Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna Heli Jutila, Karri Jutila & Kalle Kolunen

Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2005 Heli Jutila, Karri Jutila & Kalle Kolunen Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 11 2007

Lähdeviite: Jutila H, Jutila K & Kolunen K 2007: Hämeenlinnan seudun vesistöjen tilan seuranta vuonna 2005. Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 11. 21 sivua ja 1 liite (24 s.). Kannen kuva: Ylijärvi, Heli Jutila 2006. ISBN 978-952-9509-52-2 ISSN 1795-9004 1

Sisällys 1. Johdanto 3 2. Renko 3 2.1. Mustalammi 3 2.2. Ylimmäislammi 6 2.3. Kirkkojärvi 7 2.4. Pohjoinen Kortejärvi 9 2.5. Ylijärvi 9 2.6. Tuomisto 9 3. Hauho 11 3.1. Kenkijärvi 11 3.2. Pyhälampi 12 4. Hämeenlinna 13 4.1. Joutsenlampi 13 4.2. Metsälampi 14 4.3. Velkoja 15 5. Hattula 16 5.1. Iso-Tähilammi 16 5.2. Hepolammi 17 5.3. Kaavijärvi 18 6. Kalvola 19 6.1. Kaakkolammi 19 7. Yhteenveto 20 LIITTEET Liite 1. Järvivesinäytteet 2005 2

1. Johdanto Hämeenlinnan seudullinen ympäristötoimi tutki vuoden 2005 aikana kaikkiaan 15 järven tilaa kaikkien viiden tilaajakunnan alueella. Hämeenlinnassa näytteitä otettiin Joutsenlammesta, Metsälammesta ja Velkojasta, Hattulassa Iso-Tähilammesta, Hepolammesta ja Kaavijärvestä, Hauholla Kenkijärvestä ja Pyhälammesta, Kalvolassa Kaakkolammesta ja Rengossa Mustalammelta, Ylimmäislammelta, Kirkkojärvestä, Kortejärvestä, Ylijärvestä sekä Tuomiston järvestä. Näytteidenotolla pyrittiin selvittämään alueen järvien tilaa ja mahdollisia muutoksia. Vertailussa on käytetty apuna ympäristötoimen, Hämeen ympäristökeskuksen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n aiemmin ottamien näytteiden tuloksia (osin Herttatietojärjestelmästä). Hämeenlinnan seudullisen ympäristölautakunnan hyväksymien toiminnallisten tavoitteiden mukaan puhdas ja terveellinen elinympäristö sekä monimuotoinen luonto ovat Hämeenlinnan seudun vetovoimatekijöitä. Vesistöjen tilan säilyminen hyvänä tai palauttaminen hyväksi kunnostustoimin lisää vesistöjen virkistyskäyttöä ja siten asukkaiden hyvinvointia. Ympäristölautakunnan valvonta- ja päätäntätehtävien tehokas suorittaminen edellyttää jatkuvaa ympäristön tilan seurantaa. Tämä pohjautuu lakiin Kuntien ympäristönsuojelun hallinnosta (24.1.1986/64/6 3 mom.: Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen tehtävänä on huolehtia ympäristön tilan seurannasta sekä siihen liittyvistä selvityksistä ja tutkimuksista ) sekä ympäristönsuojelulakiin (4.2.2000/113/25 : Kunnan on alueellaan huolehdittava paikallisten olojen edellyttämästä tarpeellisesta ympäristön tilan seurannasta. ). Kanta-Hämeen kuntien ympäristön tilan seurantaohjelmassa asetettiin tavoitteita seurannan riittävyyden takaamiseksi ja laadittiin mm. vesistöjen tilan seurantaohjelma. Hämeenlinnan seudullisessa ympäristötoimessa on täydennetty ja pidetty ajan tasalla tätä ohjelmaa. Resurssien niukkuuden vuoksi ohjelman edellyttämiä seurannan määrällisiä tavoitteita ei ole saavutettu. Todettakoon, että parina aikaisempana vuonna vesistötutkimuksia ei tehty lainkaan. 2. Renko Rengon alueella on 75 järveä ja lampea, joista tutkittiin kesällä 2005 kuusi järveä, joka oli eniten jäsenkunnista. Toisaalta järvistä otettiin näytteet ainoastaan kesällä ja tietyissä kohteissa vain pintavedestä, joten tulokset eivät ole täysin kattavia kuvaamaan järvien tilaa ympärivuotisesti. 2.1. Mustalammi (A=7 ha, max. syv. 8 m, V= 187 m 3, 127,8 m mpy) Mustalammi (kuva 1) on pieni, mutta melko syvä lampi. Sen ympärillä on paljon asutusta ja tämän lisäksi valuma-alueella (1,5 km²) on jonkin verran peltoviljelmiä. Mustalammella on erittäin paljon vesikasvillisuutta, mikä viittaa järven ravinteikkuuteen. Lammessa on mutapohja, joka sitoo ja luovuttaa helposti ravinteita. Mustalammesta on aikaisemmin otettu näytteitä ainakin vuosina 1997, 1998, 2003 ja 2004, ja lisäksi siitä on julkaistu moniste ympäristöosaston monistesarjassa Rengon Mustalammen ympäristökartoitus: Järven tila ja kuormitus (Tastula ym.1998). Seuraavassa käytetyt tiedot ovat Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosaston näytetietoja lukuun ottamatta näytetietoja, jotka ovat Hämeen ympäristökeskuksen näytteenotosta 24.6.1997. 3

Kalaton Mustalammi Alimmainen 0 0,3 0,6 kilometriä Kuva 1. Mustalammin näytteenottopiste. Mustalammesta otettiin näytteitä 18.8.2005 yhden, kolmen ja seitsemän metrin syvyydestä. Näkösyvyys oli 2 m eli hyvä. Mustalammin vesi oli kerrostunutta ja happitilanne oli jo viidessä metrissä erittäin huono. Mustalammella on aiemminkin ollut ongelmia alusvesien hapettomuuden kanssa. Pintavesissä happitilanne oli tyydyttävällä tasolla. Alusveden happitilanne on heikentynyt hitaasti vuosien kuluessa (Kuvaaja 1). Hapen kyllästysaste 5 m syvyydessä 12 10 Hapen kyllästysaste (%) 8 6 4 Happi 5 m 2 0 1995 1997 1998 1999 2001 2002 2004 2005 2006 Vuosi Kuvaaja 1. Rengon Mustalammen hapen kyllästysprosentin kehitys viiden metrin syvyydessä. Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. 4

Mustalammen alusveden heikko happitilanne oli todennäköisesti edistänyt ravinteiden liukenemista järven pohjasta. Mustalammessa oli erittäin korkea kokonaisfosforipitoisuus, sillä kaikkien järvestä otettujen näytteiden keskiarvo oli 96 µg/l, jonka perusteella järvi luokitellaan erittäin reheväksi. Kesällä 2005 otetut näytteet kertoivat pintaveden olevan rehevää (37 µg/l), väliveden erittäin rehevää (89 µg/l) ja alusveden hälyttävän ylirehevää (400 µg/l). Vuonna 2003 mitattiin myös hyvin korkea arvo alusvedessä (300 µg/l). Kaaviossa 2 esitetty kokonaisfosforipitoisuuden muutos eri syvyyksillä on huolestuttava, mutta on huomioitava, että kaikkia näytteitä ei ole otettu kesäkerrostuneisuuden lopulla ja ehkä tästä johtuen trendi näyttää todellista voimakkaammalta. Kokonaisfosforipitoisuus eri syvyyksillä 400 350 300 Ptot (ug/l) 250 200 150 Kaikki 1 m 5 m 6 m 7 m 100 50 0 1995 1997 1998 1999 2001 2002 2004 2005 2006 Vuosi Kuvaaja 2. Rengon Mustalammen kokonaisfosforipitoisuuksien kehitys eri syvyyksillä vuosina 1997 2005. Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. Päällysvedestä alusveteen mentäessä kolminkertaistuva kokonaistyppipitoisuuskin viittaa siihen, että pohjasta oli liuennut ravinteita. Normaalisti pintaveden typpipitoisuudet ovat pienempiä kesällä, jolloin kasvukauden aikana levät ja muut kasvit kuluttavat ravinteita yhteyttäessään. Mustalammen päällysvesi oli lievästi sameaa, mutta sameni voimakkaasti syvemmälle mentäessä. Näkösyvyys jäi 1,8 m:iin (v. 1997 2 m). Kiintoainesta oli paljon. Sähköjohtavuus oli myös koholla, mikä johtui veden sisältämistä ravinteista ja suoloista. ph oli hyvällä tasolla, ja Mustalammin alkaliteetti eli haponsitomiskyky oli hyvä. Vesi oli erittäin humuspitoista, joten väriarvo oli korkea. Rautapitoisuus oli humuspitoisille vesille tyypillisesti kohonnut. Vuoden 2005 alusveden rautapitoisuus (690 µg/l) oli sentään selvästi vuoden 1997 vastaavaa arvoa pienempi (4000 µg/l). Vaikka vesi olikin humuspitoista ja ravinteikasta, se oli bakteerien (suolistoperäiset enterokokit ja lämpökestoiset koliformiset) puolesta uimakelpoista. Mustalammin veden yleinen käyttökelpoisuus oli tulosten pohjalta välttävä. 5

