Suunnittelupalvelut Kuntatekniikan suunnittelu Tampereen kaupunki LUONNOS 17.12.2007 Mikko Kajanus Suunnitteluinsinööri
2(14) SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 2 Tarvekartoitus VAIHE 1...3 2.1 Valuma alueet ja reitit sekä sadevesiviemäröinti...3 2.2 Selvitysalueen maankäyttö...4 2.3 Luontoarvot ja veden laatu lähiympäristössä...5 3 Hulevesin hallinnan tarpeen arviointi...5 3.1 Maankäyttösuunnitelma...5 3.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun...6 3.2.1 Vaikutukset pintavalunnan määrään...6 3.2.2 Vaikutukset pintavalunnan laatuun...7 3.3 Hulevesien johtamisen mahdollisuudet ja sadevesiviemäreiden kapasiteetit...7 4 Hulevesien hallintatoimien suunnittelu...7 4.1 Hulevesien hallinnan menetelmät...8 4.1.1 Biopidätysalue...8 4.1.2 Painanteet...9 4.1.3 Sadevesiviemäriverkoston saneeraaminen...9 4.1.4 Alueellinen hulevesien hallinta...9 4.2 Hulevesien hallinta selvitysalueella...10 4.2.1 Valuma alue 1...10 4.2.2 Valuma alue 2...11 4.2.3 Valuma alue 3...11 4.2.4 Valuma alue 4...11 5 Hulevesien hallintatoimien suunnittelu VAIHE 2...12 5.1 Maankäyttövaihtoehto 2...12 5.1.1 Päivitetty hulevesien hallintasuunnitelma...13 6 Jatkosuunnittelu...13 7 Lähteet...14
1 Johdanto 3(14) Selvitys sisältää asemakaava alueen nro. 8058 ja se koskee Pirkkahallin laajennusta. Selvitysalue sijaitsee Ilmailunkadun ja Vähäjärvenpuiston rajaamalla alueella Härmälän kaupunginosassa noin 4 kilometriä Tampereen keskustasta etelään. Selvitysalueen pinta ala on noin 19,2 hehtaaria, johon kuuluu myös noin 2 hehtaarin kokoinen alue Pirkkalan kunnan puolelta. Selvitysalueen itäpuolella on pääosin 1980 luvulla rakennettu pientaloalue ja eteläpuolella sijaitsee Sarankulman teollisuusalue. Selvitystyö on jaettu kahteen osaan siten, että ensimmäisessä vaiheessa selvitetään alueen hydrologiset lähtökohdat ja arvioidaan alustavan maankäyttösuunnitelmaluonnoksen vaikutusta alueen vesitaseeseen ja luontoarvoihin. Tältä pohjalta laaditaan ehdotus hulevesien hallintaan tarvittavista toimenpiteistä. Selvitystyön toisessa vaiheessa suunnitellaan huleveden hallintatoimia saatujen palautteiden perusteella päivitetylle asemakaavaluonnokselle. Selvitystyön tavoitteena on siis tarkastella suunnitellun maankäytön vaikutuksia alueella muodostuvien hulevesien laatuun ja määrään sekä esittää yleispiirteinen hulevesien hallinnatasuunnitelma. Selvityksessä annetaan myös tarvittavat ohjeet hulevesiratkaisujen tarkempaan suunnitteluun. 2 Tarvekartoitus VAIHE 1 2.1 Valuma alueet ja reitit sekä sadevesiviemäröinti Selvitysalueen länsiosassa virtaava Härmälänoja johdetaan Itäisen ohikulkutien alitse putkitettuna ja se muuttuu taas avouomaksi selvitysalueen luoteisosassa. Putkitettu osuus tullaan tulevaisuudessa saneeraamaan sujuttamalla. Selvitysalue kuuluu kokonaisuudessaan Härmälänojan suurvaluma alueelle (26,42 km 2 ), joten kaikki alueen pintavedet valuvat lopulta Pyhäjärveen. Selvitysalue on yhteisjohtokartan mukaan sadevesiviemäröity ja viemärit purkavat vetensä