TIELIIKENNEMELUSELVITYS

Ympäristömelu Raportti PR4023 Y01 Sivu 1 (11) Espoon kaupunki Jenni Saarelainen Turku 7.2.2017 TIELIIKENNEMELUSELVITYS Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Viikinportti 4 B 18 00790 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi

Tieliikennemeluselvitys Sisällysluettelo 1 Yleistä... 3 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 3 3 Melutason ohjearvot... 5 4 Melutasojen laskenta... 5 4.1 Laskentamenetelmät... 5 4.2 Maastomalli ja rakennukset... 6 4.3 Suunnitellut tielinjaukset... 6 4.4 Liikennetiedot... 7 5 Tulokset... 7 5.1 Käytetyt ohjearvot... 7 5.2 Melualueilla olevien rakennusten lukumäärä... 7 5.3 Meluntorjunnan tarve... 9 6 Tulosten tarkastelu... 10 7 Lisätietoa... 11 8 Kirjallisuus... 11 Liite 1.1. Liite 1.2. Liite 2.1. Liite 2.2. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1.1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1.1B) ennustetilanteessa vuonna 2035. Espoonväylä on huomioitu linjausvaihtoehdon VE2016 mukaisesti. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 1.2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 1.2B) ennustetilanteessa vuonna 2035. Espoonväylä on huomioitu linjausvaihtoehdon VE2016 mukaisesti. Espoonväylän ympäristöön leviävää melua on torjuttu meluesteillä. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2.1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2.1B) ennustetilanteessa vuonna 2035. Espoonväylä on huomioitu linjausvaihtoehdon VE2013 mukaisesti. Tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 (liite 2.2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 (liite 2.2B) ennustetilanteessa vuonna 2035. Espoonväylä on huomioitu linjausvaihtoehdon VE2013 mukaisesti. Espoonväylän ympäristöön leviävää melua on torjuttu meluesteillä. 2

Tieliikennemeluselvitys 1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan suunnitellun Espoonväylän jatkeen aiheuttamaa melua Puolarmetsänkadun ja Hösmärintien välisellä alueella. Melutasoja tarkastellaan tien kahden linjausvaihtoehdon, VE2016 ja VE2013, osalta. Vaihtoehtoja vertaillaan melualueilla olevien asuinrakennusten lukumäärän ja tarpeellisen meluntorjunnan laajuuden perusteella. Melutasojen määritys tehtiin laskennallisesti mallintaen ohjelmalla DataKustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia [1]. Laskentatuloksia verrataan valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [2] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksessä meluesteiden sijainti on kuvattu käyttäen paalulukua ja tien puolta (oikea / vasen). Kuvauksessa lähtöpiste on paaluluku 0 ja tietä kuljetaan kohti päätepaalulukua. Selvityksen ovat tehneet Toni Hägerth ja Jani Kankare. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Espoonväylälle on suunniteltu jatketta Puolarmetsänkadun ja Hösmärintien välille. Tarkastelualue ja vertailtujen vaihtoehtojen likimääräinen linjaus kartalla on esitetty kuvassa 1. Espoonväylän jatke on suunniteltu 2+2 kaistaiseksi ja nopeusrajoitukseksi 60 km/h. Uuden väylän pituus on noin 3000 3500 m linjauksesta riippuen. Linjausten on suunniteltu kulkevan osittain kallioleikkauksissa. Tarkasteltavan alueen ympäristö on osin rakentamatonta ja osin pientalovaltaista asuinaluetta. Alueen etelä ja pohjoisosissa asuinalueet ovat asemakaavoitettuja, mutta alueen keskiosissa on asemakaavoittamattomia alueita, joilla sijaitsee muutamia yksittäisiä asuinrakennuksia. Tarkasteltavan väylän läheisyyteen on suunniteltu lisää asuinrakentamista, joka on huomioitu tässä meluselvityksessä havainnemassoittelun perusteella. Nykytilanteessa alueen merkittävin melulähde on Finnoontie. 3

