Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevalta tilalta Isokangas II RN:o 76:0, Siikajoki

PÄÄTÖS Nro 53/2013/2 Dnro PSAVI/24/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen 20.6.2013 ASIA HAKIJA Maa-ainesten ottaminen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevalta tilalta Isokangas II RN:o 76:0, Siikajoki Koneurakointi Tapani Mustonen Ky Siikajoentie 686 92350 Revonlahti

2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUKSEN VIREILLETULO... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 3 Luvat ja päätökset... 3 Kaavoitustilanne... 3 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 4 LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 4 Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus... 4 Maa-ainesten ottosuunnitelma... 4 Maisemointi ja alueen jälkikäyttö... 5 Hanketta koskevat sopimukset... 6 Pohjavesialueet ja pohjavedenottamon suojavyöhykkeet... 6 Hankkeen vaikutukset... 7 Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista... 8 Tarkkailu... 9 HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN... 9 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN... 9 LAUSUNTO... 9 MUISTUTUKSET... 11 HAKIJAN SELITYS... 13 HAKIJAN SELITYKSESTÄ ANNETTU LAUSUNTO... 15 TARKASTUS JA HAKEMUKSEN MUUTOS... 16 MERKINNÄT... 16 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU... 16 Luparatkaisu... 16 Lupamääräykset... 17 Perustelut... 19 Luparatkaisun perustelut... 19 Lupamääräysten perustelut... 21 Sovelletut säännökset... 22 Lausuntoon ja muistutuksiin vastaaminen... 22 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 22 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN... 22 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 22 MUUTOKSENHAKU... 24

3 HAKEMUKSEN VIREILLETULO Koneurakointi Tapani Mustonen Ky on 2.4.2012 aluehallintovirastossa vireille panemassaan ja myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt lupaa maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta Alhonmäen alueella sijaitsevalta tilalta Isokangas II RN:o 76:0 Siikajoen kunnassa. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin 5) kohta ja 1 luvun 7 :n 1 momentti HANKETTA KOSKEVAT LUVAT, PÄÄTÖKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Luvat ja päätökset Kaavoitustilanne Asiaan liittyvät päätökset Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt 12.1.2001 Jussi Hankalalle luvan maa-ainesten ottoon pohjavedenpinnan alapuolelta suunnitellun ottoalueen länsipuolella sijaitsevilta tiloilta Pykälö, Hankala ja Sorakuula. Myöhemmin toteutuneen yrityskaupan johdosta lupa on siirtynyt Lemminkäinen Oyj:lle. Vuonna 2003 Lemminkäinen Oyj on hakenut muutosta pohjavedenpinnan alapuoliseen ottoon. Muutoksessa oli kyse maaainesten ottosyvyyden kasvattamisesta, johon Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt luvan vuonna 2004. Vuonna 2008 Lemminkäinen Oyj:n infrarakentamisliiketoiminta on siirretty perustetulle tytäryhtiölle Lemminkäinen lnfra Oy:lle, minkä yhteydessä lupa on siirretty perustetun tytäryhtiön nimiin. Ottoalueen välittömässä läheisyydessä, haetun ottoalueen eteläpuolella, on Siikajoen Betonitukku Oy:llä lupa maa-ainesten ottoon. Pohjois- Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt toimintaan luvan. Pohjavedenpinnan ylä- ja alapuolelta saadaan ottaa maa-aineksia 11,4 hehtaarin alueelta yhteensä 1 990 000 m 3 enintään korkeuteen N 60 + 0,00 m asti. Ympäristölupaviraston lupa ja Siikajoen kunnan myöntämä maa-ainesten ottolupa ovat voimassa 30.4.2017 saakka. Siikajoen Betonitukku Oy:n ottotoiminnasta syntyvä allas yhdistyy Lemminkäinen lnfra Oy:n ottotoiminnasta syntyvään pohjavesialtaaseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa alueella on merkinnät: 1. Maa-ainesten ottoalue: Merkinnällä osoitetaan seudullisesti merkittävät maa-ainesten ottoalueet ja kalliokiviainesten ottopaikat.

2. Pohjavesialue: Merkinnällä osoitetaan yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeät (1. luokan) ja vedenhankintaan soveltuvat (2. luokan) pohjavesialueet. 3. Tärkeä pohjavesivyöhyke: Merkinnällä osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. 4 HANKKEEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lähin asutus sijaitsee Siikajoen Lumijoen tien varressa, tilan pohjoispuolella, noin 500 metrin päässä ottoalueesta. Länsireuna rajoittuu Lemminkäinen Infra Oy:n ja eteläreunassa Siikajoen Betonitukku Oy:n ottoalueeseen. Kulku alueelle järjestetään tilojen Isokangas II sekä Kuivala rajalla olevaa vanhaa tiepohjaa pitkin. Kulun järjestämisestä ja tieyhteyden kunnossapidosta sovitaan tilan Kuivala omistajan kanssa. LUPAHAKEMUKSEN SISÄLTÖ Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus Maa-ainesten ottosuunnitelma Hakija on tutkinut tilan maa-ainesten laatua ja määrää vuonna 2011. Tutkimuksissa on todettu nykyisiin, Lemminkäinen Oy:n sekä Siikajoen Betonitukku Oy:n pohjavedenpinnan alapuolelle myönnettyihin ottoalueisiin rajoittuvalla tilan Isokangas II osalla hyvälaatuista, maarakentamiseen soveltuvaa hiekkaa ja kivistä hiekkaa. Tilan etelä- ja länsipuolinen alue Alhonmäen sora- ja hiekkaesiintymästä ovat tälläkin hetkellä maa-ainesten ottoaluetta. Maa-aineksia ei ole tilalla Isokangas II aikaisemmin otettu. Hakija on katsonut, että laajentamalla ottotoimintaa myös mainitulle tilalle, voidaan toiminnalla välttää muiden maa-ainesalueiden käyttöönottoa sekä säästää kustannuksia Alhonmäen tulevan käytön siitä mitenkään vaarantumatta. Hakijalle maa-ainesten otosta on huomattava taloudellinen merkitys. Maaainesten (hiekan) hinta Siikajoen alueella pohjavedenpinnan alapuolelta nostettuna on noin 0,5 /kiinto-m 3. Lupaa haetaan hiekan ja soran ottamiseen tilalta Isokangas II RN:o 76:0 Siikajoen Alhonmäen alueella, jota koskeva yleissuunnitelma on tehty vuonna 2000. Yleissuunnitelman mukaan alueelle muodostetaan laajahko vesialue, jonka loppukäyttönä tulee olemaan virkistyskäyttö. Yleissuunnitelma on hyväksytty alueen käyttöä ohjaavaksi, eikä kaivutoiminnoilla ja jälkikäytöllä ole suunnitelman ja lausuntojen mukaan haittaa alueen pohjavesivarojen käytölle. Yleissuunnitelman mukaisesti maa-aineksia ottaa tällä hetkellä länsipuolisella tilalla Pykälö 5:154 Lemminkäinen Infra Oy sekä eteläpuolisella tilalla

