EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2017 COM(2017) 290 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vaikutukset Euroopan unionin vuoden 2018 talousarvioon ja myöhempiin talousarvioihin, jos vuosien 2014 2020 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta ei hyväksytä FI FI
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Vaikutukset Euroopan unionin vuoden 2018 talousarvioon ja myöhempiin talousarvioihin, jos vuosien 2014 2020 monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta ei hyväksytä Komission 30. toukokuuta 2017 hyväksymä esitys vuoden 2018 talousarvioksi 1 on laadittu olettaen, että monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistus hyväksytään. Tässä tiedonannossa tarkastellaan niitä vaikutuksia, joita talousarvioon aiheutuu, jos välitarkistusta ei hyväksytä. 1. Euroopan unionin talousarvioon kohdistuvat haasteet Euroopan unionin (EU) talousarvio on kooltaan rajallinen (noin 1 % EU:n bruttokansantulosta). Se on kuitenkin keskeinen väline, jonka avulla unioni voi saada aikaan tuloksia kansalaistensa hyväksi. Talousarviossa on kyse ennen kaikkea investoinneista ja resurssien keskittämisestä aloille, joilla EU:n toimet ovat tarkoituksenmukaisia, kuten liikenne-, viestintä- ja energiaverkkojen parantaminen kaikissa EU-maissa, ympäristönsuojelu ja maaseutualueiden kehittäminen, talouden kilpailukyvyn parantaminen, tutkijoiden kansainvälisten yhteistyöryhmien ja nuorten ulkomailla opiskelun tukeminen sekä alueiden välisen koheesion edistäminen. EU:n talousarviolla lisätään myös vakautta ja ennakoitavuutta. Sille on luotu monivuotisessa rahoituskehyksessä puitteet, jotka ovat voimassa viidestä seitsemään vuoteen ja joissa vahvistetaan vuotuiset enimmäismäärät EU:n menoille eri politiikan aloilla. Tällä hetkellä EU:n talousarvion rakenteeseen kohdistuu kuitenkin suuria haasteita maailmassa, josta on tullut aiempaa monimutkaisempi ja arvaamattomampi. Euroopan unionin on selvittävä useista mittavista pitkän aikavälin haasteista. Pahin talouskriisi sitten toisen maailmansodan on jättänyt jälkensä talouteen. Selviytyäkseen EU:n on palattava kestävälle kasvu-uralle ja löydettävä ratkaisut syrjäytymiseen ja nuorisotyöttömyyteen. Muuttoliikekriisi on osoittanut, että pelkkä humanitaarisen avun ja suojan tarjoaminen pakolaisille ei riitä: EU:n on myös suojeltava ulkorajojaan ja puututtava muuttoliikkeen perimmäisiin syihin. Terrori-iskut ovat ravistelleet yhteiskuntiamme, ja niiden takia tarvitaan tuloksellisempaa turvallisuus- ja tiedustelupalvelujen yhteistyötä. EU:n talousarvion avulla olisi voitava toteuttaa monivuotisen rahoituskehyksen alustavat suunnitelmat ja lisäksi mukautua ripeästi uusiin haasteisiin ja saada nopeasti aikaan tuloksia käytännön tasolla. EU:n talousarviota on jo venytetty niin pitkälle kuin mahdollista, jotta voidaan vastata muuttuviin olosuhteisiin: käyttämättömiä liikkumavaroja ja joustovaraa on hyödynnetty tehokkaasti muun muassa a) perustamalla Euroopan investointiohjelman puitteissa Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR), b) vastaamalla muuttoliike-, pakolais- ja 1 Euroopan komission ennakkoarvio varainhoitovuodelle 2018 (SEC(2017) 250, toukokuu 2017). 2
turvallisuuskriisin aiheuttamiin haasteisiin ja c) osoittamalla rahoitusta uusiin aloitteisiin, joita ovat muun muassa nuorisotyöllisyysaloite, Euroopan solidaarisuusjoukot ja piakkoin esitettävä Euroopan puolustusalan teollisen kehittämisen ohjelmaa koskeva ehdotus. EU:n talousarvion valmiudet reagoida uusiin odottamattomiin tapahtumiin vuosina 2017 2020 ovat huomattavasti heikentyneet. 2. Laaja poliittinen yhteisymmärrys välitarkistuksesta Komissio ehdotti syyskuussa 2016 vuosia 2014 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta. Sen tärkein tavoite oli kasvattaa rahoitusta ja joustovaraa, jotta talousarviosta voidaan myös jatkossa rahoittaa asianmukaisesti kahta keskeistä poliittista painopistealuetta kasvua ja työllisyyttä sekä muuttoliikkeen aiheuttamiin haasteisiin vastaamista ja lisätä talousarvion joustavuutta ja mukautumiskykyä. Kolmen toimielimen välillä järjestettyjen tiiviiden neuvottelujen jälkeen välitarkistuksesta päästiin yksimielisesti sopimukseen neuvostossa 7. maaliskuuta 2017. Euroopan parlamentti puolestaan antoi 5. huhtikuuta suostumuksensa välitarkistuspakettia koskevaan kompromissiehdotukseen, joka käsitti monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen lisäksi useita poliittisia sopimuksia erityisesti tiettyjen ohjelmien määrärahojen lisäämisestä. Yleisten asioiden neuvoston oli tarkoitus 25. huhtikuuta hyväksyä lopullisesti monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointi asianmukaisia menettelyjä noudattaen. Kyseinen kohta kuitenkin poistettiin asialistalta Yhdistyneen kuningaskunnan viime hetkellä esittämän pyynnön takia. Se perusteli asiaa sillä, että maan hallitus ei saa tehdä tärkeitä päätöksiä juuri ennen vaaleja. Neuvoston odotetaan hyväksyvän välitarkistuksen virallisesti pian Yhdistyneen kuningaskunnan 8. kesäkuuta pidettävien vaalien jälkeen, kun vaaleja edeltävät rajoittavat säännöt eivät enää estä Yhdistyneen kuningaskunnan osallistumista päätöksentekoon. Koska Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat päässeet välitarkistuksesta laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen, vuoden 2018 talousarvioesityksessä otetaan jo ennakoivasti huomioon tämä muodollinen hyväksyminen. Siihen on siten sisällytetty ne välitarkistuksen osa-alueet, jotka koskevat vuotta 2018. 3. Mitä välitarkistus kattaa? Välitarkistus tarjoaa EU:lle merkittävästi liikkumavaraa reagoida uusiin tapahtumiin vuoteen 2020 asti. Vaikka se ei lisää talousarvion enimmäismääriä, se mahdollistaa menojen kasvattamisen ja lisää joustovaraa tietyillä aloilla, joista on sovittu Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä. Välitarkistuksen avulla voidaan monivuotisen rahoituskehyksen sovitun enimmäismäärän puitteissa lisätä menoja vuosina 2017 2020 noin 6 miljardia euroa erityisesti seuraavilla aloilla: 3
- nuorisotyöttömyys (1,2 miljardia euroa nuorisotyöllisyysaloitteeseen, minkä lisäksi Euroopan sosiaalirahastosta osoitetaan vastaava määrä) - turvallisuus ja muuttoliikkeen EU:n sisäinen ulottuvuus (2,5 miljardia euroa esim. eurooppalaiselle raja- ja merivartiostolle, Europolille, Euroopan unionin turvapaikkavirastolle, uuteen rajanylitystietojärjestelmään ja pakolaisille tarkoitettuun hätäapuun) - muuttoliikkeen perimmäisiin syihin puuttuminen (1,4 miljardia euroa pääasiassa uuteen kumppanuuskehykseen Afrikan maiden kanssa sekä Euroopan kestävän kehityksen rahastoon (EKKR) osana ulkoista investointiohjelmaa) - Erasmus+-ohjelma (100 miljoonaa euroa, joilla tuetaan myös Euroopan solidaarisuusjoukkoja) - kasvua tehokkaasti edistävien ohjelmien tukeminen (775 miljoonaa euroa Horisontti 2020 -ohjelmaan, Verkkojen Eurooppa -välineeseen, COSME-ohjelmaan, ESIRrahaston jatkamiseen ja Wifi4EU-aloitteeseen). Hyväksytty välitarkistus tarjoaisi myös huomattavasti lisää joustovaraa uusien hätätilanteiden rahoittamisessa (vähintään 1,3 miljardia euroa jo vuodesta 2017 alkaen). Tämä on ratkaisevan tärkeää, sillä ilman joustavuuden lisäämistä Euroopan unioni ei seuraavien kolmen vuoden aikana kykene vastaamaan mahdollisiin odottamattomiin tapahtumiin riittävän tehokkaasti. Lopuksi välitarkistus lisää joustovaraa, jotta maksumäärärahojen käyttämättömät liikkumavarat voidaan siirtää vuosille 2019 2020. Tämä lisää varmuutta siitä, että kyseisten vuosien maksumäärärahojen enimmäismäärät riittävät kaikkien rakennerahastojen täytäntöönpanosta johtuvien maksujen suorittamiseen ajallaan aiheuttamatta vuosien 2013 2015 kaltaista maksamatta olevien laskujen sumaa, joka herätti suurta levottomuutta Euroopan parlamentissa. 4. Mitä tapahtuu, jos välitarkistusta ei hyväksytä? Lainsäädäntövallan käyttäjä on jo hyväksynyt jotkin välitarkistuksen osatekijät, ja ne sisältyvät vuoden 2017 talousarvioon (lähinnä 750 miljoonaa euroa kumppanuuskehykseen Afrikan maiden kanssa), tai ne on tarkoitus sisällyttää pian tekemällä vuotta 2017 koskevia lisätalousarvioita, joille on jo saatu ennalta poliittinen hyväksyntä (ensimmäinen 500 miljoonan euron erä nuorisotyöttömyysaloitteeseen ja 275 miljoonaa euroa EKKR:ään). Sen sijaan kaikki muut edellä mainitut kautta 2018 2020 koskevat lisämenot olisivat uhattuina, koska niiden ei enää voitaisi olettaa olevan poliittisesti ennalta hyväksyttyjä. Tämä koskee ennen kaikkea puuttuvaa 700 miljoonan euron rahoitusta nuorisotyöllisyysaloitteeseen mikä olisi EU:lta kielteinen signaali tukea tarvitseville nuorille ja muihin rahastoihin, joista tuetaan koulutusta, tutkimusta, investointeja ja kasvua. Välitarkistuksen hyväksymättä jättäminen vaikuttaisi myös Horisontti 2020 -ohjelmaan, josta tuetaan tutkimusyhteistyötä ja innovatiivisia pk-yrityksiä, ja Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosioon, jonka avulla toteutetaan Euroopan laajuiset verkot. Puutteellinen rahoitus koskisi myös WiFi4EU-aloitetta, jonka tarkoituksena on tarjota langaton verkkoyhteys 4
paikallisyhteisöille kaikkialla unionissa, sekä uusia ehdotuksia, kuten Euroopan solidaarisuusjoukkoja ja Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelmaa. Vaarassa voisivat olla myös määrärahat, joita tarvitaan, jotta voidaan vastata muuttoliikkeeseen ja ulkorajojen valvontaan liittyviin haasteisiin, sillä Euroopan parlamentti ja neuvosto eivät ole vielä hyväksyneet eräitä komission ehdotuksia, erityisesti Dublin-asetusta tai makrotaloudellisen rahoitusavun valmiuksia. Käytettävissä ei myöskään olisi ylimääräistä joustovaraa. Tämä heikentäisi olennaisesti EU:n talousarvion kykyä tarjota asianmukaista rahoitusta, jotta voidaan reagoida odottamattomiin tapahtumiin erityisesti muuttoliikkeen alalla, esimerkiksi siinä tapauksessa, että Eurooppaneuvosto päättää pidentää Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen voimassaoloa. Jos monivuotisen rahoituskehyksen välitarkistusta ei hyväksytä, ainoa vuoden 2018 talousarvioesityksessä mahdollinen joustovara, jonka avulla voidaan rahoittaa muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen tai Turkin-pakolaisavun koordinointivälineen mahdolliseen jatkamiseen liittyviä lisätarpeita, edellyttäisi muilla politiikan aloilla, kuten maataloudessa, käytettävissä olevien liikkumavarojen supistamista. Toinen esimerkki välitarkistuksen hyväksymättä jättämisen välittömistä vaikutuksista on luonnonkatastrofien tapauksessa annettava yhteisvastuullinen tuki, jota Italia on pyytänyt selviytyäkseen vuoden 2016 maanjäristysten aiheuttamista tuhoista. Ilman välitarkistuksen tarjoamaa joustavuutta EU:lla olisi hyvin vähän määrärahoja toimia tässä tapauksessa tai muiden suurten luonnonkatastrofien tai muiden kansainvälisten kriisien tai odottamattomien tapahtumien sattuessa. Kaikki nämä vaikutukset katsottaisiin osoitukseksi Euroopan yhtenäisyyden puutteesta ja kyvyttömyydestä reagoida äkillisissä kriisitilanteissa. 5. Valmistautuminen tulevaan Kuten valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta todetaan, EU on viimeisten 60 vuoden aikana saanut aikaan huomattavasti tuloksia, joista on hyötyä unionin kansalaisille. Vaikka Euroopan yhdentymiselle on nykyään olemassa vahva tuki ja unioniin kohdistuu suuria odotuksia siitä, että se voi tehdä yhteisen edun hyväksi vielä enemmän, kuilu odotusten ja EU:n valmiuksien välillä kasvaa jatkuvasti varsinkin sen takia, että unionin taloudelliset varat ovat rajalliset. Välitarkistuksen nopea hyväksyminen on erittäin tärkeä askel oikeaan suuntaan. Sen avulla voidaan parantaa turvallisuutta, hallita muuttovirtoja, kuroa umpeen rahoitus- ja talouskriisistä johtuva investointivaje ja edistää työllisyyttä ja erityisesti nuorisotyöllisyyttä. Mikäli välitarkistusta ei hyväksytä, vuoden 2018 talousarviota on muutettava välittömästi. Tämä puolestaan heikentäisi EU:n talousarvion kykyä reagoida mahdollisiin uusiin hätätilanteisiin. 5