Pääkirjoitus - Hammashuollon työnjaosta - Keskusliiton rooli? - One hake tekniikasta - "Suljetun suun" jäljennösmenetelmä - Lvv-komitean mietinnöstä - Hammasteknikkopäivistä 1984 9 Rossin valmistamat laadukkaat ja edulliset hammaslaboratorio kalusteet nyt myös tulossa Suomeen... Esitteitä ja lisätietoja meiltä HELSINKI Eteläranta 2 Helsinki 13 puh. 90-17 66 01 KUOPIO Kiekkotie 2 70200 Kuopio 20 puh.971-22 8311 OULU isokatu 27 A 9 90100 Oulu 10 puh. 981-14 970 ROVANIEMI Koskikatu 20 B 1 96200 Rovaniemi 20 puh. 991-14 055 TAMPERE Näsiiinnankatu 23 A 33210 Tampere 21 puh.931-22 781,33 784 TURKU Yliopistonkatu 15 20100 Turku 10 puh. 921-33 72 70 SEINÄJOKI Koulukatu 48 60100 Seinäjoki 10 puh. 964-25 591 "DENTALDEPOT" ^SÄSi*""''
U.SP PUHTAAT KOTIMAISET LM-DENTAL -HAMMAS- KULTASEOKSET. Silloin kun "istuvista" hampaista on kysymys... «Verident/Univac Suomessa: HAMMAS OY Helsinki 10 Kalevankatu 3 Vaitide 64 36 36 Kotimaiset LM-DENTAL -hammaskultaseokset edustavat korkeinta mahdollista laatua. Ne on seostettu taidolla Outokummun puhtaista raaka-aineista. Nämä seitsemän seostyyppiä kattavat kaikki tarvittavat käyttöalueet: LM-Soft (II), LM-Hard (III), LM-E)(traHard(IV),LM-Midija LM- Mikro kulta-akryylitekniikkaan sekä LM-Ceragold 1 ja LM-Ceragold 2 (MK 2) päällepotttoon. Kansainvälisen kanssakäymisen helpottamiseksi seosten nimet on uusittu. Muista myös LM-juotteet: LM-Solder High (sulamisalue 790-830 C), LM-Solder Low (700-715 C) ja LM-Solder Pre-Ceramic (1065-mO C). Tunne vastuu työssäsi ja käytä testattua LM-laatua. LN^NTAL L.iiikintamuovi Oy. Hiimalpstonkatu 11, 20100 Turku 10, puhelin 921 514 500 Kullan myynti: Kiuitamokatu 4 B 42, 02210 Espoo 21, puhelin 90 8030561
BIODENTB Tricolor MAALIVÄRIT Kolmesta perusväristä saa tielposti kaikki tarvittavat värivlvahteet. Valikoima sisältää myös käytetyimmät perusvärit kuten valkoisen, harmaan, ruskean sekä Biodent-kaulavärit. Kaikki keraamiset kerrostumat voidaan maalata sekä ennen polttoa että sen jälkeen. Väri pysyy muuttumattomana polttamattoman ja poltetun massan pinnalla. Värit ovat pysyviä ja erikoisnesteellä voidaan lisäksi aikaansaada eri vaikutelmia aina peittävästä läpikuultavaan. Toimilusmuoto; Käyttövalmiita pastoja läpinäkyvissä 2 ml:n ruiskuissa, tarvittavat lisätarvikkeet, täydellinen lajitelma. DeUrey Dentsply DeTreyGmbH D-6200 Wiesbaden 1 V I T A C E K A K U L Z E R ENTAURUM VITA: täydellinen poslilniohjelma - Inframat automaattluuni - VMK-68 päällepolttoposliini - Vitadur N jakkuposliini CEKA: erikoiskiinnikkeet ja nepparit KULZER: Dentacolor, valokovetteinen kruunu-ja siltamateriaali DENTAURUM: täydellinen rankaohjelma - Remanium teräs - Rema Exakt rankamassa - vahat ja muut tarvikkeet PLANDENT TARJOAA ENEMMÄN! PLANDENT OY Mekaanikonkatu 5, 00810 Helsinki 81 puh. 90-755 4366 Annamme mielellämme OYr^CilTAI r^chntab PL66,02631 Espoo 63 lisätietoja L^tN I ALLJtrU I puh. 90-5281
41. VUOSIKERTA 1984 ISSN 0780-7783 Toimitusneuvosto Päätoimittaja Pekka Koivisto puh. 447123 Pj Jukka Salonen Harri Aalto Jouko Pohjonen Seppo Miettinen Maiti Savolainen Jari Lehessaari Kari Markkanen Rahaston hoitaja Keijo Polon Kirjoituksia lainattaessa on lähde mainittava. Kesh-Uusimaa Oy, Hyrylä 1984 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITTO r.y. Mannerheimintie 52 A 1 00260 Helsinki 26 Puh. 447123, postisiirto 12690-0 SUOMEN HAMMASTEKNIKKOJEN KESKUSLIITON HALLITUS I pj. Matti Juntunen OS. Sibeliuksenkatu 21 A 7, 04400 Järvenpää, p. 90-285812 II pj. Mikko Rikkonen OS. Valkeakoskenkatu 18, 37600 Valkeakoski, p. 937-40611 III pj. Teppo Koskinen OS. Kaivosrinteentie 6 I 78, 01610 Vantaa 61, p. 90-531518 Toiminnanjohtaja Pekka Koivisto Kaupinmäenpolku 8 F 70, 00440 Helsinki 44, p. 90-447123 Tapio Lamminen, Mököistenkatu 10, 24100 Salo 10, p. 924-15 430 Harri Aalto Puistokaan, 1 B 3, 00200 Helsinki 20, p. 90-692 3277 Eerikki Vuorimies kauppakatu 3 A, 33200 Tampere 20, p. 931-28 457 Lars Nordberg, Vatakuja 1 B 21, 00200 Helsinki 20, p. 90-407 400 Kosti Uusitalo, Urakkatie 10 12 D 11, 00680 Helsinki 68, p. 90-487 972 Matti Taiminen, Leningradinkatu 13 A 4, 20310 Turku 31, p. 921-27 834 Eija Hägg, Runeberginkatu 6 a F 3, 00100 Helsinki 10, p. 90-499010 Jukka Salonen, Peltolantie 9 E 41, 01300 Vantaa 30 Riitta Saloranta, Aalto 4 A 14, 02320 Espoo 32, p. 90-768301 De Trey Dentsply MULTIAAAT MC VAKUUMIUUNI TULEVAISUUTEEN TÄHTÄÄVÄLLE HäMAAäSTEKNIKOLLE n ftertsplyl Lämpötilan nousut ja jäätitymiset voidaan säätää tapauskohtaisesti. Tämän ansiosta voidaan posliinin lämpölaajentumaan vaikuttaa hyödyntävästi. Yhä useampia metalliseoksia voidaan soveltaa metallikeramiaan ja myös tulevaisuudessa mahdolliset uudet metallilegeeringit ja posliinit on mahdollista polttaa tässä uunissa. Multimät/UC Hommasteknikkojärjestöjen yhteyshenkilöt Hammastekniset ry Pj. Jukka Salonen Peltolantie 9 E 41 01300 Vantaa 30 Sihteeri Riitta Saloranta Aalto 4 A 14 02320 Espoo 32 Puh. t. 768 301 Erikoishammasteknikkoliitto ry Pj. Veli Heikkinen Rautatienkatu 10 90100 Oulu 10 puh. 981-222 560 Varapj. Harri Aalto Puistokaan 1 B 3 00200 Helsinki 20 puh. 6923 277 Tj. Matti Juntunen Sibeliuksenkatu 21 A 7 04400 Järvenpää puh. 90-285812 Hammaslaboratorioliitto ry Pj. Lars Nordberg Vatakuja 1 B 21 00200 Helsinki 20 puh. 90-407 400 Toiminnanjohtaja Tapio Vasara Kansakoulunkatu 10 A 21 00100 Hki 21 puh. 90-694 3866 Teknikko voi kokemuspohjaisesti ohjelmoida polttotapahtuman. Poltto voidaan keskeyttää ohjelman aikana ja ohjelmaa muuttaa. Tarkka elektroninen ohjaus (mikroprosessori). Monipuolinen ja selkeä digitaalinen ohjelmointikontrolli. DeTlreu Dentsply De Trey GmbH D-6200 Wiesbaden 1 "OENTALDEPOT*' JÄ^Si* '^"^ 6
Hammashuollon työnjako Risto Tuominen, Organon dentale 2/1983 Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen kariologian osaston assistentti Hammashuollon toinen tasavalta alkoi maassamme huhtikuussa 1972. Kansanterveyslaki astui voimaan ja lasten sekä nuorten hammashuolto muuttui entistä määrätietoisemmin järjestelmälliseksi ja suunnitelmalliseksi toiminnaksi. Alun toistakymmentä vuotta on Kansanterveyslain puitteissa nyt toimittu ja toiminnan tuloksellisuutta ei pahinkaan pessimisti voi pitää muuna kuin erinomaisena. Mikä oli lakeja säätäessä ja suunnitelmia luodessa, kun taloudellinen kasvu oli huikeaa, ja se näytti myös jatkuvan suuremmitta keskeytyksittä. Määrärahoja virkoihin tuntui riittävän enemmän kuin ottajia löytyvän. Ruuhka-Suomen ulkopuolella sijaitsevat kunnat ja kuntainliitot ovat nekin pikkuhiljaa saamassa terveyskeskustensa unittien äärelle hammaslääkäreitä, jotka hoitavat virkoja yhtämittaa jopa yli vuoden. Terveydenhuoltomme on tällä hetkellä kuitenkin uuden murroksen edessä. Enää ei puhuta täyttämättömistä terveydenhuoltoalan viroista, vaan esiin on nostettu kysymys mahdollisesta tulevasta työttömyydestä. Kyse ei suinkaan ole jostakin terveydenhuoltoalan erityispiirteestä, kuten hyvin tiedämme. Erityispiirteenä on paremminkin pidettävä sitä, ettei terveydenhuollon pitkälle koulutetuilla työntekijöillä ole koskaan aiemmin esiintynyt edes pelkoa työttömyydestä. Koska meidät on nyt ikään kuin vedetty osaksi yhteiskuntakehitystä, lienee tarpeellista hieman tarkastella syntynyttä tilannetta siitä näkökulmasta, johon yhteiskunta monilta muilta osin on jo aiemmin joutunut sopeutumaan. Voimavarojen riittämättömyys Taloustieteilijät ovat vuosikymmeniä pitäneet eräänä kansantalouden keskeisenä ongelmana käytettävissä olevien voimavarojen riittämättömyyttä. Tästä on välittömästi seurannut toinen ongelma: Miten kohdentaa käytettävissä olevat niukat voimavarat niin, että niistä saadaan maksimaalinen hyöty? Tarkasteltavissa olevaa hyötyä ei tietenkään saa käsittää yksinomaan taloudelliseksi termiksi, vaan sitä voi olla esimerkiksi lisääntynyt terveys. Tämän tyyppisestä hyödyn maksimoinnista ei voitane terveydenhuoltojärjestelmäämme monestikaan kehua. Hammashuoltoa kenties kaikkein vähiten. Voimavaroja on hammashuollossamme usein tuhlailtu erilaisilla päällekkäisorganisaatioilla ja epäterveillä ammattikuntien välisillä kilpailutilanteilla. Suuri osa hammashuoltojärjestelmäämme on toiminut totutusti pienimmissä mahdollisissa yksiköissä, eikä näiden toimintaa ole ohjailtu tai koordinoitu millään tavalla. Muutospaineet ovat kuitenkin niin voimakkaat, ettei tämänkaltaiselle seka-haja-systeemille ole ennustettavissa ruusuisia tulevaisuudennäkymiä. Mitä sitten tulisi tehdä? Yhtä vastausta tähän ei ole, eikä yksioikoisten näkemysten jääräpäinen ajaminen hyödytä ketään. Viisaampaa lienee pohtia eri ratkaisuvaihtoehtoja ja punnita keskenään niistä saavutettavia hyötyjä sekä niistä aiheutuneita kustannuksia tai haittoja. Eräänä tällaisena tarkastelukulmana voitaneen ottaa esille hammashuollon työnjako. Kyse on vain eräästä osa-alueesta, jonka ratkaiseminen tavalla tai toisella ei vielä mullista mitään. Kuitenkin juuri tämän ongelman eräs pieni osa - hammaslääkärien ja erikoishammasteknikkojen suhde - on aika ajoin nostettu esille. Voimavarojen kohdentaminen Perinteinen hammashuolto toimi, ja vielä nykyäänkin monin paikoin toimii siten, että hammaslääkäri on ainoa palvelujen tuottaja. Riippumatta siitä, onko toimenpide yksinkertainen, monimutkainen, helppo vai vaikea on suorittajana henkilö, joka on saanut laajimman koulutuksen. Hammassairauksien ehkäisyneuvonnassa käytetään huomattavia määriä hammaslääkärityötunteja, vaikka erikoishammashoitajat ja hammashoitajat ovat varsin hyvin koulutettuja tähän tehtävään. Sanoman perillemenoa voi vielä haitata se tosiseikka, että hammaslääkäri koetaan vieraaksi keskustelutoveriksi, "Tohtoriksi". Onko mielekästä käyttää tämän tärkeän tehtävän suorittamiseen henkilöitä, jotka voisivat samalla panoksella tuottaa niitä palveluja, joita muut eivät pysty tarjoamaan? Sen lisäksi, että menetetään terveyden tuottamisessa, menetetään myös rahassa. hammaslääkärin työtunti on runsaasti yli kaksi kertaa erikoishammashoitajan työtuntia kalliimpi vaihtoehto. Hammas- ja suusairauksien ehkäisyneuvonnan lisäksi tyypillisiä esimerkkejä ovat alati toistuvat lasten hampaiden fluoraukset ja pinnoitukset. Kukaan tuskin voi tosissaan väittää, että hammaslääkärin ja erikoishammashoitajan työpanoksessa tai työn jäljessä esiintyisi mitään eroja näiden toimenpiteiden suhteen. Huomattava ero löytyy kyllä yhteiskunnan maksamissa kustannuksissa. Näiden toimenpiteiden ohella esiintyy jo edellä mainittu erikoishammasteknikkojen ammattikunta kaikkine toimenpiteineen. Maamme 30 vuotta täyttäneessä väestössä on noin 2 miljoonaa henkilöä, joilla on joko toinen tai molemmat leuat hampaattomia. Tämän tavattoman laajan työkentän hoitamiseen on hammaslääkäreiden ohella tällä hetkellä noin 300 erikoishammasteknikkoa. He eivät hoida suun sairauksia, vaan he ovat saaneet monipuolisen ja laajan koulutuksen valmistaa ja korjata kokoproteeseja. Vertaamalla erikoishammasteknikkojen ja hammaslääkäreiden saamaa koulutusta, voi vain vakuuttua erikoishammasteknikkojen korkeasta ammattitaidosta. Erikoishammasteknikko-oppilas valmistaa sekä fantom- että potilastöinä noin kymmenen kertaa sen määrän kokoproteeseja ja niiden korjauksia kuin me hammaslääkärit ennen valmistumistamme. Valmistumisen jälkeinen työsarka on heillä jatkuvaa kokoproteesipotilaiden hoitamista, meillä se on vain harvoin tapahtuva toimenpide. Heidän valmiuttaan valmistaa kokoproteeseja on turha yrittää asettaa kyseenalaiseksi. Kuitenkin on huomattava, että erikoishammasteknikon valmistamana tulevat kokoproteesit maksamaan vain noin 60% siitä mitä hammaslääkärin vastaanotolla. Kokoproteettinen hoidontarve voidaan vain pieneltä osin kattaa erikoishammasteknikkoj en työkapasiteetin turvin. Lisäksi heidän sijoittumisensa suuriin asutuskeskuksiin kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti rajoittaa heidän palvelujen tarjontaansa huomattavasti. Yhteiskunnan kannalta ovat taloudellista ja terveydellistä menetystä kuitenkin kaikki ne työtunnit, joita hammaslääkärit suorittavat kokoproteeseja valmistaessaan tai korjatessaan silloin, kun erikoishammasteknikkojen palveluja voitaisiin käyttää. Jokainen työtunti kokoproteesipotilaan kanssa on tällöin pois hoitotyöstä, jolla vain hammaslääkäri voi terveyttä tuottaa. Työnjaon tarve Edellä esitetyt esimerkit osoittavat vallitsevan tilanteen olevan kaikkea muuta kuin toivottavan. Terveydenhuollon olete- 8 9
Hammashuollon.. taan jatkuvasti kehittyvän, mutta taloudelliset kehitysnäkymät eivät suo lisärahoituksen mahdollisuuksia. Kehittymisen on siis tapahduttava muita teitä kuin rahavaroja lisäämällä. Eräs tällainen vaihtoehto lienee juuri työn uudelleenjako. Terveydenhuolto on mitä suurimmassa määrin työvoimavaltainen ala, ja juuri sen vuoksi järkiperäinen työn näkyviä tuloksia. Hammasteknikkojen suunnittelu tuottaisi ja Hammaslääkärin työ: Professori Hannu S. Siirilä: Helsingin yliopiston Hammaslääketieteen laitos erikoishammasteknikkojen sekä hammashoitajien ja erikoishammashoitajien työpanos tulisi huomioida hammashuollon kokonaisresursseja ja hoitoresursseja arvioitaessa. Näiden erityiskoulutettujen ryhmien laaja hyväksikäyttö ei suinkaan ole vain kehittymättömien terveydenhuolto-organisaatioiden piirre, vaan huomattava mahdollisuus pyrkiessämme mielekkääseen kustannus-hyötysuhteeseen terveyden pois jakaminen Helsingin yliopiston hammaslääketieteen laitoksen taan tavalla josta saa tyy Kirjoituksen alussa tode kariologian osaston vs. assistentti Risto Tuominen että terveydenhoidon pittyväisyyden vaikutelman, pohdiskeli Organon dentalen numerossa 2/1983, kijöillä ei ole koskaan aikälle koulutetuilla työnte näkemyksiään hammashuollon työnjaosta. pelkoa työttömyydestä, kaisemmin esiintynyt edes Artikkeli on aatteellisesti mutta "meidät on nyt ikään niin tarkoituksenmukainen, että sen epäloogisuukuntakehitystä". Mistä kuin vedetty osaksi yhteisdet ovat melkein ymmärrettäviä. Muutamat esitetussuunnitelmat peräisin? ovatkaan nykyiset koulutyt ajatukset ansaitsevat Ketkä ovat halunneet kuitenkin erityistä kritiikkiä. Keskusteluahan kirjoi lääkäreiden liikatuotan hammaslääkäreiden ja tuksessa toivottiin, "viisaampaa lienee pohtia eri Jatkossa kuitenkin mietoa? ratkaisumalleja". tiskellään hammashuol- huollossamme. Ahtaasti tulkittu ammattiyhdistyspolitiikka tuskin pystyy kehittämään edes oman ammattiryhmän tulevaisuutta. Meidän hammaslääkäreiden ja tulevien sellaisten on kuitenkin ymmärrettävä se tosiseikka, ettemme ole ainoita, jotka työnsä osaavat. Suunnitelmallinen työn uudelleenjakaminen ei hammashuollossa varmasti vähentäisi työllisyyttä, vaan lisäisi sitä kaikilla tahoilla. Organon dentale 3/1983 lossa olevan voimavaroja liian vähän. Keinoksi pulmaan tarjotaan uustyönjakoa, jossa hammaslääkärin tehtäväkentästä siirrettäisiin yhä enemmän osia lyhyemmän koulutuksen saaneille henkilöille. Halvalla pitäisi saada. Miksi nyt, kun hammoslääköreitä valmistuu riittävästi? Eikö heidän taitojaan pitäisi käyttää hyväksi ensisijaisesti, eikä jättää työttömäksi? Miten olisi mahdollista kirjoituksen ylimalkainen väite: "Suunnitelmallinen työn uudelleenjakaminen ei hammashuollossa varmasti (millä varmuudella?) vähentäisi työllisyyttä, vaan lisäisi sitä kaikilla tahoilla." (Lisäksi kenties muutaman suunnittelevan virkamiehen työllisyyttä). Mutta onko hellitty panostuotos -ajattelu hoidettavien kannalta edullisinta? Tuottaako Tuomisen kaipailema ohjailtu ja "koordinoitu" hammashuolto parempia palveluksia? Vai paremmin paperia? Arvostelu kohdistetaan "seka-hajasysteemiin" eli rinnakkaisesti toimiviin yksityissektorin ja terveyskeskusten palveluihin. Ja kuitenkin yksityissektori sairausvakuutuksella täydennettynä antaisi mahdollisuuden yksilölliseen valintaan terveydenhoitopalveluja haettaessa. Tarkoituksenmukainen johdattelu työnjakoaiheesta jatkuu: hammaslääketieteen opiskelijoille vakuutetaan "ilman epäilyksiä", miten korkea on erikoishammasteknikoiden ammattitaito. "Yhteiskunnan kannalta ovat taloudellista ja terveydellistä menetystä kaikki ne työtunnit, joita hammaslääkärit suorittavat kokoproteeseja valmistaessaan..." Hieman erikoista tekstiä opetustehtävissä toimivalta hammaslääkäriltä, vaikka olisikin yksisilmäisesti kariologiaan suuntautunut ja ei ehkä pidä vaikeista proteettisista hoidoista. -Kun risto Tuominen on toisaalta ehdottamassa, että hammaslääkärin ei pitäisi käyttää aikaansa "toisarvoisiin" asioihin, kuten profylaksiaan, on hän tässä epäloogisesti toista mieltä, kun olisi vaikeasta tehtävästä kysymys. Hampaattoman henkilön huolellinen hoito kokoproteesein on usein varsin vaikea ja kokonaisongelmainen hoitotapahtuma, jossa pääpaino ei suinkaan ole teknisessä suorituksessa. Tiedetäänhän, miten monet geriatriset ja psyykkiset ongelmat liittyvät proteettiseen hoitoon, ja miten harvoin hampaaton suu on täysin terve. Eikö olisi päinvastoin syytä käyttää hammaslääkärin "työpanosta, jota muut eivät pysty tarjoamaan", nimenomaan vaikeammissa hoidoissa? Työn vaikeuden ovat myös teknikot huomanneet ja jopa tunnustaneet ja ovat pyytelemässä jatkokoulutusta mm. geriatriassa. Eikö tämä ole päällekkäisorganisaatiota ja voimavarojen tuhlausta? Vaikka Tuominen väittää, että "teknikoiden valmiutta valmistaa kokoproteeseja on turha yrittää asettaa kyseenalaiseksi" (mistä moinen suuri varmuus?) kyselisin kuitenkin: Miten teknisen peruskoulutuksen saanut henkilö saa muutaman kuukauden kurssilla paremmat valmiudet proteettiseen hoitoon kuin 5 vuoden hammaslääketieteellisen koulutuksen saanut hammaslääkäri, jos viimeksi mainittu ei tyydykään siihen vähäiseen käytännön harjoitukseen, mikä opiskeluaikana on ehdittävissä, vaan täydentää sitä myöhemmin? En epäilisi teknikon valmiutta valmistaa kokoproteesi teknisesti, mutta jos on kysymys proteettisesta hoidosta! Tiedän hyvin, että proteettisissa hoidoissa on hoitoharjoituksiin aikaa liian vähän. Tiedän myöskin, ketkä ovat olleet äänekkäästi aikanaan vaatimassa niiden vähentämistä. Kun nyt kariesosastolla tuntuu olevan tarve supistaa hoitoharjoitteluaikaa, työuikaahan lyhennetään, alettaisiinko taas harjoitella mutkikkaampia asioita? Ratkaisuvaihtoehto kokoproteesihoidon järjestämiseksi terveyskeskuksissa: Ne varat, jotka nyt käytetään erikoishammasteknikoiden koulutukseen, ohjataan hammaslääkäreiden jatkokoulutukseen kokoprotetiikassa. Terveyskeskushammaslääkäreistä löytyisi todennäköisesti riittävästi halukkaita, työ monipuolistuisi. Tekniset vaiheet voisi hoi- 10 11
