HYVINVOIVA PUTTAALAINEN Pihtiputaan kunnan hyvinvointiohjelma 2017-2020 LUONNOS Pihtiputaan hyvinvointiasioiden edistämiseen keskittyvä työryhmä 2017
2 HYVINVOIVA PUTTAALAINEN Sisällys 1. Ohjelman lähtökohdat...3 2. Mitä on puttaalaisen hyvinvointi?...5 3. HYTE kerroin...5 4. Hyvinvoiva puttaalainen- ohjelman rakenne...6 5. Toimijaverkosto...7 6. Hyvinvoiva puttaalainen -ohjelman päivittäminen...9 7. Resursointi...9 8. Tavoiteltavat investoinnit...9 9. Ikäryhmäkohtaiset kuvaukset ja toimenpiteet...11 9.1. Ikäryhmä 0-5 vuotta...11 9.2. Ikäryhmä 6-12...12 9.3. Ikäryhmä 13-17...14 9.4. Ikäryhmä 18-30...15 9.5. Ikäryhmä 31-60...17 9.6. Ikäryhmä: 61 74...19 9.7. Ikäryhmä 75-...20
3 HYVINVOIVA PUTTAALAINEN Hyvinvoiva Puttaalainen ohjelmaa on työstänyt Pihtiputaan hyvinvointiasioiden edistämiseen keskittyvä työryhmä keväällä 2017. Ryhmän jäseninä ovat toimineet: Höykinpuro Riitta, Jämsén Tomi, Kananen Markku, Karvonen Juha, Kiljala Eija, Kinnunen Ari, pj., Laine-Rissanen Kati, siht., Masalin Sirpa, Nurmivaara Sari, Paananen Mika. Ryhmä on kuullut lisäksi asiantuntijoina Salla Kumpulaista, Markku Piippoa, Taina Toikkasta sekä Petri Varista. 1. Ohjelman lähtökohdat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määritellyt hyvinvoinnin osatekijät seuraavasti: Yleensä hyvinvoinnin osatekijät jaetaan kolmeen ulottuvuuteen: terveyteen, materiaaliseen hyvinvointiin ja koettuun hyvinvointiin tai elämänlaatuun. Hyvinvointi-käsite viittaa suomen kielessä sekä yksilölliseen hyvinvointiin että yhteisötason hyvinvointiin. Yhteisötason hyvinvoinnin ulottuvuuksia ovat mm. elinolot, kuten asuinolot ja ympäristö, työhön ja koulutukseen liittyvät seikat, kuten työllisyys ja työolot, sekä toimeentulo. Yksilöllisen hyvinvoinnin osatekijöiksi taas luetaan sosiaaliset suhteet, itsensä toteuttaminen, onnellisuus ja sosiaalinen pääoma. Hyvinvoinnista huolehtiminen on Suomen julkisen sektorin palvelukokonaisuudessa kunnan tehtävä. Kunnat vastaavat niin kansalaisten koulutus-, terveydenhuolto- sosiaali- ja vapaa-ajanpalveluiden järjestämisestä kuin yhteiskunnan toimivuuden kannalta merkittävästä infrastruktuuristakin. Talouden globalisaatio saattaa aiheuttaa nopeitakin muutoksia julkisissa talouksissa. Tällöin hyvinvointipalveluiden järjestäminen saattaa vaikeutua. Tämä haastaa erityisesti suunnittelemaan palvelurakenteet niin, että ne kestävät satunnaisia vaihteluita. Kuntalaisten hyvinvointi syntyy varsin monien tekijöiden vaikutuksesta. Tärkeimmät hyvinvoinnin tekijät ovat henkinen ja fyysinen terveys, sosiaaliset suhteet sekä henkilökohtaisen talouden tila. Pohjimmiltaan hyvinvointi on yksilöllinen tunne siitä, että elämä on tasapainossa. Parhaillaan on käynnissä sote- ja maakuntauudistus, jossa merkittävä osa kunnan palveluista on siirtymässä maakunnan tehtäväksi. Mikäli sote- ja maakuntauudistus toteutuu suunnitellusti, on julkisen sektorin työnjako vuodesta 2019 alkaen seuraava:
4 Vaikka hyvinvointipalvelut jakautuvat uudistuksessa uudella tavalla, on tärkeää, että hyvä yhteistyö toimijoiden kesken säilyy. Uudistuksessa esillä olleet yhtiöittämiset ja valinnanvapausasiat saattavat muuttaa sotetoiminnan osalta toimintaa merkittävästikin. Kunnan osalta tahtotila on kaikissa tilanteissa se, että hyvät käytännöt saavat jatkoa vaikka yhteistyökumppanit sote-asioissa vaihtuisivatkin. Kuntaliitto on hahmottanut tulevaisuuden kunnan roolia seuraavalla kuvalla: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä ennalta ehkäisevä työ on jatkossakin kunnan tehtävä. Julkisella sektorilla käytävässä keskustelussa painotetaan vahvasti kunnan ennalta ehkäisevää työtä siitä huolimatta, että organisaatiot ovat muutoksessa. Vuonna 2011 voimaan tullut uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kunnat asettamaan strategisessa suunnittelussa paikalliset olosuhteet huomioiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tavoitteet. Kunnalla on myös seurantavelvoite. Kansalaisten hyvinvoinnin kehitystä seurataan kerran valtuustokaudessa laadittavan hyvinvointikertomuksen avulla. Pihtipudas toteuttaa hyvinvointikertomuksen yhteisenä Viitasaaren kaupungin kanssa ja kertomuksen laadinnasta vastaa Wiitaunionin hyvinvointityöryhmä. On tärkeää, että hyvinvoiva puttaalainen -ohjelma ja Wiitaunionin hyvinvointikertomus täydentävät toisiaan, eivätkä ole ristiriidassa keskenään. Päällekkäisen työn välttämäsiksi ja tiedonkulun varmistamiseksi olisi tärkeää, että osa ryhmissä työskentelevistä henkilöistä olisivat samoja. Päättyvän valtuustokauden strategiassa hyvinvointiasiat olivat merkittävässä roolissa. Vaikka uuden valtuustokauden strategiaa ei vielä tässä vaiheessa ole käytössä, on todennäköistä että hyvinvointiasiat korostuvat jatkossa tulevaisuuden kunnan tehtävien kautta. Merkittävä lähtökohta ohjelmalle on näkemys siitä, että kuntalaisten fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin voidaan vaikuttaa kunnan, yksityisten palveluntarjoajien ja järjestöjen yhteisellä toiminnalla. Pihtiputaalla väestön ikärakenne ja palvelutarve muuttuu sitä kautta, että lasten määrä vähenee ja toisaalta iäkkäiden henkilöiden määrä kasvaa. Panostamalla hyvinvoinnin edistämiseen, ongelmien ennalta ehkäisyyn ja kehittämällä uudenlaisia toimintatapoja voidaan palvelutarvetta vähentää ja vaikuttaa asukkaiden elämänlaatuun.