pääasiassa neljään suuntaan. Alueen itäosasta hulevedet johtuvat 800 mm:n runkoviemäriin, joka kerää hulevesiä myös selvitysalueen itäpuoleiselta asuinalueelta. Runkoviemäristä vedet purkautuvat selvitysalueen pohjoisosassa sijaitsevaan avo ojaan, josta edelleen Vähäjärven laskuojan kautta Härmälänojaan. Aivan selvitysalueen etelä ja kaakkoisosasta vedet kertyvät Ilmailunkadun sadevesiviemäriin, joka purkaa vetensä Härmälänojaan, Itäisen ohikulkutien eteläpuolella. Myös selvitysalueen keskeltä hulevedet johdetaan sadevesiviemärillä Härmälänojaan. Muilta osin hulevedet valuvat lyhyiden sadevesiviemäreiden ja avo uomien kautta Härmälänojaan. Selvitysalueen rajausta, lähialueen sadevesiviemäriverkkoa, Härmälänojaa sekä valuma alueen rajoja havainnollistetaan kuvassa 1. Kuva 1 Selvitysalueen rajaus ja lähialueen sadevesiviemäröinti
4(14) 2.2 Selvitysalueen maankäyttö Selvitysalue on urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 34365 kerrosneliömetriä. Pirkanmaan ympäristökeskus on kuitenkin vuonna 2005 myöntänyt poikkeusluvan Pirkkahallin laajennukselle, joten selvitysalueelle on rakennettu yhteensä 36728 kerrosneliömetriä. Lisäksi tontilla on osoitettu yksi autopaikka kymmentä katsojaa kohti. Selvitysalueen nykyinen maankäyttö koostuu siis jo suurelta osin vettä läpäisemättömistä katto ja pysäköintialueista. Selvitysalueella on kuitenkin useita nurmi ja hiekkapintaisia pelikenttiä sekä koirapuisto. Tontin itäpuolella on entisen kiitoradan pohjalle rakennettua yleistä maantasopysäköintiä. Maastomuodoltaan selvitysalue on melko tasaista, mutta maasto viettää kuitenkin lievästi pohjoiseen päin, laskien jyrkästi Vähäjärven lammen suuntaan, jonka rannat ovat 2 3 m kenttäalueita alempana. Selvitysalueen maaperä on savea, mutta pintarakenteet ovat entisen Härmälän lentokentän nurmipohjaa. Alueen nykytilaa havainnollistetaan kuvissa 2 ja 3. Kuva 2 Viistokuva selvitysalueen keski ja länsiosasta Kuva 3 Viistokuva selvitysalueen itäosasta
5(14) 2.3 Luontoarvot ja veden laatu lähiympäristössä Selvitysalueen pohjoispuolella sijaitseva Vähäjärvi on pieni (1,39 ha), rehevöitynyt lampi. Lampea ympäröi vetinen rantaluhta, joka on laajin järven länsipuolella. Vähäjärvellä pesii Tampereen alueen suurin naurulokkiyhdyskunta. Rantaluhdat ja ympäröivät pensaikot ovat puolestaan olleet hyviä yölaulajien esiintymispaikkoja (http://www.tampere.fi/ymparisto/). Vähäjärvi on luokiteltu arvokkaaksi kasvialueeksi. Vähäjärvi ei kuulu järviseurantojen piiriin, mutta suullisten tiedonantojen mukaan järven vedenpinnan taso on viimeaikoina laskenut eli lammen uhkakuvana on kuivuminen. Vähäjärven valuma alue koostuu lähes kokonaan pientaloalueesta ja sen pinta ala on noin 31 hehtaaria. Selvitysalueen länsipuolella virtaavan Härmälänojan vedenlaatua tutkitaan vuosittain. Härmälänojan veden ph arvot vaihtelevat 6,8 7,4 välillä, joten ph on lähellä normaalia. Sameusarvot ja kiintoaineksen määrä vedessä vaihtelevat vuosittain melko suuresti. Kiintoainepitoisuus on vaihdellut havaintojaksolla välillä 54 5,1 mg/l. Tämä johtuu lähinnä eroosiomäärien vaihteluista eri vuosina ja vuodenaikoina. Erityisesti ylivalumien aikana Härmälänojan vesi on erittäin sameaa ja kiintoaineksen määrä vedessä on suuri (Miettinen 2003). Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen mukaan puhtaan ojaveden kiintoainepitoisuus on alle 2,0 mg/l ja alle 10 mg/l pitoisuus luokitellaan kohtalaisen vähäiseksi. Fosforipitoisuuden vedessä vaihtelevat pääasiassa 50 ja 100 g/l välillä, joten ojan fosforikuormitus on kohtalaista. Veden COD arvot vaihtelevat 8,7 23 välillä, joten ojan vedessä on tuntuva humusleima. Veden hygieeninen laatu on hyvä. 3 Hulevesin hallinnan tarpeen arviointi 3.1 Maankäyttösuunnitelma Selvitysalueella tarkistetaan asemakaavamuutoksen yhteydessä rakennusalojen rajoja sekä rakennusoikeutta urheilu ja messuhallin toiminnallisuuden parantamiseksi. Lisäksi alueelle suunnitellaan hotellia. Liikenne ja pysäköintijärjestelyjen parantamiseksi Ilmailunkadun varrelle suunnitellaan kerrospysäköintiä. Suunniteltua maankäyttöä on havainnollistettu kuvassa 4. Lisäksi ohjausryhmän kokouksessa 30.5.2007 esitettiin selvitysalueen luoteisnurkkaan maantasopysäköintiä. Kuva 4 Suunniteltu maankäyttö (OAS)
6(14) 3.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun 3.2.1 Vaikutukset pintavalunnan määrään Selvitysalueelta tulevaisuudessa muodostuvien hulevesien ja pintavalunnan määrän arvioimiseksi alueelta määritettiin maankäyttöluonnoksen perusteella kattopintojen, kestopäällystettyjen alueiden, urheilukenttien ja viheralueiden osuudet. Niille määritettiin valumiskertoimet, jotka kuvaavat miltä osin eri pinnoille satava vesi muodostuu pintavalunnaksi. Alueen nykytilanteesta laadittiin arvio ilmakuvien, kartta aineistojen ja maastokäyntien perusteella. Taulukossa 1 esitetään selvityksessä käytetyt valumiskertoimen arvot. Taulukko 1 Selvityksessä käytetyt valumiskertoimen arvot Pintamateriaali Valumiskertoimen arvo Katto 0,90 Päällystetyt pihat ja kadut 0,80 Urheilukentät 0,30 Rakennettu viheralue 0,15 Suunniteltu maankäyttö lisää päällystettyjen pintojen määrää ja tätä kautta hulevesien ja pintavalunnan muodostumista. Maankäytön valumiskertoimissa aiheuttamat muutokset nykytilanteeseen verrattuna esitetään kuvassa 5. Muutos selvitysalueen valumakertoimissa 60 50 40 [%] 30 20 10 0 1 2 3 4 YHT Valum a alue Kuva 5 Maankäytön aiheuttamat muutokset selvitysalueen valumiskertoimissa Kuvan 5 mukaisesti suurimmat muutokset kohdistuvat valuma alueille 1 ja 4, jossa nykytilanteessa nurmi ja sorapintaiset urheilukentät sijaitsevat. Nurmikenttien rakentaminen nostaa valuma alueen 1 valumakerrointa noin 42 prosenttia. Valuma alueella 4 valumakerroin nousee noin 48 prosenttia. Toisaalta valuma alueilla 2 ja 3 merkittävää muutosta nykytilanteeseen verrattuna ei aiheudu, koska valuma alueet 2 ja 3 ovat jo nykyisinkin lähes täysin päällystetty. Koko selvitysalueen osalta pintavalunta kasvaa noin 1,3 kertaiseksi nykytilanteeseen verrattuna.