Hammashuollon. taa terveyskeskuksiin palkattu "hammastyöntekijä", joka hyvin pystyisi niihin yksinkertaisiin teknisiin vaiheisiin, jotka jäävät jäljelle, jos hammaslääkäri tekee hoito-osuutensa täydeihsesti ja hoitoon paneutuen, palattai Hammashuollon työnjako Matti Juntunen puheenjohtaja Suomen Hammasteknikkojen keskusliitto ry siin alkuperäiseen luonnolliseen työnjakoon: hammaslääkäri tekee hoitotoimenpiteet ja teknikko tai vastaava tekniset vaiheet. Erikoishammasteknikoiden koulutus olisi syytä lopettaa, sehän synnytettiin poliittisin keinoin vastoin kaikkien asiantuntijoiden (= pro te tilkan opettajien) mielipiteitä. Osaisikohan hammaslääkäri sittenkin paremmin? Olisiko hoitotulos parempi, jos käytettäisiin henkistä panos-tuotos -linjaa? uuden työalan löy- lon käytössä olevat voima- mashuolto parempia paltämistä vanhasta luo- varat riittämättömiksi ja veluksia vai paremmin papumista niitä usein tuhlattavan periä. Hän selvittää ham- Lehdessänne 16. 12. 83 jul- Päällekkäisorganisaa- maslääkärm ja erikoiskaistun Helsingin yliopis- ti '"8 J epäterveellä am- hammasteknikon mahdolton hammaslääketieteen lähikuntien välisellä kil- hsuuksia valmistaa kokolaitoksen assistentti Risto P^^l^l^^ )..^^^^^a, PJf- P"^"!^^^^^ hammas- T,,am\se-n Ornnnnn Den "^^^^^ yksiköissä toimiville laakarin paremmuutta en- S e s 2 l S laz- ^«'ka.haja-sysleemsma;^ tahammas.eknikkoon.un or kkel.n.o sen ph- ^-^S Han esx^is K ^. L Ä u u"'"'^" dosta saman yliopiston j^^^r^^^^^ ^^^^^1 caniuau nnulnisnrofpssnrin Hnnnn hammashuollon kehitty- tusta lopetettavaksi. r''ass" SoittamSn, n, tapahduttava Ärtikkelissa esitettyihin vastineen luettuani en kat- rahavaroja poliittisiin tai laaketieteelso voivani olla hammas- ^'^^^"^""^ eraana osa- hsim näkemyksiin otan teknikkona osallistumatta mahdollisuutena ham- maallikkona varovasti keskusteluun masteknikojen ja erikois- kantaa, sen sijaan oman Artikkelin sisältö kosket- hammasteknikkojen, alani kysymyksiin tartun telee hammaslääkäreiden hammashoitajien ja en- rohkeammin, työllisyyttä, hammashuol- koishammashoitajien tyo- Assistentti Risto Tuomilon käytössä olevia voima- Panoksen huomioon otta- ^en on harvoja hammasvaroja ja niiden kohdentu- hammashuollon re- lääkäreitä, jotka ovat kumista, ammattikuntien kursseissa. joituksissaan esittäneet välistä työnjakoa, hieman Professori Hannu S. Sii- hammasteknikon ja erihammashoitajia ja paljon rilä toteaa Risto Tuomisen koishammateknikon työn erikoishammasteknikko- kirjoituksen aatteellisesti arvioimista hoitoresursja. tarkoituksenmukaiseksi ja sien osana, sekä 20 vuotta Assistentti Risto Tuomi- kysyy tuottaisiko Tuomisen vallinneen hammasteknen toteaa hammashuol- kaipailema ohjailtu ham- nikkolailla v. 1964 vahvis- tetun tilanteen hyväksymistä. Voimavarojen riittämättömyys on ongelma, mutta sekin muuttaa olemustaan nopeasti. Ajasta, jolloin koulutetun henkilöstön puute oli hoidon este, olemme siirtyneet tilanteeseen, jossa ei ole taloudellisia mahdollisuuksia käyttää hyvin runsaan henkilöstön palvelukykyä hyväksi. On oletettavaa, että hammaslääkäriden koulutusmäärien suuruuteen on vaikuttanut muukin, kuin heidän työlleen asetettavat järkevät tavoitteet. Tulisiko hammaslääkäreiden työskentelymahdollisuuksia arvioitaessa myös meillä tarkastella hampaallisen väestön ja hammaslääkärien suhdetta? Saatamme nähdä selkeästi viime vuosikymmeninä hammashuollossa tapahtuneita muutoksia. Tänään meidän tulisi huomata myös hammasteknikon työlle löytyvät mahdollisuudet arvioidessamme voimavarojen käyttöä pari vuosikymmentä eteenpäin. Hammasteknikkoj en koulutuksen aloittamiseen V. -59 oli tärkeimpinä syinä saada aikaan ajanmukainen teoreettinen ja käytännön koulutuspohja ammattiin, joka nähtiin hammaslääkäreiden mielestä tarpeelliseksi. Koulutus on ollut jatkuvaa ja oppilasmäärät ovat nousseet runsaasti kaksinkertaiseksi aloittamisesta. Kun tiedetään 4-vuotisen hammasteknikkokoulutuksen tavoitteet ja erikoishammasteknikkokoulutusta edeltävä vähintäin 5-vuotinen ammatissa työskentely, tuntuu oikeutetulta korostaa hammasteknikon ja erikoishammasteknikon osuutta proteesihuollossa hammaslääketieteellisen näkemyksen lisäksi. Hammasteknikkojen suunnalta katsottuna nähdään, että hampaattomuus tulee siirtymään yhä myöhemmälle iälle, täysi hampaattomuus tulee harvinaisemmaksi ja osaproteesihoidon tarve kasvaa. Hammaslääkärin käyttöön tarkoitetut uudet materiaalit hampaiden paikkaamiseksi ja muotoilemiseksi sekä erilaiset valmiit teknilliset osat tulevat siirtämään yhä enemmän korjaustyön tai laitteen valmistamisen tapahtuvaksi hammaslääkärin vastaanotolla monissa tapauksissa, joissa aikaisemmin tarvittiin hammasteknikon työ. Jonkin aikaa on vielä mahdollista kasvattaa työmäärää ottamalla hoidon piiriin sellaisia potilasryhmiä tai potilaita, jotka eivät aikaisemmin ole hakeutuneet riittävästi hoitoon. Teknillisten töiden vaatimustaso tulee nousemaan ja läheisempi yhteistyö hammaslääkäreiden, hammasteknikoiden ja erikoishammasteknikoiden välillä on välttämätön. Pienet laboratorioyksiköt maassamme ovat yhä tarpeellisia ja niiden toiminta tulee turvata alan henkilöiden koulutuksella. Hammasteknikot ovat esityksissään painottaneet ammattinsa itsenäistä luonnetta, riittävää koulutusta, kehittämistä proteesihoidon tarpeen mukaan, yhteistyön lisäämistä ammattikuntien välillä sekä varoittaneet määrällisestä liikakoulutuksesta. Hammaslaboratorioliitto on esittänyt ylempää ammattitutkintoa laboratorion vastaavan teknikon kelpoisuusehdoksi, koska ammatti vaatii yhä suurempaa tiedollista pohjaa ja käytännön harjaantumista. Muutoin on vaikeaa saavuttaa riittävä materiaalien käsittelytaito, voimakkaasti teknillistyvien työvälineiden käyttö ja töiden vaatimustason nousu. Erikoishammasteknikkoliitto on esittänyt osaproteesin sovittamisoikeutta (koulutuksen jälkeen) yhteistyössä hammaslääkärin kanssa, koska osaproteesihoidon tarve tulee kasvamaan. 12 13
Hammashuollon. Muilla esityksillä pyritään saamaan oma työ samanarvoiseen asemaan muiden samanlaisia palveluita suorittavien kanssa esimerkiksi hammashuollon korvauksia toteutettaessa. Hampaattoman väestön lukumäärät ovat ass. Risto Tuomisen artikkelissa varsin runsaat. Viime vuosina esitetyt arviot kertovat täysin hampaattomia olevan n. 0,8 milj. ja toisesta leuastaan hampaattomia runsaat 0,4 milj.. Tutkimusten mukaan hampaattomuus painottuu voimakkaasti ikääntymiseen ja näin proteesihoitoon hakeutumista ei saada niin suureksi kuin muussa hammashuollossa. Professori Hannu S. Siirilän ajatuksiin erikoishammasteknikoista puuttuisin useassa kohdin: Hammasteknikkoj en työalue on hammasteknikkolailla osoitettu. Laki niinkuin muutkin lait Suomessa on poliittisesti hyväksytty. Tämä hammasteknikkolaki on aikoinaan hyväksytty joka käsittelyssä hyvin suurella enemmistöllä. Hammasteknikkolakiin sisällytetty erikoishammasteknikoiden koulutuspäätös on näin jäljestäpäin arvioiden ollut oikea. Se on tutkimusten mukaan helpottanut tuntuvasti kokoproteesin tarvitsijoiden asemaa. Erikoishammasteknikkojen koulutuksesta päätöstä tehtäessä lienee ratkaisuun vaikuttanut enemmän käytännön elämä kuin yksinomaan hammaslääketieteellinen näkökulma. Prot. Siirilä esittää myös erikoishammasteknikon koulutuksesta vapautuvia varoja käytettäväksi terveyskeskushammaslääkäreiden protetiikan jatkokoulutukseen, jolloin lisäkoulutuksen johdosta "yksinkertaiset teknilliset työvaiheet, jotka jäävät jäljelle", olisi hoidettavissa terveyskeskukseen palkatun hammastyöntekijän työnä. Sosiaali- ja terveysministeriön tutkimuksen 11/1981 mukaan tiedämme, että erikoishammasteknikko nykyisin toimiessaan käyttää tavallisesti kokoproteesihoidossa potilaskäsittelyyn 1/4 työajastaan ja loput 3/4 hän tekee teknillisiä työvaiheita. On hyvin vaikeata ymmärtää, miksi hammaslääkärin lisäkoulutus vähentäisi proteesin teknilliseen työhön käytettävää aikaa tai helpottaisi sitä merkittävästi. Järjestely sitoisi ainakin hammaslääkärin suorittamaan osaa erikoishammasteknikon nykyisestä työstä sekä siirtäisi osan hammasteknikon työstä hammastyöntekijän tehtäväksi. Mikäli hammaslääkärille aiottaisiin opettaa teknillisten töiden vaiheita, saattaa siinä vierähtää jotakin vuosia kouliintumisessa. Hammasteknikko hammaslääkäri työtuntiveloituksissa on myös suuri ero hammaslääkärin tappioksi. Se tulisi muodostamaan melkoisen lisän proteesihoidon kustannuksiin. Miksi prof. Siirilä haluaa tämän eniten käytetyn sekä potilaalle että