2.2. Ylimmäislammi (5,4 ha, max. syv. 6 m, korkeus mpy 115,8) Ylimmäislammi (kuva 2) on pieni lampi Rengon etelä kaakkoisosassa. Sen valuma-alueella on ojitettuja soita ja metsiä sekä hyvin vähän asutusta. Peltoja valuma-alueella ei ole lainkaan. Aikaisemmin kyseisen lammen veden laatua ei ole tutkittu. Ylimmäislammi 0 150 300 metriä Kuva 2. Ylimmäislammin näytteenottopiste. Ylimmäislammelta otettiin näytteitä 18.8.2005 kolmesta eri syvyydestä (1, 3 ja 5 m). Vesi oli voimakkaasti lämpökerrostunutta, ja alus- sekä välivesi olivat lähes hapettomia, mutta pintavedessä happitilanne oli hyvä (kuvaaja 3). Alusveden hapettomuus lisää ravinteiden liukenemista järven pohjasta. Rengon Ylimmäislammen Hapen kyllästysaste hapen kyllästysprosentti (%) 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1 3 5 Näytteenotto syvyys (m) Kuvaaja 3. Rengon Ylimmäislammen hapen kyllästysprosentti eri syvyyksillä 18.8.2005. Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. 6

Veden väri osoitti pintavedessä lievää humusvaikutusta, mutta syvemmällä tulokset olivat selvästi ruskeavetiselle järvelle ominaisia. Tummuus lienee rajannut näkösyvyyttä, joka jäi 1,1 metriin. Alkaliteetti eli hapettumisen sietokyky oli hyvä tai pintavedessä hyvän ja tyydyttävän välillä. Humusvaikutus näkyi myös ph:ssa, joka oli alhaisempi tummavetisessä alusvedessä (6,2) kuin kirkkaammassa pintavedessä (7,2). Kiintoainepitoisuus oli hieman kohonnut alusvedessä, mikä johtunee pohja-aineksen liikkumisesta. Myös kemiallinen hapenkulutus ja rautapitoisuus olivat hieman kohonneet luultavasti humusvesien vaikutuksesta. Kokonaistypen pitoisuudet olivat normaalien humuspitoisten vesien tasolla. Veden nitraattipitoisuus oli korkea vuodenaikaan nähden, ja liittynee järven humusvaikutteisuuteen. Kokonaisfosforin määrän perusteella järvi on rehevä (25 30 µg/l). Ylimmäislammesta otettujen vesinäytteiden lämpökestoisten kolibakteerien määrät olivat hieman kohollaan (160 250 pmy/100 ml), mutta vesi voitiin silti luokitella vielä uimakelpoiseksi. Ylimmäislammin veden yleislaatu voitiin luokitella tyydyttäväksi. 2.3. Kirkkojärvi (A=3,7 ha, max. syv. 14 m, V=440 m 3, korkeus mpy 100,5 m) Kirkkojärvi (kuva 3) on pinta-alaltaan vain n. 3,7 hehtaaria, mutta sen keskisyvyys on 10 metriä. Järvi on aivan Rengon keskustassa. Sen valuma-alueella on asutusta ja lisäksi valuma-alueella kulkee vilkasliikenteinen valtatie 10. Kirkkojärveltä on otettu vuodesta 1976 lähtien 15 kertaa näytteitä. Seuraavassa tarkastellaan ensin vuoden 2005 tuloksia ja sitten arvioidaan tilan kehitystä. Kortejärvet Ylijärvi Kirkkojärvi 0 0,5 kilometriä 1 Kuva 3. Kortejärven, Ylijärven ja Kirkkojärven näytteenottopisteet. Kirkkojärven pohjoisosasta otettiin vesinäytteitä 6.9.2005 kaikkiaan neljästä eri syvyydestä (1, 2.5, 5 ja 8 m). Kirkkojärven vesi oli lievästi kerrostunutta ja happitilanne oli erittäin huono jo 7

2,5 metrissä. Korkea ammoniumtyppi lienee osaltaan aiheuttanut Kirkkojärven alusveden hapen kulumista. Kokonaisfosforipitoisuus (ug/l) 400 350 300 250 200 150 100 50 0 1200 1976 1977 1978 1984 1991 Vuosi 1998 2000 2003 2005 120 100 80 60 40 20 0 Hapen kyllästysaste (%) P kesä 1 m P kesä alus P talvi 1 m P talvi alus O2 kesä 1 m O2 kesä alus O2 talvi 1m O2 talvi alus Kuvaaja 4. Rengon Kirkkojärven pinta- ja alusveden kokonaisfosfori- ja happikyllästysprosentin kehitys syvyyksittäin. Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. Kirkkojärven pintavesi oli lievästi sameaa ja lievästi rehevää (kokonaisfosforipitoisuus vain 18 µg/l), ja näkösyvyys ulottui 1,95 metriin. Veden laatu heikkeni syvyyden myötä voimakkaasti: alusvesi oli erittäin sameaa, väriarvo korkea ja kiintoainepitoisuus sekä sähkönjohtavuus kohonneet. Johtuen veden hapettomuudesta kolmiarvoinen rauta oli pelkistynyt helppoliukoiseksi kaksiarvoiseksi raudaksi, ja siksi raudan pitoisuus alusvedessä oli korkea (34 000 µg/l). Alusveden fosforipitoisuus osoitti rehevyyttä, joskin melko maltillisella tasolla (5 m 33 µg/l ja 8 m 28 µg/l). Ilmeisesti labiilia fosforia ei Kirkkojärven pohjasedimentissä ole erityisen paljon. Kemiallinen hapen kulutus oli humuspitoiselle vedelle tyypillisellä tasolla. Järven ph ja puskurikyky olivat hyvällä tasolla. Alhaiset bakteerimäärät (suolistoperäiset enterokokit ja lämpökestoiset koliformiset) osoittavat, että hygieenistä likaantumista Kirkkojärvellä ei havaittu ja että veden hygieeninen laatu oli hyvä. Kokonaisuutena voidaan todeta, että Kirkkojärven veden yleinen käyttökelpoisuus oli tyydyttävä vuoden 2005 tulosten perusteella. Aikaisemmin Kirkkojärvestä on otettu näytteitä eteläosasta vuosina 1976 78 yhteensä 22 kertaa ja pohjoisosasta 34 kertaa vuosina 1978 2003. Happitilanne on aikaisempien mittausten mukaan ollut huono. Talvisin on yleisesti ollut happikatoa alusvedessä. Vuonna 2003 sitä oli myös pintavedessä. Kesällä päällysveden hapen kyllästysaste on pohjoisosassa ollut keskimäärin 74 % ja eteläosassa 66,3 %. Elokuun alussa vuonna 1978 on mitattu erikoinen tilanne, jolloin hapen kyllästysprosentti oli metrin syvyydessä ollut 21 % ja kolmen metrin syvyydessä 103 % (kuvaaja 4). Tämä yksittäinen arvo aiheuttaa keskiarvon alenemista eteläosassa. Syvemmällä vedessä on myös kesäisin ollut happikatoa. Näkösyvyys on Kirkkojärvessä vaihdellut paljonkin vuosien saatossa 0,7-2,5 metriin, mutta mitään selvää trendiä ei ole helppo erottaa. Kokonaisfosforin määrässä oli tapahtunut muutoksia (kuvaaja 4). Eteläosassa vuosina 1976 78 kokonaisfosfori oli keskimäärin 113,7 µg/l. Tähän lukuun vaikuttaa yksittäinen korkea 8

