Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Samankaltaiset tiedostot
METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Energiapuun varastointi Jukka Pekka Luiro. Energiapuun korjuun laatukoulutuspäivä-evo

Metsäenergiaa tarvitaan

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Suomen metsien inventointi

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Energiapuukauppa. Energiapuukauppaa käydään pitkälti samoin periaattein kuin ainespuukauppaakin, mutta eroavaisuuksiakin on

Kokonaispuuston tilavuus hakkeeksi muutettuna on 29,01 irtokuutiometriä.

Hakkuutyön tuottavuus kaivukonealustaisella hakkuukoneella ja Naarva EF28 hakkuulaitteella

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

Energiapuun laadukas korjuutekniikka

Energiapuun kasvatus

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Yhdistelmäkoneen ja yksioteharvesteriketjun. ensiharvennuksilla

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Tukien pääperiaatteita

Ennakkoraivaus osana ensiharvennuspuun korjuuta

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

Taimikonhoidon perusteet.

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS

Kokonaispoistuman tilavuus hakkeeksi muutettuna on 38 irtokuutiometriä

MENETELMÄ YLITIHEIDEN NUORTEN METSIEN HARVENNUKSEEN

Taitaja 2011 finaalitehtävät Metsäkoneenkäyttö

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

MARV Metsikkökoealaharjoitus Aluepohjaiset laserpiirteet puustotunnusten selittäjinä. Ruuduille lasketut puustotunnukset:

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Kalle Kärhä: Integroituna vai ilman?

Uusiutuvan energian velvoite Suomessa (RES direktiivi)

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

ENERGIAPUUN KORJUUTEKNIIKKAA. Esa Kinnunen

Liite 5 Harvennusmallit

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Tuloksia metsikön kasvatusvaihtoehtojen vertailulaskelmista. Jari Hynynen & Motti-ryhmä/Metla

ENERGIAPUUN KUSTANNUSTEN JA ARVON MUODOSTUMISESTA VESA TANTTU TTS - TYÖTEHOSEURA HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULU, EVO

Metsänmittausohjeita

Korjuun laadunseuranta eri-ikäishakkuissa

Energiapuun laadukas korjuu

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Energiapuu ja metsänhoito

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Poimintahakkuiden puunkorjuu Matti Sirén

Metsäkonepalvelu Oy

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

Puunhankinnan haasteet turv la Päättäjien 30. Metsäakatemian maastovierailu , Oulu

METSÄ SUUNNITELMÄ

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

ENERGIAPUUN HANKINNAN ARVOKETJUT JA KANNATTAVUUS ARTO KETTUNEN TTS

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ LAADUKKAAN HAKKEEN TUOTTAMISESTA LÄMPÖYRITYSKOHTEISIIN. Urpo Hassinen

60 % havupuita 40 % lehtipuita. Haapa, harmaaleppä, hieskoivu ym. lehtipuuvesakko. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0

Poistettavien puiden valinta laatuperustein harvennushakkuulla

ENERGIAPUUN KORJUU KONE- JA MIESTYÖN YHDISTELMÄNÄ. Metka-koulutus

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

NUORTEN METSIEN RAKENNE JA KEHITYS

KAUPIN METSÄTAITORATA

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Korjuuvaurioiden vähentäminen harvennushakkuissa

Korjuujäljen tarkastukset Harvennushakkuut ja energiapuuhakkuut

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Energiapuuharvennusten korjuujälki mitataan vähintään 300 kohteelta. Perusjoukon muodostavat energiapuunkorjuun kemera-hankkeet.

Harvennushakkuut ja laatupuun kasvattaminen

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä Vantaa TERVETULOA!

Korjuu ja toimitukset Lapin 59. Metsätalouspäivät

Systemaattisen harvennuksen periaate. Metka-koulutus / / Hartola Arto Kettunen / TTS

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

Eri-ikäisrakenteisten metsien korjuu ja korjuujälki

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

SIMO-seminaari Helsinki

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

- jl,, ' ',, I - '' I ----=-=--=--~ '.:i -

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Metsäenergia Pohjanmaalla

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun korjuu harvennusmetsistä

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Integroidusti vai erilliskorjuuna koko- vai rankapuuna?

Transkriptio:

Energiapuuharvennuskohteen valinta METKA-hanke 2014

Ryhmätyö - ryhmätyö 10 min (kaikki ryhmät) - ryhmätyön purku 10 min Mitkä ovat energiapuuharvennuksen vaikeimmat kohdat? Kohteen rajaaminen? Hinnoittelu / kannattavuus? Tuet? Korjuu? Muut tekijät?