yhteiskunnalle edullisimman vaihtoehdon lopetettavaksi aatteellisistako syistä? Erikoishammasteknikot ovat esittäneet osaproteesin sovitusoikeuden saamista yhteistyössä hammaslääkärin kanssa. Erikoishammasteknikot näkevät, että mikäli tällainen yhteistyö heidän ja hammaslääkäreiden välillä saataisiin käyntiin, tulisivat hammaslääkärit saamaan monin verroin enemmän hoitotyötä verrattuna menettämäänsä proteesin sovitustyöhön. Melkoinen määrä potilaita, jotka ovat riittävän hammaslääkäri- ja proteettisen hoidon ulkopuolella, saataisiin silloin hoidon piiriin. Kehityksen myötä tulisi hammasteknikonkin, hammashuollon vähäisimmän tuntikorvauksen työstään perivän, parantaa ammatillisen pätevyy- den lisäksi palvelukykyään ja yhteistoimintaa muiden terveydenhuoltoon osallistuvien kanssa. Koulutus ja täydennyskoulutus on tärkeää alan nopean kehityksen vuoksi jopa geriatriassa. Siihenkin me kaikki jollain lailla tu Keskusliiton rooli? Harri Aalto SHK:n Hallituksen jäsen EHTL:nVpj. Aikanaan kun Suomen Hammasteknikkoliitto R.Y:stä lähdettiin muodostamaan nykyistä katto-organisaatiota oli yhtenä toiminta-ajatuksena hajauttaa alan eri etupiirit omiksi järjestöikseen kuitenkaan yhteisen katto-organisaation tuomia etuja menettämättä. Eri järjestöjen funktiona nähtiin omien työmarkkinaetujen ajaminen lähinnä Hammaslaboratorioliitto Hammastekniset akselilla ja toisaalta todettiin myös Erikoishammasteknikkoliiton jäsenten erityisasema hammashuoltokentässä omine intresseineen. Jonkinlaisena johtoajatuksena nähtiin mahdollisimman korkean järjestäytymisasteen toteutuminen tustumme. Onnistunut teknillinen työ on proteettisen hoidon onnistumisen eräs ehto. siksi meidän tulisi huolehtia myös hammasteknikkojen ja erikoishammasteknikkojen osallistumisesta oman alueensa suuntavii ammattikunnan puitteissa, olihan Suomen Hammasteknikkoliitto R.Y:ssä varsinkin IILs, IV:s ja V- jaostojen järjestäytymisaste verraten heikko sekä edelleen näiden jaostojen vaikutusmahdollisuudet vanhan organisaation puitteissa koettiin verraten pieniksi. Suurena syynä tähän pidettiin työnantajasektorin kuulumista samaan järjestöön, näin ollen hammasteknikoiden ammattipolitiikan nähtiin muotoutuvan pelkästään työnantajaportaan intressit huomioiden. Näin siis työntekijäsektorin kannalta. Keskusliittoa luotaessa käytiin ammattikunnassa voimakasta polemiikkiä tulevan organisaation vojen vetämiseen. Mikäli emme hyväksy ajatusta hammasteknikkojen koulutuksen ja itsenäisen toiminnan kehittämisestä, keskustelemme ammatin supistamisesta tai koulutuksen lopettamisesta. luonteesta ja tehtävistä. Tällöin päädyttiin nykyiseen toiminnan laajuuteen ja henkilökuntaan; toiminnanjohtajaan sekä konttoristiin jotka molemmat toimet toteutettiin puolipäiväisinä. Näin jälkeenpäin on syytä tarkastella tällöin tehtyjen ratkaisujen onnistumista. Kokonaisjärjestäytymisaste näyttää toteutuneen verraten hyvin Hammaslaboratorioliiton ja Erikoshammasteknikkoliiton osalta, tosin Hammaslaboratorioliitto R.Y. tuntuu varjelevan jäsenluetteloltaan melkein samalla mustasukkaisuudella kuin työn teki jäsektorikin, mutta korkeahkoa järjestäytymisastetta tuskin on syytä epäillä koska 14 15
Keskusliiton. jäsenmäärä nykyorganisaatiota jo luotaessa oli koska hallituksen päätöktynyttaa on pidetty tehottomana kaan taikka jopa myöhäs melkoinen eikä se tämän sissä on pyritty konsensusperiaatteeseen (ehkä näi keskusliiton hallituksen Kuluvana vuonna tulee jälkeen ole ainakaan laskenutden aika on ohitse?), on eteen edellisten tosiasioiden pohjalta vaikeita kysy Erikoishammasteknikkojen osalta järjestäytymi Ja selvää on, että todellimyksiä, painoarvoa tulisi vaadittu muutosta. nen on jo kiitettävällä tasolla koska "villejä" eritaan on perustellusti löytäytyminen asialliselle tasia paineita tähän suun lisätä saattamalla järjeskoishammasteknikoita on dettävissä. solle, tästä vastuu lankeaa ammatissa enää n. 15 % Organisaatio on liian ensisijaisesti luonnollisesti laillistetuista erikoishammasteknikoista. muodostunut jäsenliitoille sus-periaatteen uudelleen raskas, sen rahoitus on jäsenjärjestöille, konsen Avoimeksi kysymykseksi jää työntekijäsektori, mi Esitettyyn kysymykseen saation uudistaminen, taakaksi. arviointi, toimisto-organiten asiat ovat tällä alueella? Asiasta ei ole tarkkoja organisaatiota voidaan kuuluu; miten tulevaisuu tarvitaanko näin raskasta kaiken kaikkiaan kysymys tietoja eikä ao. järjestö vastata seuraavasti; keskusliiton toimistossa tehsaation osalta on todettadessa? Toimisto-organi suostu "rautaesirippua" asian suhteen raottamaan. Kuitenkin on syytä ulkopuolelle eli Erikoisteknikkoliiton toiminnan tävästä työstä myydään va, että Erikoishammas- epäillä ainakin työsopimussuhteisten hammas maksua vastaan ehkä nee ajankohtaiseksi ao. liihammasteknikkoliitolle jatkuva laajeneminen tuoteknikoiden olevan tällä noin 2/3 osaa, osa keskusliiton käytössä olevasta sen toiminnanjohtajan ton osalle kokopäivätoimi hetkellä nk. musta-aukko järjestökentässämme. monistuskalustosta on Erikoishammasteknikkoliitovan vuoden vaihteessa, palkkaamisen jo seuraa omaisuutta jne. yhtenä ratkaisevana tekijänä on työmäärän lisääntymisen lisäksi kustannus Hammaslaboratorioliiton ja Erikoishommasteknikkoliiton välillä hämminkiä aiheuttaa jonkin verran päällekkäisyys jäsenistössä koska suuri osa erikoishammasteknikoista jatkaa edelleen myös hammaslääkäripalveluiden tuottamista, eivätkä siis ole "poistuneet joukostamme" kuten eräissä tilastoissa "eräältä taholta" niin helposti todetaan. Keskusliiton organisaatiota on useissa yhteyksissä kuluneena toiminta-aikana pidetty liian raskaana, henkilökunnan määrää on kritisoitu, hallituksen toimin Hallituksen osalta on väitettyyn tehottomuuteen löydettävissä perusteita, kuten todettu on hallituksen toimintaa rajoittanut pyrkimys pelkästään yksimielisten päätösten ja lausuntojen antamiseen ja näin ollen on monessa tärkeässä alamme tulevaisuuteen vaikuttavassa kysymyksessä lausuntona annettu diplomaattinen torso jonka painoarvo lähentelee nollaa varsinkin kun lausuman antaminen on eturistiriitojen johdosta venynyt viime tin tekijät, palvelut keskusliitolta ostettuina eivät ole välttämättä edullisin vaihtoehto. Tällöin keskusliiton suurin tulonlähde, ulkopuolelle myydyt palvelut poistuvat. Todennäköistä on ettei kellään jäsenjärjestöllä ole varaa eikä halua jäsenmaksukertymän kautta rahoittaa syntyvää budjettivajetta, varsinkaan kun tällä hetkellä ainakaan ei ole näkyvillä mitään syytä miksi keskuslii- ton toimiston työmäärä lisääntyisi liiton omien toimintojen johdosta vastaavasti. Ratkaisuna on näihin kysymyksiin nähty mahdollisuus muuttaa keskusliitto eräänlaiseksi neuvottelukunnaksi joka kokoontuu tarvittaessa pohtimaan ammattikunnan yhteisiä asioita, joita toki niitäkin on. Tällöin syntyvät kulut jatkautuisivat tasan kaikkien jäenjärjestöjen osalle, samoin myös keskusliiton omaisuuden hoidosta syntyvät kulut. Lisäksi keskusliitto hoitaisi edelleen Hammasteknikkolehden julkaisun sekä mahdollisesti perinteisten kesä- ja talvikisojen järjestämisen sekä osallistuisi osaltaan entisellä tavalla Hammasteknikkoopiston ja koulutustoimikunnan toimintoihin. on toki monia yhteisiä ongelmia kuten koulutusmääräkysymykset, laboratorionpito- ja perustamisoikeudet, erilaiset lausunnot ja mielipiteet julkiselle vallalle sekä viranomaisille ym. joiden painokkuus elää ja kuolee keskusliiton mukana. Keskusjärjestön nimissä on luotu kontaktit alaamme sääteleviin istansseihin ja tahoihin, keskusliitto on se osoite jolla hammastekninen ala tunnetaan Suomessa, miksi siis rakentaa kaikki alusta uudelleen kun kerran kanavat on jo luotu jopa ministeritasolle saakka. Hieman paremmalla yksimielisyydellä niiden tehokasta käyttöä voidaan vain parantaa. Toki jokaisella jäsenjärjestöllä on omat erltyisintressinsä joihin muilla ei ole asiaa, voivatpa ne joskus olla ristiriidassakin toisen jäsenjärjestön kanssa mutta tällaisen ei tulisi estää yhteisten asioiden hoitoa. Kokonaan oma ongelmansa on sitten edellä Nykyisessä tilanteessa jäsenmaksukertymä on ollut lähinnä Hammaslaboratorioliiton ja Erikoishammasteknikkoliiton harteilla " tif ty/f if ty'' -periaatteella kokonaiskertymän asettuessa yhteensä n. 83 %:n tasolle. Hammastekniset ovat selvinneet vajaalla 17 %:lla saaden kuitenkin samat edut ja oikeudet kuin edellä mainitutkin. päällekkäisyyttä Missään tapauksessa ei poistaa. keskusliittoa tule kokonaisuudessaan lopettaa! Tämä siksi, että alallamme mainittu järjestäytymisasteen nostaminen. Kuten todettu asia alkaa olla kunnossa Hammaslaboratorioliiton ja Erikoishammasteknikkoliiton osalta, tosin mainittua tulisi Tällä tarkoitan lähinnä erikoishammasteknikoita jotka kuuluvat molempiin järjestöihin mutta toiminnassaan harjoittavat pelkästään suoraa potilaspalvelua ja tähän liittyvää teknistä työskentelyä. Tämä koskee myös allekirjoittanutta ja johtuu lähinnä työehtosopimusteknisistä seikoista, erikoishammasteknikkoliittohan ei ole sopijapuolena työ- ja palkkaehtosopimuksen solmimisessa, eikä ole sovittuihin sopimuksiin jälkeenpäinkään liittynyt. Kuitenkin tämän tyyppiset ongelmat ovat verraten helposti ratkaistavissa. Vaikeampi kysymys onkin työntekijäsektorin heikohko järjestäytyminen. Varsinkin työsopimussuhteiset hammasteknikot eivät ole tunteneet "omaa" ammattijärjestöään itselleen mielekkääksi, eivätkä ole ilmeisesti tunteneet saavansa vastinetta verraten kalliille jäsenmaksulle. Näin tämä ryhmä on jäänyt kaiken järjestötoiminnan ulkopuolelle. Kuten todettua olisi kaikkien ammattikuntamme jäsenten järjestäytyminen tärkeätä jotta kaikkien osapuolten näkemykset saataisiin kuuluville tilanteessa jossa yhteiskunnan taholta pyritään yhä enenevässä määrin asettamaan yhä uusia vaateita ja rajoituksia ammattikunnallemme. Mikäli asioihin ei puutu- 16 17
