Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta Vaalan kunta Hyväksytty Kunnanhallitus 26.9.2017 218
Sisältö Sisältö... 2 1. Johdanto... 3 2. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu... 3 2.1. Määritelmät ja ilmenemismuodot... 3 2.2. Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen... 4 3. Häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen... 4 3.1. Epäasiallisen kohtelun käsittely... 4 3.2. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli... 6 3.3. Ohjeita asianosaisten väliseen keskusteluun... 8 3.4. Ohjeita esimiehille... 8 4. Tukitahot... 9 5. Ennaltaehkäiseviä keinoja... 9 Lähteitä:... 10 Liitteet... 10 2
1. Johdanto Häirintä ja epäasiallinen kohtelu tarkoittavat yleisen hyvän tavan vastaista käyttäytymistä, jonka kohteeksi voi joutua työntekijä tai esimies. Sillä voi olla vakavia seurauksia työntekijän hyvinvointiin ja terveyteen sekä koko työyhteisön toimivuuteen. Kaikki työpaikalla ilmenevät ristiriidat eivät kuitenkaan ole häirintää tai epäasiallista kohtelua. Työyhteisön tulee tunnistaa häirintä ja epäasiallinen käyttäytyminen, ottaa asia puheeksi ja puuttua siihen ajoissa. Kaikki yhteisön jäsenet ovat vastuussa asian esille ottamisesta. Ristiriidat pyritään ratkaisemaan viivytyksettä asianosaisten kesken siellä, missä ne ovat syntyneet. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Velvoite koskee myös työpaikalla tapahtuvaa häirintää ja epäasiallista kohtelua. Myös työntekijä on velvollinen välttämään muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää tai muuta epäasiallista käyttäytymistä tai kohtelua. Kaikkien velvollisuus on ottaa havaitsemansa häirintä tai epäasiallinen kohtelu puheeksi. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta edellyttää, että se tuodaan esimiehen tietoon. Esimiehellä tulee olla riittävät tiedot ja valmiudet sekä valtuudet ja mahdollisuudet saada tapahtuneesta lisätietoja sekä tukea epäasiallisen kohtelun selvittämiseksi. Tarkoitus on, että työyhteisöt käsittelevät ja hoitavat häirinnän ja epäasiallisen kohtelun aiheuttamat ongelmatilanteet itse. Yhteisesti hyväksytty periaate on, että häirintää ei hyväksytä ja että siihen puututaan. 2. Häirintä ja epäasiallinen kohtelu 2.1. Määritelmät ja ilmenemismuodot Häirintänä ja epäasiallisena kohteluna pidetään sellaista kielteistä käyttäytymistä, joka on systemaattisesti toistuvaa. Myös kertaluontoinen tilanne voi olla niin vakava, että se edellyttää asiaan puuttumista. Häirinnän ja epäasiallisen käyttäytymisen kohteeksi joutuvat työntekijät voivat kokea itsenä puolustuskyvyttömiksi tai kyvyttömiksi hallita tilannetta. Epäasialliseen käyttäytymiseen voivat syyllistyä työnantaja ja työntekijä. Häirintä voi ilmetä monella tavalla ja sen havaitseminen ja tunnistaminen voi olla vaikeaa. Esimerkkejä häirinnästä tai epäasiallisesta käyttäytymisestä: sanattomat viestit: kielteiset eleet, ilmeet, äänensävyt, katseet, olankohautukset yhteisöstä eristäminen: ei puhuta tai kuunnella, kohdellaan kuin ilmaa, kielletään muita puhumasta, keskeytetään jatkuvasti toisen puhe työnteon jatkuva perusteeton arvostelu tai vaikeuttaminen: tiedonvälityksen ulkopuolelle jättäminen, tarkoituksettomat tehtävät, liian vähän/ei lainkaan työtehtäviä maineen tai aseman kyseenalaistaminen: väärien tietojen levittäminen, selän takana puhuminen, naurunalaiseksi tekeminen, mustamaalaus, nöyryytys, pilkkaaminen, kritisointi, haukkuminen henkilökohtaisen koskemattomuuden loukkaaminen: huutaminen, uhkailu, käsiksi käyminen, suora väkivalta, sukupuolinen häirintä tai ahdistelu 3