arvo 1200 µg/l huhtikuulta 1976. Järven pohjoisosassa vuosina 1978 2003 oli kokonaisfosforin keskiarvo vain 24,8 µg/l. Kokonaistypen määrä oli eteläosan mittauksissa keskimäärin 5133 µg/l, ja pohjoisosan mittauksissa 1296 µg/l. 2.4. Pohjoinen Kortejärvi (A= 12 ha, max. syv. 10 m, korkeus mpy 106,8 m) Kortejärvi (kuva 3) on 12 ha suuruinen järvi, ja sen suurin syvyys on noin 10 metriä. Pohjoisesta Kortejärvestä otettiin yksi pintavesinäyte 15.8.2005 (1 m). Pohjoisesta Kortejärvestä on otettu näytteitä kolmella aikaisemmalla kerralla yhdestä näytepisteestä, joka sijoittuu hieman nykyisen näytepaikan eteläpuolelle. Eteläisemmästä Kortejärvestä on otettu yksi näyte 4.9.1996. Hertassa Kortejärvet on osoitettu yhtenä järvenä, vaikka ne ovat selvästi erilliset. Kortejärvestä otetun näytteen alkaliniteetti (0,39 mmol/l) ja ph (7,2) olivat hyvällä tasolla. Alkaliniteetissa ja ph:ssa on havaittavissa jopa paranemista edellisiin näytteisiin verrattuna vaikka tilanne aikaisemminkin on ollut hyvä. Vesi oli lievästi sameaa (1,5 NTU), ja väriarvo (100 mg/lpt) oli luonteenomainen humuspitoiselle järvelle. Myös sähkönjohtavuus ja kemiallinen hapen kulutus olivat suomalaisille humuspitoisille järville tyypillisellä tasolla. Fosforipitoisuuden (36 µg/l) perusteella järvi oli rehevä. Rauta sitoutuu helposti humukseen joka näkyi rautapitoisuuden kohonneessa määrässä (640 µg/l), joka on normaali humuspitoisille järville. Raudan hapettuessa fosforin pitoisuus laskee sen sitoutuessa pohjakerrokseen. Kortejärven humuspitoisuus on noussut edellisistä näytteenottokerroista, mutta tilaa on muuten hankala lähteä arvioimaan alusvedestä puuttuvien tietojen takia. Yleisarvosana järvelle on tyydyttävä. Kortejärvestä on otettu näytteitä myös 1986,1996 ja 2000. Alkaliniteetti on ollut edellisissä näytteissä keskimäärin 0,25 mmol/l ja ph 6,6, joten näiden arvojen osalta vesi oli vuonna 2005 parempilaatuista. Hapen kyllästysprosentti on alusvedessä ollut <10 kesällä 1996 ja talvella 1986, eli järven syvimmissä kohdissa on tuolloin ollut happikatoa. Kokonaistypen määrä on keskimäärin ollut järvessä 304 µg/l, kun tulos vuonna 2005 oli 540 µg/l. Kokonaisfosforin määrä oli vuonna 2005 korkeampi kuin aikaisemmin. Näkösyvyys Pohjoisessa Kortejärvessä on vaihdellut peräti 0,9-5,3 metriin. 2.5. Ylijärvi (A= 39,8, max. syv. 15,2 m, korkeus mpy 105,8 m) Ylijärvi (kuva 3) on Renkajoen reittiin kuuluva pieni järvi valtatie 10:n pohjoispuolella. Siitä otettiin pintavesinäyte 20.9.2005. Ylijärveltä ei ole aikaisempia tietoja näytteidenotosta. Ylijärven ph (7,0) ja alkaliniteetti (0,33 mmol/l) olivat hyvät. Sameus, sähköjohtavuus ja kiintoainepitoisuus olivat normaalin alhaiset. Rauta- ja kokonaistyppipitoisuus sekä kemiallinen hapen kulutus olivat humuspitoiselle järvelle normaalilla tasolla. Kokonaisfosforin alhaisesta pitoisuudesta (12 µg/l) päätellen järvi on karu. Ylijärven tila voidaan arvioida näiden vähäisten tietojen pohjalta hyväksi. 2.6. Tuomisto (A= 16 ha, max. syv. 2,5 m, korkeus mpy 118,2 m) Tuomisto (kuva 4) on 16 ha suuruinen pitkulainen järvi, joka sijoittuu Rengon ja Hattulan kuntien alueelle. Järvestä otettiin pintavesinäyte 15.9.2005 (1 m syvyydestä yksi näyte). Tuomiston 9

rannoilla on jonkin verran asutusta, mutta sen valuma-alueella ei ole lainkaan peltoja. Uudenmaan ympäristökeskus on tutkinut Tuomiston pintavettä vuonna 1982 kahdella talvi- ja yhdellä kesänäytteenottokerralla. Lisäksi Vapon Väärälammensuon turpeenottoon liittyen järvellä on tehty tutkimuksia. Tuomisto 0 300 600 metriä Kuva 4. Tuomiston näytteenottopiste.. Tuomistolta syksyllä 2005 otetussa näytteessä ph ja alkaliteetti olivat hyviä. Vesi oli lievästi sameaa, kiintoaineksen määrä ja sähköjohtavuus olivat alhaiset. Kokonaistyppi- ja rautapitoisuus sekä kemiallinen hapenkulutus viittaavat humuspitoiseen järveen, minkä värilukema vahvistaa. Kokonaisfosforin perusteella järvi on miltei karu (13 µg/l). Verratessa vuonna 1982 otettuihin pintavesinäytteisiin järven tila näyttäisi pysyneen melko lailla muuttumattomana. Kokonaisuutena Tuomiston käyttökelpoisuus on ollut hyvä. Vuoden 1982 mittauksissa näytteet otettiin puolen metrin syvyydestä. Happitilanne sekä kesän että talven mittauksissa oli hyvä. Kesällä pintavesi oli ylikyllästynyt hapen suhteen. Talven 1982 tulosten mukaan ph oli lievästi hapan eli keskimäärin 6,4. Muuten mittaustulokset olivat samansuuntaisia kuin vuonna 2005. 10

3. Hauho Hauholla sijaitsee 74 järveä, joista otettiin näytteitä vain kahdesta. Näytteiden otto suoritettiin 15.8.2005 Kenkijärvellä ja Pyhälammella. Kahden järven tutkiminen ei ole riittävää ympäristön tilan seurantaohjelman noudattamiseksi ja riittävän tiedon saamiseksi kunnan järvien tilasta. Pyhälampi Kenkijärvi 0 1 kilometriä 2 Kuva 5. Kenkijärven ja Pyhälammin näytteenottopaikat. 3.1. Kenkijärvi (A= 34,1 ha, max. syv. 2 m, V= 341 m 3, kork. mpy 84,3 m, rantaviiva 2,7 km) Kenkijärvi (kuva 5) on matala (keskisyvyys 1 m) ja veden laadultaan sekä virkistyskäyttöarvoltaan huononlainen pieni järvi. Sen valuma-alue on lähinnä peltoa (Jutila 2004), mikä näkyykin veden korkeina ravinnepitoisuuksina. Aiemmin Kenkijärveä on tutkittu jaksolla 1985 1988 seitsemän kertaa. Kesän 2005 (15.8.) näytetuloksen kokonaisfosforin perusteella järvi luokitellaan erittäin reheväksi, ja järvellä onkin voimakkaasti kasvillisuutta. Humuspitoisen järven näkösyvyys oli 85 cm. Alkaliniteetti ja ph olivat erinomaisella tasolla. Kemiallinen hapenkulutus, sameus, sähköjohtavuus ja kiintoaine olivat kaikki normaaleja humuspitoiselle järvelle. Matalalle järvelle tyypillisesti lämpökerrostuneisuutta ei liene syntynyt ja happea oli vain tyydyttävästi. Myös runsas kasvillisuus oli lisännyt happea yhteyttämisen seurauksena. 11