7(14) 3.2.2 Vaikutukset pintavalunnan laatuun Kattopinnoilta muodostuvat hulevedet sisältävät melko vähän epäpuhtauksia, mutta liikenne ja pysäköintialueiden hulevedet voivat sisältää huomattavasti kiintoainetta ja siihen sitoutuneita epäpuhtauksia. Huomattavaa on kuitenkin se, että selvitysalueen lähiympäristössä ja Härmälänojan valumaalueella sijaitsee suuria ja runsaasti liikennöityjä teitä sekä teollisuus ym. alueita, joilla muodostuvat hulevedet ovat todennäköisesti huomattavasti suurempia kuormitustekijöitä valuma reiteillä ja purkuvesistöissä kuin suunniteltu maankäyttö. Lisäksi selvitysalueella sijaitsevien nurmi pintaisten urheilukenttien lannoittamisesta aiheutuva ravinnekuormitus poistuu. 3.3 Hulevesien johtamisen mahdollisuudet ja sadevesiviemäreiden kapasiteetit Valuma alueella 1 muodostuvia hulevesiä on mahdollisuus johtaa rakennettuun sadevesiviemäriverkostoon (800B), joka purkaa vedet selvitysalueen pohjoisreunasta alkavaan ojaan. Ojajärjestelyillä on koetettu johtaa osa hulevesistä Vähäjärveen, mutta vedet virtavat kuitenkin pääasiassa ojaa myöten suoraan Vähäjärven laskuojaan ja edelleen Härmälänojaan. Suunniteltu maankäyttö lisää alueella muodostuvia hulevesiä selvästi, mistä johtuen sadevesiviemärin kapasiteetti ei tule riittämään kaikkien hulevesien johtamiseen. Varsinkin sadevesiviemäriverkoston runkojohto (800B) on jo nykyiselläänkin alimitoitettu ja purkuputkessa seisoo vettä. Valuma alueilla 2 ja 3 ei pintavalunnan määrässä tapahdu suuria muutoksia nykytilanteeseen verrattuna. Sadevesiviemärikartta on osin puutteellinen, mutta alustavan tarkastelun perusteella myös valumaalueelta 3 vedet keräävä sadevesiviemäri on jo nykyisinkin alimitoitettu. Valuma alueella 4 on vain lyhyitä sadevesiviemäreitä, joten vesien johtaminen nykyisiin viemäreihin on hankalaa. 4 Hulevesien hallintatoimien suunnittelu Lähtökohtana hulevesien hallinnan suunnittelussa voidaan pitää sitä, että selvitysalueen sadevesiviemärit eivät ole riittäviä suunnitellun maankäytön aiheuttamien hulevesien johtamiseen. Lisäksi vesi seisoo nykyisin valuma alueelta 1 vedet keräävässä sadevesiviemärissä, joten lisävesien johtamista 800B viemärin purkukohtaan pyritään välttämään. Toisaalta vesiä pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan Vähäjärveen. Hulevesien hallintatoimilla pyritään järjestämään selvitysalueen kuivatus siten, että sadevesiviemäreiden tulviminen ei lisäänny tai se mieluummin vähenee. Nämä tavoitteet edellyttävät uusia hulevesien johtamisjärjestelyjä, sadevesiviemäreiden saneeraamista sekä hulevesiä viivyttävien rakenteiden toteuttamista. Tässä selvityksessä tarkastellaan esimerkin omaisesti hulevesien hallintamenetelmien soveltamista eri alueilta tuleville hulevesille. Havainnekuvilla on pyritty tuomaan esille yksi vaihtoehto hulevesien hallinnalle eikä niillä ole tarkoitus sulkea pois muita, vaikutuksiltaan vastaavia, toteutusvaihtoehtoja. Tarkasteltavia menetelmiä ovat: Hulevesien viivyttäminen tontilla ennen vesien johtamista sadevesiviemäriin Sadevesiviemäriverkon saneeraaminen suuremmaksi Alueelliset hulevesien hallintamenetelmät