2.2. Epäasiallisen kohtelun tunnistaminen Häirintätilanteiden ennaltaehkäisy edellyttää, että työyhteisö tunnistaa huonon kohtelun ja pitää sitä työvelvollisuuden vastaisena tekona. Huonoa kohtelua ei saada kitkettyä työyhteisöstä, jos sitä pidetään persoonallisuuden häiriönä tai seurauksena henkilökemioiden yhteensopimattomuudesta. Häirintätilanteiden ratkaisussa tulee muistaa työpaikan perustehtävä ja sen toteutuminen kuntayhtymän arvojen mukaisesti. Työnantajan toimivaltaa työpaikalla säätelevät lait, normit ja hyvät tavat. Työnantajan työnjohtooikeuteen kuuluu suunnitella, jakaa voimavarat sekä johtaa ja valvoa työntekoa. Työnantaja voi määrätä tehtävien laadusta, laajuudesta ja työtavoista sekä menettelytavoista työpaikalla. Hyvään johtamiseen kuuluu, että esimiehellä on työnjohto-oikeuteensa perustuen oikeus tehdä työhön tai työnjakoon liittyviä asiallisia päätöksiä ja antaa ohjeita. Myös työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely - vaikka se herättäisi epävarmuutta, ahdistusta tai muita kielteisiä tunteita kuuluu normaaliin työpaikan toimintaan. Esimies voi antaa työntekijälle/viranhaltijalle huomautuksen tai varoituksen ja hänellä on myös oikeus pyytää alaisestaan kirjallinen työkyvyn arvio. Näin toimittaessa ilmoitetaan aina toimenpiteen perustelut, 3. Häirintään ja epäasialliseen kohteluun puuttuminen 3.1. Epäasiallisen kohtelun käsittely Työntekijän velvollisuus on ottaa toteutunut häirintä ja epäasiallinen kohtelu puheeksi ja kertoa kokemuksestaan ensin sille, joka hänen mielestään on käyttäytynyt epäasiallisesti. Mikäli tilanne ei korjaannu, häirintää kokeneen tulee saattaa asia esimiehen tietoon. Jos häirintätilanne on vakava, myös työsuojeluhenkilöstö ja luottamusmies osallistuvat asian käsittelyyn. Esimiehen ollessa häirintätilanteen toinen osapuoli ilmoitus toimitetaan hänen esimiehelleen. Esimiehen tulee perehtyä asiaan ja selvittää tapahtumien kulku mahdollisimman pian ensisijaisesti asianosaisten kesken. Häirinnän osapuolet voivat pyytää tilaisuuteen mukaan työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen. Asia selvitetään sovitun toimintamallin mukaisessa järjestyksessä ja kaikista tapaamisista (vaiheesta 2 eteenpäin) laaditaan muistio, jonka kaikki osalliset allekirjoittavat (muistion malli liitteenä). Tehdyn selvittelyn perusteella työnantaja toteaa, onko häirintää tapahtunut. Käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia ja yhdessä sovitaan, miten jatkossa käyttäydytään ja kuinka sovittua käyttäytymistä seurataan. Mikäli työnantaja toteaa häirintää tai epäasiallista kohtelua tapahtuneen ja asianosaiset eivät pääse yhteisymmärrykseen aisassa, työnantaja päättää yksipuolisesti toimista häirinnän ja epäasiallisen kohtelun lopettamiseksi sekä mahdollisista kurinpitotoimista. Häirinnän kohteeksi joutuneelle tiedotetaan toimenpiteistä tai siitä, miksi toimenpiteisiin ei ole ryhdytty. Sovittujen toimenpiteiden seurantatavasta ja ajasta sovitaan asianosaisten kesken. Mikäli häirintä tai epäasiallinen käyttäytyminen jatkuu, esimies voi ryhtyä häiritsijää koskeviin kurinpitotoimiin. Häirinnän loppuminen tulee varmistaa tarvittaessa työ- tai virkasuhdetta koskevien säännösten ja sopimusten menettelytapoja noudattaen. Jos epäasiallinen kohtelu täyttää rikoksen tuntomerkit, työntekijä voi asianomistajana tehdä rikosilmoituksen poliisille. 4
Työpaikat ja ihmiset ovat erilaisia ja loukkaavat asiat koetaan eri tavoin. Näin ollen jokainen joutuu harkitsemaan, mitkä ovat hyväksyttävän käytöksen rajat. Epäasiallisesti käyttäytyvä ei voi itse määritellä, mitä toisen tulee sietää. Jos työntekijä huomaa, että hänen käyttäytymisensä koetaan häiritsevänä tai loukkaavana, hänen tulee muuttaa käytöstään. Epäasiallisesti käyttäytyvä on vastuussa omasta toiminnastaan ja työnantaja sovittelun prosessin etenemisestä ja sovittelun osapuolten oikeuksista huolehtimisesta. Häirintäväitteet on aina selvitettävä ja häirinnästä epäillyllä on oikeus tulla kuulluksi. Kyse on tällöin epäillyn oikeusturvasta, ei epäluottamuksesta epäasiallisen toiminnan kohteeksi joutuneen kertomusta kohtaan. 5
3.2. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinnan toimintamalli 1. Epäasiallinen toiminta tulee ilmi Keskustelu asianosaisten kesken. Tässä voi olla tarvittaessa mukana lähiesimies. Tilanne korjaantuu Tilanne ei korjaannu Sovittelu Tilanne korjaantuu. Tässä vaiheessa mukana on lähiesimies. Tarvittaessa keskustelussa ovat mukana työsuojeluvaltuutettu ja / luottamusmies tai muu työntekijän edustaja. 2. Epäasiallinen toiminta toistuu Puheeksi otto keskustelu (laaditaan muistio) Tilanne korjaantuu Tilanne ei korjaannu Sovittelu Tilanne korjaantuu Seurantakeskustelu sovittuna aikana (laaditaan muistio) Henkilöstöpäällikkö ja työntekijän esimies ovat mukana keskustelussa. Mikäli tilanne ei korjaannu 1. vaiheessa, ilmoittaa lähiesimies henkilöstöpäällikölle tilanteesta, jolloin hän pyytää epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneelta henkilöltä kirjallisesti puheeksiottopyynnön (lomake). Sovittelun osapuolilla on oikeus ottaa mukaan keskusteluun edustaja / tukihenkilö. Tässä vaiheessa voidaan myös keskustella sovittelun osapuolten kanssa erikseen ennen kuin keskustellaan koko ryhmän kesken. Tarvittaessa luottamusmies, työpsykologi / työterveyshuollon ammattilainen tai muu työntekijän edustaja voivat osallistua keskusteluun. 3. Epäasiallinen toiminta toistuu Laajempi selvittely ja keskustelu (laaditaan muistio) Tilanne korjaantuu Tilanne ei korjaannu Sovittelu Tilanne korjaantuu. Tässä vaiheessa sama kokoonpano kuin kohdassa kaksi mutta luottamusmies tai muu työntekijän edustaja on oltava paikalla. Lisäksi ryhmä täydentyy työpsykologilla tai muulla tilanteeseen sopivalla työterveyshuollon ammattilaisella. Tilanteesta informoidaan viranhaltijan valinnutta toimielintä. Seurantakeskustelu sovittuna aikana (laaditaan muistio) 4. Epäasiallinen toiminta toistuu Kirjallinen huomautus Tilanne korjaantuu Tilanne ei korjaannu Varoitus Tilanne korjaantuu Seurantakeskustelu sovittuna aikana (laaditaan muistio) Tässä vaiheessa on mukana sama kokoonpano kuin edellisessä vaiheessa. Tilanteesta informoidaan viranhaltijan valinnutta toimielintä. 6
5. Epäasiallinen toiminta toistuu Kirjallinen varoitus Tilanne korjaantuu Tilanne ei korjaannu Irtisanominen Tilanteesta informoidaan viranhaltijan valinnutta toimielintä. Jos häirintä tai epäasiallinen käytös on törkeää, huomautus tai varoitus voidaan antaa välittömästi teon tultua ilmi. Jos häirintä tai epäasiallinen toiminta prosessin jossakin vaiheessa täyttää rikoksen tuntomerkit, tehdään rikosilmoitus. Keskusteluihin voidaan ottaa myös yksilöllisesti muita henkilöitä, mikäli siitä arvioidaan olevan hyötyä tilanteen ratkaisussa eikä henkilön läsnäolo loukkaa kenenkään oikeusturvaa. Asian käsittelyssä tulee huomioida kaikkien oikeusturva ja sovittelun osapuolia tulee aina kohdella tasapuolisesti. Prosessin eteneminen on henkilöstöpäällikköjohtoista vaiheesta 2 lähtien. Prosessin jokaisessa vaiheessa voidaan keskustella ensin sovittelun osapuolten kanssa erikseen, jonka jälkeen sovittelua jatketaan ryhmänä. 7