90 Kokonaisfosforipitoisuus (ug/l) 80 70 60 50 40 30 20 10 0 18.2.1982 11.8.1987 31.1.1993 24.7.1998 14.1.2004 6.7.2009 Vuosi Ptotu Lin. (Ptotu) Kuvaaja 5. Hauhon Kenkijärven kokonaisfosforipitoisuuden kehitys (1 m:ssä). Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. Järven tilassa ei ollut tapahtunut oleellisia muutoksia verratessa 20 vuoden takaiseen jaksoon, jolta tietoja löytyy. Suurimmat muutokset olivat tapahtuneet alkaliteetissä, joka oli parantunut 0,2 mmol/l:ssa 0,8 mmol/l:a. Tämän lisäksi veden ph on noussut hieman ja se oli 7,3 viimeisimmässä näytteessä. Kokonaisfosforipitoisuus oli pysynyt yhtä talvinäytettä lukuun ottamatta ylirehevällä tasolla (kuvaaja 5). Täysin hapettomaksi Kenkijärvi ei ollut talvellakaan mennyt tutkituilla kahdella kerralla. Parhaimmillaan Kenkijärven näkösyvyydeksi on mitattu 1 m. Yleisluokitukseltaan Kenkijärvi arvioitiin tässä selvityksessä välttäväksi. 3.2. Pyhälampi (A= 65,1 ha, max. syv. 6 m, korkeus mpy 84,4 m, rantaviiva 4,8 km) Pyhälampi (kuva 5) on pieni lampi, jonka suurin syvyys on 6 metriä. Ruskeavetiseen ja rehevään Pyhälampeen laskevien ojien varsilla on runsaasti peltoa, ja hajakuormitus on rehevöittänyt järveä merkittävästi (Jutila 2004). Pyhälammen veden laatua on tutkittu aiemmin talvella 1991, tämän tutkimuksen yhteydessä 15.8.2005 (kuva 5) ja sen jälkeen talvella 2006. Pyhälammen näkösyvyys oli laskenut vuoden 1991 3 m:stä 1,15 m:iin kesällä 2005. Talvella 2006 näkösyvyys oli parempi, mikä on yleinen ilmiö. Sameus näyttäisi lisääntyneen ajan myötä. Vedessä oli lievää hieman voimakkaampi humusleima. Alusvesi oli lähes hapeton kesällä 2005 ja happi oli kulumassa loppuun myös talvella 2005. Yllättäen kesällä 2005 vesi näytti olleen lämpökerrostumaton tai sitten maastossa oli tapahtunut lämpötilan mittausvirhe. Pyhälammen pintavesi oli hieman emäksistä (ph 7,8) kesällä 2005, mutta aiemmin vesi oli ollut selvästi happamen puolella. Alusvesi oli nyt emäksistä (ph 8). Alkaliniteetti oli hyvällä tasolla. Kemiallinen hapenkulutus, rauta, kiintoaine ja kokonaistyppi olivat humuspitoisen järviveden normaalilla tasolla. Nitraatin pitoisuus viittasi siihen, ettei järvessä ole ollut voimakasta kasvustoa kuluttamassa sitä pois. Ravinteiden ja raudan arvot saattavat nousta jos lammen hapettomuus jatkuu. Ravinteet liukenevat pohjasta helposti hapettomaan veteen. Pirkanmaan Ympäristökeskuksen talvella 2006 ottamissa näytteissä veden rautapitoisuus ja kokonaistyppi olivat nousseet. Järviluokitus oli rehevä ja virkistyskelpoisuusluokitus oli hyvän ja tyydyttävän välillä. 12

4. Hämeenlinna Hämeenlinnasta otettiin näytteitä kolmesta eri järvestä, jotka olivat Joutsenlampi, Metsälampi ja Velkoja. Hämeenlinnan kaupungin alueella on 22 järveä ja lampea. Kuva 6. Joutsenlammen ja Metsälammen näytteenottopisteet. 4.1. Joutsenlampi (A=2,3 ha, max. syv. 1,9 m, korkeus 132 m mpy) Joutsenlampi (kuva 6) on pieni lampi Aulangolla, Molkkarinmäen kupeessa luonnonsuojelualueella. Sen syvyys on 1,9 metriä ja pinta-ala 2,3 ha. Sen valuma-alueella ei ole maanviljelyä, eikä muutakaan raskasta kuormitusta. Lammesta otettiin näyte 30.8.2005. Värin ja sameuden perusteella lammen vesi oli humuspitoista. Kokonaistypen korkea arvo (940 µg/l) oli normaali humuspitoiselle järvelle ja lisäksi humukseen helposti sitoutuva raudan pitoisuus oli koholla. Veden happikyllästysaste (88 %) oli hyvä, mikä oli normaalia näin matalalle lammelle. Kokonaisfosforin määrä 47 µg/l viittaa siihen, että lampi on rehevä. Mikäli tämä arvo ylittää 50 µg/l, ovat leväkukinnot todennäköisiä. Joutsenlammen vesi on kuitenkin humuspitoista, ja tämä veden ruskeus rajoittaa levien kasvua. Koliformisten bakteerien määrä oli lammen vedessä koholla. Virkistyskelpoisuus luokitus olisi hyvä, ellei bakteerien määrä olisi niin suuri (280pmy/100ml). Kyseisen näytteenoton hetkellä virkistyskelpoisuusluokitus oli ollut tyydyttävän ja hyvän välillä. Muuten Joutsenlammen tila oli hyvä. Joutsenlammesta on otettu näytteitä aikaisemmin 80-luvulla Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Päällysvedessä hapen kyllästysprosentti on 80-luvun alussa ollut kesällä 106 160 %, ja tämä ylikyllästys on merkki runsastuottoisesta kasvillisuudesta. Tähän viittaa myös veden korkea ph-arvo. Heinäkuussa 1980 Joutsenlammen ph oli peräti 9,9. Näin korkea arvo viittaa levien massaesiintymiin ja on tyypillistä erityisesti sinileväkukintojen aikana. Muuten aikaisemmissa mittauksissa lammen ph on vaihdellut välillä 6,1 7,4. Heinäkuu 1980 näkyy mittauksissa erilaisena myös muiden suureiden osalta. Esimerkiksi kokonaisfosfori oli tuolloin 130 µg/l, kun se muissa mittauksissa oli keskimäärin 30 µg/l (kuvaaja 6). Kokonaistypen määrä on vaihdellut 13

välillä 400 880 µg/l, mutta heinäkuussa 1980 arvo oli peräti 2500 µg/l. Näkösyvyys on vaihdellut 1,15-2,5 m välillä. 140 120 Kokonaisfosforipitoisuus (ug/l) 100 80 60 40 20 P kesä talvi Lin. (P) 0 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Kuvaaja 6. Joutsenlammen kokonaisfosforipitoisuuden kehitys. Trendiviiva on piirretty kaikille mitatuille pitoisuuksille. Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. 4.2. Metsälampi (max. syv. 1,4 m, korkeus 129 m mpy) Metsälampi (kuva 6) sijaitsee Aulangon luonnonsuojelualueella Aulangonvuoren juurella. Metsälammen valuma-alueella ei ole kuormittavia tekijöitä. Näyte otettiin 30.8.2005. Lammen vesi oli lievästi humuspitoista värin, sähkönjohtavuuden ja kokonaistypen (460 µg/l) arvojen perusteella. Alkaliniteetti, ph (7,2) ja kemiallinen hapen kulutus olivat hyvällä tasolla. Rautapitoisuus (90 µg/l) oli karun järven tasolla. Metsälammen tila oli hyvä. 80 100 kokonaisfosforipitoisuus (ug/l) 70 60 50 40 30 20 10 90 80 70 60 50 40 30 20 10 hapenkyllästysaste (%) Kesä P Talvi P Kesä O2 Talvi O2 0 1980 1986 1986 1987 1987 1988 1989 2005 vuosi 0 14

Kuvaaja 7. Metsälammen kokonaisfosforipitoisuuden ja happikyllästysasteen kehitys. Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. Metsälammista on otettu näytteitä vuonna 1980 sekä 80-luvun loppupuolella Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. ph on vaihdellut välillä 5,9 7. ph -arvot eivät viittaa voimakkaisiin leväkukintoihin. Toukokuulla 1987 lammen vesi oli ollut normaalia humuspitoisempaa värin, rautapitoisuuden, kemiallisen hapenkulutuksen sekä kokonaistypen korkeiden arvojen perusteella. Näkösyvyys on vaihdellut 0,5 ja 1,8 m välillä ja alhaisin arvo osuu juuri kesään 1987. Kokonaistypen arvot ovat aikaisemmissa mittauksissa olleet yhtä kertaa lukuun ottamatta korkeampia kuin vuoden 2005 tulos. Samoin raudan pitoisuudet ovat aikaisemmin olleet korkeampia. Metsälammen tila näyttäisi parantuneen viime vuosina. 4.3. Velkoja (A=2 ha, max syv. 5, V= 80 m 3, korkeus 82,4 m mpy) Miemalanselän kupeessa sijaitseva Velkojanlampi (kuva 7) (keskisyvyys 4 m) on peruslaadultaan vähähumuksinen, puskurikyvyltään hyvä lampi, jonka ravinnepitoisuudet ovat rehevien järvien luokkaa. Veden väri on usein kesäisin voimakkaan vihreä leväbiomassan vuoksi. Näkösyvyys on silti suuri ja vesi hygieenisesti puhdasta. Veden yleislaatu on arvioitu tyydyttäväksi (Jutila 2005). Velkojalta otettiin vesinäytteitä (30.8.2005) kolmesta eri syvyydestä: 1m:n, 2,5 m:n sekä 3,5 m:n syvyydestä. Velkojan valuma-alueella on jonkin verran asutusta ja peltoja, joista tulee valuvesien vaikutuksesta ravinteita. Kokonaisfosforipitoisuus (77 97 µg/l) osoitti järven olleen erittäin rehevä. Kokonaistypen ja sähkönjohtavuuden suureissakin näkyi edellä mainittu vaikutus. Järven alusveden happitilanne oli heikko, vaikka järven vesi oli vain vähän kerrostunutta pienestä koosta johtuen. Velkoja 0 300 600 metriä Kuva 7. Velkojan näytteenottopiste. Pintavedessä happitilanne oli tyydyttävä. Veden alkaliteetti oli erinomainen ja ph oli pinnalla vain lievästi emäksinen (7,5) ja pohjalla vain lievästi hapanta (6,4). Rautapitoisuuden pe- 15