8(14) 4.1 Hulevesien hallinnan menetelmät 4.1.1 Biopidätysalue Piha alueilta hulevedet ohjataan biopidätysalueelle pääasiassa pintavaluntana. Hulevesi lammikoituu kasvillisuuskerroksen päälle matalana, korkeintaan 10 20 senttimetrin kerroksena ja imeytyy hiljalleen kasvukerroksen läpi ympäröivään maaperään. Heikommin vettäläpäisevässä maaperässä voidaan tehdä massanvaihto, jolloin kasvukerroksen alle rakennetaan pidätys/imeytyskerros karkeasta kiviaineksesta. Biopidätysalueeseen voidaan asentaa salaojitus rakenteen tyhjenemisen varmistamiseksi. Painanne tulee varustaa myös ylivuotoreitillä. Salaojat ja ylivuotokaivot voidaan liitää yleiseen sadevesiviemäriverkostoon. Biopidätysjärjestelmällä voidaan päästä hyviin puhdistustuloksiin kiintoaineen ja ravinteiden poistossa, minkä lisäksi sillä on myös huleveden määrää vähentävä vaikutus. Kuvissa 7 ja 8 havainnollistetaan piha alueilta tulevien hulevesien hallintaa ja käsittelyä. Kuva 6 Biopidätysalue pysäköintialueen reunalla (Selvitys hulevesien hallinasta Lielahden alueella). Kuva 7 Biopidätysalueen poikkileikkaus (hulevesien ekologinen hallinta kohdealueena Vuores).
9(14) 4.1.2 Painanteet Piha alueilta tulevia hulevesiä voidaan johtaa ja hallita myös viherpainanteilla (kuva 8). Painanteet ovat matalia ja loivaluiskaisia kasvillisuuden peittämiä ojia. Yksinkertaisia painanteita käytetään ainoastaan huleveden johtamiseen, mutta niillä voidaan myös imeyttää ja viivyttää hulevesiä. Kuva 8 Hulevesien johtamiseen käytettävä katuviherpainanne (Kuninkaantammen osayleiskaava alueen hulevesien hallintasuunnitelma) Lopulta hulevesien johtamiseen käytettävät painanteet purkavat vetensä avouomiin (pintapainanne) tai sadevesiviemäriverkostoon (viherpainnane), joihin liittyvät myös muut hulevesien hallinnassa käytettävät ratkaisut. Esitetyissä painanteissa voi olla myös useita purkukohtia. Sadevesiviemärin kaivon kanneksi suositellaan kupukantta. Sadevesiviemärit puretaan alueelliseen hulevesien hallintamenetelmiin. 4.1.3 Sadevesiviemäriverkoston saneeraaminen Mikäli selvitysalueen hulevesiä aiotaan johtaa nykyisiin sadevesiviemäreihin suunnitellun maankäytön toteuduttua, tulee eräitä verkoston osia saneerata. Saneeraamisella lisätään verkoston kapasiteettia johtaa hulevesiä, jolloin tulvimisen mahdollisuus vähenee. 4.1.4 Alueellinen hulevesien hallinta Sadevesiviemäri purkaa vetensä kivettyyn avouomaan, jolla hulevedet johdetaan Vähäjärven rantakosteikolle. Uomaan voidaan toteuttaa, korkeussuhteiden salliessa, kivistä patoja ja putousportaita hulevesivirtaaman viivyttämiseksi. Alueelliseksi hulevesien hallintamenetelmäksi esitetään myös lammikkoa, jossa on pysyvä avovesipintainen alue. Lammikon keskisyvyys on noin 1,5 m. ja sen pinta alan tulisi olla noin 1 %, mutta vähintään 0,1 0,2 % valuma alueen pinta alasta. Lammikko sijoitetaan varsinaisen laskuojan yläpuolelle, koska varsinaiseen laskuojaan padotun lammikon teho voi jäädä suuren valuma alueen ja laimenneiden hulevesien takia vähäiseksi.