Sisältö 1. Energiapuuharvennuskohteen valinta, mittaaminen ja hinnoittelu 2. Korjuun suunnittelu 3. Varastopaikan suunnittelu

Kohteen valinta Kohteelta ei kannata ostaa / korjata energiapuuta, jos 1. Kohde ei täytä Kemeran tukiehtoja 2. Kohteella ei ole vielä harvennustarvetta lepo, taimikonhoito tai ennakkoraivaus 3. Poistuman keskijäreys (litraa/runko) ja/tai energiapuun poistuma (m3/ha) liian pieni 4. Kuljetusmatkat, huonot varastointiolosuhteet tms. vaikeat olosuhteet aiheuttavat liikaa ylimääräisiä kustannuksia 5. kohde sopii paremmin ainespuuharvennukseen, lisäarvo metsänomistajalle ainespuuna ylittää energiapuuvaihtoehdon

Energiapuuharvennuskohteen mittaus- ja päätöskaavio ETUKÄTEEN SELVITETTÄVISSÄ - Metsänomistaja, - Metsikön pinta-ala - Ei aiempaa Kemeraa 2. Metsikön puuston ja korjuukelpoisuuden mittaus - Valtapituus (ja keskipituus), - Jäävän puuston läpimitta (painotettu) - Runkoluvut (ennen jälkeen => poistuma) - Pohjapinta-ala, m2/ha - Näkemäraivauksen tarve (k/e) Metsänhoidollinen tarve Poistuman määrä: m3/ha ja Litraa/runko Kemeraehtojen täyttyminen Ympyräkoealoilta (r=4 m) poistuman rkl ja keskijäreys (K/E) Energia- / Ei Kyllä Lepo, taimikonhoito tai ennakkoraivaus ainespuu- tarjous Tarjous ainespuusta

Tarkista kohteen Kemera-kelpoisuus etukäteen 1. Hankkeen pinta-ala vähintään 1 ha. Hanke voi koostua 2. kehitys-lk:n ja taimikon hoidosta useammalta kuviolta. 2. Ei kemera- tukea aiemmin 3. Jäävä puusto valtapituus enintään 14 m (havupuustot) tai 15 m (lehtipuustot), jos korjataan myös ainespuuta ja ppa:lla painotettu d 1,3 m alle 16 cm, runkoluku ylitiheässäkin max. 2000 kpl/ha. x x x x 4. Poistuma vähintään 1 000 runkoa/ha (poistettujen kantoläpimitta > 4 cm). 5.8.2014 6

Koealojen määrittäminen metsikköön 2 1 3 3 1 2

Koealatietojen laskenta Metsänomistaja Päiväys Tila: Metsikkökuvion numero: Metsikön pinta-ala, hehtaaria: Koeala 1 Koeala 2 Koeala 3 Koeala 4 Koeala 5 Koeala 6 Kuvion keskiarvo A Jäävän puuston valtapituus, metriä Kemera: havupuu alle 14, lehtipuu alle 15 metriä Poistuman keskipituus, metriä B C Jäävän puuston keskiläpimitta (D1,3 m): Mittaa jäävistä puista toiseksi pienimmän ja toiseksi suurimman keskiarvo. Kemera: jäävän puuston keski-lpm max. 16 cm Puuston runkoluku, kpl D Jäävän puuston runkoluku, kpl Kemera: mh-suositustukset (max. 2000 kpl / ha) Poistettavien (> 5 cm) puiden runkoluku, E Kemera: pois > 1000 runkoa(kantoläpimitta > 4 cm) F Koealan puuston pohjapinta-ala(ppa), m2: Laske D1,3 yli 5 cm:n runkojen PPA. G Rinnankorkeudelta alle 5 cm:n paksujen puiden raivaustarve (Lukumäärä / Ei ole) H Poistuman pohjapinta-ala, m2/ha (katso harvennusmallista) I Poistuman kokonaismäärä, m3/ha (katso relaskooppitaulukosta) J Poistuman keskijäreys, litraa/runko (laske: poistuman m3 / poistuman runkoluku) K Mahdollinen kokopuukorjuun lisämassa (%) L Energiapuun kokonaismäärä, m3 Lisätietoja: 8

