Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012

Suomen lasten ja nuorten säätiö Vuosikatsaus 2012

SUOMEN LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖ Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki saatio@nuori.fi Puhelin: 09 618 21 234 www.nuori.fi 2 Kannen Myrsky-kuvat: Suomen kulttuurirahasto / Antero Tenhunen ja Jukka Salminen

Sisältö alkusanat 4 Säätiö 5 1. 1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus 5 1.2 TOIMINNAN ARVot 5 1.3 VISIO VUOTEEN 2015 5 1.4. YLEISET TAVOITTEEt 5 TOIMINTA NUORTEN HYVÄKSi 8 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen 8 2.2 Osaava nuori 8 Zest - elämäntaitoja etsimässä 8 OK!-hanke 12 Myrsky 14 Vastuullinen kesäduuni 2012 17 2.3 Vastuullinen nuori kuluttaja 19 2.4 Kansainvälinen ohjelma 20 Kehitysyhteistyö 20 Yritysyhteistyön kautta enemmän vaikuttavuutta 22 Ohjelman asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen 22 Ohjelman tulevaisuus 23 talous 24 3.1 Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja talouden vahvistaminen 24 3.2 Varainhankinta 24 3.3 Yritysyhteistyö 24 3.4 Varat ja niiden käyttö 25 3.5. toiminnan riskit 27 VIEStintä 28 Säätiön tunnettuuden lisääminen elämäntaitojen asiantuntijana 28 ORGANISaatio 29 Hallitus 29 Rapid task force 30 Neuvottelukunta 2012 30 Asiantuntijaraati 2012 30 Kansainvälinen toimikunta 31 Vapaaehtoiset asiantuntijat 31 Toimisto ja henkilökunta 31 Organisaation ja hallinnon kehittäminen 31 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 33 Liitteet 3

Alkusanat Vuosi 2012 oli Suomen lasten ja nuorten säätiölle murroksen vuosi: innostava ja monin tavoin haasteellinenkin. Toimintalinjauskauden ensimmäinen painopistejakso päättyi ja hallitus asetti uudet strategiset painopisteet tuleville vuosille. Moni säätiön hankkeista päättyi ja uutta toimintaa suunniteltiin hyödyntäen päättyvien hankkeiden parhaita käytäntöjä ja osaamista. Vuonna 2012 käynnistettiin myös uudenlaista yritysyhteistyötä ja yhteistyöverkosto laajeni. Säätiön toiminnan terävöittäminen ja selkeyttäminen sekä prosessien kehittäminen ja tehostaminen vahvistivat säätiön kykyä toimia nuorten hyväksi. Vuosikatsaus luo katsauksen kuluneeseen vuoteen ja samalla luotaa näkökulmia tulevaisuuteen. Vuoden 2012 aikana toiminta tavoitti paljon nuoria: Myrskyssä oli mukana yli 1 500 nuorta, Zest tavoitti noin 23 000 nuorta ja Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa oli mukana 107 työnantajaa, jotka tarjosivat yli 30 000 kesätyöpaikkaa. Kansainvälisessä ohjelmassa toteutettiin 8 kehitysyhteistyöhanketta, joiden toiminnan piirissä oli yli 3 100 nuorta. Vuoden aikana tehtiin paljon työtä myös tulevaisuutta ajatellen. Keväällä suunniteltiin kolme uutta kehitysyhteistyöhanketta ja syksyllä osallistuttiin ulkoasianministeriön kumppanuusjärjestöhakuun. Kahdelle uudelle hankkeelle saatiin UM:n myönteinen rahoituspäätös. Kumppanuusjärjestöistä UM päättää vuonna 2013. Kotimaan toiminnassakin kehitettiin uusia hankkeita. Taidot elämään -hankkeessa yhdistyy säätiön ydinosaaminen ja vankka kokemus elämäntaitojen asiantuntijana uudella tavalla RAY rahoittaa hanketta vuosina 2013 2015. Tuleville vuosille haettiin rahoitusta myös nuorten mentoroinnin kehittämiseksi ja levittämiseksi kesätöihin. Yhteistyöhanke Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n kanssa käynnistyy vuonna 2013. Antoisa vuosi luo hyvän pohjan tulevaisuuteen. Tästä on hyvä jatkaa työtä nuorten elämäntaitojen vahvistamiseksi, hyvinvoinnin ja työllistymisen tukemiseksi. Helsingissä 27.3.2013 Suomen lasten ja nuorten säätiön hallitus 4

Säätiö 1.1 Tarkoitus ja toiminta-ajatus Suomen lasten ja nuorten säätiö on perustettu vuonna 2001. Säätiön tarkoituksena on edistää ja tukea nuorisotyötä Suomessa ja Suomen rajojen ulkopuolella. Sen tehtävänä on turvata ja edistää lasten ja nuorten elämän positiivista kehitystä ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä. Säätiö haastaa yhteiskunnan toimijoita vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista. Säätiö kehittää ja toteuttaa tehokkaita ja vaikuttavia hankkeita sekä tukee harkitusti muiden hyviä hankkeita Suomessa ja ulkomailla. Säätiön tavoitteena on lisäksi tuoda yhteen yhteiskunnallista vastuuta kantavat yritykset ja yhteisöt sekä niiden henkilöstö. Toiminnan tarkoituksena on edistää nuorten hyvinvointia ja elämäntaitoja. Säätiö kykenee joustavana, nopeasti reagoivana organisaationa tarjoamaan yrityksille niiden tarpeisiin räätälöityjä yritysvastuuhankkeita. 1.2 TOIMINNAN ARVOT Säätiössä toimivien toimintaa ohjaavat yhteiset arvot: Välittäminen Välitämme nuorten hyvinvoinnista, arvostamme työntekijöitämme ja sidosryhmiämme. Vastuullisuus Kannamme omalta osaltamme vastuuta yhteiskunnasta, toimimme läpinäkyvästi ja tarjoamme yrityksille kanavan toteuttaa yritysvastuutoimintaa. Ennakkoluulottomuus Tartumme ennakkoluulottomasti uusiin haasteisiin ja vastaamme niihin yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Oikeudenmukaisuus Toimimme rohkeasti ja oikeudenmukaisesti erilaisten ihmisten kanssa monimuotoisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan puolesta. 1.3 VISIO VUOTEEN 2015 Säätiön hallitus hyväksyi säätiölle kehysstrategian eli toimintalinjauksen vuoteen 2015. Samassa yhteydessä pohdittiin myös säätiön visiota. Visioksi muodostui seuraava: Säätiö on Suomessa tunnettu ja arvostettu nuorten elämäntaitojen asiantuntija, joka seuraa ja analysoi nuorten elämään liittyviä ajankohtaisia ilmiöitä, toteuttaa elämäntaito-ohjelmia, tukee nuorten elämäntaitoja edistävää toimintaa, herättää yhteiskunnallista keskustelua, erityisesti yritysvastuun näkökulmasta. Vision toteutumisen myötä säätiö voi entistä paremmin toimia nuorten tasapainoisen aikuisuuden edistämiseksi. 1.4 YLEISET TAVOITTEET Suomen lasten ja nuorten säätiö toimii edistääkseen nuorten hyvinvointia ja sosiaalista vahvistumista. Säätiö pyrkii vaikuttamaan siihen, että yhteiskunnan eri toimijat erityisesti yritykset panostavat lapsi- ja nuorisotyöhön yhteiskuntavastuutoiminnassaan. Säätiö osallistuu aktiivisesti International Youth Foundation -järjestön (myöhemmin IYF) maailmanlaajuisen kumppaniverkoston toimintaan. Säätiö tekee laadukasta ja pitkäjänteistä, ehkäisevää työtä kotimaassa ja kansainvälisesti. Suomen lasten ja nuorten säätiö pyrkii ehkäisemään nuorten syrjäytymistä kahdella tasolla: yleisellä eli primaariprevention tasolla ja kohdennetulla eli sekundaariprevention tasolla. Molempia toiminnan tasoja toteutetaan sekä kotimaassa että kansainvälisesti, ulkomailla pääasiassa kehitysyhteistyön kautta. Säätiö ei tee korjaavaa nuoriso- ja sosiaalityötä. 5

Yleisen toiminnan kohderyhmänä ovat pääasiassa kaikki 12 18-vuotiaat nuoret. Säätiö toimii yhteistyössä koulujen ja oppilaitosten kanssa. Toiminnan tavoitteena on nuorten omien vahvuuksien löytäminen ja kehittäminen sekä elämäntaitojen vahvistaminen. Toiminnassa pyritään vahvistamaan niitä taitoja, joita nuoret tarvitsevat kasvussaan tasapainoiseen aikuisuuteen. Työelämään siirtymisen näkökulmasta tärkeitä ovat myös ammatinvalintakysymykset. Lisäksi tarkoituksena on vähentää sukupuoleen ja etnisyyteen liittyviä ennakko-odotuksia. Kohdennetun toiminnan kohderyhmänä ovat erityistä tukea tarvitsevat 15 25-vuotiaat nuoret. Kohdennetussa toiminnassa mukana olevien nuorten syrjäytymisriski on normaaliväestöä suurempi, esimerkiksi sosioekonomisista, etnisyyteen liittyvistä tai vaikeista perheoloista johtuvista syistä. Erityisesti toiminnassa huomioidaan maahanmuuttajataustaisten nuorten tarpeet, kymppiluokkalaiset sekä ammatillisen koulutuksen erityisluokat. Säätiön kansainvälisen toiminnan painopiste on kehitysyhteistyössä. Kehitysyhteistyötä kohdennetaan yhä selkeämmin nuoriin, jolloin pääasiallisena kohderyhmänä ovat 12 29-vuotiaat. Erityishuomio annetaan helposti syrjäytyville ja haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille. Toiminnan painopistealueita ovat oppiminen ja osallistuminen sekä työllistyminen. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Säätiön toimintalinjauksessa vuosille 2010 2015 toiminta keskittyy kolmeen kokonaisuuteen. Näiden ohjaamana säätiön toiminta vastaa entistä tehokkaammin ja kohdennetummin yhteiskunnan ja nuorten tarpeisiin. Vuosille 2010 2012 asetettiin myös ohjelmalliset painopisteet, joihin keskittymällä säätiö voi lisätä tunnettuuttaan ja arvostustaan sekä vahvistaa nuorten hyväksi tehtävää työtä. Säätiön toimintaa vuonna 2012 kuvataan näiden painopisteiden kautta. Kohdennetun toiminnan tavoitteena on parantaa nuorten mahdollisuuksia hyvään elämään ja ehkäistä heidän syrjäytymistään opinnoista, sosiaalisista suhteista ja työelämästä. Toimintamuotoina ovat pääasiassa kohdennetut elämäntaitovalmennukset, joiden avulla parannetaan nuorten elämäntilanteessa kriittisiksi tunnistettuja taitoja ja valmiuksia. Säätiö toteuttaa kohdennettua toimintaa yhteistyössä sopivien sidosryhmien kanssa. 6

7

Toiminta nuorten hyväksi 8 2.1 Elämäntaitojen asiantuntijuuden ja ohjelmatoiminnan vahvistaminen Säätiö haluaa vahvistaa asemaansa elämäntaitojen asiantuntijana ja toteuttaa niihin liittyvää toimintaa. Toiminnan kautta säätiö tukee nuorten itsetunnon, itsenäisen ajattelun, tavoitteellisuuden ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä sekä nuorten valmiuksia vaikuttaa yhteisöissään. Säätiö on kehittänyt oman toimintansa osaksi elämäntaitokonseptin, joka pohjautuu IYF:n elämäntaitokonseptiin. Säätiö toteuttaa perustehtäväänsä ja vahvistaa elämäntaitoasiantuntijuuttaan kolmen ohjelmakokonaisuuden kautta. Nämä ovat osaava nuori, nuori vastuullinen kuluttaja ja kehittyvien maiden nuori. Se aktivoi yrityksiä toimimaan nuorten paremman tulevaisuuden puolesta, ja ohjelmakokonaisuudet on suunniteltu siten, että ne palvelevat yrityksiä niiden yritysvastuutoiminnassa. Säätiön tavoitteena on olla edelläkävijä yritysten ja kolmannen sektorin välisessä yhteistyössä. Tämä tarkoittaa jatkuvaa asiantuntijuuden kehittämistä ja yrityksiä palvelevien ratkaisujen suunnittelua. Suomen lasten ja nuorten säätiöllä on vankka osaaminen yritysyhteistyössä ja näyttöä onnistuneista hankkeista muun muassa Nokian, Alma Median, Deloitten, Manpowerin, Soneran ja Veritaksen kanssa. Elämäntaidot auttavat nuorta etsimään ja löytämään omat vahvuutensa kotona, koulussa, työssä ja muissa yhteisöissä. Säätiön elämäntaitokonsepti rakentuu kahdesta osa-alueesta: minätaidoista ja yhteisötaidoista. Näiden alle kuuluu useita yksittäisiä mm. ajatteluun, identiteettityöhön ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja. 2.2 Osaava nuori Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot Luovuus, itsetunto ja työelämätaidot ovat tärkeitä elementtejä nuoren elämässä. Zest, OK!-hanke ja Myrsky sekä Vastuullinen kesäduuni -kampanja jatkoivat työtä näiden taitojen parissa. Zest elämäntaitoja etsimässä Suomen lasten ja nuorten säätiön alun perin yläkoululaisille suunnattu Zest-ohjelma käynnistettiin vuonna 2003. Zestin tavoitteena on kannustaa nuoria rakentamaan myönteistä ja realistista kuvaa itsestään sekä ottamaan vastuuta omasta yhteisöstään. Ohjelma tarjoaa nuorille mahdollisuuden elämäntaitojen ja omien vahvuuksien kehittämiseen. Zestin viestiä nuorille on vienyt kahdeksan lahjakasta ja omalla urallaan menestynyttä Zest-tiimiläistä. Oman elämäntarinansa kautta he avaavat elämäntaitojen merkitystä ja vahvistavat nuorten uskoa itseensä. Zestin keskeinen viesti on, että jokainen on hyvä jossain, oma lahjakkuus pitää vain löytää. Zest-tiimiin ovat kuuluneet Veikka Gustafsson, Samppa Lajunen, Tommy Lindgren, Tiia Piili, Lenni-Kalle Taipale, Jani Toivola, Pamela Tola ja Eva Wahlström. Ohjelman kehittämisestä on vastannut laaja-alainen asiantuntijaryhmä, jonka johtajana toimi kasvatustieteen emeritusprofessori Kari Uusikylä. Asiantuntijaryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kaksi kertaa. Ohjelmassa työskenteli kevätlukukaudella projektipäällikkö ja projektikoordinaattori. Syksyllä 2012 ohjelmassa työskenteli osa-aikainen projektikoordinaattori. Nokia on rahoittanut Zestiä vuodesta 2003. Veritas Eläkevakuutus on tukenut ohjelmaa syksystä 2006 alkaen. Vuonna 2011 solmittiin yhteistyö Plusterveyden kanssa, jota jatkettiin vuonna 2012.

Muutosten tuulia Vuonna 2011 Zest aloitti vierailut kymppi- ja ammattistarttiluokissa. Nämä vierailut koostuvat Zestin elämäntaitoaiheisesta luennosta sekä työpajasta, jonka tarkoituksena on rohkaista oppilaita vuorovaikutukseen, vahvistaa itsetuntoa ja omaa ilmaisua sekä luokan ryhmähenkeä. Työpajassa tehdään erilaisia draamaharjoituksia, joihin kaikkien on helppo osallistua. Vuonna 2011 työpajoja ohjasi Pamela Tola ja vuonna 2012 myös Jani Toivola aloitti pajojen ohjaajana. Syyslukukaudella 2012 Zest-toiminta keskittyi 10.- ja ammattistarttiluokkiin, koska yhteistyö pitkäaikaisten rahoittajien Nokian ja Veritas Eläkevakuutuksen kanssa päättyi. Plusterveys jatkoi Zestin rahoittajana ja heidän tukensa kohdennettiin erityistukea tarvitseville 10.- ja ammattistarttiluokkalaisille. 10.- ja ammattistarttivierailuista saatu palaute on ollut erinomaista ja tarvetta tämän tyyppiselle toiminnalle on sekä opettajien että oppilaiden mukaan. 10.- ja ammattistarttiluokkavierailuja tullaankin jatkossa kehittämään edelleen. Oppilaitosvierailuja ja tapahtumia Vuonna 2012 Zest-tiimiläiset vierailivat yhteensä 108 oppilaitoksessa ympäri Suomea (seuraavalla sivulla olevassa taulukossa vierailut on laskettu koulujen lukuvuosittain). Näistä 18 oppilaitoksessa toteutettiin työpaja 10.- tai ammattistarttiluokille. Zest-toiminnan piirissä oli vuoden aikana noin 23 000 nuorta. Vuosien 2003 2012 aikana Zestohjelmassa on tehty noin 1 600 vierailua ja tavoitettu yli 370 000 nuorta. Zest-vierailut ovat olleet hyvin pidettyjä ja vierailupyyntöjä tulee opettajilta ja opinto-ohjaajilta viikoittain. Vuonna 2012 sekä oppilaat että opettajat arvioivat Zest-vierailujen onnistumista kokonaisuudessaan kouluarvosanalla 9. Oppilaat pitivät tiimiläisten esityksiä hyvinä ja mukaansa tempaavina. Asiasisällön keskiarvo oppilaiden palautteissa oli 8. Palautteiden perusteella lähes kaikki opettajat (95 %) kokivat vierailujen sisällön hyvin tärkeäksi ja uskoivat, että vierailulla oli oppilaisiin positiivinen vaikutus. Oppilaitosvierailujen lisäksi Zest oli mukana helmikuussa sekä Turussa että Helsingissä Next Step -messuilla, opettajille suunnatuilla Educa-messuilla Helsingissä sekä marraskuussa Helsingissä järjestetyillä Hammaslääkäripäivillä, jossa tarkoituksena oli tuoda esiin yhteistyötä Plusterveyden kanssa. Messujen ja tapahtumien lisäksi Zest teki yhteistyötä myös Tukikummit ry:n Harrastestartti-hankkeen kanssa elokuussa 2012. Yhteistyön tavoitteena oli kannustaa nuoria harrastamaan ja kehittämään sitä kautta elämäntaitojaan. 9

Zest-tiimiläisten kouluvierailut vuosina 2003-2012 195 222 198 195 214 198 102 142 131 03-04 04-05 05-06 06-07 07-08 08-09 09-10 10-11 11-12 Zestiä on kehitetty opettajien ja oppilaiden palautteen kautta. Oppilaitosten kanssa on oltu tiiviissä vuorovaikutuksessa mm. www.zest.fi-internetsivuston avulla. Sivustolle on rakennettu erilaisia testejä ja tehtäviä, joiden kautta nuoret voivat tutkia ja harjoittaa omia lahjojaan ja elämäntaitojaan. Opettajille sivustolta löytyy asiantuntijoiden artikkeleita, taustatietoa sekä valmiita Zest-tuntikokonaisuuksia, joiden avulla elämäntaitojen ja lahjakkuuksien teemoja voidaan käsitellä opetuksessa laajemmin. Zest.fi-verkkosivusto on ollut suosittu ja sitä kautta opettajat ovat voineet myös lähettää vierailutoiveita. Vuonna 2013 sivustoa uudistetaan vastaamaan paremmin 10.- ja ammattistarttilaisten ja heidän opettajiensa tarpeisiin. Zestin tulevaisuus Zestin perustoiminta on ollut maltillista syyslukukaudesta 2012 lähtien rahoitusten päättyessä. Toimintamallia kehitettiin edelleen ja peruselementtejä hyödynnettiin uusien hankkeiden suunnittelussa. Vuonna 2013 käynnistyy uusi, RAY:n rahoittama Taidot elämään -hanke. Myös Zest-työpajoja toteutetaan vuonna 2013. Zest-ohjelma jatkaa siis elämäntaitoviestin viemistä nuorille uusien toimintamuotojen kautta. Rahoitustilanne määrittää, kuinka laajasti Zest tavoittaa nuoria tulevina vuosina. Loppuvuonna 2012 Zestin toimintavuosista koostettiin loppuraportti, jota hyödynnetään toiminnassa ja jaetaan yhteistyökumppaneille keväällä 2013. Zestin Facebook-sivusto on toiminut vuodesta 2010 vuorovaikutuskanavana, jossa tiimiläiset ovat kertoneet kuulumisia koulukiertueilta. Sivustolla on jaettu Zest-aiheisia videoita ja kuvia, minkä lisäksi oppilaat ovat voineet kommentoida tiimiläisten kirjoituksia. Vuoden 2012 lopussa sivustolla oli noin 1 650 tykkääjää, joista n. 60 % oli 13 17-vuotiaita. 10

11

OK!-hanke tukee maahanmuuttajataustaisten nuorten matkaa kohti työelämää Suomen lasten ja nuorten säätiön OSA KOKO- NAISUUTTA eli OK!-hanke käynnistyi vuonna 2008. Hankkeen tavoitteena oli heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajataustaisten nuorten työllistäminen ja työllistymismahdollisuuksien parantaminen ennen kuin työttömyys on jatkunut niin kauan, että työelämään palaaminen tai sen aloittaminen on jo huomattavasti vaikeutunut. Kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudulla asuvat 17 25-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret, jotka eivät olleet töissä tai opiskelleet ja joilla oli peruskoulun päästötodistus Suomesta (tai vastaavat tiedot), riittävä suomen kielen taito sekä motivaatio olla mukana hankkeessa. OK!-hankkeen kokonaisuus muodostui koulutuksesta, työharjoittelusta sekä henkilökohtaisesta mentoroinnista. Koulutuksen tavoitteena oli tarjota nuorelle välineitä omien tavoitteiden asettamiseen sekä oman toiminnan ja ajattelun tutkimiseen. Koulutuksissa harjoiteltiin myös konkreettisia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten työhakemuksen ja ansioluettelon laatimista. Työharjoittelu tarjosi nuorille mahdollisuuden kokeilla työntekoa ja soveltaa koulutuksissa oppimaansa käytäntöön. Harjoittelun tärkeänä tavoitteena oli yhtäältä tutustuttaa maahanmuuttajataustainen nuori työkulttuuriin ja toisaalta tuoda esiin maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamista ja potentiaalia myös yritysten näkökulmasta. OK!-kokonaisuuden kolmas pala syntyi mentoroinnista. Mentoroinnin tavoitteena oli auttaa ja tukea maahanmuuttajataustaista nuorta koko sen ajan, jonka nuori oli mukana OK!-hankkeessa. Mentoroinnin arvo oli jokaiselle nuorelle erilainen: toiselle mentori oli luotettava keskustelukumppani, toiselle mentori oli korvaamaton apu työ- tai opiskelupaikan löytämisessä. Toiminta vuonna 2012 Vuonna 2012 OK!-hankkeessa oli toimintaa ainoastaan kevään aikana. Uusia hakemuksia otettiin vastaan maaliskuuhun saakka, koska hankkeen rahoitus päättyi kesäkuussa. Maaliskuussa mukaan tulleet olisivat näin ollen ehtineet suorittaa kolmen kuukauden harjoittelujakson loppuun ennen koko hankkeen päättymistä. Kevään aikana hakemuksia tuli muutamia ja nuoria valittiin mukaan kolme. Mukaan valituista vain yksi suoritti harjoittelun loppuun. Deloitte tarjosi hänelle työharjoittelupaikan. Kevään ja kesän aikana hankkeessa keskityttiin kokoamaan vuosien 2008 2012 aikana syntynyttä tietoa ja osaamista loppuraporttiin. Kevään aikana kerättiin palautetta mukana olevilta yhteistyötahoilta ja nuorten työharjoittelupaikoilta sekä nuorilta. Loppuraportti valmistui elokuussa ja se lähettiin kiitoksien kera yhteistyökumppaneille, kuten työharjoittelupaikkojen tarjoajille sekä rahoittajille. OK!-hanketta rahoittivat Uudenmaan ELY-keskus, Manpower ja Deloitte, joiden lisäksi hankkeella oli myös muita tukijoita. Hankkeessa toimi ohjausryhmä, jossa olivat edellä mainittujen tahojen lisäksi edustettuina Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osasto, Suomen Punainen Risti, Elinkeinoelämän keskusliitto EK sekä yhteistyöyrityksistä Itella, Unicafe ja Trainers House. Hankkeen johtoryhmään kuuluivat Suomen lasten ja nuorten säätiön toiminnanjohtajan ja OK!-hankkeen projektipäällikön lisäksi Deloitten toimitusjohtaja ja Manpowerin johtaja. 12

Hankkeen tuloksia vuosilta 2008 2012 Vuosien 2008 2012 aikana nuorten elämäntaitoja ja työelämävalmiuksia pyrittiin vahvistamaan ja työllistymiskynnystä madaltamaan koulutuksen, työharjoittelun ja ohjauksen keinoin. Nuorten ryhmiä oli koko hankkeen aikana yhteensä kuusi. Lisäksi hankkeessa ohjattiin ja tuettiin kymmeniä mukaan hakeneita nuoria opiskelemaan, välityöpaikkaan tai saamaan vahvempaa tukea elämäntilanteisiinsa. OK:ssa yhteistyössä Deloitten kanssa kehitettyä mentorointimallia hyödynnetään myös jatkossa. Se on pohjana mentorointimallien kehittämisessä mm. Taidot elämään -hankkeessa ja Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Nuorten ryhmissä aloitti 72 nuorta. OK!:ssa mukana olleiden nuorten tilanteita kartoitettiin vuonna 2010 ja keväällä 2012. Ensimmäisten ryhmien osalta vain noin 30 % on päätynyt työhön tai opiskelemaan. Kun toimintaa hankkeen aikana kehitettiin, päästiin hieman parempaan tulokseen. Kaiken kaikkiaan 35 % OK!-hankkeen läpikäyneistä nuorista työllistyi tai pääsi opiskelemaan. Alla on kuvattu miten hankkeeseen valitut nuoret ovat vuosien 2008 2012 aikana pysyneet mukana hankkeessa. OK!-hankkeeseen valitut nuoret vuosien 2008-2012 aikana. vuosi 2008 2009 2010 2011 2012 yhteensä valittiin mukaan 12 29 15 76 3 135 aloitti hankkeessa suoritti työharjoittelun loppuun työllistyi tai pääsi opiskelemaan OK!:n jälkeen 11 25 7 28 1 72 7 (64%) 19 (76%) 5 (71%) 19 (68%) 1 (100%) 51 (71%) 3 (27%) 8 (32%) 3 (43%) 10 (36%) 1 (100%) 25 (35%) aloittaneista keskeytti 4 (36%) 6 (24%) 2 (29%) 9 (32%) 0 (0%) 21 (29%) 13

Myrsky Myrsky-hanke on Suomen kulttuurirahaston vuonna 2008 aloittama valtakunnallinen hanke, joka rahoittaa ja tukee paikallisia nuorille suunnattuja taideprojekteja eri puolilla Suomea. Myrskyn tavoite on tarjota nuorille mahdollisuus etsiä taiteen avulla omaa identiteettiään, kasvattaa itseluottamustaan ja saada syviä yhteisöllisyyden kokemuksia. Hanke on suunnattu haastavissa elämäntilanteissa oleville 12 29 -vuotiaille nuorille. Myrskyn tukemissa projekteissa nuoria ohjaavat eri taiteenalojen ammattilaiset. Taidetta tehdään projekteissa nuorten omista lähtökohdista käsin. Projektit päättyvät aina jonkinlaisen lopputuotteen julkistamiseen, esitykseen tai näyttelyyn, jossa nuoret tekijät ovat pääosassa ja saavat ajatuksiaan esiin. Projektien suuruusluokka, kesto ja intensiteetti voivat vaihdella projektista toiseen kuitenkin niin, että projektien kautta nuorten osallistujien on mahdollista saavuttaa merkittäviä voimaantumisen kokemuksia. Näin ollen Myrskyssä ei ole esimerkiksi kertaluontoisia työpajoja toteuttavia taideprojekteja. Myrsky-hankkeeseen on vuodesta 2008 alkaen osallistunut jo yli 17 000 nuorta, jotka kaikki ovat Myrskyn kautta päässeet mukaan pitkäjänteiseen luovaan toimintaan yhdessä muiden nuorten kanssa. Tutkimus Myrsky-hanke aloitti uuden tutkimusprosessin yhteistyössä Nuorisotutkimusseuran kanssa vuoden 2012 alusta. Uudessa tutkimuksessa hyödynnetään vahvasti Nuorisotutkimusseuran Myrskystä tekemän kolmivuotisen Nuoret taiteen tekijöinä -tutkimushankkeen tuloksia ja sen aikana kerättyä aineistoa. Myrskyn tutkimusosion tutkimusongelmana on, miten taide tuottaa osallisuutta sekä millä tavalla se tukee nuorten toimijuutta ryhmän ja yksilön tasolla. Tutkimusosio on syventänyt aiemman tutkimuksen osallisuutta koskevia tuloksia. Aiemmin kerättyä haastatteluaineistoa (N=121) täydentämään on tuotettu visuaalisen etnografian keinoin piirtämällä kerätty tutkimusaineisto, jossa seurataan osallistavaa taideprojektia kouluympäristössä. Tutkimuksessa yhdistetään taiteen keinoin tuotettua aineistoa perinteisempään laadulliseen aineistoon ja analysoidaan aineistoja rinnakkain. Näin on ollut mahdollista syventää näkökulmaa siihen, mitä erityistä taiteessa nuoren tukijana on. Tutkimusosiota on koordinoinut Nuorisotutkimusseura ry. Tutkimuksen ovat toteuttaneet Marika Tervahartiala ja Tomi Kiilakoski. Lisäksi Myrskyn tutkimukseen on integroitu opinnäytetyöntekijöitä, jolloin tutkimuksen maantieteellistä kattavuutta on voitu lisätä sekä tutkimukseen on voitu kerätä tietoa siitä, miten eri taidemuodot vahvistavat nuorten toimintaa. Koulutukset ja työnohjaus taiteilijaohjaajille Suomen lasten ja nuorten säätiön tavoite on tukea projekteissa toimivia taiteilijoita heidän työssään vaikeissa elämäntilanteissa elävien nuorten kanssa. Vuonna 2012 Myrsky-hanke järjesti taiteilijoille yhden yksi- ja yhden kaksipäiväisen koulutuksen, joissa teemoina olivat mm. nuorten tunnetaitojen vahvistaminen, elämäntaitojen opettaminen ja sosiokulttuurinen innostaminen työtapana. Koulutusten yksi tärkeä tehtävä on tarjota taiteilijoille myös vertaistukea ja mahdollisuuksia verkostoitua valtakunnallisesti samankaltaista työtä tekevien kanssa. Koulutusten lisäksi taiteilijoille tarjotaan työnohjausta ryhmämuotoisesti Oulussa, Tampereella ja Helsingissä. Kustakin yli puoli vuotta kestävästä projektista voi osallistua oman alueen työnohjausryhmään kolmesta neljään kertaa vuodessa. 14

Myrsky-hankkeesta jaetut projektituet 2012 Myrsky-hankkeessa on jaettu projektitukia vuoden 2012 aikana kolmessa eri jaossa: helmikuussa, toukokuussa ja lokakuussa. Hakemuksia tuli sinä aikana säätiölle 142 kappaletta, niissä rahaa haettiin yhteensä noin 4,3 miljoonaa euroa. Säätiö on jakanut vuoden 2012 aikana rahoitusta 42 projektille, yhteensä noin 500 000 euroa. Projekteissa oli mukana yli 1 500 nuorta. Projektituet ovat vaihdelleet 3 000 euron ja 30 000 euron välillä. Rahaa on vuonna 2012 voitu jakaa noin 12 % haetusta kokonaissummasta. Tukia on jaettu valtakunnallisesti: Myrsky-projektit sijaitsevat joka puolella Suomea. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa projekteista. Kaikissa projekteissa ovat täyttyneet seuraavat kriteerit: Projekti saavuttaa osallisuuden vahvistamiseen erityistä tukea tarvitsevia nuoria. Projektin pääasiallisena tavoitteena on nuorten voimaantuminen eri muodoissaan. Nuoret ovat projektissa itse taiteen tekijöinä ja taidetta tehdään heidän lähtökohdistaan. Projektissa tuotetaan lopputuote, jonka kautta nuoret tulevat näkyviksi. Projekti on pitkäjänteinen. Taidetta käytetään innovatiivisesti nuorten tukemiseen. Projektissa sovelletaan taidetta yhteisöllisin toimintatavoin. Mukana olevat taiteilijat ovat oman taiteenalansa ammattilaisia. Järjestäjätaholla on mukana projektissa myös kasvatuksellista osaamista. Projektisuunnitelma on järkevä ja budjetti on realistinen suhteessa suunnitelmaan. Projektilla on uskottava suunnitelma yhteistyökumppaneiden kanssa työskentelemisestä. 15

Nuorten oma Myrsky Nuorten oma Myrsky-haku lanseerattiin keväällä 2012. Hakumuoto on tarkoitettu 12 25-vuotiaiden nuorten ryhmien omille taideprojekteille. Projekteissa nuorten tulee olla itse taiteen tekijöinä. Tukea voi saada 50 400 euroa materiaali- ja vuokrakuluihin sekä taiteilijan palkkaamiseen. Taiteilijan tarkoitus on toimia nuorille innostajana ja auttajana muutaman lyhyen työpajan tai parin viikonlopun mittaisen jakson verran, nuorten kokeman tarpeen mukaan. Päävastuu projektista kuuluu kuitenkin nuorille itselleen. Tuen hakeminen tapahtuu verkossa olevalla nettilomakkeella. Jos hakijat ovat alle 18-vuotiaita, tulee projektilla olla myös nimettynä vastuuaikuinen, joka huolehtii erityisesti siitä, että saatu rahallinen tuki käytetään suunnitellusti. Materiaali- ja vuokratuki maksetaan nuorille rahana, taiteilijan palkkakuluista ja niiden maksamisesta huolehtii Suomen lasten ja nuorten säätiö. Vannetanssia, nukketeatteria ja katutaidetta Vuonna 2012 Nuorten omia Myrsky-hakemuksia tuli ympäri Suomen yhteensä 21 ja niistä 14 sai tukea. Tukea myönnettiin yhteensä 5 400 euroa. Projekteissa taiteenalat olivat hyvin katettuja ja Nuorten omalla Myrsky-tuella käynnistyi muun muassa vannetanssiryhmä, nukketeatterikerho sekä useampia bändiprojekteja. Projekteihin osallistui yhteensä 155 12 25-vuotiasta nuorta. Nuorten oman Myrsky-projektin toteuttamiseen kuuluu raportointilomakkeen täyttäminen sekä Nuorten omaan Myrsky-blogiin kirjoittaminen. Jokaisen tukea saaneen projektin tulee tehdä vähintään kaksi blogimerkintää haluamallaan tavalla. Nuoret ovat innostuneet bloggailusta ja monet ryhmät ovat lähettäneet myös kuvia ja videoita projektistaan. Nuorilta ja taiteilijavalmentajilta saatu palaute uudesta hakumuodosta on ollut hyvää. Nuoret ovat päässeet kokeilemaan uusia harrastuksia, toteuttamaan itseään ja tekemään asioita, joihin heillä ei muuten olisi ollut mahdollisuutta. Taiteilijavalmentajat ovat kokeneet nuorten projektin ohjaamisen mielekkääksi ja tärkeäksi. Monet ovat jatkaneet yhteydenpitoa nuoriin vielä varsinaisen valmentamisen päätyttyä. Nuorten omaa Myrsky-hakua pyritään jatkossa kehittämään ja vakiinnuttamaan se osaksi Myrskyohjelmaan. Vuonna 2013 panostetaan erityisesti hakumuodon markkinointiin nuorille, mutta myös nuorten parissa toimiville aikuisille, kuten nuorisoohjaajille ja opettajille. Liitteessä 1 on tarkempaa tietoa projekteista. 16

Vastuullinen kesäduuni 2012 Suomen lasten ja nuorten säätiö toteutti yhteistyössä Alma Median, Monster.fi:n ja Soneran kanssa Vastuullinen kesäduuni 2012 -kampanjan. Kampanjaa tukivat myös ABB, DNA, YIT ja ISS. Asiantuntijakumppaneina toimivat Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry, ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ja Finnish Business & Society ry (FiBS). Opiskelijajärjestöjä edustivat SYL, SAMOK ja SAKKI. Kampanja kesti tammikuusta elokuuhun ja siihen saivat osallistua kaikki työnantajat, jotka halusivat kehittää kesätyökulttuuriaan vastuullisemmaksi. Tämä oli kampanjan toinen toimintakausi. Vastuullinen kesäduuni -kampanjan tavoitteena on edistää nuorten työelämävalmiuksia haastamalla työnantajat tarjoamaan enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja. Kampanja innostaa työnantajia tunnistamaan ja hyödyntämään kesätöihin liittyvät mahdollisuudet, joiden avulla sekä nuori että työnantaja saavat enemmän irti kesätyökokemuksesta. Kampanjan ytimenä ovat Hyvän kesätyön periaatteet, joita kampanjaan lähteneet työnantajat sitoutuvat noudattamaan. Kampanjan kohderyhmänä ovat työnantajat ja hyödynsaajina ovat kaikki peruskoulun päättäneet opiskelevat nuoret, erityisesti tutkintoon opiskelevat 16 25-vuotiaat. avulla. Tutkimuksessa selvitettiin työnantajien käytäntöjä kesätyöntekijöiden rekrytoinnissa sekä heidän käsityksiään nuorten kesätyötilanteesta vuosina 2012 2013. Vastuullinen kesäduuni -kampanja tuki säätiön tavoitetta lisätä tunnettuuttaan ja mainettaan kiinnostavana yritysvastuukumppanina medianäkyvyyden kautta ja tavoittamalla suoraan suuren joukon suomalaisia työnantajia. Kampanjan suojelijana toimi EK:n hallituksen puheenjohtaja Ole Johansson. Osana kampanjaa järjestettiin Vastuullisin kesäduuni 2012 -kilpailu, johon saivat osallistua kaikki mukana olleet työnantajat. Kilpailussa oli kolme kategoriaa kesätyöntekjöiden määrän mukaisesti. Sarjansa voittivat Helen Sähköverkko Oy, Ponsse Oyj ja YIT Oyj. Kampanjan päätöstilaisuus järjestettiin yhdessä Lasten Päivän Säätiön kanssa Linnanmäen huvipuistossa. Vastuullinen kesäduuni 2012 -kampanja sai kunniamaininnan Vala Awards 2012 -kilpailun sarjassa vuoden varainhankintateko. Kampanja puhutteli raatia ajankohtaisella aiheellaan ja hyvin toteutetulla yritysyhteistyökonseptillaan. Vala Awards on Vastuullinen lahjoittaminen ry:n vuotuinen kilpailu, jonka tarkoitus on nostaa esiin vastuullisia ja onnistuneita varainhankintatekoja. Vuonna 2012 kampanjaan osallistui 107 työnantajaa, jotka tarjosivat yhteensä lähes 30 000 kesätyöpaikkaa. Työnantajille järjestettiin viestinnän asiantuntija Jouni Heinosen johdolla mainetyöpaja. Nuoria aktivoitiin sosiaalisen median avulla: Facebookissa järjestettiin tarinakilpailu, jossa nuoret kertoivat omia kesätyökokemuksiaan. Alma Media julkaisi kampanjan ilmoituksia lehdissään ja verkkopalveluissaan. Medianäkyvyyttä saatiin myös työnantajille suunnatun kyselytutkimuksen Vuonna 2012 mukana oli 107 työnantajaa, jotka tarjosivat lähes 30 000 kesätyöpaikkaa nuorille. 17

18

2.3 Vastuullinen nuori kuluttaja Suomalainen yhteiskunta erityisesti taloudellinen hyvinvointi sen osana on muuttunut voimakkaasti viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana. 1990- luvun talouspoliittisen murroksen ja kansakunnan vaurastumisen myötä yhteiskunta on muuttunut markkinavetoisemmaksi ja kulutuksen merkitys kulttuurissa on voimistunut. Kulutusyhteiskunnan arvot ja globaalin kehityksen haasteet ovat monessa kohtaa jännitteisiä. Tilanne vaatii nuorilta uudenlaista osaamista on tärkeää tiedostaa henkilökohtaisten ratkaisujen seuraukset sekä omaan talouteen ja hyvinvointiin että toisiin ihmisiin ja ympäristöön. Vastuullinen kuluttaminen, oman talouden hallinta ja kriittinen medialukutaito ovat tärkeitä taitoja nyky-yhteiskunnassa. Kuluttajakasvatuksen uudistus on tarpeen, sillä markkinat ja palvelut ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Tarjolla olevia tuotteita ja palveluita on entistä enemmän, globalisaatio vaikeuttaa talouden ymmärtämistä, ympäristökysymykset ovat keskustelun keskiössä, markkinointi on muuttunut ja lisääntynyt ja teknologian rooli vahvistuu. Näiden muutosten myötä kuluttajakasvatuksen tarve on lisääntynyt. Säätiön ohjelman yleisenä tavoitteena on vaikuttaa nuorten vastuullista kuluttamista koskeviin tietoihin ja asenteisiin sekä niiden välityksellä toimintaan. Ohjelmassa toteutettavan toiminnan avulla vaikutetaan siihen, että nuorten kulutustottumukset liikkuvat tiedostavampaan ja vastuullisempaan suuntaan. Nuorten tietoja kulutus- ja ympäristöasioissa lisätään niin, että he ymmärtävät omien valintojensa vaikutukset, sekä oman itsensä että muiden ihmisten ja ympäristön hyvinvointiin. Ohjelman kautta pyritään tavoittamaan yläkouluikäisiä ja ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia, pääsääntöisesti 13 20-vuotiaita nuoria. Ohjelma jakautuu kahteen osa-alueeseen, joita ovat taloustaidot sekä ympäristö ja oma hyvinvointi. Molemmilla osa-alueilla on omat määrälliset tavoitteensa, mutta toiminta ja menetelmät tukevat toisiaan. Läpileikkaavana teemana kulkevat medialukutaidot. Osa-alueiden toteuttaminen perustuu hankkeisiin, joihin haetaan rahoitusta. Toiminta käynnistettiin vuonna 2012 taloustaitojen osalta. Nuorten taloustaidot Nuorten velkaongelmat ovat olleet muutaman viime vuoden ajan voimakkaassa kasvussa. 18 24-vuotiaille rekisteröidään vuosittain kymmeniätuhansia uusia maksuhäiriömerkintöjä. Nuorten perinnässä olevat velat ovat usein suhteellisen pieniä, mutta niiden vaikutus saattaa olla nuoren elämään dramaattinen: merkintä luottotietorekisterissä voi estää lainan, vuokrasopimuksen tai puhelinliittymän saamisen ja johtaa syrjäytymiseen opinnoista ja työelämästä. Nuorten taloustaitohankkeen tavoitteena on ehkäistä nuorten taloudenpidossa ilmeneviä ongelmia. Lisäksi tavoitteena on niiden seurauksena kasvavan syrjäytymisriskin pienentäminen. Ongelmiin voidaan vaikuttaa ennen niiden syntymistä ja pahenemista parantamalla nuorten taloustaitoja ja korjaamalla kuluttamiseen ja nuoruudenajan taloudellisiin resursseihin liittyviä väärinkäsityksiä. Toiminnan erityisenä tavoitteena on vähentää nuoren riskiä joutua taloudellisiin ongelmiin. Tavoitteeseen pyritään herättämällä nuoret tiedostamaan paremmin talouden realiteetit ja vahvistamalla heidän taloustietojaan ja -taitojaan sekä korjaamalla epärealistisia käsityksiä nuoruudenajan taloudellisista resursseista. Hankkeessa keskeiset pedagogiset kysymykset ovat, miten yhtäältä innostetaan nuoria omaan talouteen liittyvissä asioissa ja toisaalta kanavoidaan into tekemiseksi ja sitä kautta oppimiseksi. Vuonna 2012 uudelleenarvioitiin hankkeen onnistumismahdollisuudet ja todettiin, että toiminnassa keskitytään yhden kokonaisuuden toteuttamiseen: taloustaitopeliin ja sen saamiseen nuorten käyttöön. Arvioinnin tuloksena todettiin myös, että täysin uuden pelin rakentaminen on haastavaa ja kallista. Riskinä on, ettei pelistä tule riittävän kiinnostava. Syksyllä 2012 säätiö löysi uuden yhteistyökumppanin. Danske Bankilla on Tanskassa käytössä hyvin toimiva peli 15 18-vuotiaille nuorille. Yhteistyössä Danske Bankin, Finlandssvenskt samarbetsforumin ja asiantuntijaryhmän kanssa käynnistyi taloustaitopelin sisällön suunnittelu. Peli hyödyntää Tanskassa käytettyä teknistä alustaa ja toimii samalla pelilogiikalla. Yhteistyön ja yhteisen sisällöllisen panostuksen kautta taloustaitopeli saadaan myös suomalaisten nuorten käyttöön. Peli valmistuu ja lanseerataan vuonna 2013. Sen jälkeen arvioidaan, miten Vastuullinen kuluttaminen -ohjelman toteutusta jatketaan. 19

2.4 Kansainvälinen ohjelma Säätiö edistää nuorten elämäntaitoja, mahdollisuuksia ja hyvää elämää myös Suomen rajojen ulkopuolella. Säätiön Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa toimivat kumppaniorganisaatiot ovat asiantuntevia ja osaavia kansalaisjärjestöjä. Yhteistyön kautta säätiö saa uusia ideoita ja toimintamalleja myös kotimaan toimintaansa. Kansainvälisen ohjelman myötä säätiön toiminnan tunnettuus ja arvostus Suomessa ovat kasvaneet. Kansainvälinen ohjelma muodostaa merkittävän osan säätiön toiminnasta. Vuonna 2012 ohjelmaa toteutettiin ja kehitettiin vuonna 2010 hyväksytyn kansainvälisen ohjelman strategian mukaisesti. Ohjelma toteuttaa säätiön tehtävää edistää nuorten hyvinvointia ja haastaa yhteiskunnan toimijoita globaaliin vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Ohjelma keskittyy 12 29-vuotiaisiin nuoriin Latinalaisessa Amerikassa ja Afrikassa kehitysyhteistyön kautta. Toiminnan kolme temaattista osa-aluetta ovat työ (työllistyminen ja pienyrittäjyys), kansalaisuus (osallistuminen, vaikuttaminen, johtaminen, kulttuuri-identiteetti) ja oppiminen (non-formaali, elämäntaidot). Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen on keskeisenä elementtinä kaikessa toiminnassa. Kehitysyhteistyö Vuonna 2012 säätiöllä oli käynnissä kahdeksan kehitysyhteistyöhanketta: kuusi Latinalaisessa Amerikassa ja kaksi Afrikassa. Hankkeissa oli mukana yli 3 100 nuorta. Hankkeita toteutettiin paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Ecuadorissa yhteistyössä Fundación Esquel -järjestön kanssa toteutettu hanke päättyi vuoden lopussa. Hankkeessa edesautettiin maaseutukoulujen ja -yhteisöjen toimintaa ja alkuperäisväestön kaksikielisen peruskoulutuksen kehittämistä aurinkopaneelien avulla ja edistämällä tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien opetusmenetelmien käyttöönottoa. Perussa hankkeita toteutettiin yhdessä paikallisen kumppanin CEDROn (Centro de Información y Educación para la Prevención del Abuso de Drogas) kanssa. Perun pääkaupunkiseudulla jatkui lasten ja nuorten terveyden ja elämäntaitojen edistämishanke alueen neljässä koulussa ja kolmessa turvakodissa. Samalla alueella alkoi vuonna 2012 uusi hanke, joka keskittyi nuorten työllistymisen ja pienyrittäjyyden edistämiseen sekä elämäntaitojen ja osallistumisen vahvistamiseen. Hankkeen yrityskumppanin Deloitten kanssa suunniteltiin yritysvastuun vapaaehtoisohjelmapilotti, jonka toteutus käynnistyi SENEGAL Kumppani: Synapse TANSANIA Kumppani: TAYOA BRASILIA Kumppani: Aliança 1. Peru, terveyshanke 2010-2012, CEDRO 2. Senegal, työllistymis- ja yrittäjyyshanke 2010-2012, Synapse center 3. Tansania, työllistymis- ja yrittäjyyshanke 2010-2012, TAYOA 4. Brasilia, kestävän kehityksen hanke 2011-2013, Aliança institute 5. Peru, työllistymistä tukeva elämäntaitohanke 2012-2014, CEDRO 6. Peru, nuorisoryhmien yrittäjyyshanke 2012-2014, CEDRO 7. Paraguay, yrittäjyyshanke 2012-2014, Cird 8. Ecuador, maaseutukoulujen kehittäminen aurinkoenergialla 2009-2012, Esquel PARAGUAY Kumppani: CIRD PERU Kumppani: CEDRO ECUADOR Kumppani: Fundación Esquel! 20

hankkeen alkaessa. Vuonna 2012 alkoi myös Nokian tukema nuorten ryhmien pienyrittäjyys- ja osallistumishanke San Martín- ja VRAE-alueilla Perun maaseudulla. Hanke jatkaa aiempia nuorten johtajuushankkeita. Uudessa hankkeessa vahvistetaan nuorten ryhmien taloudellista kestävyyttä, yhteiskunnallista osallistumista ja verkostoitumista. Nokian kehittämää mobiilisovellusta hyödynnetään hankkeen pienyrityksissä. Brasiliassa nuorten työllistymis- ja elämäntaitohanke jatkui yhteistyössä Aliança Instituutin kanssa. Hankkeessa kansalaisuustematiikka on vahvasti mukana; nuoret toteuttavat ryhmissä suunnittelemiaan ympäristöprojekteja sekä tekevät työharjoittelun yhteiskuntapalvelun muodossa. Hankkeen yrityskumppani on Nokia. Paraguayssa alkoi vuonna 2012 uusi nuorten elämäntaitoihin ja pienyrittäjyyteen keskittyvä hanke paikallisen kumppanin CIRDin (Centro de Información y Recursos para el Desarrollo) kanssa. Hankkeessa edistetään myös nuorten yrittäjien yhdistystoimintaa sekä kehitetään verkostoja ja paikallisia kumppanuuksia pienyrittäjyyden tukemiseksi. Hankkeen yrityskumppanin Nokian kehittämää mobiilisovellusta hyödynnetään pienyrityksissä. Senegalin ja Tansanian nuorten työllistymistä ja pienyrittäjyyttä edistävät hankkeet jatkuivat vuonna 2012. Näistä Tansanian hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Senegalin hankkeelle ulkoasiainministeriö myönsi jatkoaikaa vuodelle 2013. Hankkeet keskittyivät nuorten voimaannuttamiseen elämäntaitojen avulla, työllistymiseen ja yrittäjyyden edistämiseen. Tansanian hankkeeseen sisältyi myös nuorten työllistymistä tukeva IT-komponentti. Säätiö jätti kolme hanketukihakemusta ulkoasiainministeriön vuoden 2012 hakukierrokselle. Haetut hankkeet olivat: 1. Nuorten yrittäjyyden tukeminen Senegalissa, 2. Nuorten elämäntaitojen ja osallistumisen tukeminen Senegalissa, ja 3. Nuorten kehityksen edistäminen Westburyssa Etelä-Afrikassa. Nuorten yrittäjyyshanke Senegalissa ja nuorten kehityshanke Etelä-Afrikassa saivat puoltavan hanketukipäätöksen marraskuussa 2012. Kolmivuotiset hankkeet käynnistyvät vuonna 2013: Senegalissa 21

yhteistyössä paikallisen kumppanijärjestön Synapsen kanssa ja Etelä-Afrikassa yhdessä Khulisa Social Solutions-kumppanin kanssa. Etelä-Afrikan hankkeessa yritysyhteistyökumppanina on Koneen 100-vuotissäätiö. Vuonna 2012 säätiö toteutti UM:n tuella myös viestintähankkeen Nuorten ääni työkaluja järjestöjen kehitysviestintään ja kansainvälisyyskasvatukseen. Hankkeessa julkaistiin tutkimus nuorten kehitysyhteistyömielikuvista, -asenteista ja -tiedoista sekä järjestettiin työpaja tutkimuksen tuloksista. Vuoden mittaan työntekijät tekivät seurantamatkat kaikkiin hankemaihin. Helmikuussa Aino Heikkinen toteutti matkan Brasiliaan. Kesäkuussa Aino Heikkinen ja Anna-Leena Myllylä vierailivat Tansaniassa ja elokuussa Senegalissa. Marras-joulukuussa Aino Heikkinen toteutti seurantamatkat Ecuadoriin ja Peruun. Perun matkaosuudelle osallistuivat myös Deloitten Minja Nieminen ja säätiön kehitysyhteistyöharjoittelija Elli Keränen. Marraskuussa Anna-Leena Myllylä ja Elli Keränen tekivät hankeseurantamatkan Paraguayhin. Yritysyhteistyön kautta enemmän vaikuttavuutta Vuonna 2012 kansainvälisen ohjelman keskeisimmät yrityskumppanit olivat Nokia ja Deloitte. Yritysyhteistyö Nokian ja Deloitten kanssa toteutti säätiön tehtävää haastaa yhteiskunnan toimijoita globaaliin vastuuseen erityistä tukea tarvitsevista nuorista. Uusien hankkeiden myötä yritysten asiantuntijuuden hyödyntäminen nostettiin uudelle tasolle. Nokia tuki vuonna 2012 viittä säätiön kehitysyhteistyöhanketta. Vuonna 2012 alkaneissa nuorten pienyrittäjyyshankkeissa Perussa ja Paraguayssa hyödynnetään Nokian kehittämää mobiilisovellusta pienyrittäjyyden tarpeisiin. Vuosien 2013 2014 aikana nuoret saavat koulutusta sovelluksen käytöstä ja hankkeissa tehdään opetus- ja viestintämateriaalia nuorten yrittäjyyteen liittyvistä teemoista. Perussa vuonna 2012 alkaneeseen Deloitten yhteistyöhankkeeseen sisältyy yhteistyössä suunniteltu yritysvastuun vapaaehtoisohjelmapilotti. Hankkeessa nuoret saavat koulutusta ja tukea työllistymiseen ja pienyritysten perustamiseen sekä muodostavat vapaaehtoisryhmiä yhteisöjensä kehittämiseksi. Yhteistyötä luodaan ja kehitetään eteenpäin eri toimijoiden välillä pienyrittäjyyden ja nuorten työllistymisen vahvistamiseksi. Vapaaehtoisohjelman kautta neljä Deloitten työntekijää toteutti kukin noin kahden kuukauden vapaaehtoisjakson Perussa vuonna 2012. Deloitten työntekijöistä on myös muodostettu Suomeen tiimejä, jotka suunnittelevat, seuraavat ja arvioivat Deloitten roolin toteutusta. Vuoden 2012 aikana Deloitten työntekijät tukivat nuorten pienyrittäjyysmanuaalin luomista, paikallisen kumppanin CEDRO:n organisaation kehittämisestä ja verkostoitumista. Ohjelman asiantuntijuuden ja menetelmien vahvistaminen Kansainvälistä ohjelmatoimintaa ja säätiön asiantuntijuutta kehitettiin aktiivisesti vuoden 2012 aikana. Kehitysyhteistyön seurantaan ja arviointiin luotiin uusia menetelmiä ja työkaluja. Kepan fasilitoimien Arvioinnista arkea -työpajojen kautta säätiön toiminnalle kehitettiin yleisiä elämäntaitoindikaattoreita. Prosessissa määriteltiin myös tarkempia elämäntaitoindikaattoreita kansainväliselle ohjelmalle. Seuranta- 22

ja arviointityökalun kehittämistä jatketaan vuonna 2013. Keskiössä ovat säätiön kehitysyhteistyön kolme temaattista osa-aluetta: työ, kansalaisuus ja oppiminen. Vuoden 2012 aikana uudistettiin myös dokumenttipohjia vastaamaan hankkeiden suunnittelu-, seuranta- ja arviointitarpeita sekä UM:n uudistuneita dokumenttipohjia. Vuonna 2011 työnsä aloittanut kansainvälinen toimikunta toimi kansainvälisen ohjelman neuvonantajana ja osallistui ohjelman kehittämiseen, seurantaan, arviointiin ja varainhankintaan. Toimikunta kokoontui neljästi vuodessa. Toimikunnan päätehtäviä vuonna 2012 olivat ohjelman varainhankinnan vahvistaminen ja yritysyhteistyön suunnittelu. Ohjelmassa ja hankkeissa hyödynnettiin yhä enemmän vapaaehtoisuutta. ETVO-vapaaehtoinen Riku Aakala aloitti puolen vuoden työjakson Senegalin hankkeessa syksyllä 2012. Lisäksi Deloitten yhteistyöhankkeen vapaaehtoiset työskentelivät mm. paikallisen kumppanin CEDRO:n organisatorisen vahvistamisen parissa ja pienyrittäjyysmanuaalin työstämisessä. Säätiö kehitti vuoden 2012 aikana suhteitaan ulkoasiainministeriöön ja suurlähetystöihin hankemaissa. Kansainvälisen ohjelman edistymisestä käytiin aktiivista vuoropuhelua. Ohjelman keskeinen strateginen tavoite on ulkoasiainministeriön kumppanuusjärjestöasema. Säätiö haki asemaa kumppanuusjärjestöhaun avauduttua syksyllä 2012. UM valitsee uudet kumppanuusjärjestöt vuonna 2013. Kehitysyhteistyön Nuorisoverkosto Vaikuttamistyötä Suomessa toteutettiin erityisesti Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston toiminnan kautta ja osallistumalla harkitusti Kepan vaikuttamistoimintaan. Säätiön koordinoima Nuorisoverkosto kokoaa yhteen nuorten parissa kehitysyhteistyötä tekevät tahot. Tapaamisia on neljä kertaa vuodessa. Vuonna 2012 Nuorisoverkoston puitteissa jaettiin työkaluja, joita nuorten kanssa toimivat voisivat hyödyntää työssään. Lisäksi tapaamiset tarjosivat alustan verkostoitumiselle ja ajankohtaisten uutisten jakamiselle. Ohjelman tulevaisuus Maailmassa on 1,2 miljardia 15 24-vuotiasta nuorta, joista lähes 90 % asuu kehittyvissä maissa. Unicefin State of the World s Children 2011 -raportin mukaan 71 miljoonaa nuorta jää vaille koulutusta, joka auttaisi heitä eteenpäin työelämässä. Maailman työvoimasta 15 24-vuotiaat muodostavat noin neljänneksen, mutta työttömien määrästä heitä on runsaat 40 prosenttia. Moni kehittyvien maiden nuori ei pääse eteenpäin elämässään, koska koulutuksen puute ja työttömyys ovat perheen perustamisen ja aikuisuuteen siirtymisen esteenä. Tämä yhdistettynä vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyteen aiheuttaa turhautuneisuutta maailman nuorissa. Nuorilla on merkittävä rooli globaalissa kehityksessä. Heidän tilanteensa ja mahdollisuutensa osallistua kehitykseen vaikuttaa yhteiskunnalliseen hyvinvointiin ja vakauteen koko maailmassa. Valtioiden taloudellinen ja sosiaalinen kehitys riippuu siitä, miten nuorten energia ja taidot saadaan käyttöön. Suomen lasten ja nuorten säätiö jatkaa kansainvälisen ohjelman viitoittamaa työtään nuorten työn, osallistumisen ja oppimisen parissa kehitysyhteistyön kautta. Säätiö pyrkii näin vastaamaan keskeisiin kehittyvien maiden nuorten kohtaamiin haasteisiin ja tuomaan oman panoksensa nuorten hyvinvoinnin tukemiseen globaalisti. Kansainvälisen ohjelman varainhankintaa kehitetään takaamaan entistä paremmin resurssit ohjelman toteuttamiselle. Yrityksiä osallistetaan uusien toimintamallien kehittämiseen nuorten parissa tehtävässä kehitysyhteistyössä. Tulevana vuonna säätiö jatkaa kansainvälisen ohjelman kehittämistyötä myös erityisesti viestinnän, arvioinnin ja kumppanuuksien osalta sekä vahvistamalla yhä enemmän nuorten ääntä toiminnassaan. 23

talous 3.1 Rahoituspohjan vakiinnuttaminen ja talouden vahvistaminen Säätiön taloudellisena tavoitteena on säilyttää vakaa talous ja hyvä maksukyky hankkimalla rahoitusta yritysyhteistyökumppaneilta, julkisyhteisöiltä, ministeriöiltä, yksityisiltä henkilöiltä ja apurahasäätiöiltä. Tavoitteena on lisäksi tehdä sellaista taloudellista tulosta, että säätiön sääntöjen mukainen toiminta turvataan. Säätiön taloudellinen volyymi oli 2 736 201 ja kokonaistulos oli alijäämäinen 63 769. Alijäämä johtui siitä, että säätiö rahoitti kahden kehitysyhteistyöhankkeen omarahoitusosuudet omalla rahoituksella. 3.2 Varainhankinta Säätiön varainhankinnan vahvuus perustuu sille, että säätiöllä on selkeät toimintatavoitteet ja hyvä projektisuunnittelu. Varainhankintaa toteutettiin vuonna 2012 hyödyntäen yhteistyössä varainhankinnan työryhmän kanssa vuonna 2010 tehtyä varainhankintasuunnitelmaa, jota on päivitetty vuosittain. Varainhankintaa toteutetaan pääasiassa hankekohtaisesti neuvotteluilla ja tapaamisilla sekä hakuprosessien kautta. Säätiön toimintaa tukivat opetusministeriö, ulkoasiainministeriö, Suomen kulttuurirahasto, Svenska kulturfonden ja Uudenmaan ELY-keskus. Uutena avauksena rahoitusta haettiin Raha-automaattiyhdistykseltä. Säätiö vastaanottaa vuosittain myös lahjoituksia sekä yrityksiltä ja yhteisöiltä että yksityishenkilöiltä. Vuonna 2012 järjestettiin myös varainhankintaaamiainen, jonka kautta käynnistyi Myrskyyritysverkoston toiminta. Mukana olevat yritykset sitoutuivat tukemaan Myrskyä seuraavan kahden tai kolmen vuoden ajan. Varainhankintaa toteuttivat säätiön henkilökunta ja hallitus sekä nimetyt luottamushenkilöt. Kehitysyhteistyön omarahoitusosuuksien kattamiseksi tehtävää varainhankintaa edisti myös kansainvälinen toimikunta. Vahva hallituksen, neuvottelukunnan ja jo mukana olevien yritysten kautta muodostunut verkosto edistää yritysyhteistyön rakentamista ja varainhankintaa sen kautta. 3.3 Yritysyhteistyö Yritysyhteistyö on mukana kaikessa säätiön toiminnassa. Yritysyhteistyö rakentuu niin rahallisesta tuesta kuin yhdessä tekemisestä ja osaamisen jakamisesta. Useat yritykset tukevat säätiön toimintaa myös pro bono. Vuonna 2012 säätiö toteutti yritysyhteistyöhankkeita ABB:n, Alma Median, Deloitten, DNA:n, ISS Palveluiden, Manpowerin, Monster.fi:n, Nokian, Soneran, Veritas Eläkevakuutuksen ja YIT:n kanssa. Yhteistyötä tehtiin myös viestintätoimisto Pohjoisrannan kanssa. Pohjoisranta auttoi säätiötä viestinnän strategisten linjausten määrittämisessä. Säätiön hankkeita tukivat myös muun muassa Elisa, Fortum, Marimekko, Solving, SOK, Stockmann, UPM-Kymmene ja Wärtsilä. Syksyllä käynnistyi monia uusia yhteistyöneuvotteluja, jotka laajentavat yritysyhteistyöverkostoa vuonna 2013. Kansainvälisen ohjelman omarahoitusosuuden hankinnassa korostuu yritysyhteistyö ja yritysten asiantuntijuuden hyödyntäminen. Erityisesti Deloitten yhteistyöhankkeessa, mutta myös Brasilian hankkeessa, osa hankkeiden omarahoitusosuudesta katettiin vapaaehtoistyöllä vuonna 2012. Sekä yritysten vapaaehtoisten että muiden vapaaehtoisten työpanosta pyritään jatkossa lisäämään kehitysyhteistyöhankkeiden rahoituskanavana. Rahankeräyslain alainen toiminta Vuonna 2012 säätiöllä ei ollut rahankeräyslain alaista toimintaa. 24

3.4 Varat ja niiden käyttö Säätiön rahoituksen pohja on viime vuosien aikana laajentunut. Rahoitusta saadaan paitsi yrityksiltä myös yhä enemmän julkiselta sektorilta ja yhteisöiltä avustuksena. Vuodesta 2012 säätiön kehitysyhteistyöhankerahoitusta tukee myös vapaaehtoistyö, jolla katetaan hankkeiden omarahoitusosuuksia. Vuonna 2012 vapaaehtoistyötä tehtiin Deloitten työntekijöiden toimesta 1 360 tuntia Perun hankkeessa ja vapaaehtoistyön arvo oli noin 122 000. Tästä summasta 12 966 käytettiin hankkeen omarahoitusosuuden kattamiseen. Ulkoministeriön sääntöjen mukaan vapaaehtoistyöllä voidaan kattaa enintään puolet omarahoitusosuudesta (7,5 % kokonaiskustannuksista). Vapaaehtoistyön arvo perustuu tehtyihin vapaaehtoistyön tunteihin ja Deloitten arvioon vapaaehtoistyöntekijöiden työpanoksen arvosta Perussa. Vapaaehtoistyön eriä ei ole sisällytetty tuloslaskelmaan. Tulevaisuudessakin säätiön rahoitus tulee koostumaan monien erilaisten rahoituskanavien kautta tulevasta rahoituksesta. Vuonna 2012 säätiön rahoitus muodostui seuraavasti: Lahjoitukset, 14 200 Yritysyhteistyö, 410 500 Rahastot ja säätiöt, 476 000 Ministeriöt, 1 717 800 Sijoitus- ja rahoitustuotot 53 900 25

Varainhoidon tavoitteena on kattaa säätiön perustoiminnasta aiheutuvat kustannukset. Lisäksi tavoitteena on kasvattaa sekä omaa toimintaa että jaettavia tukia ja avustuksia. Varainhoitoon liittyvän toiminnan kehittämiseksi asetettiin vuonna 2011 varainhoitotoimikunta, johon kuuluivat Hannu Ryöppönen, Jaana Cawén ja Staffan Sevón. Se kartoitti varainhoidon tilanteen ja mahdollisuudet. Työskentelyn perusteella jatkettiin yhteistyötä Aktian kanssa täyden valtakirjan sopimuksella. Varainhoitotoimikunnan työ päättyi keväällä 2012 ja hallitus käsittelee jatkossa omaisuuden hoitoon liittyvät kysymykset itse, hyödyntäen asiantuntijoita tarpeen mukaan. Säätiön toiminnan volyymi oli 2 736 201. Varsinainen toiminta toteutui edellistä vuotta laajempana, mikä johtui pääosin Ecuadorin hankkeen viimeisen vuoden investoinneista ja Myrsky-toiminnan laajentumisesta. Suurin menoerä oli maksetut tuet ja avustukset. Maksetut tuet ja avustukset kasvoivat Myrskyhankkeen myötä. Vuonna 2012 tuettiin projekteja yhteensä 1 816 215 eurolla. Summa sisältää maksut kansainvälisille kumppaneille. Maksut kansainvälisille kumppaneille muodostavat ison osan kansainvälisen toiminnan kustannuksista. Kansainvälisten kumppanien kanssa sovitaan talouskäytännöistä osana yhteistyösopimusta. Kansainväliset kumppanit raportoivat taloudesta säätiölle kvartaaleittain. Hankkeisiin tehtävillä seurantamatkoilla käydään läpi talousasioita ja keskustellaan myös paikallisen tilintarkastajan kanssa yhteistyöjärjestön taloushallinnosta ja -raportoinnista. Säätiön ohjeistuksen mukaan tilintarkastajan tulee olla riippumaton ja mahdollisuuksien mukaan tunnettu kansainvälinen tilintarkastusyhteisö. Henkilöstökulut ja muut tehdyn työn kustannukset olivat yhteensä 653 850. Kustannukset muodostuivat ohjelmatyöstä (54 %), hallinnollisesta työstä (20 %) ja muusta projekteissa tehtävästä työstä (26 %). Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista oli 10 %. Hallintokulut jakautuvat henkilöstökuluihin (48 %) ja muihin hallintokuluihin (52 %, mm. vuokrat ja kirjanpitokulut). Yhdestä eurosta 90 senttiä käytetään työhön nuorten hyväksi Suomessa ja kehitysmaissa ja hallinnollisiin kustannuksiin menee 10 senttiä. Toimintaan käytettävästä 90 sentistä 66 senttiä suuntautuu yhteistyöorganisaatioiden toiminnan kautta ja 24 senttiä säätiön itse toteuttaman toiminnan kautta. Vuonna 2011 säätiön kustannukset jakautuivat seuraavasti: Zest OK! Muu kotimaan toiminta Myrsky Kesäduuni Hallinto 10% Ecuador Peru Brasilia Paraguay Senegal Tansania 26

Vuoden 2012 päätteeksi taseeseen on varattu kotimaan projekteille kohdennetut ja vuonna 2012 käyttämättä jääneet tuet sekä sellaiset ulkoasiainministeriön ja yritysten säätiölle maksamat tuet, joita ei vielä ole käytetty ao. kehitysyhteistyöhankkeisiin. Käyttämättömiä tukia on erityisesti Perun ja Brasilian hankkeessa hankkeiden toteutuksen viivästymisen takia. Taseessa on myös ne kansainvälisille kumppaneille maksetut tuet, jotka jäivät kumppaneilta käyttämättä vuonna 2012. Tarkempi erittely säätiön taloudellisesta tilanteesta ja vuoden 2012 varojen käytöstä löytyy tuloslaskelmasta (liite 2) ja taseesta (liite 3). 3.5 Toiminnan riskit Säätiön toiminnan riskit muodostuvat pääasiassa rahoituspohjasta ja yritysyhteistyön onnistumisesta. Työpanosta tarvitaan myös ulkoasiainministeriön tukeman kansainvälisen työn omarahoitusosuuksien kattamiseen. Talouden ennustamisen vaikeus näkyy yritysyhteistyössä. Varsinkin uusien yrityskumppaneiden saaminen saattaa edelleen olla vaikeaa. Tämä johtuu kasvavasta kilpailusta ja yhteiskunnan talouden epävakaasta kehityksestä. Vuonna 2011 käynnistynyt Vastuullinen kesäduuni -kampanja toi aiempaa vahvemmin esiin myös maineriskin. Kampanjaan pyydettiin mukaan kesätyöpaikkoja tarjoavia työnantajia, jotka haluavat toimia vastuullisesti ja kehittää oman organisaationsa kesätyökulttuuria ja hyviä käytäntöjä. Tavoitteena oli saada enemmän ja parempia kesätyöpaikkoja nuorille, ei luoda sertifikaattia tai kontrolloida mukaan lähteviä työnantajia. Samalla kuitenkin on aina mahdollista, että joku työnantaja ei onnistu parhaalla mahdollisella tavalla ja on näin riski kampanjan ja säätiönkin maineelle. Kampanjan käynnistyessä tähän riskiin varauduttiin ja tehtiin suunnitelma riskin minimoimiseksi. 27

viestintä Säätiön tunnettuuden lisääminen elämäntaitojen asiantuntijana Vuonna 2012 säätiö on jatkanut aktiivisia toimia tunnettuutensa lisäämiseksi. Erityisesti verkkosivujen rooli säätiön viestinnässä on vuonna 2011 tehdyn uudistuksen myötä merkittävästi kasvanut ja tulee edelleen kasvamaan. Vuonna 2012 on kehitetty edelleen säännöllistä yhteydenpitoa mediaan. Tiedotusvälineille tarjottiin ajankohtaisia aiheita ja uutisia sekä juttuvinkkejä. Tehokkaalla tiedottamisella on haluttu lisätä säätiön tunnettuutta ja asiantuntija-asemaa. Nuoria lähestyttiin pääasiassa ohjelmien ja hankkeiden kautta. Toiminnan kautta saatavaa tietoa nuorista ja heidän elämästään hyödynnettiin säätiön viestinnässä. Kotimaan toimintaa tehtiin näkyväksi erilaisissa tapahtumissa. Zest ja Myrsky osallistuivat alkuvuodesta nuorten Next Step -tapahtumaan ja opettajien Educa-messuille. Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa järjestettiin seminaaritilaisuudet helmi- ja toukokuussa ja osallistuttiin yhteistyössä ISS Palveluiden kanssa Taitaja2012-kilpailuun Jyväskylässä. Elokuussa 2012 järjestettiin Linnanmäellä Vastuullinen kesäduuni -kampanjan päätöstilaisuus, jossa esiintyi mm. Kirsi Piha. Lisäksi säätiön toiminnasta kerrottiin yhteistyötahojen tilaisuuksissa, esim. Suomen Lionsin tapahtumassa kesällä ja Myrskyn projektipäällikkö kiersi vuoden aikana monissa tilaisuuksissa ja seminaareissa kertomassa Myrskystä ja sen työmenetelmistä. Kansainvälisen ohjelman tunnettuuteen panostettiin nuorisoverkoston, yritysyhteistyön verkostojen ja tapahtumien kautta. Kehitysyhteistyöhankkeita esiteltiin mm. Helsingin Maailma kylässä -festivaaleilla ja nettiartikkelien sekä vapaaehtoisten ja nuorten tarinoiden kautta. Myös UM:n rahoittaman viestintähankkeen tuloksista tiedotettiin sekä yleiselle medialle että kansalaisjärjestöille. Kansainvälisen ohjelman ja hankkeiden nettisivuja uudistettiin, jotta erityisesti nuorten ääni tulisi esiin vahvemmin. Lisäksi Deloitten yhteistyöhankkeelle luotiin erillinen viestintäsuunnitelma. Mediaosumia säätiölle kertyi 206 kappaletta. Mediaosumista lehtiartikkeleiden osuus oli 150, nettiartikkeleiden 47 sekä radion seitsemän ja television kaksi kappaletta. Helsingin Sanomissa julkaistiin kaksi mielipidekirjoitusta: 15.8. Riikka Åstrandin kirjoitus Nuorten tukemiseksi uusia luovia keinoja ja 18.9. Eila Kauppisen, Riikka Åstrandin ja Anna- Maija Riutan kirjoitus Elämäntaitojen opetusta tulisi vahvistaa. Myrskyn paikallisprojektit saivat lisäksi medianäkyvyyttä paikallislehdissä eri puolilla Suomea. Säätiön sidosryhmille lähetettiin yhteinen uutiskirje kolme kertaa. Lisäksi sidosryhmätiedotusta toteutettiin hankekohtaisesti. Vuoden lopulle suunniteltua sidosryhmätutkimusta päätettiin siirtää kahdella vuodella, jotta siinä voitaisiin mitata yksityiskohtaisemmin toiminnan kehittymistä. Viestintäsuunnitelman uudistaminen käynnistettiin loppuvuodesta 2012 ja vuoden 2013 aikana työstetään loppuun säätiön ja kansainvälisen ohjelman viestintäsuunnitelmat. 28

organisaatio Säätiön hallitus päättää säätiön toiminnasta, sen taloudesta ja avustusten jaosta. Hallitus on valinnut säätiölle toiminnanjohtajan, joka huolehtii operatiivisesta toiminnasta ja toimii henkilökunnan esimiehenä. Säätiön neuvottelukunta on neuvoa-antava elin ja seuraa säätiön toimintaa. Lisäksi säätiön asiantuntijuutta vahvistaa asiantuntijaraati ja säätiön toiminnassa mukana olevat muut vapaaehtoiset. Hallitus Säätiön asioista päättää ja säätiötä edustaa vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka koostuu yhteiskunnan eri osa-alueita tuntevista henkilöistä. Hallituksessa on edustettuna nuorisotyön asiantuntemusta, yhteiskunnallista tietämystä ja taloudellista asiantuntemusta. Säätiön hallitus koostui vuonna 2012 seuraavista henkilöistä: Teppo Rantanen, Hallituksen puheenjohtaja Toimitusjohtaja, Deloitte & Touche Finland Sari Baldauf KTM Tuomo Holopainen Apulaisjohtaja, Finnvera Peter Nyman Toimittaja, uutisankkuri, MTV3 Kristina Pentti-von Walzel KTM Jassin Rezai Nuorisojäsen Martin Sandelin Ethics Officer, Nokia Leena Suurpää Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Terhi-Anna Wilska Professori, Jyväskylän yliopisto Hallitus kokoontui vuoden aikana kuusi kertaa. Lisäksi se kokoontui vuosikokoukseen 2. toukokuuta ja syyskokoukseen 22. marraskuuta. Syyskokouksessa hallitus valitsi uusia jäseniä vuodelle 2013. Hallituksen jättivät Martin Sandelin, Terhi-Anna Wilska ja Jassin Rezai. Uusina jäseninä aloittavat Anne Berner, Ulla Laurio ja Jerome Saarinen. Hallitus kiitti tehtävänsä jättäneitä jäseniä arvokkaasta työstä säätiössä ja iloitsi siitä, että Sandelin ja Wilska jatkavat asiantuntijoina toiminnassa: Sandelin Myrsky-hankkeessa ja Wilska taloustaitohankkeessa. Teppo Rantanen, Hallituksen puheenjohtaja 29

Rapid task force Vuonna 2012 säätiön hallitus päätti muodostaa Rapid task forcen, jonka tehtävänä on käsitellä säätiön toimintamallin kehittämistä, toiminnan painopisteitä ja tarvittaessa resursseihin ja henkilöstöön liittyviä asioita. Se myös valmisteli asioita hallituksen käsittelyyn. Ryhmään kuuluivat säätiön hallituksen puheenjohtaja Teppo Rantanen, hallituksen puheenjohtajan varahenkilö Leena Suurpää sekä toiminnanjohtaja Eila Kauppinen. Ryhmän käsittelemät asiat vietiin tarpeen mukaan hallitukselle tiedoksi. Neuvottelukunta 2012 Neuvottelukunta toimii säätiön neuvoa-antavana luottamuselimenä ja sen jäsenet edustavat eri yhteiskunnallisia tahoja. Neuvottelukunta seuraa säätiön varainkäyttöä ja perehtyy tilintarkastajien lausuntoon. Neuvottelukunnalle tiedotettiin säätiön toiminnasta uutiskirjeen ja sähköpostien kautta. Neuvottelukunta kokoontui vuosikokoukseen 2. päivä toukokuuta 2012 valtioneuvoston juhlahuoneisto Smolnassa. Tilaisuutta isännöi ministeri Paavo Arhinmäki. Kokouksen teemana oli Myrsky-hanke. Tilaisuudessa puhuivat kansanedustaja, Myrskyn taiteilijakummi Jani Toivola, Myrskyn projektipäällikkö Riikka Åstrand sekä tutkija Tomi Kiilakoski. Pääosassa olivat kuitenkin Myrsky-nuoret, jotka sekä esiintyivät että kertoivat kokemuksistaan hankkeessa. Säätiön neuvottelukunnan kokoonpano oli vuonna 2012: Pär Stenbäck, puheenjohtaja Pentti Arajärvi, sosiaalioikeuden professori Maria Kaisa Aula, lapsiasiavaltuutettu Janne Gallen-Kallela-Sirén, johtaja, Helsingin taidemuseo Mikko Heikka, piispa, Espoon hiippakunta Jouni Heinonen, Senior Advisor, Pohjoisranta Helena Helve, fil. tri, dosentti Tiina Herlin Jussi Järventaus, toimitusjohtaja, Suomen Yrittäjät Fredrik Karlsson, toimitusjohtaja Heli Kruger, sosionomi Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti Hannu Penttinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Anu Raijas, tutkimuspäällikkö, Kuluttajatutk.keskus Ilari Rantakari, Ulkoministeriö Pekka Rantala, Managing Director, Bakeries and Confectionery, Fazer Jouko Ruissalo, toimitusjohtaja, Lions-Liiton edustaja Olli Saarela, nuorisoneuvos Tuire Santamäki-Vuori, puheenjohtaja, JHL Jan-Erik Stenman, toimitusjohtaja, Veritas Pirjo Ståhle, professori, Turun kauppakorkeakoulu Veli Sundbäck Vappu Taipale, lääketieteen ja kirurgian tohtori Raimo Tammilehto, maanviljelysneuvos Carola Teir-Lehtinen, fil.maist. Kari Uusikylä, kasvatustieteen professori emeritus Kirsti Vaalikivi, järjestöneuvos Sirpa Widomski, toimitusjohtaja, Oy Nova Business Consulting Georg Henrik Wrede, nuorisoyksikön johtaja, OKM Hallituksen vuoden 2012 syyskokouksessa neuvottelukuntaa uudistettiin vastaamaan uusien painopisteiden tilannetta. Samalla huomioitiin jäsenyyksien kesto ja perusteet. Uusina jäseninä vuonna 2013 aloittavat Rauno Heinonen, Tommi Hoikkala, Johanna Ikäheimo, Ari Lahti, Susanna Miekk oja, Jani Toivola ja Ari Tolppanen. Uudet jäsenet valittiin Janne Gallen- Kallela-Sirenin, Mikko Heikan, Heli Krugerin, Jan- Erik Stenman, Raimo Tammilehdon, Kari Uusikylän, Kirsti Vaalikiven ja Georg Henrik Wreden tilalle. Asiantuntijaraati 2012 Asiantuntijaraadin tehtävänä on edustaa ja kehittää säätiön nuorisotyön asiantuntemusta. Asiantuntijaraati toimii myös asiantuntijapoolina. Raadin jäseninä toimivat vuonna 2012 taustayhteisöjään edustaen: Leena Suurpää, puheenjohtaja; tutkimusjohtaja Nuorisotutkimusverkosto Eija Alaja, Nuori Suomi Annika Forsander, Helsingin kaupungin maahanmuuttoasioiden johtaja Tommi Hoikkala, professori, Nuorisotutkimusverkosto Ritva Jykelä, Turun kaupunki Martti Kemppainen, Lastensuojelun keskusliitto Markus Keränen, toimitusjohtaja, 15/30 Research Antti Kivijärvi, Nuorisotutkimusverkosto, Joensuun yliopisto Tapio Kuure, Nuorisotutkimusseura, politiikan tutkimuksen laitos, Tampereen yliopisto Merja Kylmäkoski, Nuorisotutkimusverkosto Päivi Palojoki, professori, Helsingin yliopisto Kati Rantala, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Jukka Ruotsalainen, Suomen Avartti-ohjelma Markku Tenkamaa, koulupalvelun päällikkö, TAT Heikki Vuojakoski, toiminnanjohtaja Nuorten Akatemia Jukka Ruotsalainen, Suomen Avartti-ohjelma Ari Tammivaara, valmentaja 30

Asiantuntijaraatia uudistettiin laajasti syyskokouksessa 2012. Asiantuntijaraadin kokoonpano vuodelle 2013 rakennettiin vastaamaan uusia painopisteiden ja käynnissä olevien hankkeiden tarpeita. Kansainvälinen toimikunta Kansainvälinen toimikunta aloitti toimintansa vuonna 2011. Toimikunta valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja se toimii kansainvälisen ohjelman neuvoa-antavana elimenä ja osallistuu ohjelman kehittämiseen, seurantaan, arviointiin ja varainhankintaan. Toimikunnan kokoonpano löytyy liitteestä 2. Vapaaehtoiset asiantuntijat Säätiön tärkeä voimavara ovat vapaaehtoiset. Monet yritykset, yhteisöt ja ihan yksittäiset ihmisetkin osallistuvat säätiön toimintaan vapaaehtoisina, pro bono. Vapaaehtoiset ovat tärkeitä niin asiantuntijoina kuin nuorten tukijoina, mentoreina ja viestin viejinä. Vapaaehtoispanos on merkittävä myös varainhankinnan ja yhteistyön rakentamisen näkökulmasta. Säätiön luottamushenkilöt toimivat kaikki vapaaehtoisina ja heidän lisäkseen säätiön toiminta on houkutellut paljon muita, jotka haluavat työskennellä eri hankkeissa nuorten paremman elämän edistämiseksi. Liitteestä 4 löytyvät hankkeiden ohjaus-, asiantuntija- ja johtoryhmien kokoonpanot vuonna 2012. Toimisto ja henkilökunta Säätiön toimisto sijaitsee Helsingin keskustassa. Säätiön toiminnanjohtajana toimi kauppatieteiden ja kasvatustieteiden maisteri Eila Kauppinen. Hän on työskennellyt säätiössä vuoden 2009 lopusta ja vastaa säätiön operatiivisen toiminnan johtamisesta. Säätiön suunnittelupäällikkönä on toiminut vuodesta 2008 teologian maisteri Antti Järventaus. Maaliskuussa 2012 talous- ja hallintopäällikkönä aloitti kauppatieteiden maisteri Pirjo Rantala. Vuonna 2012 säätiön assistenttina toimi tradenomi Nanna Niiranen ja 23.10. alkaen merkonomi Leila Hohtari. Viestinnässä säätiössä työskenteli vuoden aikana nuori viestinnän osaaja, Lauri Laavakari, joka avusti myös Vastuullinen kesäduuni -kampanjassa. Tradenomi HSO, MTi Anne Virtanen aloitti viestinnän ja varainhankinnan koordinaattorina marraskuussa 2012. Kotimaan toiminnassa Zestin projektipäällikkönä toimi kasvatustieteiden maisteri Henna Gustafsson. Filosofian maisteri Heidi Lahti työskenteli ohjelman koordinaattorina alkuvuoden 2012. OK!-hankkeen projektipäällikkönä toimi valtiotieteiden maisteri Varpu Punnonen, joka siirtyi uusiin tehtäviin toukokuun lopussa 2012. Myrsky-hankkeen projektipäällikkönä toimi kasvatustieteiden maisteri Riikka Åstrand. Kasvatustieteiden maisteri Anna-Maija Riutta toimi vuoden aikana projektikoordinaattorina eri hankkeissa ja sijaisti myös OK!-hankkeen projektipäällikköä sairasloman aikana ja hänen siirryttyään uusiin tehtäviin. Kehitysyhteistyön päällikkönä toimi filosofian maisteri Aino Heikkinen, joka on työskennellyt säätiön kehitysyhteistyössä syksystä 2009 saakka. Kesäkuussa 2012 kehitysyhteistyön koordinaattorina helmikuusta 2011 toiminut Enna Angervuori jäi äitiyslomalle. Äitiysloman sijaiseksi palkattiin filosofian kandidaatti Anna-Leena Myllylä. Organisaation ja hallinnon kehittäminen Säätiön vuonna 2010 tehty uusi strategia ohjasi toimintaa vuonna 2012 ja toimintaa ja organisaatiota kehitettiin strategian toteuttamiseksi. Loppuvuodesta 2012 käynnistettiin myös organisaation kehittäminen vastaamaan paremmin nykyistä rahoitustilannetta ja asetettuja toiminnan painopisteitä. Uudistukset otetaan käyttöön kevään ja kesän aikana vuonna 2013. Työntekijöiden osaamista vahvistettiin säätiön strategian perusteella määritetyillä alueilla. Nuorten elämäntaitojen vahvistamisen osaamista kehitettiin vahvasti yhteistyössä asiantuntijoiden kanssa. Työhön liittyi toimintojen uudelleen mallintaminen sekä toiminnan seurantaa ja kehittämistä tukevien elämäntaitoindikaattoreiden työstäminen. Syksyllä käynnistyi arviointiin ja toiminnan vaikuttavuuteen liittyvä työskentely, joka saadaan valmiiksi vuoden 2013 aikana. 31

Säätiön henkilökunnan osaaminen viestinnän ja yritysyhteistyön osalta lisääntyi niin Pohjoisrannan tarjoaman valmennuksen kuin yritysyhteistyön uusien yhteistyötapojen kautta. Lisäksi osaaminen ja resurssit vahvistuivat, kun loppuvuodesta 2012 rekrytoitiin viestintä- ja varainhankintakoordinaattori. Hyvän hallinnon edistäminen ja taloudellinen seuranta ja valvonta olivat tärkeitä työvälineitä toiminnan kehittämisessä. Työprosessien kehittämisen kautta toiminnan seuranta ja läpinäkyvyys parantuvat ja väärinkäytösten riskiä vähennetään. Työprosesseja uudistettiin edelleen vuonna 2012: taloushallinnon prosesseja selkeytettiin ja tehostettiin ja työajanseuranta uudistettiin. Kansainvälisen ohjelman vuonna 2011 luotua taloustyökalua parannettiin. Työ jatkuu vuonna 2013, jolloin työkalu mm. uudistetaan vastaamaan UM:n muuttuneita raportointikäytäntöjä. Taloushallinnon osaaminen vahvistui talous- ja hallintopäällikön rekrytoinnin myötä. 32

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tulevien vuosien toimintaa ohjaa yhteiskunnassamme vallitseva tilanne, jossa nuorten hyvinvointi tarvitsee panostusta. Nuorten syrjäytyminen ja riski syrjäytyä tulee ehkäistä. Syrjäytymisen taustalla on vakavia ilmiöitä ne haastavat meitä nuorten kanssa toimivia etsimään uusia ratkaisuja. Yhteiskunnassamme on viimeisen vuoden aikana noussut entistä vahvemmin esiin huoli nuorten tulevaisuudesta, hyvinvoinnista ja mahdollisuuksista osallistua täysipainoisina jäseninä yhteiskunnan toimintaan. Nuorisotyöttömyys on yksi keskeisimmistä ratkaistavista kysymyksistä niin Suomessa kuin globaalistikin. Työttömyys vie nuorelta elämänuskon, lisää epävarmuutta ja heikentää motivaatiota. Ilman töitä nuori ei opi työelämässä tarvittavia taitoja ja kokee usein itsensä ulkopuoliseksi. Nuorisotyöttömyys tulee yhteiskunnalle kalliiksi ja sen vaikutukset voivat olla arvaamattoman pitkät. Säätiön toiminnan painopisteenä onkin nuorten työllistymisen edistäminen. On tärkeää, että aikuiset välittävät nuorista yhtäältä vetävät turvallisuutta tuottavia rajoja ja toisaalta luovat mahdollisuuksia. Tämä aikuisten välittäminen tulee näkyä niin nuoren lähipiirissä ja lähiyhteisössä kuin myös laajemmin yhteiskunnassamme. Säätiö vahvistaa välittämisen kulttuuria ja toimintaa nuorten hyväksi rakentamalla siltoja eri toimijoiden välille. Onnistumisen edellytyksenä on saada mukaan eri toimijat niin julkiselta sektorilta kuin yrityksistä ja kolmannelta sektoriltakin, nuoria unohtamatta. Nuoret itse ovat elämänsä parhaita asiantuntijoita, joten nuoret tulevat olemaan aiempaa vahvemmin mukana säätiön toiminnassa. Nuoren tulevaisuutta rakennetaan parhaiten sillä, että nuoret kokevat olevansa osallisia yhteiskunnassamme ja voivansa aidosti vaikuttaa omaan elämäänsä. Suomessa hallituksen yhteiskuntatakuu lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikan viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Hallitus on antanut itselleen ensi vuoden aikaa tämän yhteiskuntatakuun valmisteluihin. Säätiö osallistuu omalta osaltaan näihin talkoisiin kehittämällä toimintamalleja, joilla vahvistetaan nuorten valmiuksia rakentaa polkuja kohti työelämää ja madalletaan työelämäkynnystä. Yhtäkään nuorta ei saa jättää oman onnensa nojaan. Jokainen nuori on lahjakas ja yksikin hyvä kokemus voi auttaa nuoren elämänuskon palauttamisessa. Säätiön toiminnassa avaimet nuorten hyvään tulevaisuuteen ovat elämäntaidoissa. Hyvät elämäntaidot antavat nuorelle välineitä rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Kaikessa säätiön toiminnassa kulkee tulevaisuudessakin punaisena lankana nuorten elämäntaitojen vahvistaminen. 33

34 Liite 1 Myrsky-rahoitusta vuonna 2012 saaneet paikallishankkeet Täällä NYT! -työryhmä/radek Karkulowski Taiteenala: sarjakuva Kohderyhmä: maahanmuuttajanuoret Alue: Lahti, Heinola Myönnetty rahoitus: 30 000 ja 30 000 /lokakuu 2012 Angeriarte / Tuisku Guoldu Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: lappilaiset nuoret mm. Muoniossa ja Inarissa Alue: Lappi Myönnetty rahoitus: 10 000 euroa Heidi Lehtonen Taiteenala: kuvataide Kohderyhmä: erityisnuoret ja vanhukset Alue: Rauma Myönnetty rahoitus: 5 000 euroa Viva Granlund / Rappukäytävä Taiteenala:Kuvataide Kohderyhmä: Lastenkoti Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 3 000 Leikkiväki ry / Mitä jos? Taiteenala: Teatteri Kohderyhmä: Mielenterveysongelmista kärsivät nuoret Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 4 000 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri / TaideTyöpaja Taiteenala: monitaide Kohderyhmä: koulupudokkaat / mielenterveyskuntoutujat Alue: Lappeenranta Myönnetty rahoitus: 20 000 euroa Aittokoski Antti / Impact Taiteenala: elokuva Kohderyhmä: Varissuon lähiön nuoret, erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret Alue: Turun Varissuo Myönnetty rahoitus: 17 000 euroa Aineen taidemuseo / Sirius Taiteenala: Kuvataide, teatteri, musiikki, multimedia, animaatio, monitaide Kohderyhmä: mm. etsivän nuorisotyön kautta tulevat 15-28-vuotiaat nuoret Alue: Tornio ja lähialue Myönnetty rahoitus: 16 000 euroa Korsholms vuxeninstitut / Musikul Taiteenala: Teatteri, musiikki, monitaide Kohderyhmä: kehitysvammaiset yhdessä muiden nuorten kanssa Alue: Korsholm ja Vaasa Myönnetty rahoitus: 15 000 euroa Hyvän mielen talo ry / Minun tarina oma elämä näkyväksi taiteen avulla Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: mm. jännittävien nuorten ryhmä, lastensuojelun asiakkaina olevat nuoret Alue: Oulu Myönnetty rahoitus: 15 000 euroa Freia / Nuorten naisten Woimala Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: Seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa kokeneet 18-29-vuotiaat naiset Alue: Jyväskylä Myönnetty rahoitus: 4 000 ja 4 000 Kajaanin Harrastajateatteri ry / Draaman paikka -teatteriryhmä Taiteenala: teatteri Kohderyhmä: työttömät nuoret Alue: Kajaani Myönnetty rahoitus: 20 000 ja 14 000 /lokakuu 2012 Bass Campus ry Taiteenala: monitaiteellinen urbaani kulttuuri Kohderyhmä: nuoret, joilla ei ole muuten mahdollisuutta harrastaa / ovat syrjäytymisvaarassa Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 17 000 Sirkusyhdistys Magenta ry Taiteenala: sirkus Kohderyhmä: nuoret työttömät Diakonissalaitoksen Vamostoimintakeskukselta Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 12 000 ja 14 000 Katariina Kinnunen / Suomen paras poikateatteri Taiteenala: teatteri Kohderyhmä: 16-18-vuotiaat pojat Alue: Mikkeli Myönnetty rahoitus: 4 000 ja 3 000 Helsingin kaupunki, Aleksis Kiven peruskoulu / Tanssi on turvallista Taiteenala: tanssi Kohderyhmä: Aleksis Kiven koulun oppilaat Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 5 000 Katri Kortelainen / Tänk utanför ramarna Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: Ammattikoulun erityisoppilaat Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 3 000 Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Pii Poo / Oma Bändi Taiteenala: Musiikki Kohderyhmä: Lastenkoti Alue: Lempäälä Myönnetty rahoitus: 5 000 Apollon Yhteiskoulu / Sukellus Malminkartanon tarinoihin Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: Lähiönuoret Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 5 000

Luckan i huvudstadsregionen r.f / Generation Y Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: Flexklasser i högstadieskolor Alue: Helsingfors Myönnetty rahoitus: 3 000 E-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metku / Nuoreksi merkattu Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: Lähiönuoret Alue: Lappeenranta Myönnetty rahoitus: 10 000 Opintokeskus Kansalaisfoorumi / Draamaa ja sirkushuveja Taiteenala: Sirkus ja teatteri Kohderyhmä: Maahanmuuttajataustaiset nuoret miehet Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 10 000 Esitystaiteenkeskus Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: Itä-helsinkiläisen yläasteen oppilaat Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 10 000 Vakka-Suomen Mielenterveysseura ry / Animaatioprojekti Taiteenala: Animaatio Kohderyhmä: eri tavoin ulkopuoliseksi itsensä tuntevat nuoret Alue: Uusikaupunki Myönnetty rahoitus: 8 000 Ad Astra i Helsingfors rf / Mångkulturellt festår 2013 i Sibbo Taiteenala: Teater Kohderyhmä: ruotsin- ja suomenkielisen koulun oppilaat yhdessä Alue: Sibbo Myönnetty rahoitus: 4 000 Tyttöjen Tupa, Ahjolan Setlementti ry / Nuorten musikaali Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä:Eri taustoista tulevat nuoret Alue: Tampere Myönnetty rahoitus: 10 000 Drum Circle Finland, Paukepiiri ry / Dream Wall Taiteenala: Musiikki ja rytmikasvatus Kohderyhmä: eri taustoista tulevat nuoret yhdessä Alue: Kotka ja Helsinki Myönnetty rahoitus: 15 000 Teatteriosuuskunta ILMI Ö / Sytytin teatteriprojekti Outamon koulukotiin ja Lemmilän poikakotiin Taiteenala: Teatteri Kohderyhmä: huostaanotetut nuoret Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 25 000 Lapin taiteilijaseura / Taide heijastaa nuorten monitaidetyöpajoja Rovaniemellä Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: pakolaistaustaiset ja kantasuomalaiset nuoret Alue: Rovaniemi Myönnetty rahoitus: 23 000 Auralan Kerhokeskus / Turun Tyttöjen Talo Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: 12-29-vuotiaat tytöt ja naiset, erityisesti Turun saariston ruotsinkieliset Alue: Turku ja Turun saaristokunnat Myönnetty rahoitus: 15 00 0 Norvanto Miika J./ Versova puu nuorisotyötä elokuvaa tekemällä Taiteenala: Elokuva Kohderyhmä: erityisnuoret ja tavalliset nuoret yhdessä Alue: Sotkamo Myönnetty rahoitus: 15 000 UrbanApa ry / URBANART EXCHANGE Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: monikulttuurisesta taustasta tulevat nuoret Kulttuurikeskus Caisassa järjestettävissä työpajoissa Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 5 000 Satakunnan Elävän kuvan Keskus / Tunnemyrsky Taiteenala: Musiikki, multimedia, elokuva Kohderyhmä: nuorisokotien ja ammattistarttien nuoret Alue: Satakunta Myönnetty rahoitus: 30 000 Varia, Vantaan ammattiopisto lisäopetus / LUVA:n kanssa Taiteenala: Monitaide Kohderyhmä: kymppiluokkalaiset Alue: Vantaa Myönnetty rahoitus: 6 000 Turun kaupunginteatteri / Hatkareissu Taiteenala: Teatteri Kohderyhmä: huostaanotetut nuoret Alue: Turku Myönnetty rahoitus: 9 000 Jyväskylän kaupunginteatteri / Leijonan mielellä yläkouluikäiset pojat sosiaalisen vahvistumisen polulla Taiteenala: Teatteri ja monitaide Kohderyhmä: yläasteikäiset sosiaalisesti vetäytyvät pojat Alue: Jyväskylä Myönnetty rahoitus: 10 000 Kalliolan Nuoret ry ja Itä-Pasilan sosiaalinen nuorisotyö / Betonin värinä Taiteenala: Kuvataide Kohderyhmä: eri taustoista tulevat nuoret yhdessä Alue: Helsinki Myönnetty rahoitus: 8 000 Teatteriyhdistys Timotei Ry / TEATTERINTEKIJÖITÄ Sylvia -kodin nuoret estraadilla Taiteenala: Teatteri Kohderyhmä: kehitysvammaiset ja ns. tavalliset nuoret yhdessä Alue: Lahti Myönnetty rahoitus: 12 000 35

Liite 2 Suomen lasten ja nuorten säätiön tuloslaskelma 2012 2012 2011 VARSINAINEN TOIMINTA Tuotot Varsinaisen toiminnan tuotot yhteensä 0 0 Kulut Tehdyn työn kustannukset Henkilöstökulut -543 487-508 261 Muut tehdyn työn kustannukset -110 363-127 725 Tehdyn työn kustannukset yhteensä -653 851-635 986 Poistot 0 0 Muut kulut Julkaistun materiaalin kustannukset -48 804-53 376 Avustukset ja apurahat -1 816 215-997 329 Toiminnalliset kulut Matkakulut -58 327-28 805 Aktiviteetit, koulutukset ja tapahtumat -19 406-35 737 Muut toiminnalliset kulut -9 405-11 600 Toiminnalliset kulut yhteensä -87 138-76 141 Markkinointi, Pr, Informaatio -7 026-30 898 Hallinto -17 868-17 990 Toimitilakulut -63 083-59 481 Muut kulut -42 216-33 907 Hallinnolliset kulut -123 167-111 378 Muut kulut -2 082 351-1 269 121 Kulut yhteensä Tuotto-/kulujäämä -2 736 201-1 905 108 Varainhankinta 2 618 509 1 894 278 Tuotto-/kulujäämä -117 692-10 830 Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuotot 71 337 308 368 Kulut -17 414-20 332 Sijoitus- ja rahoitustoiminta 53 923 288 036 Tuotto-/kulujäämä -63 770 277 206 Tilikauden yli-/alijäämä -63 770 277 206 36

Liite 3 Suomen lasten ja nuorten säätiön tase 2012 2012 2011 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Osakkeet ja osuudet 0 0 Sijoitusrahastot 992 915 956 926 Muut osakkeet ja osuudet yhteensä 992 915 956 926 Muut saamiset Obiligaatiot ja debentuurit 36 911 96 471 Muut saamiset yhteensä 36 911 96 471 Sijoitukset yhteensä 1 029 826 1 053 397 Pysyvät vastaavat yhteensä 1 029 826 1 053 397 VAIHTUVAT VASTAAVAT Lyhytaikaiset Siirtosaamiset 209 568 540 326 Lyhytaikainen yhteensä 209 568 540 326 Rahat ja pankkisaamiset 844 904 1 372 752 Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 054 472 1 913 079 Vastaavaa yhteensä 2 084 298 2 966 476 vastattavaa OMA PÄÄOMA Peruspääoma 25 228 25 228 Edellisten tilikausien voitto/tappio 1 181 955 904 749 Tilikauden voitto/tappio -63 770 277 206 Oma pääoma yhteensä 1 143 413 1 207 183 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Ostovelat 32 109 247 119 Muut velat 737 314 1 437 572 Siirtovelat 171 463 74 601 Lyhytaikainen velka yhteensä 940 885 1 759 292 Vieras pääoma yhteensä 940 885 1 759 292 Vastattavaa yhteensä 2 084 298 2 966 476 37

Liite 4 Hankkeiden asiantuntija- ja johtoryhmät vuonna 2012 OK!:n ohjausryhmä Leena Vihersaari, TE-toimisto Riitta Wärn, EK Pirjo Vesala, SPR Mika Wilén, Manpower Laura Wilson, Deloitte Mia Liimo, Deloitte Wilberforce Essandor, Itella Leena Pellilä, Helsingin kaupunki Lea Joki-Soramo, HYY OK!:n johtoryhmä Mika Wilén, Manpower Teppo Rantanen, Deloitte Eila Kauppinen, SLNS Vastuullinen kesäduuni -ohjausryhmä Rauno Heinonen, Alma Media Riikka Poukka, Alma Media Nina Hedberg, Alma Media / Kauppalehti Sanna Suonpää, Monster Oy Markku Tenkamaa, TAT Kansainvälinen toimikunta Ilari Rantakari, pj, UM Jouko Kuisma, CR Navigator J. Kuisma Mia Liimo/Minja Nieminen, Deloitte Antti Malste, Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry, Allianssi ry Eeva Salmenpohja, Suomen Ekonomiliitto Sofia Laine, Nuorisotutkimusverkoston tutkija Myrskyn asiantuntijaryhmä Olli Saarela Helena Helve, Tampereen yliopisto Hery-Christian Henry, Deloitte Sören Lillkung, Svenska kulturfonden Pasi Saarinen, Keski-Suomen läänintaitelija Myrskyn arviointiryhmä Hery-Christian Henry, Deloitte Sören Lillkung, Svenska kulturfonden Päivi Känkänen Ulla Laurio, Helsingin nuorisoasiainkeskus, Happi Mikko Kaukolampi Nelli Koivisto Zest-asiantuntijaryhmä Pia Kallio, Veritas Eläkevakuutus Tapio Kuure, Tampereen yliopisto Heli Kruger, Zest-fellow, Vaasan lyseon lukio Ville Manninen, Nokia Helinä Perttu, Kartanon yhtenäiskoulu Raila Pirinen, Helsingin normaalilyseo Ari Tammivaara Kari Uusikylä, emeritusprofessori Zest-johtoryhmä Raija Nikula, Nokia Jan-Erik Stenman, Veritas Eläkevakuutus Eila Kauppinen, SLNS Vastuullinen kuluttaminen -asiantuntijaryhmä Hille Janhonen-Abruquah, Helsingin yliopisto Marjaana Manninen, Opetushallitus Taina Mäntylä, Kilpailu- ja kuluttajavirasto Kati Rantala, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Terhi-Anna Wilska, Jyväskylän yliopisto 38