Maisemointi ja alueen jälkikäyttö Kivitukku RN:o 75:1 (luvan myöntämisvaiheessa Jäkäläkangas RN:o 75:0) Siikajoen Betonitukku Oy. Molemmille tiloille on myönnetty maa-ainesten ottolupa sekä vesilain mukainen lupa pohjavedenpinnan alapuoliselle otolle. Tilalla Pykälö maa-ainesten otto on edennyt pohjavedenpinnan alapuolelle. Suunnitellun ottoalueen eteläosa tulee olemaan pohjavedenpinnan alapuolista ottoa. Otto yhdistetään tilojen Pykälö ja Kivitukku vesialtaisiin siten, että tilojen rajoille ei synny välikannaksia. Suunnitellun ottoalueen pohjoisosassa pohjavedenpinnan yläpuolelle jätetään kahden metrin suojakerros. Alueella on tehty tammikuussa 2011 kuusi noin neljän metrin syvyistä koekuoppaa. Alueen eteläosassa, koekuopissa 1, 2 ja 6, maa-aines oli karkeinta vaihdellen hiekasta soraiseen hiekkaan. Koekuopissa 3, 4 ja 5 maaaines oli hiekkaa, pintaosassa oli ohuita soraisen hiekan kerroksia. Koekuoppien 3, 4 ja 5 pohjalla, 3 4 metrin syvyydellä maanpinnasta eli likimain tasolla N 60 + 15,0 15,5 m kaivu päättyi silttiseen kerrokseen. Kerroksen paksuus ei ole tiedossa. Kerroksen päällä olevat hiekat ovat rantavalleiksi kasautuneita hiekkoja. Vallien välisissä painanteissa silttinen kerros on lähellä maanpintaa ja kasvillisuus sen myötä on suokasvillisuutta. Suunnitellun ottoalueen eteläosassa, noin 1,0 hehtaarin alueella, otto on myös pohjavedenpinnan alapuolista. Otto ulotetaan tasolle N 60 + 0,0 m eli samalle tasolle kuin eteläpuolisella, Siikajoen Betonitukku Oy:n ottoalueella. Länsipuolisella, Lemminkäinen Infra Oy:n ottoalueella ottoluvan mukainen ottotaso on N 60 5,0 m. Altaat yhdistetään eikä rajoille jätetä välikannaksia. Ottoalueen pohjoisosalla, noin 50 100 metrin levyisellä alueella pohjavedenpinnan alapuolisen oton alueesta pohjoiseen otto ulotetaan tasolle N 60 + 15,5 m, jolloin pohjaveteen jää noin kahden metrin suojakerros. Ottoalueen pohjoisosassa otto rajoittuu silttiseen kerrokseen rantavallien välisessä painanteessa. Ottoalueen koko on noin 5,9 ha, josta noin 1,0 ha on edellä mainitun mukaan pohjavedenpinnan alapuolista ottoa. Luiskaukset tehdään kaltevuudella 1:3 pohjaveden yläpuolisen oton alueella. Vesialtaan reunassa, tasolle 2 metriä pohjavedenpinnan alapuolelle luiskakaltevuus on 1:3, tämän alapuolella 1:1. Hiekan ja soran ottomäärä on yhteensä 200 000 m 3. Lupaa haetaan 10 vuodeksi. Pohjavedenpinnan yläpuolisen oton alueella luiskaukset tehdään kaltevuudella 1:3 ja alue metsitetään. Pohjavedenpinnan yläpuolelle jää ylimpienkin pohjavedenkorkeuksien aikana vähintään kahden metrin suojakerros, joten metsän kasvulle on hyvät edellytykset. 5

Hanketta koskevat sopimukset Koska ottoalue sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella, jälkihoito tehdään vaiheittain, vähintään ympäristöoppaassa (Ympäristöopas 85, YM 2001) esitetyn vaativan tason periaatteiden mukaisesti. Hiekkakerros peitetään alueelta poistetuilla tai muulla soveltuvalla puhtaalla pintamaalla 10 20 cm:n kerroksena ja humusaines sekoitetaan hiekkaiseen pohjaan. Puusto palautetaan kylvämällä ja/tai istuttamalla. Oton jälkeen alue jää metsätalouskäyttöön. Jälkihoidon ja pohjaveden tilaa seurataan vähintään kaksi vuotta alueen muiden toimijoiden kanssa yhteistarkkailuna. Hakija on liittänyt hakemussuunnitelmaan muun muassa tilaa Isokangas I koskevan kauppakirjan. Pohjavesialueet ja pohjavedenottamon suojavyöhykkeet Kohde sijaitsee yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeällä (I-luokka) pohjavesialueella Alhonmäki-Isokangas (11 748 001). Hakijan mukaan alueelle on myönnetty useita maa-ainesten ottolupia pohjavedenpinnan yläpuoliselle otolle sekä viereisille tiloille myös pohjavedenpinnan alapuoliselle otolle. Suunniteltu ottoalue sijaitsee suurimmaksi osaksi tehokkaan valuma-alueen ulkopuolella. Pohjaveden alapuolinen otto kohdistuu tehokkaalle valuma-alueelle eli muodostuman soraiselle osalle, kuten viereisten ottoalueidenkin suunnitellut vesialtaat, joista on toteutunut Lemminkäinen Infra Oy:n allas. Aluetta koskien on tehty Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelma. Suunnitelmaosa ja Alueen jälkikäyttösuunnitelman ja suunnitelman ympäristövaikutusten arviointi. Yleissuunnitelmassa suunnitellun vesialtaan itäpuolelle on tutkittu pohjavedenottamon paikka. Selvitysten mukaan vesialtaan kaivamisella ei kuitenkaan ole haitallista vaikutusta mainittuun vedenottamoon, koska pohjaveden virtaus alueella on idästä länteen eli mahdollisen ottamon paikalta ottoalueelle päin. Alhonmäkeen ja sen länsipuolelle tutkitut vedenottamoiden paikat ovat niin kaukana, että tähänastisenkaan ottotoiminnan ei ole todettu vaikuttavan niiden veden laatuun tai määrään. Maanpinta on korkeimmillaan hieman suunnitellun ottoalueen keskiosan eteläpuolella likimain tasolla N 60 + 20,0 m, josta se laskee etelään ja pohjoiseen suunnilleen tasolle +18 +19 m. Alhonmäen alueen havaintoputkista tehtyjen pitkäaikaisten havaintojen perusteella pohjavesi suunnitellulla ottoalueella on keskimäärin tasolla N 60 + 13,5 14,0 m. Pohjaveden päävirtaussuunta alueella on idästä länteen. Lopputilanteessa altaan vesipinnan on Lemminkäinen Infra Oy:n ottoalueen ottosuunnitelmassa arvioitu asettuvan tasolle N 60 + 13,8 m. Maastokäynnillä 13.1.2011 tilan Pykälö vesialtaan jäänpinta oli tasolla +13,23 m. Näiden havaintojen perusteella tulevan vesialtaan pinta tulee olemaan suunnilleen tasolla N 60 + 13,5 m. Naapuritilojen pohjavesitarkkailun tähänastisia tuloksia lupaviranomainen voinee käyttää ottotoiminnan alkutilanteen tuloksina. 6

