELLUSKALALASKENNAN APUNA

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

Vantaanjoen ja Keravanjoen vaelluskalakantojen nykytila ja tarvittavat jatkotoimenpiteet

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Vaeltavien ja uhanalaisten kalakantojen elvyttäminen - tilannekatsaus

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

Vaelluskalakärkihankkeen tulokset

Kokemäenjoen & Harjunpäänjoen sähkökoekalastukset 2011

Vaelluskalojen kestävä kalastus

1 JOHDANTO. 1.1 Tausta

Tuusulanjoen kunnostukseen liittyvä kalastotarkkailu vuonna 2004

7 Lohien ja haukien telemetriatutkimus Oulujoen alaosalla

Vaelluskalafoorumi , Kauko Poikola. Korkeakosken kalatietilanne

Perustietoa Hiitolanjoesta

Unelmakalapaikkakyselyn yhteenveto Isoja elämyksiä kotiaan kalavesiltä -hanke

Vaelluspoikasten alasvaellusongelmat: Potentiaalisia ratkaisuvaihtoehtoja

KARJAANJOEN VESISTÖN KALATALOUDEN HISTORIASTA

Kala- ja vesimonisteita nro 112. Ari Haikonen ja Oula Tolvanen

Kari Stenholm Virtavesien hoitoyhdistys Virho ry

Toimivatko kalatiet? - Projekti loppusuoralla

Kemijoen kalanhoitovelvoitteen vaihtoehdot

Kalaonnea! EUROOPAN YHTEISÖN OSITTAIN RAHOITTAMA KAMPANJA. Pro Kala ry

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Puulan taimenista ( lohista ) ja vähän muistakin kaloista

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Miten Suomen kala.estrategia vastaa kalojen suojelutarpeeseen? Mikko Koivurinta Uudenmaan ELY- keskus Ympäristöakatemia

Alueellisen kalatalousviranomaisen puheenvuoro

Ankerias Kokemäenjoen suulla Tutkimukset (2014-)2015

Perustietoa Hiitolanjoesta

Sähkökoekalastukset vuonna 2017

VARSINAIS-SUOMEN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

VAELLUSKALAT PALAAVAT IIJOKEEN VAELLUSKALOJEN PYYNTIMENETELMÄT JA -PAIKAT SEKÄ NIIDEN TESTAUS IIJOEN ALAOSASSA

Poikasten alasvaelluksen problematiikka rakennetuissa joissa

Kalan kulkua, kalakantojen luontaista lisääntymistä ja monimuotoisuuden ylläpitoa edistävät hankkeet

Korvaavat habitaatit Imatran kaupunkipuron toteutus ja Hiitolan-, Pielis-, Lieksan- ja Iijoen tuotantomahdollisuuksista

Rakennettujen lisääntymisuomien toimivuus - tutkimukset Imatran kaupunkipurolla

Nousulohien käyttäytyminen voimalaitosten alakanavissa ja kalatiehen. tekijät: kirjallisuuskatsaus

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

SISÄLLYSLUETTELO 1. TAUSTAA...2

Transkriptio:

Isohaaran uusi kalaporras ei toimi toivotulla tavalla -YLE 3.8.216 TOIMIVATKO KALATIET? Petri Karppinen, tutkija, biologi, FM Kalatiet eivät toimi Kalatiet ovat rahanhaaskausta Kalaportaiden rakentaminen ei kannata järvilohet Pielisjoen yläjuoksulle autokyydillä - Karjalainen 4.7.216 Kemijoen miljoonaluokan kalaportaat ovat käytännössä hyödyttömät - Maaseudun Tulevaisuus 24.7.216 Fiskvägarna i Svartån kanske inte alls fungerar som de borde Kalateiden toimivuudessa on hurjia eroja Suomi on peränpitäjä -YLE 6.9.217 -YLE Västnyland ja Västra Nyland 4.4.217

Norrforsin kalatietä nousi 216 lähes 1 lohta ja taimenta Tuulomajoen kalaportaasta 4 12 lohta vuosittain Oulujoki oli suljettuna vaelluskaloilta lähes 6 vuotta kalatien avaamisen 23 jälkeen jokeen noussut yli 5 lohikalaa ja kymmeniä tuhansia yksilöitä muita lajeja Äänekosken kalatiessä vaeltaa vuosittain tuhansia kaloja Uusi kalatie toimii lohi kutenut onnistuneesti joen yläosalla ensi kertaa 3 vuoteen! - Environment Agency, UK. 3.1.217 Kissakoskea luikerrellut 17 kalaa, 1 eri lajia - Yle 19.9.217

Miten määritellään kalatie? - rakennelma, joka mahdollistaa kalojen liikkumisen esteen ohitse - avaa uuden, tai säilyttää tai palauttaa aiemman vaellusyhteyden - ohitusuoma on kalatie - avattu jokiuoma tai muunneltu koski ei ole kalatie Miten määritellään toimiva kalatie?