Keskusliiton.. ta ajoissa tulee ammattikuntamme itsenäinen asema horjumaan ja luisumaan muiden hammashuoltosektorien käsiin. Selviä merkkejä tällaisesta on jo nähtävissä. Ajatelkaapa hetki jatkuvasti lisääntyvää hammaslääkäreiden omistamien hammaslaboratorioiden määrää. Tulevaisuudessa näkymät tällä sektorilla näyttävät seuraavalta: muutama hammaslääkäri perustaa yhteisvastaanoton ja palkkaa vastaanoton yhteydessä toimivaan "laboratorioon" hammasteknikon tai pahimmassa tapauksessa vain hammaslaborantin tai -työntekijän hammaslääkärin toimiessa itse "vastaavana hammasteknikkona", nykyinen lainsäädäntö kun antaa tähän mahdollisuuden. Tällaisesta kehityksestä on tuskin hyötyä edes tällaiseen "laboratorioon" työsuhteen solmivalle hammasteknikolle, -laborantille tai -työntekijälle pitkällä tähtäimellä. opiston yhteydessä aloitettavan hammasteknikkokoulutuksen muuttuminen lopullisesti hammasteknikoiden aloituspaikoiksi huomattavasti mielekkäämmän vaihtoehdon sijasta eli erikoishammasteknikkokoulutuksen siirrosta Yliopiston yhteyteen. Lopputuloshan näyttää alamme tulevaisuuden kannalta kerrassaan murheelliselta; alalle tulee 16 uutta hammasteknikkooppilaan oppilaspaikkaa. Tällä hetkellä tilanne on ollut jo se, että kaikki vuosittain valmistuvat hammasteknikot eivät ole kyenneet hankkimaan työpaikkaa itselleen vaan ovat joutuneet uusia laboratorioita perustamalla näitä itselleen luomaan. Osa näistä laboratorioista on toki tullut vastaamaan kysyntää paikkakunnilla, joilla ei ole ollut hammasteknisiä palveluja saatavana (jossain nämä työt on kuitenkin tehty!), mutta osa on tullut nk. kyllästyneille markkinoille jolloin on jouduttu turvautumaan epäterveeseen kilpailuun jotta työtä on yleensä kyetty ottamaan markkinoilta. Hyöty tällaisesta valuu kuitenkin am Päinvastoin tällöinhän palataan vuosisadanvaihteen tilanteeseen jolloin hammaslääkärit palkkasivat itselleen "näppäräsormisia apupoikia" mattikunnan ulkopuolelle! joille opetettiin hammastekniikan alkeet. seen jossa alamme edus Tämä on johtanut tilantee Yksi viime aikojen suurimpia tappioita alallemtajat ovat saavuttaneet "mainetta ja kunniaa" me oli tappio Kuopion Yli esiintymällä enenevässä määrin protestilistalla. Aiemmin ei alamme edustajia ole näillä saroilla nähty. Siis hammaslääkärikoulutuksen ollessa määrältään stabiili tai laskeva pyritään lisäämään hammasteknikkokoulutusta, laskentatavasta riippuen lähes 30 %:lla. Voidaan arvioida, että pahimmassa tapauksessa on Suomessa koulutettu hammasteknikko, -laborantti tai työpaikkakoulutettu hammastyöntekijä (useimmiten Ht tai Hlb) aina kahta hammaslääkäriä kohden vuoden 2000 jälkeen. Samoille vuosille hammaslääkärit ennustavat, että heidän omasta ammattikunnastaan on työttömiä (eli ylikapasiteettia) n. 13 %. Jos suhdelukuja verrataan tähän hetkeen on Suomessa tällä hetkellä jokaista neljää hammaslääkäriä kohden yksi hammasteknisen alan työntekijä, joko Ht, Eht, Hlb tai Htt. Voidaan vain todeta, että vuoden 2000 jälkeen on Suomessa joko pirusti kannattamattomia hammaslaboratorioita ja hyvin menestyviä tarvikeliikkeitä tai pirusti työttömiä hampaantekijöitä! Nyt olisi jo korkea aika tehdä jotain tilanteelle. Ainoa keino taata jo alalla työskentelevien tai tällä tusmääristä huolimatta. Täm on todellakin niitä asioita joissa kerrankin olemme kaikki nk. "samassa veneessä", meistä itsestämme on kiinni pysyykö se pinnalla vai ei. Näissä asioissa ei pitäisi eturistiriitoja löytyä ja näitä asioita hoitamaan kes hetkellä koulutuksessa Tällaiseksi on esitetty oleville työ tulevaisuudessakin esimerkiksi 4 vuoden työteknikkolakiin on saada hammaskokemusta laillistamisen säännös jolla jälkeen tai ylempää amlaboratorion määritetään hammasmattitutkintoa/erikois- pito-oikeus hammasteknikontutkin- pelkästään hammasteknikkokoulutuksen toa. omaavalle Vaikka meidän tulee henkilölle ilman mi tuntea vastuuta alallam tään erivapauksia muille me jo työskentelevistä hammashuoltohenkilöstölle henkilöistä ei kukaan voi kusliittoa sekä tietyn kynnyksen syyttää meitä mikäli py asettaminen laboratoriota rimme rajoittamaan alalle perustavalle hammasteknikolle. tulevan henkilöstön määrää älyttömistä koulu Käynti "vuoden 1979 miehen" luona Asami Tanaka esittelee One-Bake tekniikkaansa tarvitaan, muodossa tai toisessa, todennäköisesti toisessa kuin nykyisin. Wolfgang Dörken, Jurgen Das Dentollabor 8/80 Stuck, Singen Ensimmäinen kosketus Wolfgang Dörken ja Jurgen Stuckin, sekä Asami Tanakan välillä tapahtui muutama vuosi sitten. Midwinter Meetingissä, Chicagossa istui pienen '' pöydän ääressä eräs Japanilainen ja esitteli keramiikkatekniikkaa, josta tähänasti ei oltu mitään kuultu. Silmissämme syntyi hammastekninen mestarityö uskomattoman lyhyessä ajassa, ja valmis työ oli kun kivenhakkaajan kuval.j. Stuck (vas.) ja W. Dörken keskustelussa A. Tanakan kanssa taideteos. Asami Tanaka oli siis tämän miehen nimi, taan maailmalla "One-Ba- teknikko kongressissa, josjoka ensimmäistä kertaa ke" -menelmänä. Seuraa- sa hän toimi selostajana, esitteli keramiikan työstöä, van kerran kuulimme esitellen vaihe vaiheelta tekniikalla joka nyt tunne- hänestä jälleen hammas- menetelmäänsä. 18 19
One-Bake tekniikka.. Esitelmän jälkeen olimme uteliaat saada tavata Asami Tanakan kaupallimin ilmestyi näyttämölle miestä lähemmin ja seurata, olkapään yli, hänen seksemme oli ihastuttava nen johtaja, joka yllätyk työskentelyään. Päätimme lähteä tapaamaan joka sitten oli keskusteluis nainen, nimeltään Benita, häntä Skokieen, paikkakunnan lähellä Chicagoa. selemällä Tanakan tekniisa mukana. Aloitimme ky Chicagon lentokentältä oli kan erikoisuutta ja heti hän puolen tunnin taksimatka esiteli suurella mallilla perille, jossa kaksikerroksisessa tiilitalossa Tanaka miksi hammas on näin ra missä erikoisuudet ovat, Dental Products sijaitsi. kennettu ja mihin okluusioperiaatteeseen tässä on Menimme ensimmäiseen kerrokseen, jossa eräässä pyritty. Hän asettaa hampaat okluusioon ja työntää ovessa oli kilpi, joka ilmoitti Asami Tanaka-lnstituutin sijaitsevan tässä, sekä kun shakinpelaaja tär itsensä pöydästä, aivan lisäksi "Advanced Technology Precise Occlusion, kuttavaa! Sitten kysyimkeässä turnauksessa. Vai Research Education", me, onko hänen tekniikkansa niin yksinkertaiseksi osoitti Asami Tanakan monipuolisuutta. On myönnettävä, että olimme hiusesti jokaisen toteutettavis kehitetty, että se on realistikan kiihtyneitä, sillä emme sa. Tämä kysymys on kuin tienneet mitä seuraavaksi haaste Tanakalle. Hän puki päälleen heti työtakkin- tulisi tapahtumaan. Tiesimme, että Asami Tanaka sa pyysi tarvittavat kojeet oli vasta yöllä palannut takaisin esitelmämatkalta ja One-Bake menetelmänsä ja materiaalit ja aloitti oli varmasti väsynyt. Ovi esittelyn. Jännittyneinä avautui ja yllätyimme loistavasti vastaanotosta, jota "Tanaka Touch-up Brus- seurasimme miten hän, etuhuoneessa emme olleet osanneet odottaa. teellä kostutti rangan puhh'illa ja Thermo Dri-nes- Kohta tämän jälkeen tuli distaakseen sen niin että Asami Tanaka ja vakuutti tasapaksuisen opaakkikerroksen rakentaminen olevansa hyvin ilahtunut vierailustamme. Ilman on mahdollista. Lasi-instrumentin kuulan muotoi suurempia seremonioita hän kutsui meidät vastaanottohuoneeseensa ja vaksi sekoitti Opaque sella päällä hän seuraa sanoi olevansa utelias Trayssä opaakin ja levitti kuulemaan, mitä hammastekniselle sektorille tin ohuella päällä. Tämän sen sitten lasi-instrumen kuuluu. Vähän myöhem työvaiheen aikana hän tuon tuostakin tarkasti levitetyn kerroksen paksuutta instrumentin kärjellä. Tiivistyksen hän suoritti kopauttamalla kevyesti pihtiä johon ranka oli kiinnitettynä. Lämminilmapuhaltimella hän kuivasi opaakin ja siveli reunat vielä kertaalleen kevyesti opaakilla. Tämän jälkeen kuivatusvaihe toistui ja yksittäisten kuivatusvaiheitten välillä hän koputti instrumentillä No. 2, niin että neste saatiin lähestulkoon täydellisesti pois. Tanaka selosti meille, että jos tämä kuivatusvaihe laiminlyödään tapahtuu uunissa "räjähdys", jolloin opaakki räjähtää täydellisesti irti. Nyt hän otti ns. Ever-Wet sekoitusalustan