Tieliikennemeluselvitys Kuva 1. Espoonväylän jatkeen kaksi tarkasteltua linjausvaihtoehtoa on merkitty kuvaan sinisellä ja vio letilla. Linjausten sijainnit kuvassa ovat suuntaa antavia. 4

Tieliikennemeluselvitys 3 MELUTASON OHJEARVOT Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöstä ei sovelleta katu ja liikennealueilla eikä melusuoja alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan ja yöajan ekvivalentti eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Taulukko 1. Ulkoalueiden keskiäänitason L Aeq ohjearvot Alueen käyttötarkoitus Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä, hoito tai oppilaitoksia palvelevat alueet Loma asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja luonnonsuojelualueet Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2,3 45 db(a) 40 db(a) 4 1 Loma asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tieliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti iskumaista tai kapeakaistaista. Näin ollen viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla DataKustik Cadna 4.6 käyttäen yhteispohjoismaista tieliikennemelumallia. Laskentaohjelmassa maastomalli syötetään ohjelmaan kartta ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina teiden liikennetietoja (vuorokausiliikennemäärä, raskaan liikenteen osuus ja ajonopeus), joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi, mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 2 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta asetukset. 5

Tieliikennemeluselvitys Taulukko 2. Laskenta asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 5 x 5 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 2 m maan pinnasta 1500 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli ja rakennukset Maastomallina laskennoissa käytettiin Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistoon perustuvaa 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa ja karttaa, jotka on siirretty Espoon kaupungin käyttämään koordinaatistoon (koordinaattijärjestelmä ETRS GK25, korkeusjärjestelmä N2000). Melukartoissa rakennukset on merkitty käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: olemassa olevat asuinrakennukset mustalla olemassa olevat lomarakennukset tummansinisellä Saarnilaakson koulu turkoosilla muut olemassa olevat rakennukset harmaalla suunnitellut asuin ja päiväkotirakennukset ruskealla suunnitellut liiketilarakennukset turkoosilla. Nykyisten rakennusten käyttötarkoitukset perustuvat Maanmittauslaitoksen aineistoon. Nykyisten rakennusten korkeudet on arvioitu ilmakuvien perusteella. Laskennoissa on myös huomioitu alueelle suunniteltu rakentaminen. Alueen pohjoisosaan Söderskogin alueelle nykyisen Finnoontien kummallekin puolelle on suunniteltu rakennettavan 1 2 kerroksisia asuinrakennuksia. Lisäksi Finnoontien ja Nöykkiönkadun risteyksen pohjoispuolelle on suunniteltu rakennettavan viisikerroksisia asuinkerrostaloja ja liiketilarakennuksia. Suunnitellut rakennukset on merkitty melukartoissa nykyisistä rakennuksista poikkeavalla värillä. Suunniteltujen rakennusten ympäristön korkeusasemana on käytetty maaston nykyistä korkeutta. 4.3 Suunnitellut tielinjaukset Melulaskennalla on tarkasteltu kahta Espoonväylän linjausvaihtoehtoa, joiden likimääräinen linjaus on esitetty kuvassa 1. Linjaukset on huomioitu melulaskennassa tilaajan toimittamien asemapiirrosten ja pituusleikkausten perusteella. Tien korkeusasemana on käytetty tasausviivan pituusleikkausta. Vaihtoehdon VE2013 pituusleikkauksena on käytetty vanhemman linjausluonnoksen pituusleikkausta, joka poikkeaa jonkin verran tarkastellusta linjauksesta VE2013. Tästä johtuen linjauksen VE2013 tasaus saattaa olla epätarkempi vaihtoehtoon VE2016 verrattuna. Laskennassa tiet on sijoitettu maastoon tasaamalla koko tiealue pituusleikkauksen korkeusasemaan, koska tien reunaviivojen ja penkan korkeusmallia ei ollut käytettävissä. Tien kallistuksilla ja penkan muodoilla sekä mahdollisesti tien viereen rakennettavalla kevyenliikenteenväylällä saattaa olla vaikutusta ympäristöön leviävään meluun, mikä tulee huomioida tulosten tarkastelussa. 6