5 Hyvinvointi rakentuu koko eliniän. Tämän vuoksi on tärkeää, että hyvinvointipalveluja suunniteltaessa otetaan huomioon eri ikäkausille ominaiset tekijät. Monet lapsena opitut tavat ja tottumukset ohjaavat ihmisen valintoja kaikissa elämänvaikeissa. Kuntalaisten hyvinvoinnissa järjestöjen ja muiden toimijoiden rooli on tärkeä. Järjestöjen toiminnalle kunnan koordinoiva toiminta ja taloudellinen tuki ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tätä ohjelmaa valmistelleelta työryhmältä on toivottu uuteen hyvinvointi ja liikuntapaikkarakentamiseen valmistelua, esityksiä ja aikatauluttamista. 2. Mitä on puttaalaisen hyvinvointi? Pihtiputaan hyvinvointiohjelma pohjautuu laajaan hyvinvointikäsitteeseen. Sen nähdään syntyvän materiaalisista olosuhteista (esim. asuminen, työ, tulotaso), henkisestä ja fyysisestä terveydestä sekä ihmisten kokemasta elämän laadusta. Tähän elämisen laatuun voidaan katsoa kuuluvaksi myös sellaiset asiat kuten sosiaaliset suhteet, tyytyväisyyden kokemus sekä mahdollisuus kehittää ja toteuttaa itseään. Puttaalaisesta näkökulmasta tämä tarkoittaa aktiivista, itsestään huolehtivaa ja lähimmäisestä vastuuta tuntevaa kuntalaista. Koska hyvinvointi rakentuu eri henkilöiden näkökulmasta eri tavalla, jatkuva vuoropuhelu kuntalaisten ja palvelun tuottajien välillä on välttämätöntä. Asiakaslähtöisyys onkin hyvinvoiva puttaalainen - ohjelman keskeinen periaate. Kunnan rooli hyvinvoiva puttaalainen -ohjelman toteuttamisessa on toimia koordinaattorin tehtävässä, tiedottajana ja edellytysten luojana. Palveluiden tuottamisesta vastaavat järjestöt, yksityiset palveluntuottajat sekä kunta. 3. HYTE kerroin Sote -ja maakunta uudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät maakuntien järjestettäväksi, mutta vastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä säilyy kunnilla. Jatkossa osa kuntien valtionosuudesta tulee HYTE -kertoimen kautta. Kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen kannustavan HYTE -kertoimen päämääränä on varmistaa kuntien aktiivinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoiminta myös soteuudistuksen jälkeen. Tähän hetken koelaskelmien mukaan HYTE -kertoimen perusteella jaettava valtionosuus on keskimäärin 10,4 asukasta kohden. Enimmillään valtionosuus voi olla 12,2 /asukas ja alimmillaan 6,0 /asukas. HYTE -kerroin muodostuu kahdesta osasta, joista toinen on prosessia (toimintaa) kuvaava ja toinen on tulosindikaattori. Prosessia kuvaavat indikaattorit mittaavat nykytilannetta ja tulosindikaattorit mittaavat muutosta kuntalaisten terveyteen ja hyvinvointiin vaikuttavissa taustatekijöissä. Toimintaa kuvaavissa indikaattoreissa on 10 peruskoulua kuvaavaa indikaattoria, 10 liikuntaa kuvaavaa indikaattoria ja 9 kuntajohtoa kuvaavaa indikaattoria. Kuntalasten terveyttä ja hyvinvointia kuvaavia tulosindikaattoreita on 8 kpl. Koska indikaattoreita on paljon, on tärkeää että eri hallinnon aloilla ollaan tietoisia omasta roolista hyte asioissa ja indikaattoreiden toteuttamisessa. Vaikka indikaattoreita on suoraan vaan kuntajohdolle, peruskoululle ja liikunnalle, on kaikkien hallintokuntien huomioitava tavoitteet ja päämäärät omassa toiminnassaan jatkuvasti sekä suoria palveluja että muiden hallintokuintien tukipalveluja tuottaessaan sekä toimintaa suunnitellessaan.
6 Seuraavassa kuvassa on esitetty karkealla tasolla se, millaisista taustamuuttujista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin muodostuu. Pihtiputaan hyvinvointiasioiden edistämiseen keskittyvä työryhmä esittää, että kunnan tavoitteena tulee olla HYTE -kertoimen mukaisten tehtävien hoitaminen niin hyvin, että kunnan olisi mahdollista saada maksimaalinen HYTE -kertoimeen pohjautuva valtionosuus. Tämä näkökulma ohjaa myös tämän ohjelman toimenpiteitä. 4. Hyvinvoiva puttaalainen- ohjelman rakenne Hyvinvoiva puttaalainen -ohjelma konkretisoituu käytännön toiminnaksi toimenpidekokonaisuudella, jonka lähtökohtana on, että kansalaisten hyvinvointi näyttäytyy eri ikäluokissa erilaisena. Koululaisen hyvinvointi ja vanhuksen hyvinvointi koostuu erilaisista tekijöistä. Tämän vuoksi hyvinvointiohjelma on syytä toteuttaa ikäryhmäkohtaisesti. Jokaiselle ikäryhmälle on laadittu yleisluontoinen kuvaus siitä, millainen on hyvinvoiva puttaalainen tuossa elämänsä vaiheessa. Kuvauksen jälkeen hyvinvointiohjelman tavoitteista on määritelty esimerkkitoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Toimenpiteet on luokiteltu hyvinvoinnin edellytyksiä luoviksi, hyvinvointia ylläpitäviksi ja hyvinvointia palauttaviksi toiminnoiksi ja palveluiksi. Hyvinvoinnin edellytyksiä luovilla palveluilla tarkoitetaan sellaisia toimenpiteitä, joiden katsotaan edistävän henkilön persoonallista kasvua, psyykkistä tai fyysistä terveyttä tai lisäävän hänen toimintakykyään. Näiden toimenpiteiden keskeisenä tavoitteena on hyvinvoiva puttaalainen -ajattelun mukaan lisätä ihmisen omaa aktiivisuutta huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Tällaisia palveluita ovat erityisesti vapaaseen sivistystyöhön, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimintaan liittyvät aktiviteetit. Myös riittävä toimeentulo on tärkeä edellytys hyvinvoinnin syntymiseen, joten työpaikkojen saaminen alueelle on myös ensiarvoisen tärkeää. Hyvinvointia ylläpitävillä palveluilla tarkoitetaan sellaisia palveluita, joiden avulla ihmisen henkinen ja fyysinen kunto ja toimintakyky on mahdollista pitää hyvällä tasolla. Näihin palveluihin kuuluvat mm. terveydenhuolto-, koulutus-, vanhushuolto-, päivähoito- ja perhetyö. Työttömyysturva, asumistuki, lapsilisä ja opintotuki ovat tyypillisiä taloudellista hyvinvointia ylläpitäviä järjestelmiä. Nämä palvelut ovat enimmäkseen lakisääteisiä, ja suurimman vastuu niiden hoitamisesta kantavat kunta ja kansaneläkelaitos.