7 Hankkeen vaikutukset Pohjavesivaikutukset Hakijan mukaan alueen nykyistä tilannetta kuvaa ottosuunnitelman piirros, jossa on esitetty nykyiset ottoalueet ja alueen hydrogeologiset olosuhteet sekä kohteen läheisyyteen arvioitu potentiaalinen pohjavedenottamo. Ympäristövaikutusten arvioinnin kohdassa 4.3.1 Vaikutukset pohjavesiin todetaan, että Esitetty 26 ha:n suuruinen pohjavesilampi tulee vaikuttamaan paikallisesti pohjaveden laatuun... Vaikutukset ulottuvat kuitenkin suppealle alalle... Tästä johtuen vedenpinnan alaisesta kaivusta ei ole odotettavissa haitallisia vaikutuksia lammen alapuolella sijaitsevan Alhonmäen potentiaalisen vedenottamon alueen pohjaveden laadulle. Ottosuunnitelman mukaisesti toteutettuna ei maa-ainesten oton laajentamisesta pienelle osalle tilan Isokangas II aluetta tule olemaan haittaa ympäristölle sen enempää kuin Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelmassa esitetystä maa-ainesten otosta, koska hydrogeologisen kartan mukaan pohjaveden virtaus harjun keskiosalta suuntautuu pohjoiseen ja harjun päävirtaussuunta viereiseen Lemminkäinen Infra Oy:n vesialtaaseen päin. Oton yhteydessä ei pohjavedenpintaa tulla alentamaan, joten otto ei tule heikentämään pohjavesialueen mahdollista myöhempää hyödyntämistä virkistyskäyttöön tai vedenhankintaan. Ympäristövaikutusten arvioinnissa kohdassa 4.4.1. todetaan, että Maaainesten otto tuhoaa Alhonmäen ja Vartinkankaan normaalin metsäkasvillisuuden. Koska alueen metsät ovat enimmäkseen tällä alueella yleisesti esiintyviä metsätyyppejä..., ei normaalin metsäkasvillisuuden tuhoutumisen ympäristövaikutusta voida pitää kovinkaan merkittävänä. Arvioinnin kohdan 4.5. perusteella voidaan todeta, että suunnitellulla ottoalueella ei ole erikoisia luonnonesiintymiä, joihin otto voisi vaikuttaa. Kohdassa 4.6. todetaan, että (yleissuunnitelmassa) Suunnitellut uudet ottoalueet sijoittuvat täydentämään jo tällä hetkellä ottotoiminnan piirissä olevia alueita... Suunnitelmalla ei siten ole kielteisiä vaikutuksia alueen maisemakuvaan. Koska hakijan ottosuunnitelman mukainen ottoalue, noin 5,9 ha, josta 1,0 ha pohjavedenpinnan alapuolista, rajoittuu suoraan yleissuunnitelmassa esitettyyn vesialtaaseen (noin 26 ha), ei sillä tule olemaan enempää kielteisiä vaikutuksia maisemaan kuin muullakaan alueen maa-ainesten otolla. Yleissuunnitelman suunnitelmaosassa tai jälkikäyttösuunnitelmassa ja ympäristövaikutusten arvioinnissa esitettyjen seikkojen perusteella hakija on katsonut, että suunnitellun pohjavesilammikon laajentamisella ei tule olemaan sellaisia kielteisiä vaikutuksia pohjaveteen tai muihin ympäristöseikkoihin, joiden vuoksi ottolupaa ei voitaisi myöntää ottosuunnitelman mukaiselle tilan Isokangas II RN:o 76:0 osalle. Hakijalle ja sen yhteiskunnalliselle toiminnalle on hankkeesta saatava taloudellinen hyöty merkittävästi suurempi kuin yleissuunnitelman asiakirjoissakin todetut merkityksettömät vaikutukset maisemaan, kasvillisuuteen tai pohjaveden mahdolliseen hyödyntämiseen. Suunnitelma-asiakirjan kohdassa 3. todetaan, että... Pohja-

vesilammikoiden alueen maankäyttösuunnitelma on ideatasoinen, sillä lammen toteutumisen ja koon ratkaisee vesioikeus. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on todennut lausunnossaan, että... ottoalue sijoittuu kokonaisuudessaan tämän yleissuunnitelmassa rajatun, uuden merkittävän maa-ainesten lisäottoon tarkoitetun alueen ulkopuolelle, eikä suunniteltu ottaminen siten vastaa yleissuunnitelmaa. Hakijan mukaan ELY-keskus ei lausunnossaan kuitenkaan ole tuonut esille, mitä haitallista vaikutusta olisi sillä, että uutta merkittävää maa-ainesten ottoaluetta laajennettaisiin koskemaan myös hakijan esittämää laajennusta, josta vain noin 1,0 ha kohdistuisi pohjavedenpinnan alapuolelle. ELY-keskus on huomauttanut myös, ettei kahden metrin suojamaakerros ole nykyisten suositusten mukainen huolimatta siitä, että viereisten tilojen suunniteltuun ottoalueeseen rajautuvilla osilla ottolupa on myönnetty myös pohjavedenpinnan alapuolelle ja oton vaikutukset pohjaveteen yhtäkkiä tilojen rajoilla muuttuisivat. Yleissuunnitelman suunnitelmaosan ja ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan oton laajentamisen epäämiselle ei hakijan mielestä ole maaaineslain mukaisia esteitä, koska otto ei vaikuta haitallisesti ympäröivään maisemaan, erikoisiin luonnonesiintymiin tai muihin maa-aineslaissa tarkoitettuihin erityisiin muodostumiin. Vesilain mukaisia esteitä ottoluvan myöntämiseen ei myöskään ole, koska otto ei vaikuta haitallisesti pohjaveteen eikä ELY-keskuskaan lausunnossaan mainitse, että vaikutus pohjaveteen olisi haitallinen. Yleissuunnitelman suunnitelmaosan (26.4.2000) laatinut konsultti on 25.9.2000 tehnyt Jussi Hankalalle maa-ainesten ottosuunnitelman pohjavedenpinnan alapuoliselle otolle muun muassa tilalle RN:o 5:119, joka rajoittuu hakijan omistamaan tilaan Isokangas II. Ottosuunnitelmassa on pohjavedenpinnan alapuolinen otto suunniteltu muun muassa tilan Isokangas rajaan saakka. Ottoalueen itäpuolella oleva vedenottamo on noin 750 metrin etäisyydellä. Viereisille tiloille on myönnetty ottoluvat yhteensä noin 30 hehtaarin vesialtaalle, joka suunnitellulla otolla laajenee noin hehtaarin verran, eikä vesiallas tai otto muutoinkaan laajene kohti vedenottamoa, joten ottotoiminnalla ei ennalta arvioiden ole haitallista vaikutusta vedenottamon veden määrään tai laatuun. Öljy- ja polttoainevuodot torjuen ei toiminnalla myöskään vaaranneta pohjavedenlaatua. Mahdollisista öljyvuodoista ilmoitetaan viranomaisille ja puhdistustoimet aloitetaan välittömästi vahingon tapahduttua. Toimenpiteet menetysten ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi ja arvio vahingoista Mikäli ottoalueella varastoidaan polttonesteitä, rakennetaan niiden alustat läpäisemättömiksi muovikalvolla valtioneuvoston asetuksen nro 800/2010 määräysten mukaisiksi ja polttonesteet säilytetään kaksoisvaipallisissa säi- 8

liöissä. Ottoalueelta kuorittavat pintamaat käytetään pohjavedenpinnan yläpuolisten osien maisemointiin. Koska toiminta on nykyisen oton jatkamista, haittaa luonnon monimuotoisuuden säilymiselle tai ympäristön biologisille olosuhteille ei aiheudu. 9 Tarkkailu Pohjavedenkorkeuden ja -laadun tarkkailupisteinä käytetään Lemminkäinen Infra Oy:n ja Siikajoen Betonitukku Oy:n tarkkailuputkina olevia putkia sekä tilojen Pykälö ja Kivitukku vesialtaita. Tarkkailuohjelmien yhdistämisestä sovitaan lupaviranomaisten sekä mainittujen yhtiöiden kanssa. Pohjavedenkorkeutta ja -laatua tarkkaillaan pohjavesiputkista ja lammikosta kolme kertaa vuodessa. HAKEMUKSEN TÄYDENTÄMINEN Hakija on täydentänyt hakemustaan 18.5.2012 muun muassa suunnitellun ottoalueen lähiympäristössä olevien ottoalueiden maa-aineslain ja vesilain mukaisilla luvilla, selvityksellä Alhonmäki-Isokankaan pohjavesialueesta, tiedoilla tehdyistä pohjavesiselvityksistä, vuosien 2010 ja 2011 pohjavesitarkkailuraporteilla ja kaavoitustiedoilla. HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 7, 10 ja 11 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta aluehallintovirastossa ja Siikajoen kunnassa varannut tilaisuuden muistutusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään 2.7.2012. Kuulutus on erikseen lähetetty asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Aluehallintovirasto on vesilain 11 luvun 6 :n mukaisesti pyytänyt hakemuksen johdosta lausunnon Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta sekä Siikajoen kunnalta sekä Siikajoen kunnan kaavoitus- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta. LAUSUNTO 1) Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on lausunnossaan todennut, että suunniteltu ottamisalue rajoittuu länsi- ja eteläosistaan ottamisalueisiin, joille on myönnetty lupa pohjavedenpinnan alapuoliseen ottamiseen. Hankealueen ympäristöllinen merkitys Hanke sijoittuu vedenhankinnan kannalta tärkeälle Alhonmäki-Isokangas pohjavesialueelle (11 748 001). Alue muodostuu rantavoimien voimakkaasti muokkaamasta harjusta. Harjun ydinosa on varsin kapea ja sisältää etupäässä karkeaa soraa ja hiekkaa. Varsinkin alueen länsiosassa ydin-