Energiapuuharvennuskohteen mittaus- ja laskentaohje 1. Kemera-kelpoinen metsänomistaja 2. Kohdemetsikkö ei ole saanut aiempaa Kemera-rahoitusta 3. Kemera-hankkeen pinta-ala > 1 ha 4. Sijoita koealat edustaviin paikkoihin metsikössä 5. Mittaa valtapituus (max=havup. 14m/Lehtip. 15 m / Energiapuu 100%=ei rajaa) 6. Arvioi poistettavien puiden keskipituus (yleensä 2 3 m valtapuita lyhyempiä) 7. Mittaa / arvioi harvennuksen jälkeen jäävien puiden keskiläpimitta (max=16 cm PPA:lla painotettuna) 8. Mittaa / arvioi puuston kokonaisrunkoluku 9. Mittaa / arvioi jäävän puuston määrä, max= 2000 kpl/ha 10. Laske poistettavien, d1,3 > 5cm, puiden määrä: min= 1000 kpl / ha (Kemera: pois > 1000 runkoa, joiden kantoläpimitta > 4 cm) 11. Mittaa koealan puuston pohjapinta-ala, m2/ha 12. Katso harvennusmallista poistuman pohjapinta-ala, m2/ha 13. Katso relaskooppitaulukosta poistuman PPA:n ja poistuman keskipituuden perusteella kokonaispoistuma, m3/ha 14. Laske poistuman keskijäreys (L/runko) = poistuma / poistuman runkoluku 15. (Korjaa tarvittaessa rankapuun määrää kokopuun lisäosuudella)

Eteläsuomalaisia tyypillisiä runkotilavuuksia energiapuuharvennuksissa Mänty Puun Puun läpimitta, cm pituus, 5 6 7 8 9 10 11 12 13 metriä Männyn runkotilavuus, litraa 6 7 10 13 17 22 27 7 8 11 15 20 25 31 37 44 8 9 13 17 22 28 34 41 49 57 9 10 14 19 25 31 38 46 54 63 10 11 15 21 27 34 42 50 59 69 11 17 23 30 37 46 55 65 76 12 25 32 40 50 60 70 82 13 35 44 53 64 76 89 Luku on myös poistuman määrä kuutioissa 1000 poistettavaa runkoa kohden

