KIRJALLINEN KYSYMYS 191/2005 vp Pääomatulojen laskenta opintotuessa Eduskunnan puhemiehelle Opiskelijalla voi olla opintotukilain mukaan opintorahan lisäksi muita veronalaisia tuloja toimeentulon turvaamiseksi. Nämä tulot voivat olla joko pääoma- tai ansiotuloja. Tuloverolain mukaan veronalaista pääomatuloa luovutusvoittojen osalta saadaan, kun omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna tai kolmena sitä seuraavana vuotena, jos tappiot ovat suuremmat kuin voitot. Kansaeläkelaitoksen käytännön mukaan vain luovutusvoitot huomioidaan sivutuloja laskettaessa. Tämä käytäntö on ristiriidassa tuloverolain kanssa. Opiskelijatahot vaativat Kansaneläkelaitoksen käytännön muuttamista tuloverolain mukaiseksi. Opintotukilain (65/1994) 3 luvun 22 :ssä sanotaan, että opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan tuloverolain (1535/1992) mukaista ansio- ja pääomatuloa. Tuloverolain III osan 2 luvun 46 :n mukaan omaisuuden luovutuksesta saadun voiton määrä lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta olleiden menojen yhteismäärä. Jäljempänä 50 :ssä todetaan, että omaisuuden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään omaisuuden luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena sitä seuraavana vuotena sitä mukaa kuin voittoa kertyy. TVL III osan 2 luvun 45 1 momentin mukaan omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa siten kuin tässä luvussa säädetään. Kansaneläkelaitoksen käytännön mukaan (www.kela.fi) opiskelijan sivutuloiksi huomioidaan vain osakkeiden myynnistä saadut voitot eikä lainkaan myyntitappioita: "Jos olet myynyt osakkeita tai muuta omaisuutta, veronalainen luovutusvoitto lasketaan vähentämällä myyntihinnasta hankintameno-olettama tai hankintahinta ja voiton hankkimisesta aiheutuneet menot (esimerkiksi kaupankäyntikulut). Luovutustappioita ei vähennetä. Luovutusvoitot ovat kaupantekovuoden tuloja." Tämä käytäntö on ristiriidassa tuloverolain säädösten kanssa. Tulorajojen perimmäinen tarkoitus on se, ettei tueta niitä, joiden toimeentulo on jo muutenkin riittävän hyvin turvattu. Sijoitustoiminnassa opiskelijalle syntyy pääomatuloa vain myyntivoittojen ja -tappioiden erotuksesta, ja joskus sekin voi olla negatiivista. Osakekurssien mennessä alaspäin opiskelija voi vain köyhtyä. Kansaneläkelaitos voi vaatia suurimman osan opiskelijalle kuuluvaa opintotukea pois, jos vain sijoitustoiminnasta saadut voitot huomioidaan sijoituksista saatavan kokonaistulon jäädessä pakkasen puolelle. Opiskelijoille kohtuumääräinen sijoitustoiminta on luonnollista. Monilla se liittyy myös opiskeluun. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että opiskelijan tuloina otetaan huomioon tuloverolain mukaiset veronalaiset pääomatulot Versio 2.1
ja ansiotulot siten, että osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään osakkeiden luovutuksesta saadusta voitosta? Helsingissä 8 päivänä maaliskuuta 2005 Toimi Kankaanniemi /kd 2
Ministerin vastaus KK 191/2005 vp Toimi Kankaanniemi /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 191/2005 vp: Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä sen varmistamiseksi, että opiskelijan tuloina otetaan huomioon tuloverolain mukaiset veronalaiset pääomatulot ja ansiotulot siten, että osakkeiden luovutuksesta syntynyt tappio vähennetään osakkeiden luovutuksesta saadusta voitosta? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Opintotukilain mukaan taloudellisen tuen tarve on yksi opintotuen yleisistä myöntämisedellytyksistä. Taloudellisen tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon opiskelijan omat ja erikseen säädetyissä tilanteissa hänen vanhempiensa tai puolisonsa tulot. Opiskelijan omien tulojen perusteella tapahtuva tarveharkinta uudistettiin vuoden 1998 alusta voimaan tulleella opintotukilain muutoksella. Mallia uudistettiin vuonna 2000 annetulla lailla, jota sovellettiin ensimmäisen kerran vuotta 2001 koskevassa tulovalvonnassa. Tarkoituksena oli luoda selkeä järjestelmä, jossa kaikkia opiskelijoita kohdellaan yhdenmukaisin periaattein. Mallin lähtökohtana oli se, ettei opiskelijan opintotukea hakiessaan tarvitse ilmoittaa