Miten määritellään toimiva kalatie? Kalat kulkevat sen kautta päästäkseen esteen ohitse. - toteaminen edellyttää seurantaa - kalojen vapaa eteneminen kalatiessä - kalalaskurit, vedenalaiskamerat, lähetinseurannat Esimerkkitapauksia: Koivukoski, Kymijoki Äänekoski, Viitasaaren-Saarijärven reitti Kissakoski, Mäntyharjun reitti

KOIVUKOSKI Fish pass - n. 4 km jokisuulta (c. 4 km from the sea) Dam Kaksi kalaporrasta: (2 fish passes): 1. Säännöstelypato (1933); 1 m3/s 2. Voimalaitos v:sta 199 (1933);,4 m3/s Former riverbed Fish pass Power station Sisältää Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkiston aineistoja, kopiointilupa: 81/kp/4

4.6. 8.6. 12.6. 16.6. 2.6. 24.6. 28.6. 2.7. 6.7. 1.7. 14.7. 18.7. 22.7. 26.7. 3.7. 3.8. 7.8. 11.8. 15.8. 19.8. 23.8. 27.8. 31.8. 4.9. 8.9. 12.9. 16.9. 2.9. 24.9. 28.9. 2.1. 6.1. 1.1. 14.1. 18.1. 22.1. 26.1. 3.1. 3.11. 7.11. 11.11. Säänn.pato 3-12 m3/s Laskuriaineisto: Kala- ja vesitutkimus Oy päivämäärä virtaama, pato 4 3 2 1 yksilöä/vrk, voimala 18 1 8 6 4 5 16 14 4 12 3 Toimii huonosti! 2 1 2 päivämäärä Laskuriaineisto: Kymijoen vesi ja ympäristö ry 1 8 6 4 2 virtaama 5 yksilömäärä yksilöä/vrk, pato virtaama 212, pato (dam fish pass) 4.6. 8.6. 12.6. 16.6. 2.6. 24.6. 28.6. 2.7. 6.7. 1.7. 14.7. 18.7. 22.7. 26.7. 3.7. 3.8. 7.8. 11.8. 15.8. 19.8. 23.8. 27.8. 31.8. 4.9. 8.9. 12.9. 16.9. 2.9. 24.9. 28.9. 2.1. 6.1. 1.1. 14.1. 18.1. 22.1. 26.1. 3.1. 3.11. 7.11. 11.11. yksilömäärä 212 Nousee 1311 lohikalaa Voimalaitos 41 m3/s 212, voimala (power station fish pass) virtaama, voimala 18 16 14 12

213 Nousee 1638 lohikalaa Voimalaitos Koivukosken kahdella kalaportaalla vaelluskaloille näyttäisi Säänn.pato kelpaavan lähinnä vain säännöstelypadon porras 2-45 m3/s - Aquarius 216 1 m3/s -?- yksilöä/vrk, pato 213, voimala (power station fish pass) virtaama, pato 8 yksilöä/vrk, voimala 16 8 16 14 4 8 6 2 4 yksilömäärä 1 Toimii sittenkin! 6 virtaama 12 4 päivämäärä 12 8 6 2 4 2 5.6. 9.6. 13.6. 17.6. 21.6. 25.6. 29.6. 3.7. 7.7. 11.7. 15.7. 19.7. 23.7. 27.7. 31.7. 4.8. 8.8. 12.8. 16.8. 2.8. 24.8. 28.8. 1.9. 5.9. 9.9. 13.9. 17.9. 21.9. 25.9. 29.9. 3.1. 7.1. 11.1. 15.1. 19.1. 23.1. 27.1. 31.1. 4.11. 8.11. 12.11. 14 1 2 5.6. 9.6. 13.6. 17.6. 21.6. 25.6. 29.6. 3.7. 7.7. 11.7. 15.7. 19.7. 23.7. 27.7. 31.7. 4.8. 8.8. 12.8. 16.8. 2.8. 24.8. 28.8. 1.9. 5.9. 9.9. 13.9. 17.9. 21.9. 25.9. 29.9. 3.1. 7.1. 11.1. 15.1. 19.1. 23.1. 27.1. 31.1. 4.11. 8.11. 12.11. yksilömäärä 6 virtaama, voimala Laskuritiedot: Kymijoen vesi ja ympäristö ry päivämäärä virtaama 213, pato (dam fish pass)