Tieliikennemeluselvitys 4.4 Liikennetiedot Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt liikennetiedot, jotka on saatu Espoon kaupungin liikennesuunnittelusta. Laskennoissa on oletettu, että 90 % liikenteestä tapahtuu päiväaikaan. Suurempien teiden ja katujen raskaan liikenteen osuudeksi on arvioitu 8 % ja asuinalueiden katujen raskaan liikenteen osuudeksi 4 %. Taulukossa esitetty KAVL tieto kuvaa kyseisen tien keskimääräistä arkivuorokausiliikennemäärää. Taulukko 3. Liikennetiedot ennustetilanteissa Tie / katu KAVL ennustetilanteessa vuonna 2035 [ajon.] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Espoonväylä, Puolarmetsänkatu Hiidenkiukaantie 34600 8 60 Espoonväylä, Hiidenkiukaantie Nöykkiönkatu 30300 8 60 Espoonväylä, Nöykkiönkatu Finnoontie 37200 8 60 Espoonväylä, Finnoontie Hösmärintie 39400 8 60 Finnoontie, Nöykkiöntien eteläpuoli 1500 3900 8 50 Finnoontie, Nöykkiöntien pohjoispuoli 2200 8 50/60 Finnoontie, Hösmärintien pohjoispuoli 29400 8 50 Nöykkiöntie, Finnoontien länsipuoli 12200 4 50 Nöykkiöntie, Finnoontien itäpuoli 11000 4 50 Puolarmetsänkatu, Finnoontie Espoonväylä 4400 8 60 Puolarmetsänkatu, Espoonväylän itäpuoli 13100 8 60 Hösmärintie 11400 4 40 Sunantie 5400 6200 4 40 5 TULOKSET 5.1 Käytetyt ohjearvot Melutasojen tarkastelussa asuinrakennuksille on sovellettu valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvoja, jotka ovat päiväaikaan L Aeq,7 22 55 db(a) ja yöaikaan L Aeq,22 7 50 db(a). Saarnilaakson koulun pihaalueen melutasotarkastelussa on käytetty valtioneuvoston päätöksen päiväajan ohjearvoa 55 db(a). Alueella sijaitsee Puolarmaarin ryhmäpuutarha sekä muutamia yksittäisiä rakennuksia, jotka on Maanmittauslaitoksen rekisterissä merkitty loma asumiseen käytettäviksi asuinrakennuksiksi. Lomarakennusten on tässä selvityksessä katsottu sijaitsevan ns. taajama alueella tai sen läheisyydessä, jolloin niille voidaan soveltaa asuinrakennusten ohjearvoja. 5.2 Melualueilla olevien rakennusten lukumäärä Vertailumenetelmä Vaihtoehtojen meluvaikutusten vertailemiseksi on tarkasteltu ohjearvot ylittävän melun alueella sijaitsevien rakennusten määrää eri tarkastelutilanteissa. Rakennus on katsottu kuuluvan melualueelle, jos vähintään puolet rakennuksen julkisivusta on melualueella. Tarkastelussa ei ole käytetty rakennuskohtaista 7