Kemera-tarkastusten taulukko painotetun keskiläpimitan mittaukseen tilanteissa kun metsikön puiden kokojakauma on vaihteleva (eli yleensä metsikössä ei ole tehty taimikonhoitoa) Taulukko pohjapinta-alalla punnitun keskiläpimitan laskemiseksi kiinteäalaisten (esim. ympyrä-)koealojen toiseksi pienimmän ja toiseksi suurimman puun avulla. D 1,3 cm 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 2 2,0 2,7 3,6 4,6 5,6 6,6 7,6 8,7 9,7 10,7 11,7 12,7 13,8 14,8 15,8 16,8 17,8 18,8 19,8 20,8 21,8 22,8 23,8 24,9 25,9 26,9 27,9 28,9 29,9 30,9 31,9 32,9 33,9 34,9 3 3,0 3,6 4,5 5,4 6,4 7,4 8,4 9,4 10,4 11,5 12,5 13,5 14,5 15,6 16,6 17,6 18,6 19,6 20,6 21,7 22,7 23,7 24,7 25,7 26,7 27,7 28,7 29,7 30,7 31,7 32,8 33,8 34,8 4 4,0 4,6 5,4 6,3 7,2 8,2 9,2 10,2 11,2 12,2 13,2 14,3 15,3 16,3 17,3 18,4 19,4 20,4 21,4 22,4 23,5 24,5 25,5 26,5 27,5 28,5 29,5 30,6 31,6 32,6 33,6 34,6 5 5,0 5,6 6,3 7,2 8,1 9,0 10,0 11,0 12,0 13,0 14,0 15,0 16,0 17,1 18,1 19,1 20,1 21,2 22,2 23,2 24,2 25,3 26,3 27,3 28,3 29,3 30,3 31,4 32,4 33,4 34,4 6 6,0 6,6 7,3 8,1 8,9 9,9 10,8 11,8 12,8 13,8 14,8 15,8 16,8 17,8 18,8 19,9 20,9 21,9 22,9 24,0 25,0 26,0 27,0 28,1 29,1 30,1 31,1 32,1 33,2 34,2 7 7,0 7,6 8,2 9,0 9,8 10,7 11,7 12,6 13,6 14,6 15,6 16,6 17,6 18,6 19,6 20,6 21,6 22,7 23,7 24,7 25,7 26,8 27,8 28,8 29,8 30,9 31,9 32,9 33,9 8 8,0 8,6 9,2 10,0 10,8 11,6 12,5 13,4 14,4 15,4 16,4 17,3 18,3 19,4 20,4 21,4 22,4 23,4 24,4 25,5 26,5 27,5 28,5 29,6 30,6 31,6 32,6 33,7 9 9,0 9,6 10,2 10,9 11,7 12,5 13,4 14,3 15,2 16,2 17,2 18,1 19,1 20,1 21,1 22,2 23,2 24,2 25,2 26,2 27,2 28,3 29,3 30,3 31,3 32,4 33,4 10 10,0 10,5 11,2 11,9 12,6 13,5 14,3 15,2 16,1 17,0 18,0 19,0 19,9 20,9 21,9 22,9 23,9 24,9 26,0 27,0 28,0 29,0 30,0 31,1 32,1 33,1 11 11,0 11,5 12,2 12,9 13,6 14,4 15,2 16,1 17,0 17,9 18,8 19,8 20,8 21,7 22,7 23,7 24,7 25,7 26,7 27,7 28,8 29,8 30,8 31,8 32,8 12 12,0 12,5 13,2 13,8 14,6 15,3 16,2 17,0 17,9 18,8 19,7 20,6 21,6 22,6 23,5 24,5 25,5 26,5 27,5 28,5 29,5 30,5 31,6 32,6 13 13,0 13,5 14,1 14,8 15,5 16,3 17,1 17,9 18,8 19,7 20,6 21,5 22,4 23,4 24,4 25,3 26,3 27,3 28,3 29,3 30,3 31,3 32,3 14 14,0 14,5 15,1 15,8 16,5 17,2 18,0 18,8 19,7 20,6 21,5 22,4 23,3 24,2 25,2 26,2 27,1 28,1 29,1 30,1 31,1 32,1 15 15,0 15,5 16,1 16,8 17,5 18,2 19,0 19,8 20,6 21,5 22,4 23,3 24,2 25,1 26,0 27,0 28,0 28,9 29,9 30,9 31,9 16 Esim. Jos toiseksi pienin runko on läpimitaltaan 10 cm ja toiseksi suurin 16,0 16,5 17,1 17,8 18,4 19,2 19,9 20,7 21,5 22,4 23,3 24,1 25,0 26,0 26,9 27,8 28,8 29,8 30,7 31,7 17 runko on 16 cm, saadaan pohjapinta-alalla painotetuksi 17,0 17,5 18,1 18,7 19,4 20,1 20,9 21,7 22,5 23,3 24,2 25,0 25,9 26,8 27,8 28,7 29,6 30,6 31,6 18 keskiläpimitaksi taulukosta 14,3 cm 18,0 18,5 19,1 19,7 20,4 21,1 21,8 22,6 23,4 24,2 25,1 25,9 26,8 27,7 28,6 29,6 30,5 31,4 19 Kuviokohtainen tulos saadaan laskemalla koealojen tulosten keskiarvo. 19,0 19,5 20,1 20,7 21,4 22,1 22,8 23,6 24,4 25,2 26,0 26,9 27,7 28,6 29,5 30,4 31,4 20 Mitä useampia koealoja mitataan, sitä 20,0 20,5 21,1 21,7 22,4 23,0 23,8 24,5 25,3 26,1 26,9 27,8 28,6 29,5 30,4 31,3 21 luotettavampia tuloksia saadaan. 21,0 21,5 22,1 22,7 23,3 24,0 24,7 25,5 26,2 27,0 27,9 28,7 29,5 30,4 31,3 22 Tätä taulukkoa ei käytetä relaskooppikoealoilla 22,0 22,5 23,1 23,7 24,3 25,0 25,7 26,4 27,2 28,0 28,8 29,6 30,5 31,3 23 23,0 23,5 24,1 24,7 25,3 26,0 26,7 27,4 28,2 28,9 29,7 30,5 31,4 24 24,0 24,5 25,1 25,7 26,3 27,0 27,7 28,4 29,1 29,9 30,7 31,5 25 Jos rungot ovat 13 ja 18 cm niin painotettu keski- 25,0 25,5 26,1 26,7 27,3 28,0 28,6 29,3 30,1 30,8 31,6 26 26,0 26,5 27,1 27,7 28,3 28,9 29,6 30,3 31,0 31,8 27 lpm on taulukon mukaan 16,3 cm (eikä 15,5 cm). 27,0 27,5 28,1 28,7 29,3 29,9 30,6 31,3 32,0 28 28,0 28,5 29,1 29,7 30,3 30,9 31,6 32,3 29 Jakaumalla on siis merkitystä kun toiseksi 29,0 29,5 30,1 30,6 31,3 31,9 32,6 30 30,0 30,5 31,1 31,6 32,2 32,9 31 pienimmän ja toiseksi suurimman puun kokoero 31,0 31,5 32,1 32,6 33,2 32 32,0 32,5 33,1 33,6 33 ensiharvennusvaiheessa on 5 cm tai enemmän. 33,0 33,5 34,1 34 34,0 34,5 35 35,0