osan aines on soravaltaista ja kivistä. Etupäässä hiekasta koostuvalla lievealueella esiintyy paikoitellen hienompirakeisia tuulikerrostumia ja moreenikerroksia. Suurikokoiset, hiekkaa sisältävät rantakerrostumat jatkuvat monin paikoin varsinaisen harjujakson ulkopuolelle hautautuneina osittain soiden turvekerrosten alle. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa on pohjavesialuemerkinnän lisäksi tärkeä pohjavesivyöhyke -merkintä, jolla osoitetaan laajoja, useista pohjavesialueista muodostuvia vyöhykkeitä, jotka soveltuvat pohjaveden ottamiseen maakunnallista tai seudullista tarvetta varten. Lisäksi alue on merkitty maa-aineksen ottoalueeksi (eo-merkintä). Hankealue kuuluu myös laajaan luonnon monikäyttöalueeseen. 10 Pohjavesialueella ei ole käytössä olevia vedenottamoita, mutta alueelle on tutkittu useita vedenottamon paikkoja. Hankealuetta lähin tutkittu vedenottamon paikka (Isokangas 32) sijaitsee noin 300 metrin päässä hankealueesta kaakkoon. Kyseisestä paikasta on arvioitu saatavan pohjavettä noin 500 m3/vrk. Alhonmäen-Isokankaan ja Vartinvaaran pohjavesialueet muodostavat alueen ainoan tiedossa olevan yhtenäisen pohjavesimuodostuman, jota todennäköisesti tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa ainakin Oulun seudun eteläpuolisten kuntien ja mahdollisesti Raahen seudun vedenhankintaan. Muodostumasta voidaan varmentaa tulevaisuuden vedenhankintaa ja näin varautua vedenkulutuksen lisääntymiseen. Alhonmäen- Isokankaan ja Vartinvaaran pohjavesialueilla muodostuu yhteensä pohjavettä noin 8 000 m3/vrk, josta yli puolet Alhonmäen-Isokankaan pohjavesialueelta. Vuonna 2000 alueelle on laadittu Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelma, jossa on selvitetty maa-ainesten ottamismahdollisuuksia alueella vaarantamatta pohjavedenlaatua. Yleissuunnitelmassa on esitetty tulevan maa-aineksen ottamistoiminnan sijoittuminen alueelle sekä ottamistoimintaan liittyvät rajoitukset sen hetkisen hyvän ottamiskäytännön mukaisesti. Yleissuunnitelma perustuu alueella tehtyihin maatutkaluotauksiin, augerkairauksiin sekä otettuihin vesi- ja maanäytteisiin. Hankealueen eteläpuolella oli pohjavesilammikosta 18.6.2012 mitattu pohjavedenpinta tasolla N60 + 14,16 m. Myös ELY-keskuksen pohjavesitietojen perusteella hankealueen eteläpuolella ja sen välittömässä läheisyydessä (putki 31) oli 12.9.1985 havaittu pohjavedenkorkeus N60 + 14,58 m. ELY-keskuksen kannanotto ELY-keskus on pitänyt alueelle laadittua yleissuunnitelmaa kattavana ja asiantuntevasti laadittuna. Yleissuunnitelmassa Alhonmäen alueelle on aiempien ottamisalueiden läheisyyteen esitetty kaksi uutta merkittävää maaainesten Iisäottoon soveltuvaa aluetta. Näistä itäisin, yleissuunnitelmassa kaavailtu pohjavesilammikon alue, sijaitsee lähinnä lupahakemuksen mukaista ottamisaluetta. ELY-keskuksen käsityksen mukaan lupahakemuksen mukainen ottamisalue sijoittuu kuitenkin kokonaisuudessaan tämän yleis-

suunnitelmassa rajatun, uuden merkittävän maa-ainesten lisäottoon tarkoitetun alueen ulkopuolelle, eikä suunniteltu ottotoiminta siten vastaa yleissuunnitelmaa. ELY-keskus on huomauttanut, että mikäli pohjavedenpinnan alapuolinen otto toteutetaan hakemuksen mukaisena, on mahdollista, että suoalueiden huonolaatuisia humusvesiä pääsee pohjavesilammikkoon ja pohjavesimuodostumaan. Tällöin voi olla seurauksena pohjaveden pilaantuminen. Lisäksi ELY-keskus on pitänyt todennäköisenä, että ylin luonnontilainen pohjavedenpinta on hankealueella esitettyä korkeammalla, tasolla N60 + 14,00 14,50 m, jolloin hakemuksen mukainen pohjavedenpinnan yläpuolinen suojakerrospaksuus ei toteudu suunnitellulla tavalla. Nykyisten suositusten (Ympäristöhallinnon ohjeita 1/2009, ympäristöministeriö) ja maa-aineslain yleisenä tavoitteena on ainesten ottaminen ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. Suositusten mukaan, mikäli pohjavesialueella luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolella olevan hiekka- ja sorakerroksen paksuus on alle viisi metriä, ei maa-aineksia voida hyödyntää säästeliäästi ja taloudellisesti ilman, että siitä aiheutuu vaaraa pohjavedenlaadulle. ELY-keskuksen käsityksen mukaan luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolinen maa-aineskerros on hankealueella monin paikoin alle viisi metriä. Edellä mainituista seikoista johtuen ELY-keskus on katsonut, ettei hankealueelle tule myöntää lupaa pohjavedenpinnan alapuoliselle otolle. Mikäli ottoalueelta katsotaan voitavan ottaa maa-aineksia yleissuunnitelmasta poiketen, tulee ylimmän luonnontilaisen pohjavedenpinnan yläpuolelle jättää vähintään neljän metrin koskematon suojamaakerros. Tällöin ei kuitenkaan voida hyödyntää alueen maa-ainesvaroja säästeliäästi eikä ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla. 11 MUISTUTUKSET 2) Paavolan Vesi Oy on todennut, että Paavolan Vesi Oy on Siikajoen kunnan alueella toimiva, Siikajoen kunnan omistama vesihuoltolaitos. Hakemuksen kohteena oleva maa-ainesten otto on suunniteltu tapahtuvan ympäristönsuojelulain 8 :ssä tarkoitetulla tärkeällä tai muulla vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella. Ympäristöviranomaisten pohjavesialueiden luokituksessa alue on määritelty kuuluvaksi luokkaan 1, vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (Alhonmäki-Isokangas, pohjavesialueen numero 11748001). Siikajoen kunta on viime vuosina pyrkinyt toimimaan aktiivisesti Alhonmäen alueen pohjavesien suojelemiseksi, mistä esimerkkeinä ovat Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelman laatiminen sekä Siikajoen kaatopaikan siirtäminen pois varsinaiselta pohjavesialueelta. Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelman lähtökohtana on ollut selvittää, miltä alueilta ja paljonko suunnittelualueelta voidaan ottaa maa-aineksia