3.3. Ohjeita asianosaisten väliseen keskusteluun Suositeltavin tapa selvittää epäasiallinen kohtelu on selvittää asia mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneen pitää ilmaista selkeästi ja yksiselitteisesti, että kokee käyttäytymisen kiusalliseksi tai loukkaavaksi. Mitä pikemmin tilanne otetaan puheeksi, sitä vähemmän loukkauksia ja loukkaantumisia ehtii tapahtua. Ongelmiin puuttumista ei saa pitkittää. Epäasialliseen kohteluun ja häirintään liittyviä asioita ei tule pantata. Vähäisestä alusta voi syntyä vakava, työyhteisön toimivuutta haittaava riita. Keskustelu erimielisyyksistä ei aina kohdistu niiden todellisiin syihin. Tästä syystä on aluksi selvitettävä, johtuuko konfliktitilanne väärinkäsityksistä, vääristä tiedoista, poikkeavista tavoitteista tai ehkä siitä, että vallitseviin ongelmiin suhtaudutaan eri tavoin. Jos osapuolet eivät edes pyri sovintoon, voi ehkä olla syytä turvautua ulkopuoliseen apuun. Ulkopuolinen asiantuntija saattaa löytää ratkaisun, jonka osapuolet kykenevät hyväksymään. 3.4. Ohjeita esimiehille Esimies keskustelee ensin häirinnän tai epäasiallisen kohtelun kohteeksi joutuneen kanssa. Esimies selvittää sen, mitä itse asiassa on tapahtunut ja arvioi tilanteen eri näkökulmista: a. mistä on kyse b. minkälaisen toiminnan ao. henkilö kokee kielteiseksi, mitä hän kutsuu häirinnäksi tai epäasialliseksi kohteluksi c. mitä ratkaisuehdotuksia hänellä on asiaan Esimies keskustelee epäasiallisesti käyttäytyneen/epäasiallisesta käyttäytymisestä epäillyn kanssa a. hänen näkemyksensä asiasta b. epäasiallisesti toimineen omat ratkaisuehdotukset Esimies keskustelee molempien osapuolten kanssa a. esimiehen tehtävänä on auttaa osapuolia löytämään yhdessä ratkaisu asiaan b. keskustelussa annetaan tilaa yhteiseen pohdiskeluun siitä, mitä ja minkälaisia vaihtoehtoja ratkaisulle on olemassa; vaihtoehto valitaan yhdessä c. ratkaisu tehdään päätösvallan puitteissa Esimiehen tulee toimia avoimin mielin, painottamatta pelkkiä kielteisiä kokemuksia. Toisaalta hänen ei tule kiistää työntekijän henkilökohtaista negatiivista kokemusta. Keskustelussa on tärkeä varmistaa, että kyse on oikeasti työyhteisön pelisääntöjen vastaisesta käytöksestä. Keskustelussa verrataan tapahtuman tosiseikkoja työntekijän velvollisuuksiin työssä. Tapahtuma on syytä kuvata tekona, käyttäytymisenä tai laiminlyöntinä. Tapahtunutta ei kuvata asenteina, henkilökemioina, luonteenpiirteinä tai muina sellaisina käsitteinä, jotka eivät kuvaa työhön kuuluvien velvollisuuksien rikkomista. Esimiehen tehtävä on antaa opastusta ja neuvoja työntekijöille tavanomaisten ristiriitojen käsittelyyn. Ristiriidat tulee pyrkiä selvittämään siellä, missä ne ovat syntyneetkin eli työpaikalla. Tarkoitus on, että työntekijät käsittelevät ristiriidat keskenään heti niiden synnyttyä ja pyytävät anteeksi paitsi tahalliset, myös tahattomat loukkaukset, jotta häiriötilanne ei vaarantaisi työyhteisön sisäisiä suhteita. Loukkauksen kohteeksi joutuneen tulee itse tuoda esille se, että on loukkaantunut. 8
Sovitteluapuna voi toimia ulkopuolinen taho, esimerkiksi työsuojelun edustaja, luottamusmies, työterveyshuollon edustaja tai joku työyksikön omasta henkilökunnasta. Sovittelijan tulee toimia ilman ennakkoasennetta ja hänen tulee olla kummankin osapuolen hyväksymä. Neuvottelun tarkoitus on asian selvittäminen. Keskustelun päätteeksi todetaan yhdessä selvästi, mistä sovittiin ja miten sopimuksen pitämistä ja tilanteen kehittymistä seurataan. Lähtökohta on, että molemmat osapuolet ovat valmiita sitoutumaan ja tulemaan vastaan. Kun on sovittu, miten ristiriitatilanteen ratkaisussa edetään, sopimuksen noudattamista siis seurataan ja arvioidaan. Tämä edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin seuranta-ajankohdista sopimista, jotta nähdään, ovatko muutokset pysyviä. Jos toiminnassa ei edetä tavoitteiden suuntaan, tavoitteita voidaan korjata tai täsmentää. 4. Tukitahot Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun käsittelyssä voidaan käyttää apuna esimiestä ja osastopäällikköä. Lisäapua saa myös työsuojeluhenkilöstöltä, luottamusmieheltä, työterveyshuollosta tai työnohjaajalta. 5. Ennaltaehkäiseviä keinoja Epäasiallista kohtelua ja häirintää ehkäistään puuttumalla ennakkoluuloihin, kehittämällä työyhteisöä siten, että siellä ei ole sijaa häirinnälle, ylläpitämällä sosiaalista verkostoa, kouluttamalla sekä ennen kaikkea luomalla työyhteisöön yhteiset pelisäännöt sekä työntekijöiden kesken että työntekijöiden ja työnantajan välille. Henkilökunta perehdytetään häirinnän ja epäasiallisen kohtelun toimintamalliin ja työyhteisön pelisääntöihin ja työpaikalla noudatettaviin periaatteisiin. Häirintää ja epäasiallista kohtelua ei hyväksytä ja mikäli sitä esiintyy, siihen puututaan välittömästi. Esimiehet, työsuojeluvaltuutetut sekä luottamusmiehet perehdytetään häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tilanteiden hoitamiseen ja heille tarjotaan myös tarvittava tuki tilanteiden hoitamiseen. Työn turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi tehtävässä haittojen ja vaarojen selvityksessä kartoitetaan haitallisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun esiintyminen ja selvitysten perusteella olosuhteita muutetaan tarvittaessa. Samoin työtyytyväisyyteen ja jaksamiseen liittyvissä kyselyissä mahdollisesti esille tulleet häirintään ja epäasialliseen käytökseen liittyvät asiat ratkaistaan välittömästi niiden tultua kyselyssä ilmi. Esimiesten velvollisuus on tarkkailla työpaikan henkilöstön välistä kanssakäymistä ja kiinnittää huomiota mahdolliseen häirintään ja epäasialliseen käyttäytymiseen sekä niiden ilmetessä puuttua niihin välittömästi. 9
Lähteitä: Epäasiallinen kohtelu, ohjeita häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun ehkäisyyn ja käsittelyyn työpaikalla. Työsuojeluoppaita ja ohjeita 42, Työsuojeluhallinto 2007. Epäasiallisen kohtelun ehkäisy ja käsittely työpaikalla. Työturvallisuuskeskus 2010. Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta. Työsuojelupiirit sekä Työterveyslaitos 2005. Liitteet Liite 1. Ilmoitus epäasiallisesta kohtelusta; selvittely ja ratkaisu Liite 2. Puheeksiotto/seurantakeskustelu Liite 3. Seurantalomake 10
VAALAN KUNTA (Liite 1/Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta 2011) PUHEEKSIOTTOPYYNTÖ ESIMIEHELLE Työyksikkö Esimies Puheeksiottopyynnön tekijä Vaalan toimintaohjeessa Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta on määritelty, mitä on epäasiallinen kohtelu ja miten asian käsittely työpaikalla tapahtuu. Olen tutustunut ohjeeseen. Lyhyt selostus Kuka/ketkä ovat käyttäytyneet epäasiallisesti? Miten ja minkälaisissa tilanteissa epäasiallinen kohtelu on ilmennyt? Kuinka kauan epäasiallinen kohtelu on jatkunut ja miten usein se on toistunut? Olen huomauttanut asianosaiselle hänen käytöksestään, mutta tilanne ei ole korjaantunut. Kuka asiasta voi kertoa? Olen keskustellut asiasta työsuojeluvaltuutetun, luottamusmiehen, työsuojelupäällikön, työterveyslääkäri/hoitajan kanssa. Oma ehdotukseni tilanteen korjaamiseksi Olen tietoinen ja hyväksyn sen, että asiaani saa käsitellä nimelläni. Päiväys ja puheeksiottopyynnön tekijän allekirjoitus Olen saanut tiedoksi tämän ilmoituksen työnantajan edustajana Päiväys ja allekirjoitus 11
VAALAN KUNTA (Liite 2/Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta 2011) PUHEEKSIOTTOMUISTIO Muistio keskustelusta, joka on käyty työpaikalla esille otetun epäasiallisen kohtelun vuoksi. Puheenjohtajana toimii esimies ja sihteerinä esimiehen nimeämä henkilö. Läsnäolijat Kaikki osallistujat ovat perehtyneet Vaalan kunnan toimintaohjeeseen Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta Asian esille ottanut (nimi/tehtävä/työyksikkö) Toinen osapuoli (nimi/tehtävä/työyksikkö) Asian tähänastinen käsittely: Asianosaiset ovat keskustelleet keskenään. Asianosaiset ovat keskustelleet yhdessä esimiehen kanssa. Ei mitenkään. Epäasiallisen kohtelun ilmenemismuoto; asian esille ottanut kertoo ruksattavat kohdat ja antaa lyhyen selventävän selostuksen. Ei-verbaaliset viestit: ilmeet, eleet jne; Sosiaalinen eristäminen: ei puhuta, tervehdyksiin ei vastata jne; Maineen tai aseman loukkaaminen: puhutaan selän takana, mustamaalataan, syyttely, pilkkaaminen jne; Työnteon vaikeuttaminen: jätetään tiedonvälityksen ulkopuolelle, annetaan tarkoituksettomia tehtäviä, uhkaillaan jne; Muu, mikä: Muut tavat: Työsyrjintä Fyysinen väkivalta tai sillä uhkailu Seksuaalinen tai muu sukupuoleen perustuva häirintä Esille ottajan selostus asiasta: Toisen osapuolen selostus: 12
Keskustelun jälkeen päädyttiin seuraavaan tulokseen: Esimies toteaa, että kyseessä ei ole epäasiallinen kohtelu Esimies toteaa, että kyseessä on epäasiallinen kohtelu Muu johtopäätös: (esimerkiksi asian käsittely seuraavalla esimiestasolla) Jatkotoimenpiteet: Asian tiedottaminen työpaikalla: Kolmen (3) kuukauden kuluttua kokoonnutaan samalla kokoonpanolla seurantakokoukseen, jossa kirjataan, onko epäasiallinen kohtelu loppunut. Sovittu tapaamisaika: Allekirjoitukset Esimies: Asian esille ottanut: Tukihenkilö: Toinen osapuoli: Tukihenkilö Alkuperäinen muistio jää esimiehelle, kopiot asianosaisille ja tukihenkilöille. Muistio on salassa pidettävä asiakirja ja on siten asianmukaisesti säilytettävä. 13
VAALAN KUNTA (Liite 3/Häirinnän ja epäasiallisen kohtelun hallinta 2011) EPÄASIALLISEN KOHTELUN SEURANTALOMAKE Muistio seurantapalaveristä, joka on järjestetty työpaikalla esille otetun epäasiallisen kohtelun vuoksi. Puheenjohtajana toimii esimies tai työterveyshuollon edustaja, sihteerinä esimiehen nimeämä henkilö. Keskustelussa läsnä: Asian esille ottanut (nimi/tehtävä/työyksikkö): Toinen osapuoli (nimi/tehtävä/työyksikkö): Tiedot aikaisemmista muistioista: Sovitut jatkotoimenpiteet toteutuneet ja tilanne rauhoittunut; asiat sovittu ja käsittely päättyy tähän. Sovitut jatkotoimenpiteet eivät toteutuneet. Tilanteen kuvaus: Esimiehen jatkotoimenpiteet: Allekirjoitukset Esimies Asian esille ottanut Tukihenkilö Päiväys: Toinen osapuoli Tukihenkilö Alkuperäinen muistio jää esimiehelle, kopiot asianosaisille ja tukihenkilöille. Muistio on salassa pidettävä asiakirja ja on siten asianmukaisesti säilytettävä. 14