ja mainitsi, että tämä massa on ollut joitakin viikkoja valmiina säilytyksessä tässä Ever- Wet kotelossa ja on näinollen heti valmista käytettäväksi. Tämä erikoisuus johtuu siitä, että yksittäisiin lokeroihin on pantu sydän, joka johtaa kosteutta massasäiliön alaosaan ja huolehtii näin tasaisesti koostumuksesta. Ensi silmäyksellä massa näytti kuivalta, kuitenkin otettaessa sitä spaatteliin (instrumentti No 2) ja rihlattaessa instrumentilla No. 1, juoksi massa ja oli käyttövalmista. Dentiinimassa töpättiin nyt spaatteililla No.2 ja mallia koputettiin instrumentin muovisella 4t Kuvissa 2 (ylh.) ja 3 (kesk.) Tanakan työskentelyssään tarvitsemat instrumenttisetit. Se taidokas sorminäppäryys, millä aasialainen työskentelee, on vaikuttavaa. Kuva 4 (alla). Valmiiksi muotoillut kruunut, jotka useamman pöytäkosketuksen jälkeen säilyttivät lohkeamatta terveytensä. päällä, mikä aiheuttaa massan tiivistymistä. Rihlattaessa instrumentilla No. 1 juoksi massa jälleen. Koko työvaiheen ajan Tanaka piti selkäpuolella temponenäliinaa (ehkä paperinenäliina) keramiikka vastaan, niin että vapautunut neste imeytyi heti pois. Tässä työvaiheissa kopautettiin aina ensin instrumentilla No.2 ja sitten kihlattiin, instrumentilla No. 1, koska muuten denttiinimassa irtoaisi rangalta. Tämän työvaiheen lopuksi Tanaka otti intrumentin No. 3, ohuen skalppelin ja kätevin vuolaisuin antoi kruunulle perusmuodon jokseenkin kuivassa denttiinimassassa. Vastapurenta oli työstetty Bite-X artikulaattiopastalla, joten mahdollinen, aikainen kontakti oli hyvin havaittavissa ja nopeasti veitsellä poistettavissa. Nyt tanaka otti kaiverrusinstrumentin No. 3 ja poisti sen taivutetulla päällä selkäpuolelta materiaalia pois. Tässä yhteydessä hän selosti meille, että näin syntyy bukkaaliin 35 kaltevuus. Sen lisäksi, instrumentin kärjellä vetäen on mahdollista muotoilla fissuuroita. Työn välillä instrumenteilla No. 1 ja 2, hän poisti materiaalia suurella "Big Brush" siveltimellä. Seuraavaksi hän pesi siveltimen ja hieroi sitä vähän. sekä huuhtoi sen vielä kerron vedellä. Yhdellä ainoalla nopealla kädenliikkeellä hän linkosi veden siveltimestä, jolloin syntyi hieno terävä kärki, jota hän pitää ehdotomcn välttämättömänä denttiinimassan hienoon töppäykseen. On tärkeää, että vain siveltimen terävää kärkeä käytetään. Sitten hän käyttää Big-Brushia täpätessään kärkimassaa, jolloin hän huomioi, että kerroksen vahvuus, nystyröitten kohdalla on 1 mm. ja tossassg 1/2 mm., että poltossa tapahtuva kutistuma tasoittuu. Nyt hän nosti muotoillun kruunun mallilta, ja veti distaali ja mesiaalipinnasta ainetta pois, niin että voi myöhemmin aikaansaada naapurihampaisiin hyvän kontaktin. Hän selitti meille vielä, että siveltimen paksulla päällä kostutetaan perusmcssoo mikäli se on päässyt liian kuivaksi ja jos näyttää siltä, että sitoutuminen körkimassacn on vaikeaa. Toista Big-Brushia Tanaka käytti kuivana, levittäen sen viuhkaksi ja muotoillen sillä interdentaalitilat. Sen jälkeen hän otti "Clean-up-Burshin" ja puhdisti sillä kruunun sisuksen, ettei sinne jäänyt posliinijauhetta. Polton jälkeen hän käytti Glaze- Brushia ja kostutti, sekä maalasi sitten Stain-Brushilla (moalivärisivellin) tis- 20 21
suurat. Koska sivellin on ohut, voidaan sillä helposti maalata syvätkin tissuurapohjat. Näin saadaan syntymään luonnolliselta näyttävä oklusaalipinta. Lumoavaa, kuten hänen tekniikkansa, oli myös se, miten yksityiskohtaisen tarkan älykästä se on ja miten kätevästi kruunu hänen käsissään syntyy. Ennen polttoa hän esitti nauraen miten lujaa posliinipulveri on rakenteeltaan, ja antoi kruunun meidän ihmeeksemme pudota pöydälle. Yhden, kaksi, ko me kertaa ilman, että tapahtui mitään. Rangasta ei irronnut porsliinimassaa, eikä muotoillussa työssä näkynyt halkeamia. Myös se oli ihmetyttävää miten vähin apukeinoin, aivan uudesta näkökulmasta, työ voidaan rakentaa. Hammaskullan käytte Esittely on ohitse, Tanaka riisui takkinsa. Vasta nyt pisti silmiimme, että hänen kalvosinnapeissaan ja solmionpitimessään oli Tanaka-tunnus. Kysyimme uteliaina tunnuksen merkitystä ja hän selosti meille, että nämä kolme kohtaa hänen tirmamerkissään, ovat symboolisia hammaslääkärille, potilaalle ja teknikolle ja nämä toisensa nielleet alkukirjaimet A ja T sym Kultayhdisteiden käyttöä kosketeltiin kultaa hammasmateriaalina. pidetään edelleenkin suositeltavana, Kirjoi vaikka useissa tuksessa pidettiin luonnol maissa ollaan sallivia lisena, että kullan kulutus muidenkin materiaalien tällä alalla on pienenemään käytölle hammastekniikassa. päin. Pienenemisen 28. 12. -83 käsitteli arvovaltainen katsottiin johtuvan ensi sijassa uusien metalli-lejee- "Le Monde" - rinkien käyttöönotosta, sanomalehti taloudellisessa joissa kullan osuus on artikkelissaan kullan vähäisempi kuin ennen. asemaa nykyhetkellä. Pienenä Artikkelissa mainitaan osana artikkelissa esimerkkinä yhdisteitä, bolisoivat hammastekniikan tarkkuutta. Nämä kalvosinnapit ja solmionpitimet ovat tarkoitettu tunnustukseksi niille jotka ovat osallistuneet kolmelle hänen kurssilleen. Olemme tietysti uteliaat hänen seuraavasta kurssistaan ja kuuleme, että hänen seuraava esiintymisensä on Hamburissa Dentalmessujen yhteydessä. Asaki Tanaka toivoo, että hänen tekniikkansa nopeasti saavuttaisi maassamme, täydentävän aseman laboratoriotoiminnassa. Tästä vaikutelmasta, minkä olemme hänestä saaneet, ymmärrämme hyvin miksi hänet on valittu vuoden mieheksi dentalalalla ja olemme varmat siitä, että tulemme hänestä vielä kuulemaan. Sydämelliset kiitokset ja näkemiin Hamburissa. Hammasteknikko-lehden seuraava numero ilmestyy kesäkuun puolessa välissä. Tähän numeroon aiottu aineisto pitää olla toimituksessa 15. toukokuuta mennessä. Toimitus joissa on kultaa 50 80 %, palladiumia 2 25 %, hopea 2,5 25 % ja platinaa 12 %:iin saakka. Eräissä maissa kullan käyttö hammastekniikassa on vaihdellut seuraavasti: asukkaita Ranska 55 milj. USA 250 " Saksan LT 62 " Professori Kalervo K. Koivumaa Jatkoa numerossa 4/83 julkaistuun artikkeliin Kokoproteesihoidon toteuttaminen "Suljetun suun" jäljennösmenetelmää soveltaen On muistettava, että ilmeisestikin varsin usein painohaavojen syntymisen syynä on väärä keskipurenta-asema: koska uusien proteesien valmistaminen kestää kuitenkin tietyn ajan on keskipurennan tarkistushionnalla aihetta korjata keskipurenta uuteen, oikeaan asentoon. Apuna voidaan käyttää myöskin Saksassa ja Skandinavian maissa on nikkelikromilejeerinkien käyttö kielletty, kun taas Ranskassa niitä sallitaan käytettävän. Siikultaa tonneissa 1972 1979 1982 3,0 1,3 23,3 12,7 11,0 28,0 20,0 tä johtuu huomattava käyttömäärien ero. Nikkelikromilejeerinkien käytön kieltäminen Saksan Liittotasavallassa sivualueille asetettavaa akryylimassaa, jonka avulla saadaan sekä korkeutta korjattua että varmistettua uusi keskipurenta-asema. Potilas ehtii näin tottua uuteen asemaan, joka on ainakin lähempänä oikeaa, lopullisiin proteeseihin asennettavaa purenta-asemaa. Lisäksi hänen alaleukansa saadaan jo ainakin osittain vapautettua entisestä "totutusta" asemasta, joka usein merkitsee varsin pahasti väkinäistä asemaa. 1.2.2. Keskipurennan korjaaminen, ks. edellä. aiheuttaa myös eron sosiaaliturvan korvauskäytännössä verrattuna Ranskaan. Saksassa kultatyötkin korvataan normaalikäytännön tapaan. Ranskassa korvaus kruunustaon aina 459 Fr 38 C, vaikka teräslaitteen hinta on n. 1000 Fr ja kultakruunun vähintäin kaksinkertainen. Oikeana keskipurentaasemana voidaan pitää alaleuan takisinta keskipurenta-asentoa, johon asentoon leuka saadaan vähitellen "loksahtamaan" kun alaleuan liikkeitä harjoitetaan varsin monta kertaa, lihaksia väsyttämällä. Makuuasento ja "nenän ylös nostaminen" kielen kärjen suulakeen nostaminen ovat sopivia apukeinoja. Asettelu tehdään tähän keskipurenta-asemaan, samalla varmistetaan, että eteenpäin liuku voi tapahtua vapaasti hampaiden kärkiasemaan, tällöin toteutuu myös potilaan niin tuntiessa sen tarpeelliseksi, myös aiempi totuttu "habituelli" keskipurentaasento. 1.2.3. Alveoliharjanteiden madaltuminen merkitsee vanhaa proteesia jatkuvasti ja korjaamattomana käytettäessä proteesin reunojen painumista lopulta varsin syvälle pehmeisiin kudoksiin. Tästä on seurauksena usein proteesin näennäisesti suh- 22 23
"Suljetun suun" jäljennös. 1.3. POTILAAN LIIAN SUURET ODOTUKSET Potilaan liian suuret odo teellisen hyvä paikoillaan tukset proteesin pysymisen pysyminen mutta samalla ja proteesien käytön varsin vaikeita ja pahoja suhteen ovat varsin hankala ilmakalvomuutoksia proteesin huonon ennusteen ai reunojen seutuvilla. he: jos asiaa ei saada potilaalle Näistä jatkuvasti mekaanisesti esitettyä niin, että ärsytetyistä poimuista hän ymmärtäisi kokonaan saattaa syntyä aikaa irtonaisen proteesin aset myöten pahanlaatuisia tamat toiminnan rajoitukset kasvaimia, erityisesti jos ei häntä voida toden painaumat aiheuttavat näköisesti auttaa edes uudella, haavaumia limakalvoon mahdollisimman näiden "myöhäissyntyisten" suurella huolella tehdyllä painohaavojen ei kokoproteesillakaan. välttämättä tarvitse olla Toivomuksia, joita voidaan kovinkaan arkoja ja kipeitä ainakin jossakin vaan haava voi olla varsin määrin toteuttaa: poskitaankein krooninen luonteelja huulialueiden täyttö: oi menetellen jäljennös Uuden proteesin reunojen auttaa täyttämään näiltä muotoilu, joka tehdään alueilta lähes sen määrän tavanomaisin reunantarkennusmenetelmin pois resorboituneiden kutaa toteutdosten tilaa kuin mikä on reunan syvyyden proteesin pysymisen huomioon ottaen mahdollista yleensä oikeana joten uusi proteesi ei enää aiheuta kin. Tämä antaa potilaalle kuvatunlaista ärsytystä. ilmeisesti hyvän "täyteyden" Samalla proteesi kuitenkin tunteen poskiensa saattaa potilaan mielestä alueella ja vahvistaa itseluottamusta olla löysä, eikä se tunnu varsinaissti "istuvan" oikein kunnolla kovin suurta kasvoryppyjen ja uurteiden oikomista paikoillaan kun se ei mene niin syvälle kääntöpoimuihin kuin entinen rakenne. ei proteesi kuitenkaan voi toteuttaa ilman pysymisen Erityisesti edellä esitetyn huonon paikoilleen sovioitava eri seikkojen mer huononemista on arpivuuden takia ei vanhaa kitystä potilaan psyykkisten tarpeiden kannalta. proteesia tavallisesti voida käyttää "lusikkana", jota toimenpidettä syystä tai etuhampaiden asettelu riittävän ulos riit toisesta usein tunnutaan pitävän hyvänä ja oikeana. toteuttaminen: edelliseen tävän syvän ylipurennan viitaten, aina rinnastettava arviointiin proteesin pysyvyydestä. Voidaan kokeilla varsin rohkeastikin asetteluvaiheessa muistuttamalla samalla, että varsinainen haukkaaminen vaikeutuu mitä ulommas hampaat asetellaan. Syvän ylipurennan vaatima jyrkkä kompensaatiokäyrä edellyttää varsin hyvää retentiota ja edes kohtuullisen korkeita kristoja. Potilaan harrastukset asettavat toisinaan proteesin pysyvyydelle ja eräille muillekin seikoille varsin suuria ja samalla erilaisia vaatimuksia: vert. laulajat, lausujat, puheenopettajat, näyttelijät, puhallinsoittajat, maistajat (!) Aäntöön vaikuttavat mm. etualueen vallin leveys, korkeus ja suulaen rugien olemassaolo tai pois jättäminen. Samoin mm. viimemainittujen olemassaolo ilmeisestikin parantaa maistamiskykyä vaikuttaen makuaistin toiminnan tehokkuuteen kielen kärjen alueella kokit jne. makuasioiden kanssa toimivat. ENNAKOIVAT TOIMENPI TEET ENNEN KOKOPRO- TEESIHOITOON RYHTY MISTÄ 1. Ortopantomogrammiröntgenkuvaus. Kuva selvittää leukaluiden rakenteen ennakoiden mahdollisesti nopeasti jatkuvaa resorptiota, tällöin tarpeen: purentavoiman pienentäminen: purupinnat mahdollisimman pieniksi, teet kuspien terävyys säilytettävä Puhkeamattomat ham (mm. selektiivisen paat eivät yleensä tarvitse hionnan yhteydessä), seiskat pois. kiireellisesti menpiteitä, mitään niiden toi olemassaolosta Kuvasta nähdään myös on kuitenkin mahdollisten puhkeamattomien aina syytä informoida potisaudenhampaat, hampaiden (viilasta, sillä myöhemmät kulmahampaat, epämääräiset kivut ja paikus) joku muukin josnohaavojen ilmestyminen olemassaolo sekä saattaa johtua tällasen leuoissa ehkä esiintyvät hampaan "suhteellisesta" sairaalloiset muutokset. ulospuhkeamisesta: kun Voidaan myös arvioida kirurgisten krista resorboituu hamden aputoimenpiteipaan ympärillä se "puh mahdollisuudet, mm. keaa" näin välillisesti ulos riittävän tilan olemassaolo se saattaa tässä vaiheessa ajateltaessa implantaatteja, saada kasvupoten joka toimenpide saattaa tiaaliakin todelliseenkin tulla kysymykseen jos ulos kasvamiseen. kokoproteesihoidossa ei sinänsä Pehmeät alveoliharjan- onnistuta. teet on syytä tasoittaa ki Foramen mentaleiden rurgisesti vain silloin kun sijainti on nähtävissä: runsaasti "kukonheltta" on varsin resorptoituneisso ta suuri ja samalla yleensä pauksissa niiden alueiden jatkuvasti tulehtunut. Pienehköt keventäminen tai mahdollinen pehmeät vallit voi kiertäminen jatkuvien daan säilyttää lisäämässä kipujen välttämiseksi imeytymispintaa edellytdaan voidaan toteuttaa. täen, että proteesi saadaan reunoiltansa tuettua kohtuullisen hyvin lujaan luiseen alustaan. Toimenpiteessä käytetään hyvin Röntgenlaitos antaa asianmukaisen lausunnon ottamastaan kuvasta joten perehtymistä rtg-kuvien pehmeää jäljennösmaskaan analysointiin ei suinsaa (esim. Xantopren sini tarvita. nen tai President vihreä) 2. Ennen uuden proteesin toteuttamista on suun sekä ko. alueelta riittävästi väljennettyä lusikkaa. limakalvopinnoilla mahdollisesti esiintyvät tulehdukset Teräväsärmäiset alveo- hoidettava liharjanteet saattavat lähete yhteistyöllä toimivalle edellyttää kirurgista tasoit hammaslääkärille tamista, niitä ei kuiten oikeiden reseptilääkkeiden kaan tavallisesti esiinny saamiseksi. voimakkaasti reserboitukaan 3. Kirurgiset toimenpineissa leuoissa. Jokin yksinäinen nystermä voidaan "rauhoittaa" keventämällä proteesin pohjaa ko. alueella tinafoolion tai hionnan avulla terävä luun särmä tai -piikki aiheuttaa helposti jatkuvia kipuja leuassa. Limakalvopoimujen frenulumien siirtäminen kirurgisin toimenpitein tulee suhteellisen harvoin kysymykseen, toisaalta näin saatettaisiin saavuttaa monasti huomattavasti parempi, "rauhallisempi" alusta proteesille. Sama toteamus koskee myös proteesin reunojen aiheuttaminen limakalvopoimujen poistoa. 4. Varsinaiset proteesin pysyvyyttä parantavat apuleikkaukset Kirjoittajan kokemuspiirissä on ollut käytössä kolme varsinaista apuleikkausta: 4.1. Musculus mylohyoideuksen siirtoleikkaus irroittamalla lihaksen kiinnitys linea mylohyoideasta ja siirtämällä uusi kiinnitys alaleuan luun alareunaan. Tämä suun pohjan syventäminen auttaa huomattavasti proteesin takareunan laajentamismahdollisuuksia. Leikkaus on suhteellisen suuri ei siten oikein sovi vanhoille potilaille. Jatkuu seuraavassa numerossa. 24 25
Liikevaihtoverolainsäädännön tarkistamistoimikunnan mietintö Toimikunta on esittänyt liikevaititoveroasetusta muutettavaksi m. m. seuraavin perustein: Erikoishammasteknikoiden on verotuskäytännössä katsottu harjoittavan liikevaihtoverolain 1 :ssä tarkoitettua tavaran valmistusta ja myyntiä, josta toiminnastaan heidät on luetteloitu verovelvollisiksi. Erikoishammasteknikot joutuvat suorittamaan liikevaihtoveron, paitsi itse tavaran eli proteesin myyntihinnasta, myös kaikista potilaskäsittelyveloituksistaan. Erikoishammasteknikon tulee tämän tulkinnan mukaisesti suorittaa veroa sellaisistakin työsuorituksista kuten jäljennöksen ja purennan ottamisesta asiakkaan suusta sekä proteesin sovittamisesta asiakkaan suuhun. 41.2. Hammasteknisten töiden liikevaihtoverotus Hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun lain (220/64) 1 :n mukaisesti hammasteknikko on oikeutettu suorittamaan Hammaslääkäreitä ei hammasteknisiä töitä ainoastaan pidetä toiminnastaan liilääkärin hammaskevaihtoverovelvollisina toimeksiannosta. silloinkaan, kun he suorittavat Erikoishammateknikoita hammasteknisiä töi ovat henkilöt, jotka ovat tä. Teettäessään proteesin toimineet viisi vuotta hammasteknikkona hammasteknikoilla joutuu ja suoritta hammaslääkäri tosin osta neet lääkintöhallituken maan sen liikevaihtoverot tätä varten järjestämät erikoiskurssit. liseen hintaan verovelvolmasteknikko Erikoishamliselta hammasteknikolta, on oikeutettu mutta verotuksen ulkopuolellejäävät myös itsenäisesti valmistamaan sen sijaan kaik ja sovittamaan irrallisia ki hammaslääkärin itse kokoproteeseja suo suorittamat potilaskäsitteki raan niiden käyttäjille. lytyöt, joista erikoishammasteknikot Hammaslääkärit voivat edellä esite suorittaa kaikkea hammasteknistä tyn mukaisesti joutuvat työtä teet suorittamaan veroa. tämällä proteesit hammasteknikoilla taikka valden poistaminen olisi Vallitsevan eriarvoisuumistaa ne itse. mahdollista säätämällä hammastekniset potilaskäsittelytyöt liikevaihtoverottomiksi. Tällöin veroa olisi edelleenkin suoritettava itse proteesin valmistuksen osalta potilaalta veloitetusta myyntihinnasta. Proteesin ja potilaskäsittelytöiden osuudet olisi mahdollista yksilöidä valtiovarainministeriön vahvistamalle lomakkeelle kirjoitetussa kuitissa. Vastaavanlainen veloitushinnan jako hoitotoimenpiteisiin ja tavaran myyntihintaan on oikeuskäytänössä hyväksytty optikkojen piilolasiveloitusten osalta. Piilolasitoimenpidepalkkiota, joka sisältää korvauksen asiakkaan silmään kohdistuvasta piilolasien sovituksesta, piilolasien voimakkuuden ja näöntarkkuuden määrityksestä, piilolasien käytön ja huollon ohjauksesta sekä edellä mainitut toimenpiteet käsittävästä loppu- ja jälkitarkastuksesta ei ole pidettävä osana myytävän tavaran eli piilolasien hintaa, joten siitä ei ole suoritettava liikevaihtoveroa. Toimikunta katsoo, että laillistetun erikoishammasteknikon suorittamia potilaskäsittelytoimenpiteitä voidaan pitää liikevaihtoverolain 85 :n 2 momentissa tarkoitettuna laadultaan erityisenä liiketoimintana, jonka verottomuudesta on mahdollista säätää liikevaihtoveroasetuksella. Edellä olevan perusteella toimikunta ehdottaa, että liikevcihtoveroasetuksen 1 :ään otettaisiin uusi 4 kohta, jossa laillistetun erikoishammasteknikon tai hammaslääkärin suorittamat potilaskäsittelytyöt säädettäisiin liikevaihtoverottomaksi. ERIKOISHAMMASTEKNIKKOKURSSIT Syyslukukaudella 1984 ja kevätlukukaudella 1985 Valtion hammasteknikko-opisto toimeenpanee syyslukukaudella 1983 jo kevätlukukaudella 1984 hammasteknikon toimen harjoittamisesta annetun loin tarkoittamat erikoishammasteknikkokurssit. Kursseille ovat oikeutetut hokemaan: - oppisopimusteitse valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 10 vuotta hammasteknikon ammatissa, niiden hakijoiden, jotka eivät ole suorittaneet keskikoulun oppimäärää, tulee suorittaa keskikoulun oppimäärään kuuluvat fysiikka, kemia jo terveysoppi valtion nuoremman lehtorin pätevyyden omaavalle opettajalle. - hammasteknikko-opistosta valmistuneet hammasteknikot, jotka ovat toimineet vähintään 5 vuotta hammasteknikon ammatissa. HAKEMUSLOMAKKEITA (joiden yhteyteen ei liitetä todistuksia) soo hokea opiston kansliasta (helsinkiläiset) toi tilata puhelimitsevirko-aikana, puh. 90-718122. Hakemuslomake tulee täytettynä lähettää huhtikuun 18 päivään 1984 klo 12.00 mennessä osoitteella: VAltion hammasteknikkoopisto, Aleksis Kivenkatu 5, 00500 Helsinki 50. Hokemuslähetyksiä ei brjoto. Rehtori Jorma Lukkoriniemi Merkkivuosia 70 vuotta Eht Mauno Kalliovaara 1.5.-84 Lahdessa 60 vuotta Eht Erkki Marttila 9.4.-84 Kotkassa 60 vuotta Eht Jackko Meritähti 16.5.-84 Lohjalla 60 vuotta Eht Pentti Keiramo 24.5. -84 Turussa 60 vuotta Helge Jäderholm 16.6. -84 Joensuussa 50 vuotta Ht Nils Lageström 4.4.-84 Turussa 50 vuotta Eht Kauko Poikolainen 20.5.-84 Porissa 50 vuotta Eht Per-Olof Jonasson 26.6.-84 Helsingissä rv B luokka, 10 oppilasta Op. Kaija Paavola Haltsonen, Eija Järvinen, Viljo Kastmon, Reima Kivelä, Arto Kämppi, Riitta Lattunen, Tapio Myllyaho, Anne Niemelä, Erkki Säkkinen, Jukka Valokorpi, Jukka Valtion Hammasteknikko-opistosta jouluna -83 valmistuneet. Erikoishammasteknikkokurssi 13 oppilasta. Op. Eero Mortin. Elomaa, Ilmari Hiippala, Heikki Karmaa, Veikko Keinonen, Raimo Laitinen, Jouko Martin, Eero Nurmi, Jouko Nyman, Matti Rahkonen, Markku Salminen, Merja Suonperä, Tapio Tähtinen, Reijo Valtola, Eeva 26 27
POHJOISMAISET HAMMASTEKNIKOT KOKOONTUVAT Helsinki on valittu NTU:n, on aika rentoutua, nauttia järjestöstä ja lisäksi Kaj Pohjoismaiden Hommasteknikkounionin hyvästä ruoasta jo tietysti Bergström joka on NTU:n kongres pohjoismaisissa merkeis työympäristötoimikunnan sikaupungiksi. Kun kokous sä. Vieraamme Tanskasta, jäsen sekä Anders Blom ajoittuu Hammasteknikkopäivien Norjasta ja Ruotsista sen koulutustoimikunnas yhteyteen saamme ovat edelleen keskuudesta. läheisen tuntuman samme jo voimme sooda Hammaslaboratorioliitto ajankohtaisiin yhteispohjoismaisiin vaikutteita heidän kaut Esko Ahonen, Nils Bang. kysymyksiin. taan vapaamuotoisem Lars Nordberg, Mikko Rik Kongressi on avoin kaikille missa puitteissa, siispä Kulosaaren konen, ja onkin toivottavaa että Casinolle klo Lars Riska, Tom Weckkonen, saisimme "täyden huoneen" 19.00. Ilmoittautua voi vieström hotelli Hesperiaan lä Tapio Vasaralle puh. Erikoishammasteknikot lauantaina 31.3.84 klo 9.00 694 3866 toi Lars Nordberg Harri Aatto, Yrjö Rautiala, Kongressissa on mahdollista 408 508 LeifWallen tehdä aloitteita NTU:n Raati eli johtokunta Hammastekniset joita voitaisi edistää yhteisvoimin. kokoontuu jo perjantaina Eija Hägg, Jukka Salonen Maaliskuun viimeinen klo 18.00 hotelli Hesperiassa. Tähän kokoukseen on Keskusliitto Matti Juntunen ja Pekka Koivisto päivä muodostuu Pohjoismaiseksi ilmoitettu allaolevat edus Lars Nordberg päiväksi myös tajat. Hammosteknikkopäivien TANSKASTA Kim Vormsby esitelmien osalta. Soammehan jo Johnie Rosmussen kuulla kohta pohjoismaista edustajaa joilla Tor-Arne Hagen jo Sig Hammasvälineessä NORJASTA Alt Eriksen, Nimitys Orilo Oy on todella uutta kerrottavaa. mund Torkildsen RUOTSISTA Elvy Nyqvist, Oman Keskusliittomme Agne Kämpe ja Bengt liittokokouksen jälkeen onkin Hammarlund tapahtumien "vakava" Suomalaisia edustavat on asiaohjelma päättynyt ja valittu kaikista kolmesta Oy Dentaldepot Ab on hammashoitoalan johtava yritys. Laboratorio-osastomme elää aktiivisen ja kasvavan asiakaskunnan myötä jatkuvassa korkeapaineessa. Etsimme nyt palvelukseemme HAMMASTEKNIKKOA tai -LABORANTTIA myyntiedustajaksi. Ota yhteys pikaisesti puh. 90-5281/Veronica VVirbergh. Luottamukselliset hakemukset voit lähettää osoitteella OY AB DENTALDEPOT Vitikka 1, PL 66, 02631 Espoo 63 Juhoni Piironen on nimitetty tuotepäälliköksi Oriola Oy Hommosvälineen laboratorio-osastolle 1.2.1984 alkaen. Hän on tullut Hammasvälineen palvelukseen laboratorioosastolle V. 1980 jo toiminut viimeksi aluepäällikkönä kalusteosastolla. HAMMASTEKNIKKOPÄIVÄT -84 NTU-KONGRESSI -84 Helsingissä 30.3. 31.3.1984 FINLANDIA-TALOSSA perjantaina 30.3. 9.00 Näyttely HAMMASTEKNIKKOPÄIVÄT 13.00 Ävaussanat Hammasteknikkojen Koulutustoimikunnan pj. rehtori Jorma Lukkarinniemi 13.05 Katsaus hammasteknikkokoulutuksen nykytilaan Valtion Hammasteknikko-Opiston rehtori Jorma Lukkoriniemi Yhdistelmäprotetiikon symposium 13.20 Kiinteät rakenteet Irroitettovot osat Työvaiheet HLT Timo Rantonen 14.20 Upotusten, kiskojen jo torkkuuskiinnikkeiden loborotoriotekniikasta HTM Lars Nordberg 15.30 Paneelikeskustelu oihepiin problematiikasta, osanottajina alustajat. Yleisökysymyksiä Hotelli Hesperia, kabinetti 18,00 Nordisk Tandtekniker Union Rädsmö- 1 Raadin kokous (johtokunta) Myydään hommsteknikon työpöytä imurilla -Iapupöytä molemmat 65 X 124 (mollia Nikkinen) halvalla Keradent Oy, puh. 921-22 669. Hotelli Hesperiassa Lauantaina 31.3. 9.00 NTU-konqressi, avoin kaikille 11.00 LOUNAS rov. Hesperia Hammasteknikko Tule osakkaaksi kasvavaan hammaslaboratorioon Helsingin seudulle. Töitä riittää jo kasvun mahdollisuudet ovat hyvät. Jos Sinulla on yrittöjämieltä ja teet FINLANDIA-Tolo Pohjoismainen Päivä, simult. tulkkaus. 12.15 Hammasteknisen olon elinehdoista eri pohjoismaissa. Jäsenmaiden edustajat pitävät lyhyen katsauksen 12.45 Hiilikuitu akryylin vahvikkeena Ylihammaslääkäri Nils Björk Tukholma 13.15 Alumiinioksiidirunkoinen posliinikruunu HTM Mägen God Oslo 13.45 Kultaa säästäviä rakenteita kruunuja siltaprotetiikassa HTM Nils Bang Helsinki 14.05 Vahamuotoilusta kruunu- ja siltaprotetiikassa HTM Jyrki Hämäläinen Saarijärvi 14.30 Urheilijoiden hammassuojuksista HTM Mikko Rikkonen Valkeakoski 15.00 Suomen Hammasteknikkojen Keskusliiton varsinainen liittokokous Kokoukseen voivat osallistua kaikki jäsenjärjestöjen jäsenet. Päätösvaltaa köyttävät kuitenkin voin kokousvaltuutetut 18.00 Kongressi-illallinen, toivotaan runsasta osanottoa Ravintola Kulosaaren Cosino miellelläsi paljon töitä, kirjoita vastauksesi ehdottoman luottamuksellisesti tämän lehden konttoriin välittömästi nimim, "fifty-fifty, tietenkin." 28 29
IVOCLAR -KERAMIIKKAohjelma on täydellinen IVOCLAR-KERAMIIKKA-työskentelysetti IVOCLAR-muotoilupensselit FEINSTRAHL GRIFFEL-hienohiekkapuhallin FEINSTRAHL MITTEL AI Os-hlekkaa IVOMILL-IVODRILL-kovametalllfreesarIt VIVODENT ITS-metalllkeramllkkasatsI - uusi väriskaala, paint-on-tyyppiset opaakit INZOMA-sldosmaterlaallt ja valmlsrakenteet - säästävät materiaalia ja työaikaa - lisää esteettisyyttä ja liitoksen lujuutta PROGRAMAT P10-täysautomaattluunl SILANIT-ISOPAST-korjaussetti - mahdollistaa posliinin korjauksen suussa Korkealaatuiset Degussan hammaskultalejeeringit hammasteknilliseen työskentelyyn. TUTUSTUKAA KERAMIIKKA-OHJELMAAMME KURSSEILLAMME Oy DENTAL-MEDICO Ab Puh. 90-8036277 PL 8, 02101 Espoo 10, Puhelintilaukset 90 4291 Helsinki 90 176 623 Joensuu 973 24 271 Oulu 981 348 222 Seinäjoki 964 22 570 Turku 921-336 533 Tampere 931-35 152 30
p 1?Xm) -ScLbVy,.. jg pysyt kehityksen kärjessä Linn korkeataajuuslinko HFS-1,6 Minitherm - helppokäyttöinen - mlkroprosessoriohjattu - soveltuu kaikenlaisiin valutöihin - ohjausyksikkö silmänkorkeudella - lähtönopeus ja sulatusteho säädettävissä - moottorikäyttöinen induktiokela vesijäähdytyksellä - Ilnkotila helposti puhdistettavissa - huoltoystävällinen mikroprosessorikortti Turvallisuuslaitteet: - magneettinen kannen lukitus - turvallisuuskytkimet luukuissa ja kannessa Lisävarusteet: - suojakaasun käyttömahdollisuus - kiertovesijäähdytys mahdollisuus erillisellä jäähdytyslaitteella Erikoistarjous 30.000,- Linn VMK-22 esilämmitysuuni 1150 C ulkokuori ruostumatonta terästä varustettu polstoilmaliitännälläja ulosvedettävällä tasolla energiaasäästävä (jopa 50%) alumilnioksidleristys tarkka elektroninen lämpötilan säädin 72 tunnin ohjelmanvalintakello kaksi lämml^snopeutta kytkin ja pistoke poistollmatuulettimella Alumllnloksidleristyksen edut: - pieni energian kulutus - nopea 10-20 min. lämmitysaika - nopea jäähdytysalka - tasainen lämpötila - painon säästöä Linn VMK-22 Erikoistarjous 5.700,- IMyös mlkroprosessoriohjauksella Erikoistarjous 9.600,- "^DENTALDEPOT*" rrjs.ssi^"^^^"'-^