10(14) 4.2 Hulevesien hallinta selvitysalueella 4.2.1 Valuma alue 1 Kappaleen 3.3 mukaisesti nykyinen sadevesiviemäri on ylikuormitettu jo nykyisin ja purkuputkessa seisoo vettä, joten lähtökohtana on, että sen kuormitusta vähennetään uusilla vesien johtamisjärjestelyillä. Nykyisen 800 mm:n sadevesiviemärin saneeraaminen voi olla hankalaa, koska se kulkee hallien alla noin 140 metrin matkalla. Lisäksi vesiä pyritään ohjaamaan mahdollisuuksien mukaan Vähäjärveen. Ilmailunkadun varrelle tulevan rakennepysäköinnin hulevedet johdetaan kuitenkin suoraan nykyiseen sadevesiviemäriin. Viherpainanteet sijoitetaan G hallin eteläpuolella sijaitseville viheralueille kohtiin, joihin hulevedet voidaan johtaa suoraan pintavaluntana läpäisemättömiltä pinnoilta. Painanteille varattavien alueiden tulisi olla melko tasaisia ja niiden pinta alan suurempi kuin varsinaiseen viivyttämiseen tarvittavan alueen koko. Painanteista hulevedet johdetaan sadevesikaivojen kautta (kupukansi) sadevesiviemäriin. G hallin pohjoispuolella sijaitsevalta pysäköintialueelta hulevedet johdetaan pintavaluntana biopidätysalueelle. Biopidätysalueen salaojat sekä ylivuotokaivot liitetään sadevesiviemäriin, johon johdetaan myös G hallin ja varastorakennuksen kattovedet sekä viherpainanteilla kerätyt hulevedet. Sadevesiviemäriin voidaan liittää myös selvitysalueen itäpuolisen pientaloalueen sadevesiviemäri verkosto, jolla lisätään Vähäjärveen johdettavien vesien määrää sekä vähennetään nykyisen runkoviemärin ongelmia. Tehdyn tarkastelun perusteella vedet voidaan johtaa Vähäjärveen siten, että vedet eivät padotu purkuputkeen. Sadevesiviemäri puretaan kivettyyn painanteeseen, jolla vedet johdetaan Vähäjärveen. Lopullisista korkeusasemista riippuen painanteeseen voidaan hulevesien hallitsemiseksi sijoittaa lammikko (purkuputki samassa korkeustasossa vähäjärven kanssa) tai putousportaita (purkuputki selvästi Vähäjärven pintaa ylempänä). Alueellisen hulevesien hallintamenetelmän toiminnan parantamiseksi esitetään, että kevyenliikenteen väylää siirretään sadevesiviemärin kohdalta hieman etelään. Tehtyjen tarkastelujen perusteella valuma alueelle 1 esitettyjä huleveden hallintamenetelmien sijoittumista havainnollistetaan kuvassa 9. Menetelmien tarkemmassa suunnitelmassa on erityishuomiota kiinnitettävä viereisten kiinteistöjen, piha ja katurakenteiden kuivatuksen sekä tulvareittien varmistamiseen. Kuva 9 Valuma alueelle 1 esitettävät huleveden hallintatoimet