Rangan ja kokopuun hankintakustannus, /m3 11 17 25 34 46 60 76 litraa/runko Tulot energiasisällöstä 40 45 /m3 Lähde: VTT tiedotteita 2564

Hinnoitteluun vaikuttavia korjuuteknisiä tekijöitä Hintaa nostava +/- 0 Hintaa Laskeva Työmaan koko Energiapuuleimikko > muutama 100 m3 Menetelmät Pinta-ala > 1 ha (Kemera). Joukkokäsittely ja kuormainvaakamittaus Erillinen ja alle 50 m3 Puuston järeys Yli 60 litraa/runko 40-60 litraa / r Nollaraja? Metsäkuljetus Alle 300 m Yli 300 m Kaukokuljetus Haketustapa Raivaustarve Toimitushinnat / -ehdot ratkaisee. (kustannus nousee 4-7 /m3/100 km riippuen kuorman energiatiheydestä ym) Käyttöpaikka + lyhyt matka Välivarasto Terminaali + pitkä matka Raivaus tehty etukäteen Ei tarvetta Pitää raivata Saavutettavuus Kelirikkokohde Pehmeiköt tms Varastointi Valmis ja hyvä varastopaikka Vaatii varastopaikan perustamistöitä Poikkeava kohde Vaatii erityissuunnittelua

Pohjana leimikkokartta aloitus varastopaikalta Korjuun suunnittelu (1) kokoojaura kuvion halki (2) läpiajattavat keruu-urat pitkiä lenkkejä, paljon suoria, vähän risteyksiä (3) hakkuu-/peruutusurat rinne, pehmeä maa (4) kierrettävä kohde elinympäristö, pehmeikkö rinteet kohtisuoraan Ensiharvennuksessa luodaan ajourasto myös seuraavaa harvennusta varten. Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen 14

Korjuun suunnittelu Ajouraväli: vähintään 20 m Ajouraleveys: 4,0 4,5 m (turvemailla 4,0 5,0 m) Kierrä pehmeät kohdat tarvittaessa tai jätä kokonaan käsittelemättä. Tehdään tarvittaessa ennakkoraivaus! Vahvistetaan heikosti kantavat kohdat, esim. varastopaikkojen läheisyydessä Metsäverkkohanke - Korjuuvaurioiden vähentäminen Hyvät metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen Kuva: Juha Varhi 15

Varastopaikan vaatimukset Tasainen, kantava, avoin ja tuulinen. Riittävän suuri. Kiviä, kantoja tai puita ei ole koneiden esteenä eikä niitä jää varastopinon alle. Riittävän etäällä sähkö- ja puhelinlinjoista. Varastopino on sijoitettu niin, että se on kuormaimen ulottuvilla. Paloturvallisuuden ja haketuksen meluhaittojen vuoksi rakennusten lähietäisyydelle ei tule varastoida energiapuuta. Kaukokuljetuksen vaatimukset (kääntöpaikat, kantavuus, luvat koska varastoidaan pitempään jne). 16

Varastopaikan oltava riittävän suuri 1. Hakkuutähteiden varastotilan tarve on noin 15 18 m/ha, kun pinon korkeus on noin 5 m ja leveys 5 6 m ja hakatun ainespuun määrä on noin 250 m³/ha 2. Kantovaraston tilan tarve on noin 15 m/ha, kun varasto on noin 5 m korkea ja noin 3 4 m leveä 3. Kokopuun tilantarve on noin 12 m/ha, kun varasto on noin 4 5 m korkea ja noin 4 m leveä ja poistuma noin 50 m³/ha 4. Vastaava tilantarve rankapuulla on noin 10 m/ha 5.8.2014 17

Rangan ja kokopuun varastointi Varastopinon pohjalla on aluspuut. Näin estetään maakosteuden siirtyminen pinon alempiin kerroksiin sekä pinon kallistuminen tai kaatuminen (välipuut). Pinossa ei ole kiviä tai muita haitallisia esineitä. Pino on mahdollisimman korkea (4 5 m), jotta pinon päällysosan kastuva ala on mahdollisimman pieni. Kuva, Tanja Lepistö 18

Kuva, Tanja Lepistö Aluspuut..ja välipuut 5.8.2014 19

Onko hyvä varastopaikka?

Maastokohde 5.8.2014 22