Tieliikennemeluselvitys asukasmäärätietoa. Tulosten tarkastelussa tulee huomioida, että vaikka asuinrakennus lasketaan kuuluvaksi ohjearvot ylittävän melun alueelle, ei melutaso rakennuksen ulko oleskelualueella välttämättä ylitä ohjearvoa, jos oleskelualue on esimerkiksi rakennusmassan suojassa. Melualueilla sijaitsevien rakennusten määrä on määritetty tarkasteluvälillä Puolarmetsänkatu Hösmärintie. Tarkastelussa on huomioitu alle 400 m etäisyydellä Espoonväylästä sijaitsevat rakennukset. Tätä kauempana sijaitsevilla rakennuksilla mahdollinen ohjearvon ylitys johtuu käytännössä jonkun muun tien kuin Espoonväylän melusta. Vaihtoehtojen vertailu Melutaso liikenneväylien ympäristössä vaihtoehdon VE2016 mukaisella linjauksella on esitetty liitteissä 1.1A ja 1.1B. Vastaavasti melutaso vaihtoehdon VE2013 mukaisella linjauksella on esitetty liitteissä 2.1A ja 2.1B. Ohjearvot ylittävän melun alueella sijaitsevien asuinrakennusten määrät on esitetty taulukossa 4. Lukumäärä sisältää nykyiset (jo rakennetut) ja suunnitellut asuinrakennukset. Nykyisten (jo rakennettujen) asuinrakennusten määrä on esitetty suluissa. Taulukko 4. Ohjearvot ylittävän melun alueella sijaitsevien asuinrakennusten määrä vaihtoehdoilla VE2016 ja VE2013. Vaihtoehto Rakennusten lukumäärä alueella, jolla päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7 22 ylittää ohjearvon 55 db(a) Rakennusten lukumäärä alueella, jolla yöajan keskiäänitaso L Aeq,22 7 ylittää ohjearvon 50 db(a) VE2016 100 (72) 69 (47) VE2013 74 (60) 58 (45) Tarkastelualueen eteläosassa paaluvälillä 0 2000 vaihtoehdot poikkeavat meluvaikutuksiltaan toisistaan vähän, koska linjaukset kulkevat lähellä toisiaan. Ohjearvot ylittävällä melualueella olevat asuinrakennukset ovat oleellisilta osin samoja muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Paaluvälillä tien vasemmalla puolella rakennukset ovat suurelta osin rivitaloja/paritaloja, joilla ohjearvot alittuvat pääosin rakennusten suojan puolella, vaikka Espoonväylän puoleisella alueella ohjearvot ylittyvät. Tien oikealla puolella lähimmät asuinrakennukset ovat asuinpientaloja ja osalla niistä ohjearvon ylitys on yli 5 db. Nöykkiöntien varteen suunnitelluilla asuinrakennuksilla melutaso ylittää ohjearvot tien puoleisilla alueilla kummallakin vaihtoehdolla Nöykkiöntien liikenteestä johtuen. Kyseisten rakennusten piha alueet tulee suojata sijoittamalla ne rakennusmassan suojaan. Rakennusten suojan puolella melutaso pääosin alittaa ohjearvot. Vaihtoehdon VE2016 paaluvälillä 2100 2400 melutaso ylittää ohjearvot noin 15 asuinrakennuksella tien oikealla puolella ja yhdellä (1) lomarakennuksella tien vasemmalla puolella. Rakennukset sijaitsevat mäen päällä suunniteltua tietä korkeammalla, mikä heikentää mahdollisen melusuojauksen tehoa ja siten edellyttää korkeaa meluestettä. Kyseisille rakennuksille aiheutuva melutaso on selvästi pienempi vaihtoehdon VE2013 tapauksessa. Vaihtoehdon VE2013 paaluvälillä 2100 2600 sijaitsee kolme (3) asuinrakennusta, joilla ohjearvot ylittyvät. Rakennukset sijaitsevat mäen päällä suunniteltua tietä korkeammalla, mikä heikentää mahdollisen melusuojauksen tehoa ja siten edellyttää korkeaa meluestettä. Kyseisille rakennuksille aiheutuva melutaso on selvästi pienempi vaihtoehdon VE2016 tapauksessa. Tarkastelualueen pohjoispäässä Hösmärintien läheisyydessä melutaso ylittää ohjearvot muutamilla nykyisillä asuinrakennuksilla tien vasemmalla puolella kummallakin linjausvaihtoehdolla. Lähimpänä tietä sijaitsevilla rakennuksilla ohjearvon ylitys on yli 5 db. Kyseisillä kiinteistöillä melutaso ylittää ohjearvot todennäköisesti myös nykytilanteessa. Tien ja asuinrakennusten välissä maasto on muodoltaan sellainen, 8

Tieliikennemeluselvitys että riittäviä meluntorjuntatoimenpiteitä ohjearvotason saavuttamiseksi saattaa olla haasteellista toteuttaa. Tarkastelualueen pohjoisosassa kummallakin linjausvaihtoehdolla melutaso ylittää ohjearvot lähimmäksi tietä suunnitelluilla asuinrakennuksilla. Ohjearvot ylittyvät kuitenkin pääosin vain rakennusten tien puolella ja väleissä. Havainnemassoitteluissa rakennukset on sijoitettu ns. pitkä sivu melulähteen suuntaisesti, jolloin rakennusten massoittelu suojaa sisäpiha alueita melulta. Tästä johtuen ohjearvot pääosin täyttyvät rakennusten välisillä sisäpiha alueilla. Mikäli oleskelualueet voidaan sijoittaa rakennusmassan suojaan ja rakennusten välit tarvittaessa sulkea esimerkiksi meluaidalla tai muulla rakenteella, ei Espoonväylän varteen ole välttämätöntä rakentaa meluntorjuntaa uusien rakennusten suojaamiseksi. Lähimpänä tietä sijaitsevien rakennusten suositellaan olevan vähintään kaksikerroksisia riittävän suojausvaikutuksen aikaansaamiseksi. Alueille, joilla ohjearvot melukartoissa ylittyvät, ei suositella sijoitettavan pientalorakentamista. 5.3 Meluntorjunnan tarve Meluntorjunnan tarvetta on tarkasteltu yleispiirteisesti suunnittelun vaiheesta johtuen. Meluntorjunnan tarpeeseen vaikuttaa tien lopullinen (tarkka) linjaus sekä korkeusasema, ja yksityiskohtainen meluntorjunta tuleekin suunnitella valitulle vaihtoehdolle suunnittelun edettyä. Alustava arvio meluntorjunnasta on esitetty taulukoissa 5 ja 6. Vaihtoehdon VE2016 meluntorjuntatilanne taulukon 5 mukaisilla meluesteillä on esitetty melukarttaliitteissä 1.2A ja 1.2B. Vastaavasti vaihtoehdon VE2013 meluntorjuntatilanne taulukon 6 mukaisilla meluesteillä on esitetty liitteissä 2.2A ja 2.2B. Meluntorjunnassa on oletettu, että melusuojaus tehdään maavallien avulla, mikäli maastonmuodot sen mahdollistavat ja tien reuna alueella on riittävästi tilaa vallille. Joillakin alueilla melusuojaus voidaan mahdollisesti toteuttaa myös noin 1,4 1,6 m melukaiteella/ aidalla. Kaidetta voidaan yleensä käyttää, jos vaimennuksen tarve on enintään 5 db ja suojattavat kohteet sijaitsevat tien kanssa samassa korkeusasemassa tai sen alapuolella. Suunniteltujen asuinrakennusten suojaamiseksi ei ole tarkasteltu meluntorjuntaa, koska niiden osalta melusuojaus voidaan mahdollisesti toteuttaa tonttikohtaisilla toimenpiteillä (suojaava massoittelu). Taulukko 5. Alustava arvio melusuojauksen tarpeesta vaihtoehdolla VE2016 Vaihtoehto VE2016 Melueste Paaluväli, puoli Pituus Arvio meluesteen tyypistä Me1 noin 0 750, vasen noin 750 1000 m 1 Valli Me2 noin 300 750, oikea noin 450 m Valli Me3 noin 800 1150 vasen noin 350 m Valli tai kaide Me4 noin 800 1000 oikea noin 200 m Valli tai kaide Me5 noin 1950 2550, oikea noin 600 m Valli Me6 noin 2150 2450 vasen noin 300 m Valli tai aita Me7 noin 2700 2940 oikea noin 240 m Valli tai aita Me8 noin 2800 tarkastelualueen loppupää, vasen vähintään 200 m Kaide tai aita 2 Meluntorjunnan yhteispituus on noin 3090 3340 m 1 Meluestettä tulee Puolarinmetsänkadun risteyksen läheisyydessä jatkaa Puolarinmetsänkadun suuntaisesti lounaaseen riittävän suojauksen aikaansaamiseksi. 2 Alueelle ei tilanpuutteen ja maastonmuotojen johdosta todennäköisesti voi sijoittaa meluvallia. Melukaiteella ei maastonmuodosta johtuen todennäköisesti saavuteta riittävää suojausta ohjearvotason saavuttamiseksi. 9