Kymijoki, Koivukosken kalatiet lohi Normaalit virtaamat taimen kirjolohi säyne turpa toutain Molemmilla kalaportailla näyttäisi olevan oma merkityksensä lohen ahven nousuvaelluksen kannalta Koivukosken vaihtelevissa virtausolosuhteissa. särki Säännöstelypadon kalaporras on lohien pääasiallinen reitti runsaalla virtaamalla, lahna kun taas voimalaitoksen portaan merkitys korostuu keskimääräisillä hauki jokivirtaamilla. - Kala- ja vesijulkaisuja nro 132, 213. salakka nahkiainen ankerias suutari siika Aineisto: Kymijoen Vesi ja Ympäristö ry, paitsi 212 pato; Kala- ja vesitutkimus Oy

Äänekosken kalatie 214 215 laskuri + video - 348 kalaa ylös, 566 alas - lisäksi rekisteröitymättömät, alle 16 cm kalat (tuhansia?) - ainakin 7 lajia - taimen: 59 ylös, 27 alas (Kala- ja vesitutkimus Oy)

Kissakosken uusi kalatie (rak.v. 212) Kissakoskea luikerrellut 17 kalaa, 1 eri lajia - YLE 19.9.217 Pääasiassa salakkaa ja särkiä, taimenia 13, ankeriaita 26 (tilanne 14.9.217; Kymijoen vesi ja ympäristö ry) 213: kalalaskuri + video - ylös 299 kalaa, alas 43, 1 taimen - lisäksi rekisteröitymättömät, alle 16 cm pitkät kalat (tuhansia?) (Kala- ja vesitutkimus Oy)

Miten mitata kalatien toimivuutta? 1. Kalamäärät; mikä on odotettava määrä? Entä riittävä määrä? 2. Lajit; myös pienet kalat ja muut heikot uimarit 3. Nousun sujuvuus; kuinka kauan aikaa kuluu hakeutumiseen ja läpäisyyn 4. Houkuttavuus; kuinka suuri osa kalatien suulle kertyvistä kaloista nousee. 5. Läpäisytehokkuus; kuinka suuri osa kalatiehen nousseista ui lävitse 3, 4 JA 5 RIIPPUVAISIA KALALAJISTA JA MOTIVAATIOASTEESTA

Kymijoki 212-213 nousulohien lähetinseuranta Jokisuulla merkittiin lähettimellä 112 lohta ja 8 taimenta - lohista jokeen yli 8 % (taimenet: 37 %) - n. 4 % lohista ei nouse edes padolle saakka - 12 kalaa (2 %) käväisi padon kalaportaalla menemättä läpi - padolla käyneistä nousi portaisiin 35 % lohista, taimenista yksi - portaaseen hakeutumiseen ja läpäisyyn 1 17 tuntia (ka. 5 tuntia) - taimenella kalatien houkuttavuus ja läpäisytehokkuus 1 %

SELVITYKSIÄ Fjelstad, Alfredsen & Forseth 213-316 lohelle tarkoitettua kalatietä - 72 % täysin toimivaa - 6 % osittain toimivaa - ongelmallisia 22 %, pääasiassa rikkonaisia Bunt et al. 212; Noonan et al. 212-84 kalateiden seurantatutkimusta - Erityyppisiä kalatieratkaisuja, mm. kalahissit - Houkuttavuus ja läpäisytehokkuus vaihteli 1 % - Ei eroa teknisten (allastyyppiset) ja luomu-kalateiden välillä, läpimeno hieman tehokkaampaa teknisissä (Noonan et al. 212) tai luonnonmukaisissa (Bunt et al. 212) - Luonnonmukaisten houkuttavuus heikko (Bunt et al. 212) - Tärkeimmät vaikuttavat tekijät: KALALAJI, KALATIEN RAKENTEET JA HYDRAULISET OLOSUHTEET

YHTEENVETO Kalatiet toimivat hyvin suunnitellut parhaiten Suunnittelua tulee edelleen kehittää Tutkimusta lisää; esim. luomu-kalateiden potentiaali? Kalan motivaatio tärkein liikuttava tekijä Parannettava motivaatiotekijöitä padon yläpuolella Niin kauan kuin pato pysyy, toimiva kalatie on paras ratkaisu Realistiset odotukset ja tavoitteet määrien suhteen Kalatie ei ole ongelma vaan osa ratkaisua!