7 Hyvinvointia palauttavia toimia tarvitaan silloin, kun henkilön hyvinvointi on jollakin tavoin järkkynyt. Keskeisimpiä kunnan toimenpiteitä ovat sairaanhoitoon, kuntoutukseen ja sosiaaliseen tasapainoon liittyvät palvelut. Keskeisin taloudellisen hyvinvoinnin palauttamiseen liittyvä järjestelmä on toimeentulotuki. Näiden palveluiden järjestäminen on perustoimeentulotuen osalta kelan tehtävä, kunnan sosiaalitoimi voi järjestää täydentävää toimeentulotukea. Lasten ja nuorten osalta painottuvat hyvinvoinnin edellytyksiä luovat toimet kun taas yli 75 -vuotiaiden ikäryhmässä hyvinvointia palauttavilla toimilla on keskeinen merkitys. Tilannetta kuvaa seuraava kuvio: edellytyksiä luova ylläpitävä palauttava Kunkin toimenpiteen osalta mietitään sen toteuttajataho. Tällöin kysymykseen tulee joko kunta tai joku muu palvelun tuottaa. Hyvinvointiin liittyvissä asioissa kunta on keskeinen toimija erityisesti hyvinvointia ylläpitävän ja palauttavan toiminnan osalta. Yksityisten toimijoiden rooli painottuu hyvinvointia edistävän toiminnan järjestämisessä. Hyvinvoiva puttaalainen -ohjelmassa on määritelty myös kunkin toimenpiteen aikataulutus. Toiminnot voivat olla luonteeltaan jatkuvia tai tilapäisiä, esimerkiksi hankkeita tai teemoja. Ohjelman täytäntöönpano aloitetaan porrastetusti niin, että toiminnot nyt määriteltävien strategisten tavoitteiden osalta alkaisivat viimeistään vuonna 2018. Hyvinvoiva puttalainen -ohjelman ikäryhmät ovat seuraavat: lapset 0-5 -vuotiaat, alakouluikäiset 6-12 - vuotiaat, nuoret 13-17-vuotiaat, nuoret aikuiset 18-30 -vuotiaat, keski-ikäiset 31-60, ikääntyvät 61-74 - vuotiaat, 75 -. Ikäryhmät ovat viitteellisiä, ja palvelutarvetta suunniteltaessa yksilölliset erot otetaan huomioon. 5. Toimijaverkosto Hyvinvoiva puttaalainen ajattelussa keskeistä on, että hyvinvointi koostuu monista eri tekijöistä ja sitä ovat tekemässä useat eri tahot. Pihtiputaan kunnan roolina on toimia edellytysten luojana ja koordinaattorina. Hyvinvointia ovat luomassa mm. yritykset ja yhdistykset, uskonnolliset ja aatteelliset yhteisöt sekä vapaaehtoiset toimijat. Yritysten ja kolmannen sektorin panos on merkittävä myös vapaaehtoistoiminnan ja vertaistukitoiminnan järjestämisessä. Hyvinvointia ylläpitävää ja palauttavan toiminnan järjestämisestä vastaa pääasiassa Pihtiputaan kunta, mutta järjestämiseen tarvitaan yksityisiä toimijoita täydentämään julkisia palveluja. Tällaisia palveluja ovat mm. erilaiset terapiapalvelut, yksityislääkärit, palvelukodit.