tulojaan ajalta, jolle hän hakee opintotukea, vaan tuloseuranta tehdään jälkikäteen. Vuosittainen vapaan tulon raja on joustava ja määräytyy sen mukaan, miten monen kuukauden aikana opiskelija nostaa tukea. Tarkoitus on, että opiskelija kalenterivuoden aikana sääntelee henkilökohtaista vapaan tulon rajaansa jättämällä opintotuen nostamatta joinakin kuukausina tai palauttamalla vapaaehtoisesti yhden tai useamman kuukauden aikana nostamansa opintotuen. Verotuksen valmistumisen jälkeen opiskelijan opintotuen lisäksi ansaitsemia tuloja verrataan hänen vapaaseen tuloonsa ja mahdollinen liikaa maksettu tuki peritään takaisin. Opintotukilain mukaan opiskelijan opintorahan ja aikuisopintorahan lisäksi saamat muut veronalaiset tulot otetaan tarveharkinnassa huomioon. Veronalaisten tulojen lisäksi myönnettävään tukeen vaikuttavat myös toimeentulon turvaamiseen tarkoitetut apurahat. Opiskelijan veronalaisella tulolla tarkoitetaan, mitä tuloverolaissa säädetään veronalaisesta pääomatulosta ja ansiotulosta. Tulona otetaan huomioon bruttotulo, koska tarkoituksena on, että opiskelijat itse seuraisivat tulojaan ja rajoittaisivat tuen nostamista jo tukivuoden aikana tai palauttaisivat liikaa nostamiensa tukikuukausien tuen joko tukivuonna tai viimeistään sen päättymistä seuraavien kolmen kuukauden aikana. Verotettava tulo ei ole vielä tällöin tiedossa, ja opiskelijan olisi yleensä mahdotonta itse arvioida, mikä hänen verotettava tulonsa tulee olemaan. Pääomatulojen osalta luovutusvoittojen huomioon ottaminen on joissakin tapauksissa aiheuttanut tilanteita, joissa opiskelija ei ole etukäteen osannut arvioida tulon vaikutusta myönnettävään opintotukeen. Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto on veronalaista pääomatuloa. Luovutusvoitto lasketaan siten, että luovutushinnasta vähennetään hankintamenot joko todellisten menojen mukaisina tai ns. hankintameno-olettaman mukaan. Hankintameno koostuu yleensä kauppahinnasta ja luovutetun omaisuuden ostoon välittömästi liittyvistä kustannuksista. Verotuksessa verovelvollinen saa vähentää omaisuuden luovu- 3
Ministerin vastaus tuksesta syntyneen tappion muusta luovutuksesta saadusta voitosta verovuonna ja kolmena seuraavana vuonna sitä mukaa kuin voittoa kertyy. Luovutustappioita ei sen sijaan saa vähentää muista pääomatuloista eikä ansiotuloista. Omaisuuden myynnistä saadusta luovutushinnasta otetaan opiskelijan omana tulona huomioon voiton määrä, joka on laskettu tuloverolain 46 :ssä säädetyllä tavalla. Hinnasta vähennetään hankintahinta ja kaupasta aiheutuneet myyntikulut. Näin saatu voitto on opintotuessa huomioon otettavaa veronalaista tuloa. Hallitus katsoo, että opintotuen tuloseurantajärjestelmä on toimiva myös pääomatulojen huomioon ottamisen osalta. Pääomatulot otetaan ansiotuloja lievemmin huomioon, koska luovutushinnasta saa vähentää hankintahinnan ja ainoastaan saatu voitto otetaan tulona huomioon. Tappiollisenkin kaupan yhteydessä myyjä voi sinänsä saada käyttöönsä varoja, joilla voi rahoittaa toimeentulokustannuksiaan, mutta näitä ei oteta tulona huomioon. Tuensaajan näkökulmasta järjestelmä on joustava ja sen toimeenpanon edellyttämä hallinnollisen työn määrä on kohtuullinen. Merkittävin etu on, että järjestelmä ei mahdollista väärinkäytöksiä. Koska tukioikeus tarkistetaan jälkikäteen verotustietojen perusteella, kaikki tuensaajat ovat valvonnan piirissä. Helsingissä 17 päivänä maaliskuuta 2005 Kulttuuriministeri Tanja Karpela 4
Ministerns svar KK 191/2005 vp Toimi Kankaanniemi /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 191/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd: Vilka åtgärder har regeringen för avsikt att vidta för att säkerställa att skattepliktiga kapitalinkomster och förvärvsinkomster enligt inkomstskattelagen beaktas som inkomster för studerande så att förlust som har uppkommit vid överlåtelse av aktier dras av från vinsten på överlåtelse av aktier? Som svar på spörsmålet anför jag följande: Enligt lagen om studiestöd är behovet av ekonomiskt stöd ett av de allmänna villkoren för att få studiestöd. En studerandes behov av ekonomiskt stöd bedöms med hänsyn till hans eller