Tieliikennemeluselvitys Taulukko 6. Alustava arvio melusuojauksesta vaihtoehdolla VE2013 Vaihtoehto VE2013 Melueste Paaluväli, puoli Pituus Arvio meluesteen tyypistä Me1 noin 0 750, vasen noin 750 1000 m 1 Valli, mahdollisten liittymien kohdalla kaide Me2 noin 300 750, oikea noin 450 m Valli, mahdollisten liittymien kohdalla kaide Me3 noin 800 1150 vasen noin 350 m Valli tai kaide Me4 noin 800 1000 oikea noin 200 m Valli tai kaide Me5 noin 2150 2250, oikea noin 100 m Aita leikkauksen päällä Me6 noin 2200 2700 oikea noin 500 m Valli tai aita Me7 noin 3130 3310 oikea noin 180 m Valli tai aita Me8 noin 3100 tarkastelualueen pohjoispää, vasen vähintään 300 m Kaide tai aita 2 Meluntorjunnan yhteispituus on noin 2830 3080 m 1 Meluestettä tulee Puolarinmetsänkadun risteyksen läheisyydessä jatkaa Puolarinmetsänkadun suuntaisesti lounaaseen riittävän suojauksen aikaansaamiseksi. 2 Alueelle ei tilanpuutteen ja maastonmuotojen johdosta todennäköisesti voi sijoittaa meluvallia. Melukaiteella ei maastonmuodosta johtuen todennäköisesti saavuteta riittävää suojausta ohjearvotason saavuttamiseksi. Meluntorjunnan kokonaispituus ei arvioinnin perusteella merkittävästi poikkea vaihtoehtojen välillä. Etenkin tarkastelualueen eteläosassa meluntorjunnan tarve on kummassakin vaihtoehdossa sama. Linjausten jatkosuunnittelussa tulee huomioida meluntorjunnan tarve ja kiinnittää huomiota erityisesti risteysten ja kevyenliikenteen väyläjärjestelyjen suunnitteluun, jotta ne mahdollistavat meluntorjunnan toteuttamisen mahdollisimman tehokkaasti ja edullisesti. Liitteissä 1.2 ja 2.2 melutaso ylittyy joidenkin, liittymien läheisyydessä sijaitsevien, asuinrakennusten alueilla. Mahdollisuuksien mukaan tien reunaan tulee jättää tarvittaviin kohtiin tilaa meluvallille, jotta vältytään esim. korkeiden meluaitojen rakentamiselta, jotka kasvattavat kustannuksia. 6 TULOSTEN TARKASTELU Ulko oleskelualueiden melutasojen tarkastelussa on asuin ja lomarakennuksille sovellettu valtioneuvoston päätöksen asuinalueiden ohjearvoja, jotka ovat päivällä L Aeq,7 22 55 db(a) ja yöllä L Aeq,22 7 50 db(a). Saarnilaakson koulun osalta meluntorjunta on mitoitettu siten, että Espoonväylän puoleisella pihaalueella päiväajan ohjearvo 55 db(a) ei ylity. Päiväajan keskiäänitason ohjearvon 55 db(a) ylittävällä alueella ilman meluntorjuntaa on 100 asuinrakennusta vaihtoehdossa VE2016 ja 74 asuinrakennusta vaihtoehdossa VE2013. Rakennuksista nykyisiä (jo rakennettuja) on 72 ja 60 rakennusta. Alueen eteläosassa linjaukset kulkevat lähellä toisiaan ja melutaso ympäristön asuinkiinteistöillä on laskennan perusteella likimain sama. Tarkastelualueen pohjoisosassa vaihtoehdon VE2016 tapauksessa ohjearvot ylittävän melun alueella sijaitsee enemmän nykyisiä asuinrakennuksia, koska melua kulkeutuu paaluvälillä 2100 2400 oikealla puolella sijaitsevan Riimukallion alueelle. Meluntorjunnan tarve on metrimääräisesti hieman suurempi vaihtoehdossa VE2016, mutta ero on tarkastelun tarkkuus huomioiden pieni. Suunnitellun maankäytön tarkastellut havainnemassoittelut ovat hyvin suojan puoleisia piha alueita suojaavia. Laskennan perusteella melutasot saadaan tien läheisilläkin asuinalueilla hallintaan, kun rakennusmassa on tiensuuntaan riittävän yhtenäinen ja oleskelu alueet sijoitetaan rakennusmassan suojaan. Joillakin alueilla saatetaan tarvita tonttikohtaisia meluntorjuntatoimenpiteitä. Asuinpientalorakentamista ei suositella suunnitellun väylän läheisyyteen alueille, joilla ohjearvot ylittyvät. 10