8 Osa toiminnasta hoidetaan yhteistyöhankkeina, joihin rahoitusta haetaan esim. valtion erillisohjelmista, EUohjelmista, SITRAlta, opetusministeriöltä, yksityisiltä rahoittajailta sekä esim. säätiöiden kautta. Hakijoina voivat olla kunta, Wiitaunioni, yksityiset ja yhdistykset. Kunnan roolina on toimia hakuprosesseissa asiatuntijana tai yhteistyökumppanina silloin, kun hakija on jokin muu taho kuin kunta. Kuva: Hyvinvoiva puttaalainen, ikäryhmät, hyvinvoinnin osatekijät ja toteuttajat/mahdollistajat
9 6. Hyvinvoiva puttaalainen -ohjelman päivittäminen Hyvinvoiva puttaalainen -ohjelma laaditaan valtuustokaudeksi ja sitä tarkastetaan vuosittain. Ohjelman päivittämisessä otetaan huomioon tuleva laadittava kuntastrategia sekä sote- ja maakuntauudistuksen mukanaan tuomat uudistukset. Ohjelman päivityksestä vastaa Pihtiputaan hyvinvointiasioiden edistämiseen keskittyvä työryhmä ja päivitykset esitetään aina valtuuston hyväksyttäväksi. Koska ohjelma linjaa tavoitteita, ja konkreettisia toimia, on jokaisen hallintokunnan otettava tämän ohjelman sisältö huomioon talousarviota laadittaessa sekä toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa. Koska hyvinvoiva puttaalainen -ohjelmassa otetaan kantaa myös uuteen hyvinvointirakentamiseen, tulee ohjelmalla olla kiinteä yhteys kunnan talousarvioprosessin yhteydessä laadittavan investointiohjelman valmisteluun. 7. Resursointi Hyvinvoiva puttaalainen -ohjelman toimenpiteet ovat pääosin kunnan normaalia toimintaa. Tällöin toiminnan aiheuttamat kustannukset sisältyvät kunnan vuosibudjettiin. Tätä kautta määräytyy myös henkilöresurssi. Eri yksiköissä toimintaa suunniteltaessa otetaan huomioon Hyvinvoiva puttaalainen -ohjelman toimenpiteet. Hyvinvoiva puttaalainen ohjelman rahoitus koostuu yksityisestä osuudesta (palvelumaksut), projektirahoituksesta (EU, kansallinen) ja kunnan osuudesta. Suurin osa kustannuksista syntyy hyvinvointia ylläpitävästä ja palauttavasta toiminnasta kunnan normaaleina toimintakuluina. Samoin hyvinvointia edistävää toimintaa järjestetään esimerkiksi kansalaisopistossa sekä vapaa-aika- ja kulttuuritoimessa. Hyvinvointia edistäviä kustannuksia voi syntyä myös puitteiden luomisesta esim. investointien muodossa. Erillistä resursointia edellyttää ohjelman koordinointi: strategian päivittäminen, arviointi, tiedottaminen ja toimijaverkoston yhteistyön johtaminen. Jos strategialla halutaan edistää jotain tiettyä toimintaa, tarvitaan erillistä rahoitusta. Tämä voi olla kunnan budjetillaan osoittamaa (esim. palveluseteli) tai hankerahaa. 8. Tavoiteltavat investoinnit Kunnan taloussuunnitelmassa on jo ennestään tekojään rakentaminen sekä lumetusjärjestelmän rakentaminen talviurheilun olosuhteiden varmistamista varten. Talousarviossa linjattujen investointien lisäksi työryhmä on selvittänyt alustavasti seuraavien työryhmälle esitettyjen ja työryhmässä esillä olleiden investointien hintaluokkaa. Ehdotuksia ei ole asetettu tärkeysjärjestykseen. Ryhmän mukaan investointien toteutettavuus tulisi miettiä osana talousarvio- ja taloussuunnitelmaprosessia. Työryhmälle on annettu tehtäväksi koulukeskusalueen kokonaisvaltaisen suunnitelman laatiminen, jonka toiminnot ovat tulleet esille kunnanhallituksen ja valtuuston päätöksistä. Koulukeskuksen liikuntapaikkojen uudistaminen, yht. 1 260 000 - Esteetön liikuntasali 25 hlö - Esteetön ryhmäliikuntatila 25 hlö - Kahvio/toimintatila - Voimailusalin laajennus 50m2
10 Liikuntasaleihin esitetyt muutostyöt Pihtipudas-Sali 184 000 - Helpommin koottavat näyttämörakenteet - varastotilan kasvattaminen - lattian suojus - musta taustaverho näyttämölle - valaistuksen parantaminen - äänentoiston parantaminen Pihtipudas-salin pienet hankkeet 40 000 - Valkokangas - salin jakoverho, vaatii koripallotelineen poiston - patjavaunuja 4 kpl - Sulkapallojärjestelmä vähemmän tilaa vievinä - Hissisäilytin, sähköinen Putaanvirran sali 143 000 - äänentoiston parantaminen - varastotilan kasvattaminen Putaanvirran salin pienet hankkeet 10 000 - Patjavaunuja - sulkapallojärjestelmät vähemmän tilaa vievinä + kärry - Tuolivaunut 10 kpl Muut työryhmässä esillä olleet investoinnit: Suvannonlahti 50 000 100 000 riippuen korjausten tasosta ja laajuudesta Sopukan hankkeet 420 000 - Päiväkeskustilan laajentaminen - Kuntosali - Ryhmäliikuntatila Kunnalle on tehty aloite koirapuiston rakentamisesta, arvioiduksi kustannukseksi aidatulle koirapuistolle on 30 000 Terveyskeskuksen kuntoutustila Terveyskeskuksessa on vuokratut kuntosalilaitteet, joiden vuokra-aika päättyy syksyllä 2017 ja ne voidaan lunastaa tuolloin omaksi. Nykyisillä kuntosalilaitteilla ei ole mahdollista tehdä nousujohteista harjoittelua eikä sali ole kooltaan riittävä avokuntoutusryhmille. Osaston potilaiden kuntosaliharjoitteluun laitteet sen sijaan soveltuvat hyvin ja tila heidän tarpeeseensa on riittävä. Pienen uimahallin kustannuksista