niin, ettei huononneta alueen pohjavesien käyttökelpoisuutta sekä selvittää vanhojen maa-ainesten ottopaikkojen kunnostuksen ja maisemoinnin periaatteet. 12 Alhonmäki-Vartinvaaran pohjavesien hyödyntäminen Alhonmäen alueella on tehty useita pohjavesiselvityksiä ja niihin liittyviä koepumppauksia, joiden perusteella alueelta on löydetty useita vedenottoon soveltuvia pohjavedenottopaikkoja. Alhonmäen alueen pohjaveden kokonaisantoisuudeksi on arvioitu suunnilleen 5 000 m 3 /vrk. Muistuttaja on varautunut vedenottamoiden rakentamiseen hankkimalla alueelta omistukseensa maa-alueita tulevien vedenottamoiden paikalta (Alhonmäki 1, 748-403-57-1 ja Vedenottamo Mustamäki, 748-403-93-0). Muistuttajan vedenmyynti on kasvanut viime vuosina noin 3 % johtuen pääosin siitä, että Siikajoen kunnassa on valtakunnallisestikin katsoen poikkeuksellisen paljon suuria maatalouden tuotantoyksiköitä. Myytävästä vesimäärästä menee tällä hetkellä noin 50 % maatalouden tarpeisiin ja jo tiedossa olevien uusien maatalouden tuotantoyksiköiden rakentamisen jälkeen maatalouden suhteellinen osuus tulee edelleen kasvamaan. Erityisen suuri maatalouden tuotantoyksiköiden keskittymä on Alhonmäen alueen välittömässä läheisyydessä olevassa Karinkannan kylässä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Paavolan Vesi Oy, Limingan Vesihuolto Oy ja Lumijoen Vesi Oy ovat tehneet vuosina 2010 2011 pohjavesiselvityksiä Alhonmäen itäpuolella sijaitsevalla Vartinvaara-Kivivaaran alueella ja näiden selvitysten seurauksena Limingan Vesihuolto Oy:n on tarkoitus siirtää pääosa vedenhankinnasta Vartinvaara-Kivivaaran alueelle. Rakennettava yhdysvesijohto Siikajoelta Liminkaan varmistaa myös Lumijoen kunnan vedenhankintaa mahdollisissa poikkeustilanteissa. ELY-keskuksen aloitteesta on selvitetty mahdollisuutta johtaa vettä Siikajoen kunnan alueelta myös Hailuodon kunnan tarpeisiin. Vartinvaara-Kivivaaran alueen pohjavesivarat eivät kuitenkaan riitä kattamaan suunniteltua vedentarvetta, jolloin Alhonmäen alueen pohjavesien hyödyntäminen tulee selvitettäväksi tarkasteltaessa voimakkaasti kasvavan koko Oulun eteläisen alueen vedenhankintaa. Hakemuksen mukaisen maa-ainesten ottamisen edellytykset Alhonmäki-Vartinvaaran alueella on maa-ainesten ottamisessa pyritty mainitun alueen yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen toteuttamaan mainitun suunnitelman periaatteita ja sen seurauksena on alueen pohjavedenlaatu muuttunut niin, että muun muassa pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuus on pienentynyt. Suunnitelma on laadittu vuonna 2000 käyttäen parasta mahdollista asiantuntemusta. Suunnitelmassa on muun muassa osoitettu ne alueet, joilta maa-aineksia on mahdollista ottaa lisää vaarantamatta pohjaveden käyttökelpoisuutta. Suunnitelman laatimisen jälkeen ei luonnonolosuhteissa ole tapahtunut sellaista muutosta, että suunnitelmassa esitetyistä periaatteista olisi syytä poiketa.

Jotta pohjaveden määrä ja laatu voidaan turvata, on huolehdittava yleissuunnitelman periaatteita noudattaen siitä, että pohjaveden yläpuolelle jää riittävän vahvat suojakerrokset ja ettei maa-aineksia oteta sellaiselta alueelta, jota ei yleissuunnitelmassa ole osoitettu maa-ainesten lisäottopaikaksi. Lupaa haetaan maa-ainesten ottamiseen tilalta Isokangas II RN:o 76:0. Suunniteltu ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan sellaisella alueella, johon ei ole osoitettu Alhonmäen-Vartinvaaran yleissuunnitelmassa mahdollisuutta maa-ainesten lisäottamiseen. 13 Johtopäätös Koska suunniteltu maa-ainesten ottamisalue sijaitsee sellaisella alueella, jolle Alhonmäki-Vartinvaaran yleissuunnitelmassa ei ole osoitettu maaainesten lisäottoa, tulee hakemus hylätä, jotta voidaan varmistaa Alhonmäen pohjavesialueen pohjaveden käyttökelpoisuus myös tulevaisuudessa. 3) Lemminkäinen Infra Oy on ilmoittanut sillä olevan maa-ainesten ottoa viereisillä tiloilla Pykälö RN:o 5:119 ja Sorakuula RN:o 5:123. Muistuttaja on ilmoittanut tutkineensa toimintansa vaikutuksia pohjaveteen ottotoimintansa alusta alkaen paikalle asennetuista pohjaveden tarkkailuputkista. Muistuttaja on vaatinut, että myös alueen muut toimijat tulisi velvoittaa lupamääräyksin osallistumaan pohjavedenlaadun ja -korkeuden tarkkailuun joko omista tarkkailupisteistä tai yhteistarkkailuna alueen muiden toimijoiden kanssa. Tarkkailun kautta voitaisiin mahdollisesti myös tehdä johtopäätöksiä eri toimijoiden maa-ainesten oton vaikutuksista pohjavedenlaatuun eri olosuhteissa. HAKIJAN SELITYS Hakija on selityksessään todennut seuraavaa. 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ELY-keskuksen käsityksen mukaan ottamisalue sijaitsee kokonaisuudessaan yleissuunnitelmassa rajatun lisäottoalueen ulkopuolella. Hakija on rajannut pohjavedenpinnan alapuolisen ottoalueen selityksen liitteenä olevan yleissuunnitelmakartan mukaisen tulevan vesialtaan mukaisesti. Sen mukaan allas tulisi olemaan ottosuunnitelman mukainen. Lisäksi Lemminkäinen Oy:n ottosuunnitelmassa vesiallas ulotetaan hakijan ottosuunnitelman länsipuolelle. Tiettävästi ottolupa Lemminkäinen Oy:lle on myönnetty ottosuunnitelman mukaisesti. ELY-keskus on esittänyt lausunnossaan, että mikäli pohjavesipinnan alapuolinen otto toteutetaan hakemuksen mukaisena, on mahdollista että suoalueiden huonolaatuisia humusvesiä pääsee pohjavesilammikkoon ja pohjavesimuodostumaan

Hakija on selityksessä viitannut ottosuunnitelman selostusosaan. Ottosuunnitelman pohjavedenpinnan alapuolinen rajaus on määritetty siten, että silttikerrosta ei kaiveta eikä sen päällä mahdollisesti olevia orsivesiä pääse altaaseen. Pohjavedenpinnan yläpuolisen ottoalueen rajaus on määritetty siten, että ottoa ei uloteta pohjois- ja itäpuolella oleville suopainanteille, eikä sieltäkään tällöin voi päästä humuspitoisia vesiä altaaseen. Hakija on mitannut altaan vedenkorkeuden suunnitelmassa esitetyllä tasolla yhden kerran, mutta altaan ja altaan ulkopuolisenkin pohjavedenkorkeuden taso vaihtelee vuodenajoittain ja vuosittain. Hakija on selityksessään hyväksynyt ELY-keskuksen esittämän pitkäaikaisen pohjavedenkorkeuden tason. Pohjavedenpinnan yläpuolisen oton taso voidaan nostaa korkeuteen N 60 +16,50 m, jolloin varmistutaan siitä, että suojakerrospaksuudeksi jää vähintään kaksi metriä. Tämän lisäksi ottoaluetta voidaan itäpäässä lyhentää siten, että itäpääty loppuu samalle tasalle kuin Siikajoen Betonitukku Oy:n tila Kivitukku RN:o 75:1. Hakija on selityksessään halunnut korostaa sitä, että suunnitelman mukainen pohjavedenpinnan alapuolinen otto sijoittuu suunnitelmakartan osoittamalla tavalla osittain yleissuunnitelmassa esitetyn vesialtaan puolelle. Lisäksi viereisille tiloille on myönnetty ottolupia pohjavedenpinnan alapuoliselle otolle yli 30 hehtaarin alalle ja ottosuunnitelman mukainen altaan laajennus on vain noin yksi hehtaari (leveys noin 10 50 m), josta osa on yleissuunnitelmassa esitetyn vesialtaan alueella (leveys noin 0 30 m). Selityksen liitteessä on esitetty ottoalueen ympäristön tilanne maanmittauslaitoksen ilmakuvalla, jonka päälle on sijoitettu hakijan ottosuunnitelman pohjavedenpinnan ala- ja yläpuoliset ottoalueet. Hakijan mielestä ottosuunnitelma on tarkoituksella laadittu ympäristön kestävää kehitystä tukevalla tavalla, koska otto kohdistuu olemassa olevien ottoalueiden viereen ja oton rajaukset suojakerroksineen on suunniteltu siten, että otosta ei ole haittaa tai vaaraa pohjavedelle. Ottotason rajaus neljän metrin suojakerroksella ei hakijan mielestä ole perusteltua, koska vieressä otto sallitaan pohjavedenpinnan alapuolelta. Ottoalueen maanpinta on tasolla +20 m ja altaan vesipinta +14 +14,5 m, jolloin altaan reunaan jää noin kuuden metrin korkuinen luiska/törmä. Hakijan mielestä alueen jälkikäyttö virkistykseen olisi paremmin toteutettavissa, jos korkeusero olisi 2 3 metriä. Hakija hyväksyisi mainitun suojakerrospaksuuden, mikäli vieressä ei olisi laaja pohjavedenpinnan alapuolisen oton alue. 14 2. Paavolan Vesi Oy Hakijan mielestä Paavolan Vesi Oy:n muistutuksen liitekartassa esitetty suojelusuunnitelmassa maa-ainesten lisäottoa varten esitetty alue ei ole rajaukseltaan suojelusuunnitelman mukainen. Hakijan suunnitelmaasiakirjoissa esittämissä kartoissa rajaus on oikea ja osoittaa yleissuunnitelman liitekartan mukaisen altaan sijoittuvan osittain suunnitellulle ottoalueelle. Paavolan Vesi Oy:n tulkinta siitä, että suunniteltu ottoalue sijaitsee kokonaan yleissuunnitelmassa esitetyn lisäottoalueen ulkopuolella, on hakijan mielestä väärä.

Paavolan Vesi Oy on todennut, että alueen pohjavedenlaatu on parantunut, vaikka viereisiltä tiloilta on otettu maa-aineksia pohjavedenpinnan alapuolelta. Hakija on halunnut korostaa sitä, että ottosuunnitelma on ympäristöä säästävällä ja pohjavettä suojaavalla tavalla laadittu siten, että suunnitellulla ottoalueella olevaa silttikerrosta ei kaiveta eikä sen päällä mahdollisesti olevia orsivesiä pääse altaaseen. Pohjavedenpinnan yläpuolisen ottoalueen rajaus on määritetty siten, että ottoa ei uloteta pohjois- ja itäpuolella oleville suopainanteille, eikä sieltäkään tällöin voi päästä humuspitoisia vesiä altaaseen. Hakija on halunnut lisäksi korostaa Lemminkäinen Oy:n ottosuunnitelmassa esitetyn pohjavedenpinnan alapuolisen ottoalueen rajausta. Suunnitelmassa (laatinut yleissuunnitelman laatijaosapuoli) vesiallas on ulotettu hakijan ottoalueen länsipuolelle eli yleissuunnitelman vesialtaan rajauksen ulkopuolelle. Tiettävästi ottolupa Lemminkäinen Oy:lle on myönnetty ottosuunnitelman mukaisesti. 15 3. Lemminkäinen Infra Oy Hakijalla ei ole ollut huomauttamista muistutuksesta ja hakija on pitänyt luontevana, että tarkkailua suoritetaan yhteistoiminnassa alueen toimijoiden kanssa. Hakija on katsonut, että ottosuunnitelma on tarkkaan harkittu ja suunniteltu ottaen huomioon yleissuunnitelman rajaukset ja pohjaveden riittävä suojaus ja se, että viereiselle tilalle on myönnetty lupa ja otto on ulotettu hakijan suunnitteleman ottoalueen länsipuolelle. Näin ollen hakija on katsonut, että suunniteltu otto ei millään tavalla voi vaarantaa pohjavedenlaatua tai haitata laaditun yleissuunnitelman mukaista alueen jälkikäyttöä. Näin ollen lupa tulee myöntää edellä esitettyjen muutosten mukaisina. Hakijan mielestä oton toteuttamisella suunnitelman mukaisesti ei voi olla alueen nykyinen ottotoiminta huomioiden haittaa tai vaaraa pohjaveden hyödyntämiselle, koska yli 30 hehtaarin vesiallas tulisi laajenemaan noin yhden hehtaarin ja otto ei kohdistuisi sellaiselle alueelle, josta voisi päästä humuspitoisia vesiä altaaseen tai pohjaveteen. Hankkeen taloudellinen hyöty hakijalle ja rakentajille on huomattavasti merkittävämpi kuin siitä mahdollisesti aiheutuva haitta. HAKIJAN SELITYKSESTÄ ANNETTU LAUSUNTO Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että hakijan tulkinta yleissuunnitelman mukaisesta tulevasta pohjavesialtaasta ja hakemuksen mukaisen ottoalueen sijoittumisesta on ristiriitainen. Hakemusasiakirjojen liitteen 6 mukaan suunniteltu ottoalue sijoittuu kokonaan pohjavedenpinnan alapuolisen kaivualueen ulkopuolelle. Hakijan selityksessä esitetään ensin, että yleissuunnitelmakartan mukainen tuleva vesiallas tulisi olemaan ottosuunnitelman mukainen, mutta seuraavalla sivulla hakija on korostanut, että suunnitelman mukainen pohjavedenpinnan alapuolinen otto sijoittuu suunnitelmakartan osoittamalla tavalla osittain yleissuunnitelmassa esitetyn vesialtaan puolelle.

ELY-keskus on katsonut, ettei selityksessä ole esitetty sellaisia näkökohtia, jotka antaisivat aihetta ELY-keskuksen 28.6.2012 antaman lausunnon muuttamiseen tai poikkeamiseen alueelle asiantuntevasti laaditusta yleissuunnitelmasta. ELY-keskus on korostanut edelleen muodostuman tärkeyttä alueellisessa vedenhankinnassa ja katsonut, että alueen vedenhankinnallinen käyttökelpoisuus ja niin ikään lähellä sijaitsevien tutkittujen vedenottamopaikkojen käyttökelpoisuus tulee turvata. Mikäli olemassa olevaa pohjavesilammikkoa laajennetaan, on mahdollista, että lähellä sijaitsevien tutkittujen vedenottamopaikkojen käyttökelpoisuus vaarantuu, mikä on vastoin pohjaveden pilaamiskieltoa. 16 TARKASTUS JA HAKEMUKSEN MUUTOS Aluehallintovirasto on 22.5.2013 toimittanut asiassa tarkastuksen, josta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. Tarkastuksessa hakija muutti hakemustaan niin, että suunniteltu ottoalue päättyy Siikajoen Betonitukku Oy:n alueen rajan tasalle. MERKINNÄT Asiaa ratkaistaessa ovat olleet esillä Pohjois-Suomen ympäristölupaviraston 13.5.2004 antaman päätöksen nro 36/04/2 (Lemminkäinen Oyj) ja 19.4.2007 antaman päätöksen nro 51/07/2 (Siikajoen Betonitukku Oy) perusteena olleet asiakirjat. Lisäksi asiaa ratkaistaessa on ollut esillä Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010 2015, Osa 6, Pohjavedet. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Koneurakointi Tapani Mustonen Ky:lle vesilain mukaisen määräaikaisen luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan ala- ja yläpuolelta Siikajoen kunnan Alhonmäen alueella sijaitsevalta tilalta Isokangas II RN:o 76:0 hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten muutettuna kuin lupamääräyksistä ilmenee. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen osittain siltä osin, kuin siinä on haettu lupaa pohjavedenpinnan yläpuoliseen maa-ainesten ottoon. Lupa on voimassa 30.8.2023 saakka.