Tieliikennemeluselvitys Ilman meluntorjuntaa Saarnilaakson koulun piha alueen melutaso pääosin ylittää päiväajan ohjearvon 55 db(a). Päiväajan keskiäänitaso Espoonväylän puoleisella piha alueella on noin 55 60 db(a). Meluntorjunnaksi Espoonväylälle on esitetty +3 m tien tasausviivasta korkeaa vallia tai aitaa. Meluntorjunnalla piha alueen melutaso alittaa ohjearvon. Melutasojen laskennassa Espoonväylän ajonopeutena koko tarkastelualueella on käytetty 60 km/h, jonka voidaan arvioida kuvaavan pahinta mahdollista tilannetta väylän ympäristöön aiheutuvan liikennemelun kannalta. Jos toteutuva ajonopeus on laskennassa käytettyä pienempi, on liikenteen aiheuttama melutaso alhaisempi. Nopeudella 50 km/h tieliikenteen melupäästö on noin kaksi (2) desibeliä pienempi ja nopeudella 40 km/h noin neljä (4) desibeliä pienempi kuin nopeudella 60 km/h. 7 LISÄTIETOA Jani Kankare Toni Hägerth Promethor Oy Promethor Oy puh. 040 574 0028 puh. 040 843 6485 sp. jani.kankare@promethor.fi sp. toni.hagerth@promethor.fi 8 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 11

2+400 1+800 1+000 800 600 400 2+800 2+600 2+200 2+000 1+600 1+400 1+200 200 Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 1.1A 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035. Linjaus VE2016. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

2+400 1+800 1+000 800 600 400 2+800 2+600 2+200 2+000 1+600 1+400 1+200 200 Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 1.1B 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035. Linjaus VE2016. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

2+400 1+800 Valli Me7 h=tsv+3 m Valli Me5 h=tsv+5 m 1+000 Kaide Me4 h=1,4 m 800 600 400 Valli Me2 2+800 2+600 2+200 Valli Me6 2+000 1+600 1+400 1+200 Kaide Me3 h=1,6 m 200 h=4 m Kaide Me8 h=1,6 m Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 1.2A 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035 meluntorjunnalla. Linjaus VE2016. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