11 Työryhmä kävi tutustumassa remontoituun Kinnulan uimahalliin. Uimahallissa on n. 16,6m2 uima-allas sekä pieni lasten-/poreallas. Tilan omistaa seurakunta ja remontti maksoi n. 160 000, johon seurakunta otti lainaa. Kunta maksaa vuosittain ylläpitokustannuksia yhteensä n. 80 000, johon sisältyy - vuokra seurakunnalle (kattaa srk:n rakentamis- ja remonttikuluja) - yrittäjälle maksettavan osuuden n. 15 000. Yrittäjä saa uimahallin tulot - Käyttökustannukset n. 46 000 /v. (sähkö, vesi, lämmitys, kunnan tilapalvelun kustannukset, laitoskemikaalit, pienet fiksaukset 9. Ikäryhmäkohtaiset kuvaukset ja toimenpiteet 9.1. Ikäryhmä 0-5 vuotta Pikkulapsi-iässä hyvinvointitekijät kytkeytyvät suurelta osaltaan kodin hyvinvointiin. Jotta koti voisi tarjota turvallisen ja tasapainoisen ympäristön lapsen kasvulle, sen talouden perustan, ihmissuhteiden ja sosiaalisen verkoston on oltava kunnossa. Kotikasvatusta tuetaan mm. laadukkaalla varhaiskasvatuksella, vapaa-ajan toiminnalla ja toimivilla terveyspalveluilla. Varhaiskasvatus on yhteiskunnallinen palvelu, jolla on monia tehtäviä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on edistää lasten kokonaisvaltaista kasvua, kehitystä ja oppimista yhteistyössä huoltajien kanssa. Varhaiskasvatus on lasten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä palvelu. Varhaiskasvatuksessa opitut tiedot ja taidot vahvistavat lasten osallisuutta sekä aktiivista toimijuutta yhteiskunnassa. Lisäksi varhaiskasvatus tukee huoltajia kasvatustyössä sekä mahdollistaa heidän osallistumisensa työelämään tai opiskeluun. Lastenneuvolan tehtävänä on edistää alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä terveyttä ja hyvinvointia sekä kaventaa perheiden välisiä terveyseroja. Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä tuetaan vanhempia turvallisessa, lapsilähtöisessä kasvatuksessa ja lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lapsi saa neuvolassa rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Neuvolassa lapsen ja koko perheen hyvinvointia seurataan ja tuetaan monipuolisesti useiden eri terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyönä. Erityistä tukea tarvitseville lapsille ja perheille järjestetään tarvittaessa lisätutkimuksia ja heidät pyritään ohjaamaan varhaisessa vaiheessa oikean avun piiriin. Pikkulapsi-iässä luodaan monella tavoin pohjaa myöhemmille elämäntavoille, kuten liikunta- ja ruokailutottumuksille. Fyysisen kunnon ylläpito alkaa jo lapsena. Kerho- ja vapaa-ajan toiminnalla on tässä suuri merkitys. Liikunnan ohella monipuolisilla kulttuuriharrastuksilla ja kulttuuritarjonnalla tuetaan lapsen henkistä kehitystä. Mielikuvituksen käyttöön ja luovuuteen perustuvalla lastenkulttuurilla edistetään myös oppimista. Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta Monipuoliset harrastusmahdollisuudet alle kouluikäisille 3.sektori, kunta, seurakunta Jatkuva toimintakertomukset Kunta tarjoaa puitteita
12 Koko perheen tapahtumat 3.sektori, kunta Jatkuva Avustushakemukset, toteutuneet tapahtumat, toimintakertomukset Liikuntapaikkasuunnittelussa otetaan huomioon lasten erityistarpeet Lapsia ja ikääntyneitä yhdistävä toiminta Kunta, 3.sektori 2017-2018, olemassa olevien ylläpito jatkuvaa Toteutuneet investoinnit 3.sektori Jatkuva Toteutuneet terhokerho kokoontumiset Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Kotiapupalvelu lapsiperheille, neuvolan perhetyö 3.sektori, yritykset, kunta Jatkuva Asiakaspalaute, käyttäjämäärä, sosiaalityön ja lastensuojelun piirissä olevat lapset Hyvät neuvolapalvelut kunta Jatkuva Asiakaspalaute Neuvolatarkastuksista pois jäävien lukumäärä Lapset puheeksi-keskustelut Perusturva, sivistystoimi Jatkuva Keskusteluihin osallistuneet perheet MJ:n sivutoimipiste Mallin käyttö alkaa syksyllä 2017 Hyvinvointia palauttava toiminta Sairaanhoitopalvelut Perusturva Jatkuva Asiakaspalaute Sosiaalityö, lastensuojelu, päihdetyö Perusturva Jatkuva Palveluiden piirissä olevien määrä Lapset puheeksi-neuvonpidot Perusturva, sivistystoimi Jatkuva Keskusteluihin osallistuneet perheet Mallin käyttö alkaa syksyllä 2017 9.2. Ikäryhmä 6-12 Alakouluikäisen lapsen hyvinvointiin on edelleen kodilla varsin suuri vaikutus. Oppilashuollossa jatkuu moniammatillinen yhteistyö lapsen ja perheen hyvinvoinnin edistämiseksi ja erityistarpeiden huomioimiseksi. Onnistuneella kodin ja koulun yhteistyöllä voidaan tukea kotikasvatusta ja antaa hyvä perusta lapsen kehitykselle. Laadukas peruskoulu ja esiopetus on lapsen hyvinvoinnin kannalta monella tavoin merkittävä. Se luo pohjan tuleville opinnoille ja valinnoille. Lapsi saa koulussa lukuisissa vuorovaikutustilanteissa eväitä sosiaaliseen kehitykseensä. Kaikilla oppilailla oppiminen ei suju yhtä vaivattomasti. Riittävän varhain aloitetut tukitoimet ennaltaehkäisevät monia myöhempiä ongelmia niin opiskelussa kuin elämässä yleensäkin. Vaikkakin koulu on esisijaisesti oppimisen ja opiskelun paikka, koululla on myös merkittävä kasvatustehtävä.
13 Monipuolinen harrastustoiminta tukee positiivisella tavalla lapsen kehitystä. Erilaisissa ryhmissä lapsen sosiaaliset taidot vahvistuvat. Mieleisen harrastuksen parissa lapsi voi kehittää vahvuuksiaan ja saa itsetuntoa tukevaa positiivista palautetta. Kulttuuriharrastuksilla kehitetään lapsen esteettistä tajua ja tunne-elämää. Liikuntaharrastukset luovat pohjaa hyvälle fyysiselle kunnolle ja elinikäisille tottumuksille. Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta Monipuoliset harrastusmahdollisuudet 3.sektori, kunta Jatkuva Seurojen toimintakertomukset Kunta tarjoaa puitteita alakouluikäisille Koko perheen tapahtumat Yhdistykset Jatkuva Avustushakemukset Liikuntapaikkasuunnittelussa otetaan huomioon lasten erityistarpeet Taiteen perusopetus Kunta, 3.sektori 2017-2018 Toteutuneet investoinnit Kansalaisopisto ja musiikkiopisto Jatkuva Toteutuneet kurssit, osallistuja määrä, asiakaspalaute Vanhempainyhdistysten Sivistystoimi Jatkuva Tuetut tapahtumat toiminnan tukeminen Oppilaskuntatoiminta Koulut Jatkuva Kokousten ja tilaisuuksien määrä Lapsiparlamentti Sivistystoimi 2 X V Toteutetut ideat Mahdollisuus iltapäivätoimintaan Sivistystoimi Jatkuva Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Riittävät oppilashuollolliset palvelut (kouluth, koululääkäri, fysioterapeutti, kuraattori, psykologi, koulun erityistoimet) Perusturva, sivistystoimi Jatkuva Kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi, lapsille ja vanhemmille suunnatut kyselyt Hyvinvointia palauttava toiminta Riittävät oppilashuollolliset palvelut (kouluth, koululääkäri, fysioterapeutti, kuraattori, psykologi, koulun erityistoimet) Sivistystoimi ja perusturva Jatkuva Kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi, lapsille ja vanhemmille suunnatut kyselyt, erityisen tuen tarpeessa olevien lasten määrä Riittävät erikoissairaanhoidon palvelut Perusturva Jatkuva
