MERKITTÄVIEN TILARATKAISUJEN TAUSTALLA OLEVAT TOIMINNALLISET LINJAUKSET JA SUUNNITTELUN ALUEELLISET LÄHTÖKOHDAT Tilaajajohtajat Janna Puumalainen ja Satu Huikuri ja Tekninen johtaja Anu Näätänen
TAUSTAA Väestöennusteet palvelualueittain MATO- 20 ohjelma (KRAKLK 8.9. ja KH 14.9.2015) Palveluverkkosuunnitelmat Olemassa oleva palveluverkko ja käytettävissä oleva rakennuskanta Toiminnalliset muutokset Tilojen yhteiskäyttö ja monikäyttöisyys Alueellisen toimitilasuunnittelun malli => myös palveluverkot päivittyvät
KAUPUNKIRAKENNEYKSIKKÖ Koordinoi maankäytön ja palveluiden yhteensovittamista ja vastaa tähän liittyvän tiedon tuottamisesta ja hankinnasta Valmistelee maankäytön muutoksia Uusien palvelutarpeita vastaavien tonttien kaavoittaminen Vanhojen kiinteistöjen jalostaminen ja vaihtoehtojen selvittäminen yhdessä tilakeskuksen kanssa, kun kiinteistöä ei enää tarvita kaupungin omaan käyttöön
Väestöennuste ikäryhmittäin 2015-2034 Väestöennuste 2015-2034 31.12.2014 väestö 2015 2016 2017 2018 2020 2025 2030 2034 Ikärakenne yhteensä 75041 75 370 75 741 76 125 76 525 77 304 78 994 80 206 80 790 0-2 2232 2 265 2 358 2 436 2 451 2 476 2 501 2 501 2 503 3-6 2890 2 950 2 917 2 912 2 941 3 077 3 211 3 219 3 218 7-12 4267 4 239 4 239 4 255 4 301 4 279 4 514 4 758 4 774 13-15 2197 2 188 2 229 2 224 2 213 2 250 2 306 2 436 2 482 16-18 2583 2 616 2 575 2 587 2 580 2 600 2 604 2 638 2 814 19-24 8517 8 335 8 272 8 207 8 179 8 151 8 173 8 190 8 210 25-64 37922 37 819 37 766 37 642 37 546 37 318 36 963 36 806 36 851 65-74 7993 8 460 8 559 9 034 9 349 9 731 9 606 9 130 8 702 75-84 4632 4 598 4 836 4 763 4 864 5 228 6 758 7 768 7 772 85+ 1808 1 900 1 990 2 065 2 101 2 194 2 358 2 760 3 464 Väestöennusteen mukainen kasvu perustuu suurten työuransa loppupuolella olevien ikäryhmien vanhenemiseen ja nuorten työikäisten ikäryhmien kasvuun. Työuran alkupuolen ikäryhmien kasvulla on vaikutusta syntyvyyteen ja sitä myötä myös lapsiväestön määrään.
PALVELUALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE Palvelualueittainen väestöennuste Ennuste 2015-2034: 2015 2018 2020 2023 2028 Koko Joensuu Ikärakenne yhteensä 75 370 76 525 77 304 78 376 79 790 0-2 2 265 2 451 2 476 2 498 2 500 3-6 2 950 2 941 3 077 3 190 3 223 7-12 4 239 4 301 4 279 4 431 4 726 13-15 2 188 2 213 2 250 2 212 2 277 16-18 2 616 2 580 2 600 2 637 2 688 19-24 8 335 8 179 8 151 8 152 8 172 25-64 37 819 37 546 37 318 37 111 36 839 65-74 8 460 9 349 9 731 9 720 9 375 75-84 4 598 4 864 5 228 6 085 7 448 85+ 1 900 2 101 2 194 2 340 2 542 1 Ikärakenne yhteensä 22 383 22 565 22 592 22 748 23 275 0-2 542 598 610 618 612 3-6 691 689 713 744 762 7-12 1 018 1 014 1 000 1 013 1 062 13-15 521 522 516 510 508 16-18 637 663 662 647 654 19-24 3 837 3 651 3 637 3 640 3 653 25-64 10 696 10 860 10 815 10 825 11 008 65-74 2 183 2 290 2 336 2 344 2 311 75-84 1 557 1 525 1 550 1 661 1 932 85+ 701 753 753 746 773 2 Ikärakenne yhteensä 16 012 15 819 15 756 15 720 15 447 0-2 559 627 628 625 610 3-6 677 687 739 769 763 7-12 971 949 925 981 1 057 13-15 511 482 488 453 473 16-18 630 594 590 571 550 19-24 1 536 1 461 1 408 1 375 1 337 25-64 8 306 7 954 7 816 7 691 7 382 65-74 1 800 1 943 1 971 1 938 1 796 75-84 782 869 928 1 036 1 170 85+ 240 253 263 281 309 3 Ikärakenne yhteensä 16 603 17 472 18 033 18 719 19 357 0-2 494 555 573 581 574 3-6 597 664 724 761 773 7-12 788 851 889 1 016 1 184 13-15 425 411 447 436 548 16-18 570 505 499 534 599 19-24 2 036 1 887 1 790 1 756 1 744 25-64 8 370 8 713 8 878 9 007 9 013 65-74 1 994 2 308 2 475 2 492 2 395 75-84 943 1 142 1 278 1 607 1 955 85+ 386 436 480 529 572 4 Ikärakenne yhteensä 5 653 6 420 6 976 7 620 8 480 0-2 281 270 284 301 319 3-6 434 394 381 410 431 7-12 536 636 681 660 662 13-15 230 308 323 390 361 16-18 227 283 335 384 452 19-24 307 383 454 526 671 25-64 2 971 3 318 3 551 3 811 4 115 65-74 423 554 638 689 757 75-84 166 182 226 336 582 85+ 78 92 103 113 130 Ennuste 2015-2034: 2015 2018 2020 2023 2028 5 Ikärakenne yhteensä 3 792 3 736 3 679 3 593 3 589 0-2 132 121 120 114 122 3-6 189 170 160 157 151 7-12 300 282 276 244 234 13-15 166 164 141 154 130 16-18 181 177 171 148 145 19-24 179 254 286 273 250 25-64 1 943 1 806 1 711 1 634 1 572 65-74 398 444 482 504 511 75-84 213 211 221 241 336 85+ 91 107 111 124 138 6 Ikärakenne yhteensä 3 989 3 902 3 847 3 779 3 673 0-2 105 101 95 99 108 3-6 163 140 139 128 136 7-12 264 255 225 214 196 13-15 119 129 141 118 102 16-18 146 128 124 146 124 19-24 153 219 229 222 215 25-64 2 002 1 782 1 670 1 539 1 372 65-74 570 662 686 674 632 75-84 312 319 364 450 571 85+ 155 167 174 189 217 7 Ikärakenne yhteensä 5 755 5 466 5 301 5 106 4 908 0-2 126 125 120 118 123 3-6 182 166 164 157 155 7-12 320 287 258 248 234 13-15 188 170 176 142 129 16-18 178 201 188 189 150 19-24 193 254 289 309 275 25-64 2 856 2 485 2 289 2 077 1 905 65-74 953 988 981 913 827 75-84 550 539 569 646 759 85+ 209 251 267 307 351 Muut Ikärakenne yhteensä 801 764 737 708 684 0-2 19 45 37 30 20 3-6 12 20 46 52 36 7-12 31 24 17 40 78 13-15 17 18 15 8 19 16-18 28 18 19 15 9 19-24 78 46 35 27 19 25-64 486 453 423 377 337 65-74 60 72 80 87 75 75-84 41 41 40 44 64 85+ 29 27 25 28 27
Osa- aluei4ainen väestöennuste Ennustamisen periaa-eet: Osa- aluei-ainen väestöennuste perustuu kunnan väestöennusteeseen ja jakaa väestön osa- alueille. Ennusteessa tarkastellaan väestöä kahdessa osassa. Toinen osa on alueella jo asuvan väestön ennuste-u muutos ja toinen uudisrakentamisen mukanaan tuoma ennuste-u uusi väestö. Uudisrakentamisen osalta ennustetaan myös alueelle muu-avan väestön ikäryhmät osa- aluei-ain. Näin ennuste huomioi oikeanlaisen väestömuutoksen mm. opiskelija- ja palveluasuntorakentamisen seurauksena osa- aluei-ain. Väestönkehitystä ja ennusteita on tarkasteltu palvelualuei-ain ja Alastoaluei-ain. Tilastoaluei-ainen tarkastelu on laadi-u varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkoa koskevaa suunni-elua varten.