2+400 1+800 Valli Me7 h=tsv+3 m Valli Me5 h=tsv+5 m 1+000 Kaide Me4 h=1,4 m 800 600 400 Valli Me2 2+800 2+600 2+200 Valli Me6 2+000 1+600 1+400 1+200 Kaide Me3 h=1,6 m 200 h=4 m Kaide Me8 h=1,6 m Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 1.2B 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035 meluntorjunnalla. Linjaus VE2016. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

3+200 1+000 800 600 400 200 1+200 3+400 3+000 2+800 2+000 1+800 1+600 1+400 2+600 2+400 2+200 Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 2.1A 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035. Linjaus VE2013. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

3+200 1+000 800 600 400 200 1+200 3+400 3+000 2+800 2+000 1+800 1+600 1+400 2+600 2+400 2+200 Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 2.1B 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035. Linjaus VE2013. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

Valli Me2 Valli Me7 h=tsv+3 m 1+000 Kaide Me4 h=1,4 m 800 600 400 Valli Me2 h=tsv+5 m 3+200 1+200 Kaide Me3 h=1,6 m 200 3+400 3+000 2+800 Valli Me6 h=tsv+5 m 2+000 1+800 1+600 1+400 h=4 m Kaide Me8 h=1,6 m 2+600 2+400 2+200 Aita Me5 h=2 m Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 2.2A 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035 meluntorjunnalla. Linjaus VE2013. Päiväajan keskiäänitaso LAeq7-22. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta

Valli Me2 Valli Me7 h=tsv+3 m 1+000 Kaide Me4 h=1,4 m 800 600 400 Valli Me2 h=tsv+5 m 3+200 1+200 Kaide Me3 h=1,6 m 200 3+400 3+000 2+800 Valli Me6 h=tsv+5 m 2+000 1+800 1+600 1+400 h=4 m Kaide Me8 h=1,6 m 2+600 2+400 2+200 Aita Me5 h=2 m Liikennemääräennuste vuodelle 2035. Tie (osuus) / KAVL / Raskaan liikenteen osuus / ajonopeus Espoonväylä (Nöykkiönkadun eteläpuoli) / 30300-34600 / 8 % / 60km/h Espoonväylä (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 37200 / 8 % / 60km/h Finnoontie (Puolarmetsänkatu-Nöykkiönkatu) / 1500-3900 / 8 % / 50 km/h Finnoontie (Nöykkiönkadun pohjoispuoli) / 2200 / 8 % / 50-60 km/h Finnoontie (Hösmärintien pohjoispuoli) / 29400 / 8 % / 50 km/h Nöykkiönkatu / 11000-12200 / 4 % / 50 km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylän itäpuoli) / 13100 / 8 % / 60km/h Puolarmetsänkatu (Espoonväylä-Finnoontie) / 4400 / 8 % / 60km/h Hösmärintie / 11400 / 4 % / 40 km/h Sunantie / 5400-6200 / 4 % / 40 km/h Päiväaikaisen liikenteen osuus on 90 % koko liikenteestä. Liite 2.2B 45.0...50.0 db(a) 50.0...55.0 db(a) 55.0...60.0 db(a) 60.0...65.0 db(a) 65.0...70.0 db(a) 70.0...75.0 db(a) 75.0... db(a) PR4023-Y01 Koordinaattijärjestelmä ETRS-GK25 Korkeusjärjestelmä N2000 Mittakaava 1:10000 (A3) Tieliikennemeluselvitys. Espoonväylän jatke välillä Puolarmetsänkatu - Hösmärintie, Espoo. Ennustetilanne v. 2035 meluntorjunnalla. Linjaus VE2013. Yöajan keskiäänitaso LAeq22-7. 7.2.2017 Laskentakorkeus 2 m maan pinnasta