14 9.3. Ikäryhmä 13-17 Nuoruusikä on monella tavoin merkittävää aikaa ihmisen myöhemmän elämänkulun kannalta. Murrosikä henkisine ja fyysisine muutoksineen on usein haaste koko nuoren perheelle. Nuoren itsenäistymisen tukeminen tarkoituksenmukaisella tavalla on ensisijaisesti kodin tehtävä. Tässä vaiheessa koti tarvitsee kuitenkin tuekseen muita nuoren kasvusta vastuussa olevia tahoja (koulu, kouluterveydenhuolto, sosiaalitoimi, seurakunta, järjestöt, nuorisotoimi). Itsenäistymiskehitykseen kuuluu luonnollisena osana myös tarve saada vaikuttaa omiin asioihinsa. Nuorten äänen kuuleminen heitä koskevissa asioissa on tärkeää. Nuorisovaltuusto ja oppilaskuntatoiminta ovat niitä foorumeita, joissa nuoret voivat saada asioitansa eteenpäin. Nuorten edustus yhdistysten hallintoelimissä ja erilaisissa toimikunnissa aktivoi nuoria ottamaan kantaa, ja he oppivat demokraattisen päätöksenteon periaatteita. Toiminta tuntuu omalta silloin, kun siihen on päässyt itse vaikuttamaan. Tähän ikävaiheeseen ajoittuvat myös elämän keskeiset valinnat. Nuori valitsee ensin ammatillisen- ja lukiokoulutuksen väliltä, ja myöhemmin ensimmäisen ammattialansa. Nämä ovat prosesseja, joissa nuori tarvitsee paitsi kodin, myös koulun mukanaoloa. Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea nuorta ja hänen perhettään valinnoissa. Nuorisotakuun periaatteena on, että jokaiselle nuorelle taataan peruskoulun jälkeen koulu- tai työ/harjoittelupaikka. Tämän periaatteen toteutuminen edellyttää aktiivisuutta niin nuorelta kuin yhteiskunnaltakin. Joka vuosi useita nuoria jää koulutuspaikkaa vaille, vaikka toisen asteen opiskelijapaikkoja onkin riittävästi. Vähäinen koulumotivaatio johtaa vääriin valintoihin ja lyhytjännitteisyyteen. Erilaiset seurantajärjestelmät antavat tietoa oppilaspaikan saaneista, mutta keskeyttäneet jäävät oman aktiivisuutensa varaan. Alaikäinen koulunsa keskeyttänyt ei nykyisellään tule minkään järjestelmän piiriin. Tätä ongelmaa on lähdetty ratkomaan etsivän nuorisotyön avulla. Murrosikä muuttaa nuorta niin henkisesti kuin fyysisestikin. Aiemmat harrastukset eivät välttämättä enää kiinnosta, kaveripiiri saattaa vaihtua, fyysinen kehitys ohjaa harrastusvalintoja eri suuntaan. Kodin ja harrastustoiminnan järjestäjien haasteena on tukea nuoren valintoja, motivoida ja aktivoida häntä. Itsenäistymisen vaiheessa kaveripiiri on merkittävä nuoren tuki. Sosiaalinen verkosto kehittyy harrastustoiminnassa, minkä vuoksi laaja palvelutarjonta on tärkeä. Pienellä paikkakunnalla tämä on haasteellista, koska alakohtaiset harrastajamäärät väkisinkin jäävät pieniksi. Murrosikään saattaa liittyä myös päihteiden käytön kokeilua. Joissakin tapauksissa tämä johtaa päihdekierteeseen, jolla on varsin tuhoisat seuraukset nuoren elämän kannalta. Nuoren on saatava riittävästi tietoa päihteiden käyttöön liittyvistä riskeistä. Aikuisten päihteetön esimerkki ja päihteettömyyden korostaminen harrastustoiminnassa vaikuttavat nuoren asenteisiin. Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta Monipuolinen liikuntaharrastustarjonta 3.sektori, kunta Jatkuva Seurojen toimintakertomukset Kunta tarjoaa puitteita Taiteen perusopetus Kansalais- ja musiikkiopisto Jatkuva Toteutuneet kurssit, opiskelijamäärä,
15 Harrastus- ja opiskelumahdollisuuksia Huolehditaan lukion vetovoimasta Nuorisotilojen aktiivinen käyttö asiakaspalaute 3. sektori, kunta Jatkuva Eheytetty koulupäivä -kooste Sivistystoimi Jatkuva lukion oppilasmäärä Sivistystoimi Jatkuva Käyttäjämäärät, aukioloajat Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Nuorten työpajatoiminnan jatkuminen Riittävät oppilashuollolliset palvelut (koulu- ja opiskeluth, koululääkäri, fysioterapeutti, kuraattori, psykologi, koulun erityistoimet) Sivistystoimi Jatkuva Pajalaisten määrä, jatkopaikat ja muu elämänhallinnan seuranta Perusturva, sivistystoimi Jatkuva Kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi, lapsille ja vanhemmille suunnatut kyselyt Työpajaohjaajan vakinaistaminen 2017 Hyvinvointia palauttava toiminta Etsivä nuorisotyö Sivistystoimi Jatkuva Asiakaskontaktein määrä, jatkopaikat Etsivän nuorisotyöntekijän vakinaistaminen 2017 Riittävät oppilashuollolliset palvelut (koulu- ja opiskeluth, koululääkäri, fysioterapeutti, kuraattori, psykologi, koulun erityistoimet) Riittävät erikoissairaanhoidon palvelut Perusturva, sivistystoimi Perusturva Jatkuva Jatkuva Kouluterveyskyselyt joka toinen vuosi, lapsille ja vanhemmille suunnatut kyselyt 9.4. Ikäryhmä 18-30 Tässä ikävaiheessa valmistutaan ammattiin, usein perustetaan perhe ja hankitaan oma asunto. Keskeistä on työllistyminen ja toimentulon turvaaminen. Työllistymisen kannalta on usein tärkeää ensimmäisen työpaikan löytyminen. Alle 25-vuotialle turvataan yhteiskuntatakuulla joko koulutus- tai työpaikka. Paikkakunnan yrittäjiä,