Lupamääräysten mukaisesti toteutettuna hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaista korvattavaa vahinkoa. 17 Lupamääräykset 1. Maa-ainesten ottaminen on toteutettava ja alue on maisemoitava hakemussuunnitelman liitteinä 3 5 olevien, 21.3.2011 päivättyjen piirustusten "Suunnitelmakartta. 21.3.2011" MK 1:2 000, Poikkileikkaukset MK 1:400/1:2 000, 1:1 000 ja Jälkitilannekartta MK 1:2 000 osoittamalla ja hakemussuunnitelmasta muutoin ilmenevällä tavalla seuraavalla tavalla muutettuna. Maa-aineksia saadaan ottaa pohjavedenpinnan alapuolelta ottosyvyyteen N 60 + 0 m edellä mainitun Suunnitelmakartan osoittamalta alueelta edellyttäen, että pohjavesilammikoiden yhdistämisestä on sovittu tilalla Kivitukku RN:o 75:1 toimivan luvan haltijan kanssa. Maa-aineksia saadaan ottaa pohjavedenpinnan yläpuolelta edellä mainitun Suunnitelmakartan mukaiselta alueelta tilan Kivitukku RN:o 75:1 rajan jatkeelle saakka ottosyvyyteen N 60 + 18,0 m niin muutettuna, että pohjavedenpinnan yläpuolisen ottoalueen leveys on 30 m. Maa-ainesten ottaminen ja jälkihoitotoimenpiteet on toteutettava ottotoiminnan edetessä vähintään kahdessa, likimain samansuuruisessa vaiheessa. Vaiheistusta koskeva suunnitelma on toimitettava Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskukselle kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Ottotoiminnan ja jälkihoitotöiden etenemisestä on raportoitava vuosittain ELY-keskukselle. Tämän päätöksen mukaisen ottoalueen rajat ja ottosyvyydet on merkittävä maastoon selvästi havaittavin paaluin tai vastaavalla tavalla. 2. Pohjavedenkorkeutta ei saa alentaa. 3. Maa-ainesten ottoalueiden jälkihoidossa on noudatettava Maa-ainesten kestävän käyttö -oppaassa (ympäristöministeriö 2009) esitettyjä periaatteita ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen ohjeita. Jälkihoitotyöt on tehtävä luvan voimassaoloaikana. Jälkihoitotoimia ovat alueen siistiminen, alueen muotoilu, orgaanisen pintamateriaalin levitys ja kasvillisuuden palauttaminen. Pintamaiden varastointiaika tulee olla mahdollisimman lyhyt. Maita saadaan tarvittaessa tuoda alueen ulkopuolelta. Pintamateriaalina käytettävän maa-aineksen tulee olla puhdasta. Orgaanisen aineksen ja hienoaineksen kulkeutuminen pohjaveteen tulee estää. Pohjavesilammikon ympärille on jätettävä vähintään viiden metrin levyinen suojavyöhyke, jotta humuspitoista pintamaata ei huuhtoudu lammikkoon.

Aluskasvillisuus on palautettava valitsemalla jälkihoitoon kestäviä ja alueelle luonteenomaisia heinä- ja varpulajeja. Alue on metsitettävä istuttamalla tai kylvämällä. 4. Toimenpiteiden kohteina olevat alueet on pidettävä joka suhteessa mahdollisimman puhtaina. Työkoneissa on mahdollisuuksien mukaan käytettävä kasvispohjaisia tai muita pohjavettä pilaamattomia, luonnossa helposti hajoavia hydrauliikkaöljyjä. Pohjavettä pilaavia aineita, kuten polttoja voiteluaineita ei saa alueella varastoida tai käyttää niin, että ne aiheuttavat pohjaveden pilaantumisvaaraa. Mikäli alueella varastoidaan edellä mainittuja aineita, niiden säiliöt on sijoitettava riittävän suuriin tiiviisiin, katoksellisiin suoja-altaisiin, joiden kunto on ennen niiden käyttöön ottamista tarkastettava. Työkoneiden ja polttoainesäiliöiden sijoituspaikat tulee tehdä nesteitä pidättäviksi niin, että maaperän ja pohjaveden pilaantumisen vaaraa ei synny. Alueella ei saa käyttää öljyä vuotavia työkoneita tai autoja. Muutoinkin luvan saajan on noudatettava erityistä huolellisuutta näitä aineita käsiteltäessä ja varastoitaessa. Luvan saajan on varauduttava öljyvahinkojen torjuntaan hankkimalla alueelle muun muassa imeytysturvetta. Muualta tuotavia tarkastamattomia ja valvontaviranomaisen hyväksymättömiä jäte-, ylijäämä- tai muita maita ei saa varastoida alueelle tai käyttää alueen maisemoinnissa. 5. Luvan saajan on viipymättä ilmoitettava pohjavettä pilaavien aineiden päästöistä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin pilaantumisvaaran estämiseksi ja poistamiseksi. Öljyvahingoista on ilmoitettava lisäksi viipymättä alueelliselle pelastusviranomaiselle. Alueella tulee näkyvälle paikalle sijoittaa taulu, jossa ovat yhteystiedot vahinkotapausten ilmoittamiseksi. 6. Luvan saajan on tarkkailtava maa-ainesten ottamisen vaikutuksia pohjaveden tilaan ja pohjavedenkorkeuteen hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja yhteystyössä alueeseen rajoittuvien maaainesalueiden luvan haltijoiden kanssa. Tarkkailusuunnitelma on toimitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. ELY-keskus voi tarvittaessa muuttaa tarkkailusuunnitelmaa. 18 7. Luvan saajan on hyvissä ajoin ennakolta ilmoitettava maa-ainesten ottamisen aloittamisesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle ja Siikajoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Maa-aineksen ottamisen lopettamisesta ja alueen jälkihoitotöiden valmistumisesta on 60 päivän kuluessa ilmoitettava kirjallisesti edellä mainituille viranomaisille ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle. Samalla luvan saa-