OSA- ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE
OSA- ALUEITTAINEN VÄESTÖENNUSTE
TILASTOALUEITTAINEN VÄESTÖNKEHITYS JA - ENNUSTE Enon, Uimaharjun, Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran väestömäärä on laskenut vuosittain. Vuodesta 2009 jatkuneen kehityksen ennustetaan jatkuvan edelleen Myös Hammaslahden asukasmäärä on lähtenyt laskuun, jonka trendin ennustetaan myös jatkuvan. Yli 20 km etäisyydellä kaupunkikeskustasta sijaitsevista alueista poikkeuksen tekevät Louhioja ja Heinävaara, joissa väestömäärä on hieman kasvanut. Näillä alueilla väestömäärän ennustetaan myös säilyvän nykyisellä tasolla. Joensuun väestö on ollut kasvussa kantakaupungin, Reijolan ja Niittylahden alueilla. Rakentaminen, uusien tonttien kysyntä ja väestönkasvu on kohdistunut pääasiassa kantakaupunkiin ja lähialueelle. Penttilänrannan osalta väestöennustetta on tarkistettu. Uusiin asuntoihin näyttää muuttavan pääosin yhden tai kahden hengen talouksia, eikä alueelle juuri lapsiperheitä ole ilmaantunut.
PÄIVÄKOTI- JA PERUSOPETUKSEN KOULUVERKKO Lapsimäärien ennustettu kehittyminen on esitetty kartoilla. Muuttotappiollisilla alueilla väestönmuutokset näkyvät muita ikäryhmiä merkittävämmin lasten ja nuorten määrässä. Entisten kuntakeskusten koulujen kapasiteetit ovat yhä vajaammalla käytöllä. Myös päivähoidon tarve on vähenemään päin. Kantakaupungin alueella koulut ja päivähoitoyksiköt ovat taasen pääasiassa kapasiteettiensa äärirajoilla. Tällä alueella joudutaan seuraamaan kapasiteettien riittävyyttä ja miettimään tarkkaan uusien yksiköiden tarvetta, sijoittumista ja käyttöönoton ajoitusta.
PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO Maankäytön toteutusohjelman yhteydessä on tarkasteltu uudisrakentamisen vaikutuksia päivähoito- ja perusopetuksen kouluverkkoon. Palveluverkon kapasiteetti- ja väestötarkastelu on päivitetty uusinta väestöennustetta 2015-2034 ja tiloissa tapahtuneita muutoksia vastaaviksi. Väestöennustetta ja palveluverkkokapasiteettitarkastelua käytetään apuna varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnitelmia laadittaessa ja palveluverkkoa koskevaa päätöksentekoa valmisteltaessa. Laadittu selvitys on käytössä palveluverkkoa koskevassa virkamiesvalmistelussa. Oheinen kuva kertoo millä tarkkuustasolla asiaa on tarkasteltu. Esimerkki Palvelualue 1:sen tarkastelusta
JOHTOPÄÄTÖKSIÄ KANTAKAUPUNGIN ALUEEN LAPSIVÄESTÖSTÄ SUHTEESSA PALVELUVERKKOON Uusi väestöennuste on pääosin edellisvuoden kaltainen. Päivähoitoikäisiä on jo tässä vaiheessa vuotta 20 ja 40 kpl aiemmin ennustettua enemmän Marjalan ja Karhunmäen alueilla (yhteensä 322 ja 200 kpl). Muilla alueilla päivähoitoikäisten määrä on alhaisempi, kuin on ennustettu. Loppuvuoden syntyvyys tasoittaa tilannetta. Rantakylän asukasluku on aiempien vuosien tapaan jatkanut ennusteesta poikkeavalla kasvun tiellä. Siellä myös alakouluikäisten määrä on hieman ennakoitua suurempi.
JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET MATO- 20 ohjelma päivitetään vuosittain: Huomioidaan toteutuneet muutokset mm. väestön kehityksessä, palveluverkossa, taloudellisessa tilanteessa ja tonttikysynnässä Ohjelma on joustava ja reagoi nopeasti olosuhteissa tapahtuviin muutoksiin Rakentamista seurataan vuosittain: Tontinluovutusmääriä tarkastellaan kriittisesti vuosittain Tonttien luovutusmääriä tarkistetaan kysynnän ja toteutuneen rakentamisen mukaisiksi Luovutettujen tonttien toteutumista seurataan Priorisoidaan hankkeita investointimäärärahojen sallimissa puitteissa pysymiseksi Tunnistetaan keinot vaikuttaa maankäytön toteutuksessa palvelukapasiteetin riittävyyteen ja toisaalta kapasiteetin täysimittaiseen hyödyntämiseen Väestönkehitystä seurataan vuosittain: Väestönkehitystä seurataan tarkasti alueilla, joilla palvelutarpeessa on ennustettu tapahtuvan kasvua ja joiden palvelutarpeeseen vastaamiseksi tarvitaan palveluinvestointeja Seurataan väestöennusteen toteutumista Seurataan palveluverkkosuunnitelmien ja toteutuvan väestökehityksen vastaavuutta Palveluverkon osalta on tarkasteltava erityisesti Karsikon ja Multimäen alueen tulevaa päivähoito- ja kouluverkkoa.
MERKITTÄVIMMÄT SUUNNITELUN ALLA OLEVAT KOHTEET Karsikko- Multimäki- Sirkkala koulukokonaisuus Vaarojen koulukokonaisuus ja sote palveluiden tilatarpeet Rantakylän alue / Pataluodon kampuksen kehittäminen Kotilahden alueen kehittäminen (tulossa suunnitteluun)
Katse Kotilahteen Kotilahden toiminta lakkaa 2018 toiminta keskitetään Siilaisille sairaala tyhjenee, uutta omaa käyttöä ei ole näköpiirissä mitä tehdä? miten edetä?
TAUSTAA Karhunmäen osayleiskaava 2007 Tiedossa olevat muutostarpeet ratapihan laajeneminen kaupungin käytön poistuminen kaupungilla laaja maanomistus
TAVOITTEET 1) etsitään sairaalalle uusi omistaja ja uusi käyttö 2) ratkaistaan suojeltavien rakennusten omistus ja käyttö 1 2 3) asemakaavoitetaan koko alue, tehdään tontteja luovutettavaksi Lisäksi on ratkaistava Joensuun Kotien omistamien huonokuntoisten asuinrakennusten tulevaisuus.
ETENEMISVAIHTOEHDOT 1. Tehdään kaava, luovutetaan paloissa (perinteinen reitti) 2. Pidetään tarjouskisa, tehdään esisopimus kaupoista, laaditaan kaava, tehdään kaupat 3. Käynnistetään kaava, tehdään luonnos, käydään tarjouskisa, laaditaan kaava valmiiksi, tehdään kaupat (vrt. Penttilänrannan 1. vaihe) Neuvottelumenettely ei ole vaihtoehtona myynnissä. Kisassa vaaditaan: kohteen toiminnallinen sisältö, mahdollisesti luonnoksia hinta (myynti lähtökohtana, vaihtoehtona maan vuokraus) tavoitteena toiminta, joka pystyy hyödyntämään pitkälti nykyisiä rakennuksia Kaavan käynnistys syksyllä 2016?