rusteella järvi oli karu, mutta värin, sameuden ja kemiallisen hapenkulutuksen perusteella järvi luokiteltiin humuspitoiseksi järveksi. Virkistyskelpoisuusluokitus oli tyydyttävä. 250 Kokonaisfosforipitoisuus (ug/l) 200 150 100 50 0 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi P pinta kesä alus kesä pinta talvi Lin. (P) Kuvaaja 8. Velkojan fosforipitoisuuden kehitys. Vihreällä merkityt ovat väliveden kesäarvoja. Trendiviiva on piirretty kaikille mitatuille pitoisuuksille. Osa tiedoista Hertta-järjestelmästä. Velkojasta on otettu näytteitä 90-luvulla sekä 70-luvun alussa Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen sekä Uudenmaan ympäristökeskuksen toimesta. Elokuussa 1996 on päällysvedessä ollut ylikyllästys happipitoisuudessa (146 %) ja veden ph on ollut 9,8. Tämä viittaa leväkukintoihin, vaikka muut suureet eivät ole normaalista poikkeavia. ph -arvot ovat keskimäärin olleet neutraaleja tai lievästi emäksisiä. Väriluvun perusteella vesi on ollut lievästi humuspitoista. Näkösyvyys on vaihdellut 1-2,9 metriin. Alkaliteettiarvot ovat parantuneet 80-luvun puolivälistä tehtyjen mittausten mukaan, eli veden puskurikyky happamoitumista vastaan on parantunut. 5. Hattula Hattulasta otettiin näytteitä kolmelta eri järveltä, jotka olivat Iso-Tähilammi, Hepolammi ja Kaavijärvi. Hattulassa on yli 55 järveä ja lampea. 5.1. Iso-Tähilammi (22,9 ha, rantaviiva 2,4 km) Iso-Tähilammi (kuva 8) on pieni lampi, joka sijaitsee kunnan eteläosassa Sotkajärven eteläpuolella. Lammen valuma-alueella ei ole juurikaan asutusta eikä peltoja. Iso-Tähilammen vesi laskee Suojärveen. Iso-Tähilammelta otettiin näyte metrin syvyydestä 1.9.2005. 16

Iso-Tähilammi 0 500 1 000 metriä Kuva 8. Iso-Tähilammen näytteenottopiste. Lammen vesi oli hapanta (ph 5,8) ja sen alkaliniteetti (0,2 mmol/l) oli tyydyttävällä tasolla. Vesi oli sameaa ja sen väri sekä kiintoainespitoisuus viittasivat humuspitoiseen järveen. Näkösyvyys oli huono eli alle 50 cm. Tätä tuki myös veden kokonaistypen (1400 µg/l) ja raudan määrä (2100 µg/l). Kemiallinen hapen kulutus on voimakasta, mikä viittaisi mahdollisiin jätevesipäästöihin. Järven happitilanne oli tyydyttävä. Kokonaisfosforin (47 µg/l) perusteella järvi luokiteltiin reheväksi. Iso-Tähilammelta on otettu aikaisemmin näytteitä Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta talvella 1994. Silloin näyte otettiin metrin syvyydestä helmikuun alussa. Happitilanne oli huono. Hapen kyllästysprosentti oli vain 6 %. Veden väri kertoi veden olleen erittäin ruskeaa, näkösyvyys jäi 0,6 metriin, ja sameuden perusteella vesi voitiin luokitella lievästi reheväksi. Muuten tämän talvella otetun näytteen arvot olivat lähellä vuoden 2005 kesänäytteen arvoja. 5.2. Hepolammi (9,8 ha, rantaviiva 1,5 km) Hepolammi (kuva 9) on Pukaronjärven ja Renkajärven välissä sijaitseva pieni järvi Hattulassa. Sen valuma-alueella ei ole juurikaan peltoa tai muuta ravinteiden lähdettä. Hepolammen vesi laskee Renkajärveen. Lammesta otettiin näyte metrin syvyydestä 6.9.2005. Aikaisempia mittaustuloksia ei löytynyt Hertta -ympäristötietokannasta eikä ympäristötoimen tietokannoista. Hepolammen veden ph oli lähes neutraalia (6,7) ja alkaliniteetti (23 mmol/l) tyydyttävällä tasolla. Ammoniumtyppeä oli vedessä hieman normaalia enemmän eli 33 µg/l. Lisäksi kokonaistypen, raudan ja kemiallisen hapenkulutuksen pitoisuudet viittasivat humuspitoiseen järveen. Näkösyvyys oli vaivaiset puoli metriä. Kokonaisfosforin määrän (34 µg/l) perusteella järvi luokiteltiin reheväksi. Lammen happitilanne oli kohtalaisella tasolla happikyllästysasteen ollessa 80 %. 17

Hepolammi 0 0,3 0,6 kilometriä Tömäjärvi Kuva 9. Näytteenottopaikka Hepolammilla. 5.3. Kaavijärvi (8,02 ha, rantaviiva 1,6 km) Kaavijärvi (kuva 10) on pieni järvi Hattulan Retulassa. Järven valuma-alueella on jonkin verran peltoa ja asutusta. Kaavijärven vesi laskee Vanajaveteen. Kaavijärvestä otettiin näyte metrin syvyydestä 13.9.2005. Aikaisempia mittaustuloksia ei löytynyt Hertta -ympäristötietokannasta tai ympäristötoimen tietokannoista. Kuhanselkä Kaavijärvi 0 0,3 kilometriä 0,6 Kuva 10. Kaavijärven näytteenottopaikka. 18

Kaavijärven veden ph oli 7,2 eli lähes neutraalia ja alkaliniteetti oli hyvällä tasolla. Humusvetistä järveä kuvasi kemiallisen hapen kulutuksen ja kokonaistypen (1200 µg/l) pitoisuudet, mutta raudan määrä (200 µg/l) oli vain karun järven tasolla. Näkösyvyyskin oli hyvä ja ulottui 1,5 metriin. Kokonaisfosforin (32 µg/l) perusteella järvi luokiteltiin reheväksi. Järven happitilanne oli tyydyttävä. 6. Kalvola Kalvolasta otettiin näytteitä ainoastaan Kaakkolammelta. Kalvolassa on 65 järveä ja lampea. Yhden järven veden tutkiminen on jatkuvan järvienkehityskuvan muodostamiseksi liian vähäistä. Jatkossa järviä tulisi ottaa tarkkailuun enemmän ja näytteitä pitäisi ottaa sekä kesällä että talvella. Kaakkolammi Tyvijärvi 0 0,3 0,6 kilometriä Kuva 11. Kaakkolammin näytteenottopaikka. 6.1. Kaakkolammi (6,47 ha, rantaviiva 1,28km) Kaakkolammelta (kuva 11) otettiin näyte 1.9.2005. Aikaisempia mittaustuloksia ei ole Hertta - ympäristötietokannassa tai ympäristötoimen tietokannoissa. Kaakkolammen vesi oli lievästi hapanta (ph 6,6) ja sen alkaliniteetti (0,13 mmol/l) oli tyydyttävä. Vesi oli lievästi sameaa ja humuspitoista, joka näkyi värin, kemiallisen hapenkulutuksen sekä raudan ja kokonaistypen (790 µg/l) korkeina arvoina sekä alhaisena näkösyvyytenä (0,5 m). Erityisesti raudan pitoisuus (1700 µg/l) viittasi suovesien valumiseen lampeen. Ammonium oli hyvällä tasolla ja lammen happitilanne oli tyydyttävä. 19