jan on toimitettava edellä mainituille viranomaisille pohjavesilammikon syvyystiedot ja sopivamittakaavainen kartta lammikosta ja jälkihoitoalueista mahdollisine rakennelmineen. 19 Perustelut Luparatkaisun perustelut Asiassa saatu selvitys Alue sijoittuu kokonaisuudessaan Alhonmäki-Isokankaan vedenhankinnan kannalta tärkeän pohjavesialueen (I luokka) muodostumisalueelle. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 12.1.2001 antamallaan päätöksellä nro 2/01/2 myöntänyt hakemuksen kohteena olevan alueen länsipuolelle, välittömästi siihen rajautuvalle alueelle luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta tiloilta Pykälö RN:o 5:119, Hankala RN:o 5:146 ja Sorakuula RN:o 5:123. Maa-ainesten ottaminen on saatu ulottaa enintään korkeudelle N 60 + 4,00 m. Ympäristölupavirasto on 13.5.2004 antamallaan päätöksellä nro 36/04/2 muuttanut lupamääräyksiä niin, että maa-ainesten ottaminen saadaan ulottaa kalliopintaan, kuitenkin enintään tasoon N 60 5,00 m saakka. Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto on 19.4.2007 antamallaan päätöksellä nro 51/07/2 myöntänyt hakemuksen kohteena olevan alueen eteläpuolelle, välittömästi siihen rajautuen Siikajoen Betonitukku Oy:lle luvan maa-ainesten ottamiseen pohjavedenpinnan alapuolelta tilalta Jäkäläkangas RN:o 75:0 (nykyisin Kivitukku RN:o 75:1). Päätöksen mukaan maaaineksia saadaan ottaa enintään tasoon N 60 + 0,00 m asti. Ottaminen tulee toteuttaa niin, että alue yhdistetään sen länsipuolella olevaan maaainesten ottoalueeseen. Tila Kivitukku RN:o 75:1 on tai on ollut lähes kokonaisuudessaan maaainesten oton piirissä tai pintamaat on kuorittu ottotoimintaa varten. Voimassa olevat vesilain ja maa-aineslain mukaiset luvat mahdollistavat maaainesten ottaminen käytännössä koko Kivitukun tilan alueelta. Asiakirjoista saadun selvityksen perusteella pohjavesien päävirtaussuunta alueella on idästä länteen. Pohjavesialueella ei ole käytössä olevia vedenottamoita, mutta alueelle on tutkittu useita vedenottamon paikkoja. Hankealuetta lähin tutkittu vedenottamon paikka (Isokangas 28/1) sijaitsee lähimmillään noin 350 metrin päässä hankealueesta itään pohjaveden virtaussuunnassa ottamisalueen yläpuolella. Kyseisestä paikasta on arvioitu saatavan pohjavettä noin 500 m 3 /vrk. Pohjaveden virtaussuunnassa hankealueen alapuolella ja hankealueesta länteen sijaitsee useampia tutkittuja vedenottamon paikkoja, joista lähin (Alhonmäki 28/1) sijaitsee noin 950 metrin päässä. Välissä on Lemminkäinen Infra Oy:n maa-ainesten ottoalue.

Hankealueelle on laadittu Alhonmäki-Vartinvaaran yleissuunnitelma vuonna 2000. Suunnitelman tavoitteena on ollut selvittää, paljonko suunnittelualueelta voidaan ottaa maa-aineksia vaarantamatta pohjavedenlaatua alueella ja miten tuleva ottotoiminta sijoitetaan. Yleissuunnitelman liitekarttaan on rajattu muun muassa hankealueen maa-ainesten lisäottoon soveltuva alue. Muodostuvan pohjavesilammikon pinta-alaksi on määritetty 26 ha. Yleissuunnitelman liitekarttaan on merkitty harjun karkearakeisen ydinosan arvioitu sijainti ja pohjavesivarojen hyödyntämiseen soveltuvat alueet, muun muassa hankealueen länsi- ja itäpuolella tutkitut vedenottamopaikat ohjeellisine lähisuoja-alueineen. Suunnitelmaa on ollut tarkoitus käyttää yleisohjeena maankäytön suunnittelussa sekä ympäristöön liittyvien lakien valvonnassa. Oikeudellinen arviointi ja lopputulos Seuraavassa on verrattu suunnitellun maa-ainesten ottoalueen rajoja vuonna 2000 tehdyn yleissuunnitelman ottoalueen rajaukseen sekä tarkasteltu pohjavedenkorkeuksia ja pohjaveden suojaamiseen liittyviä näkökohtia. Hakemuksen kohteena oleva alue on luonnontilassa. Aluehallintoviraston tarkastuksessa voitiin todeta, että pintamaat ovat mitä ilmeisimmin hienoa hiekkaa, kasvukerros on ohut sekä kasvillisuus on pääosin jäkälää ja kanervikkoa. Hakemussuunnitelman mukaan pitkäaikaisten havaintojen perusteella pohjavedenkorkeus on suunnitellulla ottoalueella keskimäärin tasolla N 60 + 13,50 +14,00 m. Alhonmäki-Vartinvaaran yleissuunnitelmassa (2000) pohjavedenkorkeudet hakemuksen kohteena olevalla alueella ovat hakijan esittämissä vaihtelurajoissa. Pohjavesien virtaussuunta on idästä länteen. Yleissuunnitelman pohjavedenkorkeustietojen mukaan pohjavedenkorkeus laskee länteen päin mentäessä noin 1,5 m yleissuunnitelmaan rajatun pohjavesilammikon alueella. Aluehallintoviraston arvion mukaan määritettäessä tarvittavaa pohjaveden suojamaakerrosta pohjavedenkorkeutena voidaan käyttää tasoa N 60 + 14,00 m. Hakemussuunnitelmassa pohjavesilammikkoa eli pohjavedenpinnan alaista maa-ainesten ottoa on suunniteltu laajennettavaksi noin hehtaarin alalta pohjoiseen. Alueesta noin kolmannes on yleissuunnitelmassa rajatun alueen sisäpuolella. Pohjavedenpinnan yläpuolinen otto on kokonaan rajauksen ulkopuolella. Aluehallintoviraston arvion mukaan pohjavesilammikon laajeneminen vain alle hehtaarilla ja enimmillään noin 50 metrillä ei aiheuta lisääntyvää riskiä pohjavesien laadulle ja lupa voidaan myöntää. 20

Suunnitellulla pohjavedenpinnan yläpuolisella ottoalueella maanpinnan korkeus alueella on N 60 + 18,50 +20,00 m. Aluehallintoviraston arvion mukaan pohjavedenlaadun turvaamiseksi ja läheisen suoalueen pintavesien pohjaveteen suotautumisriskin vuoksi lupaa ei voida myöntää haetun laajuiselle alueelle ja haetun mukaisella suojamaakerroksella. Edellä mainitun ylimmän luonnontilaisen pohjavedenkorkeuden N 60 + 14,00 m yläpuolella tulee olla vähintään neljän metrin suojamaakerros. Tällöin pohjavedenpinnan yläpuolelta maa-ainesta ei saada ottaa tason N 60 + 18,00 m alapuolelta. Aluehallintoviraston arvion mukaan pohjavedenpinnan yläpuoliselle otolle voidaan lupa myöntää vain kaistaleelle, jonka leveys on 30 metriä tilan Kivitukku RN:o 75:1 rajasta pohjoiseen. Vesilain (587/2011) 3 luvun 4 :n 1 momentin 2) kohdan mukaan vesitaloushankkeelle voidaan myöntää lupa, jos hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille koituva hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille aiheutuviin menetyksiin. Aluehallintovirasto katsoo, että tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna hankkeesta ei aiheudu pohjaveden käyttökelpoisuuden huonontumista sekä hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille koituva hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille aiheutuviin menetyksiin. Näin ollen luvan myöntämisedellytykset täyttyvät. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa vuoteen 2010 2015 mukaan soranottoa koskevat suojakerrospaksuudet määritellään vedenottamoiden suojavyöhykkeiden tai pohjavesialueen suojelusuunnitelman mahdollisesti sisällytetyn vyöhykejaon mukaisesti. Luokkien I ja II pohjavesialueilla maa-ainesten otto pohjavedenpinnan alapuolelta tulee kyseeseen vain erityistapauksissa, kuten vanhojen ottamisalueiden kunnostuksissa, kun niihin liittyy olemassa olevien pohjavesilammikkojen täyttöjä ja syventämistä. Soranottoalueiden jälkihoidon tason toteutus vaihtelee. Jälkihoito on normaalia vaativampaa vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla. Jälkihoidon toimenpiteillä, kuten alueen siistimisellä, uudella pintamateriaalilla ja kasvillisuuden palauttamisella lievennetään maa-ainesten oton pohjavesivaikutuksia. Hanke ei tämän lupapäätöksen mukaisesti toteutettuna aluehallintoviraston arvion mukaan vaikuta haitallisesti vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen. Lupamääräysten perustelut Luvan saajan noudatettavaksi on annettu tavanomaiset määräykset pohjaveden suojaamiseksi sekä töiden huolellisesta suorittamisesta sekä yleisten ja yksityisten etujen turvaamisesta. 21