16 julkisen sektorin toimijoita ja yhdistyksiä tulisi rohkaista ja aktivoida nuorten palkkaamiseen tai ottamaan työkokeiluun. Työpajalla on merkittävä asema ensimmäisenä työpaikkana. Joko ammattitutkintoon tai ammatilliseen erikoistutkintoon tähtäävä oppisopimuskoulutus parantaa nuoren työllistymismahdollisuuksia. Toimivat varhaiskasvatus sekä perus ja esiopetuspalvelut mahdollistavat vanhemmille työssäkäynnin tai opiskelun. Nuoren perheen arki voi vaatia joskus ulkopuolista apua. Lähipiirin apu ei ehkä riitä siitä selviämiseen. Niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvoinnin kannalta varhainen apu tällaisessa tilanteessa on tärkeä. Sosiaalitoimen avun kriteerit eivät välttämättä täyty, mutta hoitamaton tilanne saattaa johtaa vaikeampiin seurauksiin. Tässä ikäryhmässä sairastavuus on vähäistä. Liikunta- ja ruokailutottumuksilla on kuitenkin vaikutusta kuntoon ja terveyteen myöhemmissä ikävaiheissa. Pitkäaikaistyöttömyys passivoi ja on sen vuoksi myös uhka terveydelle. Erilaiset kulttuuriharrastukset auttavat henkisen kunnon ylläpidossa. Varsinkin lapsiperheiden vanhempien mahdollisuudet huolehtia omasta hyvinvoinnistaan voivat olla vähäiset. Tilapäinen lastenhoito on usein järjestettävissä naapuriapuna, mutta tarvittaisiin myös esimerkiksi yhdistysten tai yritysten tarjoamaa palvelua. Monissa tilanteissa muiden perheiden tuki ja apu on tärkeä. Nuorten perheiden verkostoitumista voidaan edistää koko perheen toiminnalla. Luontevina tällaisen toiminnan järjestäjinä ovat uskonnolliset yhteisöt ja kolmannen sektorin toimijat. Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta Matalan kynnyksen kotiapu Perusturva, Jatkuva Asiakaspalaute yksityinen ja 3. sektori Koko perheen vapaa-ajantoiminta 3. sektori Jatkuva Seurojen toimintakertomukset Liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksia 3. sektori, kansalaisopisto, musiikkiopisto Jatkuva Seurojen toimintakertomukset, asiakaspalaute Toimenpiteet työpaikan saamiseksi Jatkuva Oppisopimustuet Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Nuorten työpaja Sivistystoimi Jatkuva Toimenpiteiden piirissä olleiden henkilöiden määrä Pitkäaikaistyöttömien Perusturva Jatkuva Asiakasmäärä terveystarkastukset Työterveyshuolto Hyvinvointia palauttava toiminta
17 Kuntouttava työtoiminta 3.sektori ja kunta Toimenpiteiden piirissä olleiden henkilöiden määrä Työterveyshuolto Riittävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut 9.5. Ikäryhmä 31-60 Ikävaiheelle on ominaista työelämään liittyvien asioiden korostuminen. Haasteena on ihmisten pysyminen työkykyisinä mahdollisimman pitkään. Tämä edellyttää työhyvinvoinnista huolehtimista. Ihmisen elämä on kokonaisuus, ja työssä jaksamiseen vaikuttaa oleellisesti myös työajan ulkopuolinen toiminta. Liikunta- ja kulttuuriharrastukset lisäävät ihmisen yleistä hyvinvointia ja samalla auttavat myös jaksamaan työelämässä. Ihmisillä on joko ammattiin tai harrastuksiin liittyviä kehittymistarpeita. Lasten kasvaessa vanhemmille jää enemmän aikaa myös itsensä kehittämiseen. Hakeudutaan joko ammatilliseen täydennyskoulutukseen tai vapaan sivistystyön tarjoamaan koulutukseen. Nämä koulutustarpeet saattavat liittyä myös haluun vaihtaa ammattia. Hyvät aikuiskoulutusmahdollisuudet ja aikuisten ohjaaminen sopivien opintojen pariin ovat tässä keskeisiä kysymyksiä. Monet pitkäaikaissairaudet ilmenevät tässä ikävaiheessa. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet, verisuonisairaudet ja mielenterveysongelmat ovat yleisimpiä sairauspoissaoloja aiheuttavia ja ennenaikaiseen eläköitymiseen johtavia tekijöitä. Hyvin järjestetty työterveyshuolto tukee työkyvyn ylläpitoa. Työttömien säännölliset terveystarkastukset edistävät työmarkkinakelpoisuuden säilyttämisessä. Terveellisillä elämäntavoilla ja liikunnalla voi vaikuttaa näiden sairauksien puhkeamiseen ja kulkuun. Potilasjärjestöjen toiminta tukee ihmisen oman aktiivisuuden ylläpitoa. Erityisenä haasteena on yli 50 - vuotiaiden miesten liikunta-aktiivisuuden lisääminen. Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta Elämäntaparyhmät Liikuntatoimi, perusturva Ryhmien ja osallistuneiden määrä Puttaalaisten miesten ryhmä Liikuntatoimi, perusturva osallistuneiden määrä Työttömien terveystarkastukset Työterveystarkastukset Monipuolinen kulttuuri- ja liikuntaharrastustarjonta Aktiivinen opistotoiminta Perusturva toteutuneiden terveystarkastusten määrä Työterveyshuolt o 3. sektori, kunta Seurojen toimintakertomukset Kansalaisopisto, asiakaspalaute, musiikkiopisto toteutuneiden kurssien määrä,
18 Ajanmukainen kirjastotoiminta opiskelijamäärä kirjasto asiakasmäärä itsepalvelukirjasto, teematapahtumat Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Ennaltaehkäisevä kuntoutus Perusturva, Kela Erityisliikunta Vammais- ja potilasjärjestöt, kansalaisopisto, moniammatillinen ohjausryhmä kansalaisopistoon palkattu päätoiminen liikunnanopettaja 4/2017, jonka vastuualueeseen kuuluu erityisliikunta Työterveyshuolto Hyvinvointia palauttava toiminta Aktiivinen kuntoutus Perusturva, Asiakasmäärät vamman/sairauden hoitona yritykset Työterveyshuolto Riittävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut
19 9.6. Ikäryhmä: 61 74 Työelämän viimeiset vuodet ja eläkkeelle siirtyminen ovat merkittävä käännekohta ihmisen elämässä. Kaiken kaikkiaan ihmiset jäävät eläkkeelle yhä parempikuntoisina. Niin pitkien työurien aikana kuin harrastustoiminnassakin seniorikansalaiset ovat hankkineet varsin monenlaista osaamista. Ikääntynyt ihminen voidaankin katsoa voimavaraksi monissa järjestö- ja vapaaehtoistehtävissä. Työiässä työ vie suurimman osan ihmisen niin henkisistä kuin fyysisistäkin voimista, ja aikaa harrastustoiminnalle ja itsensä kehittämiselle on ollut niukemmin. Mahdollisuudet kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen seniori-iässä ovat ihmisen hyvinvoinnin kannalta oleellisia. Jatkossa yhä useampi puttaalainen on eläkkeellä. Lähes kaikki nyt eläköityvät saavat työeläkettä. Erilaisia hyvinvointipalveluja tarvitaan paljon, mutta palvelun käyttäjä voi myös maksaa palvelusta. Näiden palvelujen järjestämisessä on haastetta erityisesti kolmannelle sektorille ja yrityksille. Myös kansalaisopiston palvelujen käyttäjistä tulevaisuudessa yhä useampi on eläkkeellä. Työelämästä poisjääminen muuttaa myös ihmisten sosiaalisia suhteita. Ellei lähde mukaan harrastustoimintaan tai sosiaalinen verkosto on vähäinen, saattaa yksinäisyyden kokeminen muodostua ongelmaksi. Tällöin tarvitaan yhteisöllistä huolenpitoa. Yksi idea voisi olla hyvinvointitupa, joka olisi matalan kynnyksen kohtaamispaikka. Monimuotoinen vapaaehtoistoiminta tavoittaa hyvin toimiessaan yksinäisen tai apua tarvitsevan henkilön ennen kuin lakisääteiset hyvinvointipalvelut ovat tarpeen. Sairastavuus tässä ikäryhmässä lisääntyy. Riittävät terveydenhoitoresurssit ja kuntoutus auttavat ihmistä säilyttämään toimintakykynsä. Omaehtoisessa kuntoutuksessa potilasjärjestöillä on merkittävä rooli. Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta Ikäihmisille suunnatut liikuntaryhmät kansalaisopisto, kunta ryhmien ja niihin osallistuneiden määrä Monipuolinen harrastustoiminta 3.sektori, kansalaisopisto, kunta harrastuspiirien kävijämäärät Vertaistukitoiminta vammais- ja potilasjärjestöt, SPR; seurakunta toimintaan osallistuneiden määrä Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Kylillä kiertävä päivätoiminta Perusturva kerhojen ja niihin osallistuneiden määrä Toimivat terveydenhuoltopalvelut Kuntouttava toiminta Perusturva Perusturva, liikuntaseurat, asiakaspalaute, tarvevakioitu sairastavuusindeksi ja kansantauti-indeksi
20 mielenterveysseura yms Hyvinvointia palauttava toiminta Kuntoutus perusturva asiakaspalaute Riittävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut Riittävät kotiin vietävät palvelut Perusturva, yksityinen ja 3. sektori 9.7. Ikäryhmä 75- Ikääntymisen mukanaan tuomat ongelmat vaativat yhä useammin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Oleellista on ikääntyvien toimintakyvyn säilyminen mahdollisimman pitkään. Tässä kulttuuri-, liikunta- ja kansalaisopiston palveluilla on keskeinen tehtävä. Myös seurakunnan, kolmannen sektorin ja yritysten palvelutuotantoa tarvitaan huolehtimaan riittävistä aktivoivista palveluista. Niin vanhuspalvelulaissa kuin kunnan keskeisissä toimintaperiaatteissa on tavoitteeksi asetettu omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään. Ympärivuorokautista hoivaa tarvitseville on tarjolla palveluasumisen paikkoja ja tehostetun kotihoidon avulla on mahdollista tukea kotona asumista. Tämä linjaus lisää kotona asuvien huonokuntoisten vanhusten määrää. Toimintakyvyn heiketessä varsinkin yksin asuvan vanhuksen sosiaaliset suhteet vähenevät ja yksinäisyys saattaa lisätä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta. Vanhuksen kotona asuminen edellyttää myös, että koti on varusteltu niin, että tämä on mahdollista. Tilojen tulee olla peruskunnoltaan hyviä ja esteettömiä. Lämmitysjärjestelmät olisi rakennettava niin, että lämmitys ei vaadi vanhukselta ylivoimaisia ponnisteluja. Piha-alueiden talvikunnossapito tulisi niin ikään järjestää. Omakotitalossa asuvien vanhusten kiinteistönhoitopalveluja tulisi olla tarjolla eri puolilla kuntaa, myös haja-asutusalueella. Osa tästäkin työstä voitaisiin hoitaa vapaaehtoistyönä. Myös erilaiselle kotitalousavulle (siivous, pyykinpesu) on iän karttuessa yhä enemmän tarvetta. Erityisesti yksin asuvan vanhuksen ruokahalu ja ravinnon saanti saattavat heiketä kunnon huonontuessa. Vanhus ei jaksa laittaa ruokaa tai ei näe sitä tarpeelliseksi. Ruoka yksipuolistuu, ja monet tärkeät ravintoaineet jäävät saamatta. Riittävän ravinnonsaannin turvaamiseksi usean ikääntyvän kohdalla on tarpeen miettiä ulkopuolista ateriapalvelua. Hyvinvoinnin edellytyksiä luova toiminta Harkittavaksi palveluliikenteen Perusturva/tekninen toimi kuntaan on tullut kriittistä
21 palauttaminen kyläkunnilta keskustaan Päivätoiminta Perusturva Ryhmien ja niissä käyvien määrä Hyvät harrastusmahdollisuudet 3. sektori, kansalaisopisto, perusturva palautetta asiointikyytima hdollisuuden poistuttua Hyvinvointia ylläpitävä toiminta Voimaa vanhuuteen -hanke Sivistystoimi, tehdyt toimenpiteet 2016-2019 perusturva ja toteutuneet ryhmät, tavoitetut kohderyhmäläiset ateriapalvelu Tekninen toimi, yksityinen ja 3. sektori Siivous- ja kiinteistönhoitoapu Yritykset Kotihoidon palvelut Perusturva Palveluasuminen Perusturva asiointikuljetukset Tekninen toimi Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetukset Perusturva Hyvinvointia palauttava toiminta tuettu palveluasuminen, tehostettu kotihoito Perusturva suositusten mukainen asiakaspaikkamäärä riittävä kuntoutus Perusturva Riittävät perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut