Yhteiskäyttöautojen haluttavuus pääkaupunkiseudun kerrostalokortteleissa asukkaiden näkemyksiä Kehittyvä kerrostalo -vuosiseminaari 17.3.2011 Jouko Kunnas, Liidea Oy 1
Kyselytutkimus asukkaille Missä määrin asukkaat olisivat valmiita korvaamaan oman henkilöauton yhteiskäyttöautolla? Miksi oletamme näin tapahtuvan? yhden hengen asuntokuntia jo 40 %, osuus jatkuvasti kasvussa käyttötarpeet vaihtelevat, yhteiskäyttöauton voi valita sen mukaan yhteiskäyttöauto on aina uusi, huollettu ja hyväkuntoinen mahdollisuus välttää suuret kertainvestoinnit autoon ja autopaikkaan yhteiskäyttöautojen kilpailukyky paranee kustannusten alentuessa Mitä voisi tapahtua? osa autoilijoista vaihtaa oman auton yhteiskäyttöautoon autottomat siirtyvät osa-aika-autoilijoiksi oman auton hankkimista voidaan lykätä muutamia vuosia kakkosautosta voidaan luopua ikääntyvät asukkaat voivat luopua autostaan aiemmin autopaikkoja tarvitaan nykyistä vähemmän 2
Tutkimushanke Projektiorganisaatio tilaaja: Liikennevirasto, Matti Holopainen osa Liikkumisen ohjauksen ohjelmaa, koordinaattori Motiva Oy toteuttaja: Liidea Oy, projektipäällikkö Jouko Kunnas yritysyhteistyö: NCC Rakennus Oy ja City Car Club ohjausryhmässä edustus Helsingin kaupungilta (KSV, TASKE) Aikataulu kyselytutkimus: marraskuu joulukuu 2010 tutkimuksen analysointi: joulukuu 2010 tammikuu 2011 Tutkimusvaiheen väliraportti helmikuussa 2011 seurantavaihe vuoden 2011 ajan Loppuraportti joulukuussa 2011 3
Kohdealueet 1/3 Konepaja, Pasila, Helsinki kymmenen taloyhtiötä, joista neljä valmiina (Express 1 2, Rocket, Desiro) asuntoja noin 200 uutta keskusta-asumista vastausprosentti 25 % Ohjaajantie, Haaga, Helsinki talot aluetta kiertävän kadun ulkolaidalla neljä rivitaloa, kymmenen kerrostaloa asuntoja noin 180 1950-luvun asuntoalue vastausprosentti 25 % 4
Kohdealueet 2/3 Kauppakartanonkatu 20, Itäkeskus, Helsinki suurkortteli, asuntoja noin 130 1980-luvun esikaupunkiasumista hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä vastausprosentti 13 % Maksaruohonpolku 2, Itäkeskus, Helsinki uudehko rivitaloyhtiö, 17 vastausprosentti 29 % 5
Kohdealueet 3/3 Sepetlahdentie 12, Matinkylä, Espoo 1980-luvun kerrostaloyhtiö, asuntoja 60 vastausprosentti 25 % Nuottakuninkaantie 2, Koukkuniementie 6, Espoo 1980-luvun rivitaloyhtiöitä, 47 asuntoa vastausprosentti 15 % 6
Vastaajat eniten vastauksia Konepajalta ja Ohjaajantieltä vastausprosentti 21,4 % ikäjakauma melko tasapainoinen 7
Yhden ja kahden aikuisen talouksia paljon Tämä ei poikkea pääkaupunkiseudun yleisestä tilanteesta, yksinasuvat ovat otoksessa jopa hieman aliedustettuina (Hki 49 %, PKS 43 %) 8
Autottomia talouksia kolmannes Autottomia on paljon, mutta heilläkin on useimmiten ajokortti Joka kuudes vastaajatalous on vailla ensimmäistäkään ajokorttia 9
Päivittäisautoilijat ja hyvin vähän ajavat Kaksi ryhmää erottuivat selkeästi sekä ajomäärän että useuden suhteen 10
Kiinnostuneita kolmannes vastaajista Puolet kiinnostuneista oli autollisia Kiinnostus suurinta Konepajalla, 11 % koko asuntomäärästä Kiinnostuneita 7 % kaikista kohdealueen talouksista Ehdottomasti kiinnostuneita 1,5 % kaikista talouksista 11
Miksi ei kiinnosta? Autoa tarvitaan usein ja/tai lyhyellä varoitusajalla 12
Miksi kiinnostaa? Neljä tasaveroisesti mainittua pääsyytä 13
Käyttötarve satunaisesti vapaa-ajalla Muutaman kerran kuukaudessa tai harvemmin Vapaa-ajan ei-toistuviin matkoihin 14
Sähköautot kiinnostivat Operaattorin kannalta sähköautot vielä liian kalliita, käyttöasteen pitäisi olla noin 160 prosenttia! Kysyntä kohdistuu selvästi pienimpiin automalleihin. 15
Valmius luopua omasta autosta Näitäkin löytyy, toisaalta kiinnostuneissa oli paljon autottomia, joita kysymys ei koske. Näistä luopujiin nähden vastakkainen autoilua lisäävä vaikutus. Tämän tutkimuksen perusteella karkea varovainen arvio nettovaikutuksesta: koko otoksen alueilla autokanta vähenisi noin prosentin Konepajalla suurin nettovähennyspotentiaali noin 1,3 prosenttia Arvioon sisältyvillä oletuksilla suuri vaikutus vähenemä voi olla kaksinkertainenkin, näillä asenteilla tuskin missään muutamaa prosenttia enempää. Kohdealueella harvinaisten kakkosautojen mahdollista hankkimatta jäämistä ei ole otettu huomioon (huom. enemmistö 1 2 henk.talouksia). 16
Päätelmiä Potentiaali ei nykykiinnostuksen valossa ole kovin suuri. Kiinnostuneiden määrä ylittää kuitenkin kokeilleiden tai käyttäneiden määrän selvästi. Keskusta-alueilla mielenkiinto on runsasta ja näissä kohteissa merkitys voi olla huomattavasti suurempi. Puolet kiinnostuneista on autottomia, puolet jo autoilevia, joista osa luopuisi omasta autostaan yhteiskäyttöautoon siirtyessään. Yhteiskäyttöautot toisaalta lisäävät autottomien autoilua. Nettovaikutus on silti vähentävä. Seniorit ovat lupaava tulevaisuuden kohderyhmä. Sähköautot voivat tuoda uusia asiakkaita, sillä ympäristösyyt ovat monelle muutenkin tärkeitä. Sähköautoja haluttiin eniten siellä missä kiinnostus oli muutenkin suurta. Yhteiskäyttöauto täydentää useimmiten muita liikkumismuotoja mökkimatkoille löytyy useimmilla muita vaihtoehtoja Nykyinen City Car Clubin toimintaperiaate viritetty tämänhetkiseen kysyntään. Kiinteistö/korttelikohtaista järjestelmää ei ole Suomessa testattu. Kuka operaattoriksi? Talonmies tallimestariksi? 17
Kiitoksia mielenkiinnosta! Lisätietoja: Jouko Kunnas, Liidea Oy jouko.kunnas@liidea.fi 040 5827426 18