7. Yhteenveto Vuonna 2005 tutkituista järvistä luokitukseltaan hyviä olivat Metsälampi, Ylijärvi ja Tuomisto. Tyydyttäviä veden yleisen käyttökelpoisuuden perusteella oli suurin osa tutkituista järvistä (Ylimmäislammi, Pohjoinen Kortejärvi, Kirkkojärvi, Pyhälampi, Joutsenlampi, Velkoja, Iso- Tähilammi, Hepolammi, Kaavijärvi ja Kaakkolammi). Kenkijärvi ja Mustalammi arvioitiin yleisluokitukseltaan välttäväksi (Taulukko 1). Taulukko 1. Tutkittujen järvien perustietoja ja yhteenveto laadusta. Järvi Kunta Pinta-ala Max. Syvyys Näytekerrat Yleisluokitus ha m Iso-Tähilammi Hattula 22,9 arvio 5 2 tyydyttävä Hepolammi Hattula 9,8 arvio 5 1 tyydyttävä Kaavijärvi Hattula 8,0 arvio 5 1 tyydyttävä Kenkijärvi Hauho 34,1 2,0 8 välttävä Pyhälampi Hauho 65,1 6,0 3 tyydyttävä Joutsenlampi Hämeenlinna 2,3 1,9 14 tyydyttävä Metsälampi Hämeenlinna 1,5 1,4 11 hyvä Velkoja Hämeenlinna 2,0 5,0 6 tyydyttävä Kaakkolammi Kalvola 6,5 arvio 4 1 tyydyttävä Mustalammi Renko 7,0 8,0 5 välttävä Ylimmäislammi Renko 5,4 6,0 1 tyydyttävä Kirkkojärvi Renko 3,7 14,0 15 tyydyttävä Pohjoinen Kortejärvi Renko 12,0 10,0 4 tyydyttävä Ylijärvi Renko 39,8 15,2 1 hyvä Tuomisto Renko 16,0 2,5 4 hyvä 8. Lähteet Kirjallisuus Jutila, H. 2004: Hauhon luonto-opas. Ympäristöosaston julkaisuja 32. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 61 s. Jutila, H. 2005: Hämeenlinnan luonto-opas. Ympäristöosaston julkaisuja 36. Hämeenlinnan seudun kansanterveystyön kuntayhtymän ympäristöosasto, NAPA-projekti. 72 s. Tastula, T., Huikari, J. & Jutila, H. 1998: Rengon Mustalammen ympäristökartoitus: Järven tila ja kuormitus. - Ympäristöosaston monisteita 3. 16 s. + 2 liitettä. Muut lähteet https://wwws.ymparisto.fi. Suomen ympäristökeskuksen Hertta-tietokanta http://www.kvvy.fi. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. 20

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järven nimi: Kunta: yk pohj yk itä Näyte otettu: Näyttee n otto vuosi: Vuoden aika: Kokon aisyvy ys (m) Näytek erran kok.sy vyys (m) näytes yvyys (m): Näkösy vyys (cm): lämpötila ( C): 1 Hepolammi Hattula 6762039 3340511 6.9.2005 2005 Kesä 1 50 15,7 8 80 2 Iso-Tähilammi Hattula 6755783 3339242 1.9.2005 2005 Kesä 1 50 14,6 7,9 76 3 Iso-Tähilammi Hattula 6755783 3339242 7.2.1994 1994 Talvi 1 60 3 0,8 6 4 Kaavijärvi Hattula 6789912 3357180 13.9.2005 2005 Kesä 1 150 13 8,5 79 5 Kenkijärvi Kenkijärvi 1 Hauho 6788269 3369936 15.8.2005 2005 Kesä 1 85 17,8 7,3 76 6 Kenkijärvi Keskiosa 1 Hauho 6788255 3369726 29.8.1988 1988 Kesä 1 80 17,5 9,4 98 7 Kenkijärvi Keskiosa 1 Hauho 6788255 3369726 30.5.1988 1988 Kesä 1 80 20,7 9,9 110 8 Kenkijärvi Keskiosa 1 Hauho 6788255 3369726 10.2.1988 1988 Talvi 1 100 0,9 2,2 15 9 Kenkijärvi Keskiosa 1 Hauho 6788255 3369726 5.3.1987 1987 Talvi 1 90 0,6 5,6 39 10 Kenkijärvi Keskiosa 1 Hauho 6788255 3369726 10.7.1986 1986 Kesä 1 100 19,4 7,6 83 11 Kenkijärvi Keskiosa 1 Hauho 6788255 3369726 4.7.1985 1985 Kesä 1 100 16,7 7,8 81 12 Kenkijärvi Keskiosa 1 Hauho 6788255 3369726 6.5.1985 1985 Kesä 1 80 5 9,7 76 13 Pyhälampi Hauho 6789256 3376845 15.8.2005 2005 Kesä 1 115 18,9 9,5 101 14 Pyhälampi Hauho 6788906 3376925 7.1.1991 1991 Talvi 1 300 0,6 11,4 79 15 Pyhälampi Hauho 6788906 3376925 24.1.2006 2006 Talvi 1 170 1,5 10,2 73 16 Pyhälampi Hauho 6788906 3376925 7.1.1991 1991 Talvi 3 300 2,9 8,1 60 17 Pyhälampi Hauho 6788906 3376925 24.1.2006 2006 Talvi 4,4 170 3,2 3,1 23 18 Pyhälampi Hauho 6788906 3376925 7.1.1991 1991 Talvi 4,5 300 3,5 5,9 44 19 Pyhälampi Hauho 6789256 3376845 15.8.2005 2005 Kesä 5 18 0,2 2 20 Joutsenlampi Hml 6770812 3362626 30.8.2005 2005 Kesä 1 115 16,9 8,6 88 21 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 12.8.1986 1986 Kesä 1 120 19,3 7,8 22 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 26.3.1986 1986 Talvi 1 210 0,6 3,4 24 23 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 20.1.1986 1986 Talvi 1 180 1,8 24 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 15.8.1985 1985 Kesä 1 120 18,7 7,7 83 25 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 25.2.1985 1985 Talvi 1 200 0,8 4,6 32 26 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 23.7.1984 1984 Kesä 0,5 17,4 9 94 27 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 26.3.1984 1984 Talvi 1 250 0,6 1,3 9 28 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 15.8.1983 1983 Kesä 1 17,5 8 84 29 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 15.3.1983 1983 Talvi 1 190 0,5 6,8 47 O2 O2 (%): 1

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järven nimi: Kunta: yk pohj yk itä Näyte otettu: Näyttee n otto vuosi: Vuoden aika: Kokon aisyvy ys (m) Näytek erran kok.sy vyys (m) näytes yvyys (m): Näkösy vyys (cm): lämpötila ( C): 30 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 11.8.1982 1982 Kesä 0,5 20,8 8,7 98 31 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 15.6.1982 1982 Kesä 1 13,1 11,1 106 32 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 28.7.1980 1980 Kesä 1 60 20,9 14 160 33 Joutsenlampi Hml 6770819 3362618 31.3.1980 1980 Talvi 1 220 1,7 0 0 34 Metsälampi Hml 6770771 3363066 30.8.2005 2005 Kesä 1 35 Metsälampi Hml 6770758 3363066 14.8.1989 1989 Kesä 0,5 100 17,1 8 83 36 Metsälampi Hml 6770758 3363066 7.3.1989 1989 Talvi 1 1,3 2,1 15 37 Metsälampi Hml 6770758 3363066 15.8.1988 1988 Kesä 1 17,1 7,6 79 38 Metsälampi Hml 6770758 3363066 7.3.1988 1988 Talvi 1 150 0,2 2,8 19 39 Metsälampi Hml 6770758 3363066 17.8.1987 1987 Kesä 0,3 50 15,2 8,9 88 40 Metsälampi Hml 6770758 3363066 18.5.1987 1987 Kesä 0,5 11,8 10,5 97 41 Metsälampi Hml 6770758 3363066 12.8.1986 1986 Kesä 0,5 70 18,8 7,5 81 42 Metsälampi Hml 6770758 3363066 26.3.1986 1986 Talvi 1 170 1,4 0 0 43 Metsälampi Hml 6770758 3363066 20.1.1986 1986 Talvi 1 130 1 1,2 8 44 Metsälampi Hml 6770758 3363066 31.1.1980 1980 Talvi 1 180 2,5 0 0 45 Velkoja Hml 6763882 3364934 30.8.2005 2005 Kesä 1 17,1 7,5 77 46 Velkoja Hml 6763882 3364934 30.8.2005 2005 Kesä 2,5 17 1,6 16 47 Velkoja Hml 6763882 3364934 30.8.2005 2005 Kesä 3,5 12 48 Velkoja Hml 6763874 3364933 13.8.1996 1996 Kesä 1 100 20,2 13,2 146 49 Velkoja Hml 6763874 3364933 13.8.1996 1996 Kesä 3 100 17,3 8,3 87 50 Velkoja Hml 6763874 3364933 13.8.1996 1996 Kesä 4 100 12,8 0,9 8 51 Velkoja Hml 6763874 3364933 2.8.1995 1995 Kesä 1 290 22,5 7,5 87 52 Velkoja Hml 6763874 3364933 2.8.1995 1995 Kesä 3 290 18,8 53 Velkoja Hml 6763874 3364933 2.8.1995 1995 Kesä 4 290 11,4 2,1 19 54 Velkoja Hml 6763874 3364933 11.11.1987 1987 Talvi 1 230 2,7 55 Velkoja Hml 6763874 3364933 27.12.1972 1972 Talvi 1 200 1,4 12,3 80 56 Velkoja Hml 6763874 3364933 27.12.1972 1972 Talvi 2 200 1,9 11,8 88 57 Velkoja Hml 6763874 3364933 27.12.1972 1972 Talvi 3 200 2,2 9,6 72 58 Velkoja Hml 6763874 3364933 27.12.1972 1972 Talvi 4 200 2,8 7 54 59 Velkoja Hml 6763874 3364933 27.12.1972 1972 Talvi 4,5 200 2,8 7 54 O2 O2 (%): 2

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järven nimi: Kunta: yk pohj yk itä Näyte otettu: Näyttee n otto vuosi: Vuoden aika: Kokon aisyvy ys (m) Näytek erran kok.sy vyys (m) näytes yvyys (m): Näkösy vyys (cm): lämpötila ( C): 60 Velkoja Hml 6763874 3364933 27.12.1972 1972 Talvi 1 200 1,6 11 81 61 Kaakkolammi Kalvola 6778175 3332499 1.9.2005 2005 Kesä 1 50 15,5 8,5 84 62 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 6.9.2005 2005 Kesä 1 195 13,9 8,1 78 63 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 6.9.2005 2005 Kesä 2,5 195 9,4 0,9 0,1 64 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 6.9.2005 2005 Kesä 5 195 6,9 8 0 65 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 6.9.2005 2005 Kesä 8 195 6,5 0,1 1 66 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 13.2.2003 2003 Talvi 10,8 10,1 1 70 4,0 0,04 0 67 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 13.2.2003 2003 Talvi 10,8 10,1 3 70 4,6 0,00 0 68 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 13.2.2003 2003 Talvi 10,8 10,1 5 70 5,0 0,00 0 69 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 13.2.2003 2003 Talvi 10,8 10,1 8 70 5,5 0,00 0 70 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 13.2.2003 2003 Talvi 10,8 10,1 9,1 70 5,5 0,00 0 71 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 31.1.2000 2000 Talvi 10,8 9,8 1 70 3,6 0,80 6 72 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 31.1.2000 2000 Talvi 10,8 9,8 5 70 5,0 1,10 9 73 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 31.1.2000 2000 Talvi 10,8 9,8 8,8 70 5,2 0,00 0 74 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 27.8.1998 1998 Kesä 1 130 13,7 3,9 38 75 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 27.8.1998 1998 Kesä 3 130 11,2 0,1 1 76 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 27.8.1998 1998 Kesä 5 130 7,5 0,11 1 77 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 27.8.1998 1998 Kesä 8 130 6,2 0,05 0 78 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 27.8.1998 1998 Kesä 10 130 5,7 0 0 79 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 11.7.1991 1991 Kesä 1 18,5 8,8 94 80 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 11.7.1991 1991 Kesä 3 12,1 2,7 25 81 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 11.7.1991 1991 Kesä 5 10 1,4 15 82 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 11.7.1991 1991 Kesä 7 7,3 0,7 6 83 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 11.7.1991 1991 Kesä 9 6,3 0 0 84 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 14.8.1984 1984 Kesä 1 160 14,4 8,8 86 85 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 14.8.1984 1984 Kesä 3 160 7,4 1 8 86 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 14.8.1984 1984 Kesä 5 160 6,1 0,4 3 87 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 14.8.1984 1984 Kesä 10 160 5,4 0 0 88 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 7.3.1984 1984 Kesä 1 1 2,9 20 89 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 7.3.1984 1984 Kesä 3 2,8 1,3 10 O2 O2 (%): 3

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järven nimi: Kunta: yk pohj yk itä Näyte otettu: Näyttee n otto vuosi: Vuoden aika: Kokon aisyvy ys (m) Näytek erran kok.sy vyys (m) näytes yvyys (m): Näkösy vyys (cm): lämpötila ( C): 90 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 7.3.1984 1984 Kesä 5 4 2,3 18 91 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 7.3.1984 1984 Kesä 8 4,4 0 0 92 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 7.3.1984 1984 Kesä 10 4,7 0 0 93 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 28.2.1978 1978 Talvi 1 60 2,6 0 0 94 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 28.2.1978 1978 Talvi 5 60 4,4 95 Kirkkojärvi pohjoisosa 2 Renko 6757120 3352598 28.2.1978 1978 Talvi 10 60 5,1 96 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 30.8.1978 1978 Kesä 1 250 13 8,4 82 97 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 30.8.1978 1978 Kesä 3 250 10 3,3 30 98 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 30.8.1978 1978 Kesä 5 250 7,1 1,2 10 99 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 30.8.1978 1978 Kesä 10 250 5,6 0 0 100 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 28.2.1978 1978 Talvi 1 60 2,5 0,2 2 101 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 28.2.1978 1978 Talvi 5 60 4,4 0,2 2 102 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 28.2.1978 1978 Talvi 7 60 4,8 103 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 3.11.1977 1977 Talvi 1 4,9 104 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 23.8.1977 1977 Kesä 1 200 14 9,6 96 105 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 23.8.1977 1977 Kesä 3 200 11 2,8 26 106 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 23.8.1977 1977 Kesä 5 200 7,1 0 0 107 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 23.8.1977 1977 Kesä 7 200 6,4 0 0 108 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 5.4.1977 1977 Talvi 1 20 2,6 0,8 6 109 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 5.4.1977 1977 Talvi 5 20 4,2 0 0 110 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 5.4.1977 1977 Talvi 7 20 4,4 0 0 111 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 3.8.1976 1976 Kesä 1 110 16,1 2 21 112 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 3.8.1976 1976 Kesä 2 110 15,1 7,7 80 113 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 3.8.1976 1976 Kesä 3 110 14,2 10,2 103 114 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 3.8.1976 1976 Kesä 6 110 6,6 115 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 13.4.1976 1976 Talvi 1 60 2,6 0,6 5 116 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 13.4.1976 1976 Talvi 3 60 4 0,4 3 117 Kirkkojärvi eteläosa 1 Renko 6756871 3352777 13.4.1976 1976 Talvi 7 60 5 0 0 118 Kortejärvi Renko 6758590 3349966 15.8.2005 2005 Kesä 1 150 18,3 8,1 87 119 Kortejärvi E Renko 6758297 3350499 4.9.1996 1996 Kesä 1 330 17,8 8,1 86 O2 O2 (%): 4

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järven nimi: Kunta: yk pohj yk itä Näyte otettu: Näyttee n otto vuosi: Vuoden aika: Kokon aisyvy ys (m) Näytek erran kok.sy vyys (m) näytes yvyys (m): Näkösy vyys (cm): lämpötila ( C): 120 Kortejärvi E Renko 6758297 3350499 4.9.1996 1996 Kesä 3 330 17,6 8 83 121 Kortejärvi E Renko 6758297 3350499 4.9.1996 1996 Kesä 4 330 14,4 0,7 7 122 Kortejärvi E Renko 6758297 3350499 4.9.1996 1996 Kesä 5,5 330 9 0,6 5 123 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 31.1.2000 2000 Talvi 1 380 1,6 11,5 82 124 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 31.1.2000 2000 Talvi 5 380 4,4 7 54 125 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 31.1.2000 2000 Talvi 8,9 380 4,5 5,7 44 126 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 4.9.1996 1996 Kesä 1 530 18,3 8,8 93 127 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 4.9.1996 1996 Kesä 5 530 18 8,7 92 128 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 4.9.1996 1996 Kesä 7 530 12,7 6,5 62 129 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 4.9.1996 1996 Kesä 8,5 530 8,5 0 0 130 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 20.3.1986 1986 Talvi 1 90 1,3 11 78 131 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 20.3.1986 1986 Talvi 3 90 3,2 8,4 62 132 Kortejärvi P Renko 6750683 3349956 20.3.1986 1986 Talvi 9 90 4,5 0,7 5 133 Mustalammi Renko 6750767 3354446 1.9.2004 2004 Kesä 0 134 Mustalammi Renko 6750767 3354446 18.8.2005 2005 Kesä 1 180 17,4 8,2 84 135 Mustalammi Renko 6750767 3354446 1.9.2004 2004 Kesä 1 16,7 9 91 136 Mustalammi Renko 6750767 3354446 11.8.2003 2003 Kesä 1 19,6 6,6 72 137 Mustalammi Renko 6750767 3354446 29.9.1998 1998 Kesä 1 10 8,03 71,1 138 Mustalammi Renko 6750735 3354278 24.6.1997 1997 Kesä 1 200 19,4 9,4 102 139 Mustalammi Renko 6750767 3354446 18.8.2005 2005 Kesä 5 6,2 0,1 1 140 Mustalammi Renko 6750767 3354446 1.9.2004 2004 Kesä 5 7,1 0,2 2 141 Mustalammi Renko 6750767 3354446 11.8.2003 2003 Kesä 5 6,3 0,7 6 142 Mustalammi Renko 6750767 3354446 29.9.1998 1998 Kesä 5 8 0,9 7,59 143 Mustalammi Renko 6750735 3354278 24.6.1997 1997 Kesä 5 5,2 1,3 10 144 Mustalammi Renko 6750767 3354446 1.9.2004 2004 Kesä 6 6,1 0,5 3 145 Mustalammi Renko 6750767 3354446 29.9.1998 1998 Kesä 6 6 0,05 0,5 146 Mustalammi Renko 6750767 3354446 18.8.2005 2005 Kesä 7 4,8 147 Mustalammi Renko 6750767 3354446 11.8.2003 2003 Kesä 7 5,2 1,1 9 148 Mustalammi Renko 6750735 3354278 24.6.1997 1997 Kesä 7,2 4,6 0 0 149 Tuomisto Renko 6760173 3347954 15.9.2005 2005 Kesä 1 O2 O2 (%): 5

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Järven nimi: Kunta: yk pohj yk itä Näyte otettu: Näyttee n otto vuosi: Vuoden aika: Kokon aisyvy ys (m) Näytek erran kok.sy vyys (m) näytes yvyys (m): Näkösy vyys (cm): lämpötila ( C): 150 Tuomisto Renko 6760093 3348228 2.6.1982 1982 Kesä 0,5 0,5 0,2 20,1 9,60 106 151 Tuomisto Renko 6760093 3348228 25.3.1982 1982 Talvi 0,5 0,1 0,6 10,80 75 152 Tuomisto Renko 6760093 3348228 4.2.1982 1982 Talvi 0,5 0,5 0,2 0,4 11,00 76 153 Ylijärvi Renko 6758361 3350700 20.9.2005 2005 Kesä 1 154 Ylimmäislammi Renko 6744708 3359456 18.8.2005 2005 Kesä 1 110 17 8,4 86 155 Ylimmäislammi Renko 6744708 3359456 18.8.2005 2005 Kesä 3 12,1 0,3 3 156 Ylimmäislammi Renko 6744708 3359456 18.8.2005 2005 Kesä 5 7,7 0,7 6 O2 O2 (%): 6

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Alkaliteetti (mmol/l): ph: Väri (mg/l Pt): Sameus (NTU): Sähkönjohtavuus (ms/m): Kiintoaine KMnO4- luku Kemiall. Hapen kulutus CODMn Kokonaisfosfori, P Fosfaattifo sfori, PO 4 (µg/l) Kokonaistyppi NH4-N Ammonium, Nitraatti, NO3-N 1 0,23 6,7 120 3 4,74 6,8 126 31,878 34 950 33 2 0,2 5,8 250 7,8 5,21 5,2 170 43,01 47 1400 6 3 0,17 5,7 400 2,2 5,5 43 43 1100 4 0,57 7,2 80 2,6 12,2 2,8 79 19,987 32 1200 7 5 0,8 7,3 150 3,2 15,3 4,4 110 27,83 73 1700 130 6 7,2 200 6,5 13 4,9 83 7 1400 13 10 2 7 7,6 3,6 14 4,9 54 5 940 10 8 6,3 160 4,3 18 2,2 24 67 35 1700 540 77 6 9 6,4 120 6,4 20 1,5 20 38 20 1600 500 600 16 10 0,37 6,7 120 5,2 14 6,1 19 54 1300 12 11 0,3 6,8 140 4,2 14 4,9 19 56 1200 15 12 0,21 6 5,9 13 6,6 15 50 1100 38 13 0,49 7,8 75 5,4 9,7 6 64 16,192 57 620 130 14 0,361 7 50 0,88 11 11 29 790 160 <1 15 0,395 6,8 50 1,9 11 13 34 1200 580 16 0,347 6,8 10 17 0,409 6,5 20 3,6 11 12 42 1200 610 18 0,367 6,6 50 1,6 10 10 30 770 210 2 19 0,48 8 75 6,3 9,5 6,3 63 15,939 45 1000 95 20 0,44 7,4 50 5,7 6,75 7,2 41 10,373 47 940 <5 21 0,44 7 30 1,9 10 1,8 7,9 18 530 22 0,48 6,5 35 0,78 12 0,4 6,7 17 520 23 0,44 6,6 30 1,5 13 1,9 6,8 20 600 24 0,39 7,2 25 1,5 11 1,8 7,5 21 510 25 0,44 6,3 50 2,1 15 0,3 8,2 24 880 26 0,32 7,4 20 2,4 15 2,7 8,2 28 730 27 0,32 6,3 15 1 18 0,8 7,5 11 680 28 0,24 7,1 20 1,7 17 2,6 7,3 23 640 29 0,26 6,1 15 3 18 3,4 6,2 17 870 Nitriitti 7

Järvivesinäytteet 2005. HY=Hämeen ympäristökeskus,uy=uudenmaan ympäristökeskus, PY=Pirkanmaan ympäristökeskus,kvvy=kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Alkaliteetti (mmol/l): ph: Väri (mg/l Pt): Sameus (NTU): Sähkönjohtavuus (ms/m): Kiintoaine KMnO4- luku Kemiall. Hapen kulutus CODMn Kokonaisfosfori, P Fosfaattifo sfori, PO 4 (µg/l) Kokonaistyppi NH4-N Ammonium, Nitraatti, NO3-N 30 0,22 7,2 20 3,8 17 2,5 6,6 27 500 31 0,23 7,3 40 2,8 16 6,5 7 40 400 35 3 32 0,55 9,9 40 28 9,5 16 130 2500 5 0 33 0,85 6,6 40 9,6 11 2,9 14 110 1400 0 0 34 0,25 7,2 20 1,2 6,69 1,3 24 6,072 15 460 8 35 0,18 7 15 1,4 7,8 8 32 910 36 0,24 5,9 30 1,7 10 5,9 10 860 37 0,14 6,7 30 2,2 9,4 6,3 20 520 38 0,2 5,8 40 1,2 12 5,2 12 440 39 0,14 6,8 20 1,9 14 5,6 21 480 40 0,26 6,9 100 25 14 14 63 960 41 0,28 6,9 40 2,5 7,3 8,8 28 520 42 0,67 6,4 40 4,4 12 7,7 16 650 43 0,44 6,3 50 2 10 6,1 16 670 44 0,72 6,5 40 4,9 12 11 11 1400 400 0 2 45 0,87 7,5 40 6,9 13,7 5,5 43 10,879 79 1200 24 46 0,86 7,4 40 4,8 12,3 4 45 11,385 77 930 46 47 0,99 6,4 80 16 16,9 8,4 57 14,421 97 1800 8,4 48 0,74 9,8 20 4,6 14,7 16 55 1000 5 49 58 50 6,9 5,8 17,7 10 84 2000 99 51 0,72 7,5 30 1 14,6 8,2 32 630 6 52 53 6,7 42 17,2 16 240 2100 12 54 0,559 7,5 30 12 52 990 25 <1 55 7,3 30 3 16,5 9,1 41 56 7,3 30 2 16,5 7,9 57 7,1 30 3 16,5 7,7 58 7,1 30 3 16,5 7,6 59 Nitriitti 8