hennes egna inkomster och i särskilt föreskrivna situationer föräldrarnas eller makens inkomster. Behovsprövningen utifrån den studerandes egna inkomster sågs över vid en ändring av lagen om studiestöd som trädde i kraft i början av 1998. Modellen sågs över genom en lag 2000. Den tilllämpades första gången vid inkomstkontrollen 2001. Meningen var att skapa ett klart system som behandlar alla studerande enligt enahanda principer. Modellen utgick från att när en studerande anhåller om studiestöd behöver han eller hon inte uppge sina inkomster för den tid som stödet söks för, utan inkomsterna följs upp i efterhand. Gränsen för det årliga fribeloppet är flexibel och bestäms utifrån hur många månader den studerande får stöd. Meningen är att den studerande under kalenderåret reglerar gränsen för sitt årliga fribelopp genom att låta bli att ta ut studiestöd under vissa månader eller genom att frivilligt återbetala studiestödet för en eller flera månader. När beskattningen är slutförd jämförs de inkomster den studerande tjänat utöver studiestödet och hans eller hennes fria inkomster och den eventuella överbetalningen av stödet återkrävs. Enligt lagen om studiestöd ska de skattepliktiga inkomster som den studerande fått utöver studiepenningen och vuxenstudiepenningen beaktas vid behovsprövningen. Stödbeloppet påverkas inte bara av de skattepliktiga inkomsterna utan också av stipendier för att trygga utkomsten. Med en studerandes skattepliktiga inkomst avses vad som föreskrivs i inkomstskattelagen om skattepliktig kapitalinkomst och förvärvsinkomst. Som inkomst beaktas bruttoinkomsten, eftersom meningen är att den studerande själv ska ge akt på sina inkomster och ta ut mindre stöd redan under det år han eller hon får stöd eller betala tillbaka stödet för de månader då han eller hon tagit ut för mycket stöd antingen under stödåret eller senast under tre månader direkt efter stödåret. Vid det laget vet ingen hur stor den beskattningsbara inkomsten är och det är i regel omöjligt för den studerande att själv bedöma hur stora hans eller hennes beskattningsbara inkomster kommer att vara. För kapitalinkomsternas vidkommande har beaktandet av överlåtelsevinster i vissa fall lett till att den studerande inte på förhand har kunnat bedöma hur inkomsten inverkar på studiestödet. Vinsten för överlåtelse av egendom är skattepliktig kapitalinkomst. Den räknas ut så att anskaffningsutgifterna dras av från överlåtelsepriset antingen enligt de verkliga utgifterna eller enligt en s.k. anskaffningspresumtion. Anskaffningsutgiften består vanligen av köpepriset och de kostna- 5
Ministerns svar der som direkt hänger samman med köpet av den överlåtna egendomen. Vid beskattningen får den skattskyldige dra av förlusten för överlåtelse av egendom från annan vinst på överlåtelsen under skatteåret och de tre följande åren allteftersom vinst uppstår. Överlåtelseförluster får däremot inte dras av från övriga kapitalinkomster eller förvärvsinkomster. Av överlåtelsepriset vid försäljning av egendom beaktas vinsten som en studerandes egen inkomst och den räknas ut på det sätt som föreskrivs i 46 inkomstskattelagen. Från priset avdras anskaffningspriset och försäljningskostnaderna för köpet. Den sålunda erhållna vinsten beaktas i studiestödet som skattepliktig inkomst. Rgeringen anser att studiestödets system för inkomstuppföljning är fungerande även i fråga om att beakta kapitalinkomster. Kapitalinkomsterna beaktas inte lika strängt som förvärvsinkomsterna eftersom anskaffningspriset får dras av från överlåtelsepriset och bara vinsten beaktas som inkomst. Också vid förlustbringande handel kan säljaren i och för sig komma över tillgångar med vilka han eller hon kan finansiera sina utkomstutgifter, men de beaktas inte som inkomster. Sett ur stödtagarens synvinkel är systemet flexibelt och ger upphov till en skälig mängd administrativt arbete vid verkställigheten. Den största fördelen är att systemet inte medger missbruk. Eftersom stödrätten kontrolleras i efterhand utifrån beskattningsuppgifterna omfattas alla stödtagare av kontrollen. Helsingfors den 17 mars 2005 Kulturminister Tanja Karpela 6