11(14) Nykyistä tilannetta voidaan parantaa ja Vähäjärveen johdettavien vesien määrää entisestään lisätä liittämällä myös vanha idästä tuleva 600B sadevesiviemäri uuteen Vähäjärveen laskevaan sadevesiviemäriin. Tämä mahdollisesti aiheuttaa padotusta purkuputkessa, mutta toisaalta nykyisessäkin putkessa hallin alla seisoo vettä. Tällä hulevesien johtamisjärjestelyllä voitaisiin vähentää tai poistaa padotus hallin alla olevassa viemärissä poistamalla padotusta aiheuttava pato. Mahdollinen padotus tulee huomioida putken kapasiteetin määrityksessä. Liitteessä 1 esitetään nykyisen ja uuden viemärin mahdollinen liitoskohta. 4.2.2 Valuma alue 2 Ilmailunkadun varrelle tulevan rakennepysäköinnin hulevedet johdetaan nykyiseen sadevesiviemäriin. Muilta osin valuma alueella 2 ei ole varsinaista tarvetta hulevesien hallinnalle. 4.2.3 Valuma alue 3 Hulevesien hallinta valuma alueella 3 edellyttänee nykyisen sadevesiviemärin saneeraamista, jolloin siihen voidaan johtaa myös hotellin ja E hallin kattovedet. Kuvassa 10 esitetään esimerkkiratkaisu hulevesien hallinnasta valuma alueella 3. Kuvassa 10 esitetyssä ratkaisussa nykyinen sadevesiviemäri saneerataan E hallin etelänurkasta alkaen ja samalla se siirretään pois hotellin alta. Kuva 10 Hulevesien hallinta valuma alueella 3 4.2.4 Valuma alue 4 Hulevesien hallinta valuma alueella 4 perustuu pinta ja viherpainanteisiin, sadevesiviemäreihin sekä alueelliseen hulevesilammikkoon. Selvitysalueen luoteisosasta hulevedet voidaan johtaa viher ja pintapainanteilla Vähäjärven laskuojaan. Myös F ja E hallien länsipuolella olevilta pysäköinti paikoilta hulevedet voidaan johtaa pintavaluntana suoraan pintapainanteeseen, mutta tässä tapauksessa epävarmuutta aiheuttaa korkeuserot pysäköintialueiden välillä. Viheralue tulisi toteuttaa tarpeeksi leveänä, jotta pintapainanteen toteuttaminen on mahdollista. Lisäksi pintapainanteen vedenjohtokyky on varmistettavaksi riittäväksi. F ja E hallien väliseltä piha alueelta hulevedet voidaan johtaa pintavaluntana viherpainanteeseen, josta vedet kerätään sadevesikaivon kautta nykyiseen sadevesiviemäriin. Pirkkalan kunnan puolelle sijoittuvan pysäköintitalon kattovedet voidaan johtaa sadevesiviemäreissä suoraan Härmälänojaan.
12(14) F hallin koillispuolella sijaitsevan pysäköintialueen hulevedet johdetaan pintavaluntana pysäköintialuetta halkoviin viherpainanteisiin, koska muuten vesien pintavirtausmatka kasvaa liian suureksi. Viherpainanteista vedet kerätään sadevesikaivoilla ja johdetaan sadevesiviemäriin, johon tulee myös F hallin kattovedet. Sadevesiviemäri purkaa vetensä alueelliseen lammikkoon, josta vedet johtuvat /suotautuvat Vähäjärven laskuojaan johtavaan uomaan. Kuvassa 11 havainnollistetaan valuma alueella 4 tapahtuvaa hulevesien hallintaa. Kuva 11 Hulevesien hallinta valuma alueella 4 5 Hulevesien hallintatoimien suunnittelu VAIHE 2 Hulevesien hallintasuunnitelman toisessa vaiheessa tarkastellaan päivitettyä asemakaavaluonnosta sekä havainnekuvaa, joista tässä selvityksessä käytetään nimitystä maankäyttövaihtoehto 2. 5.1 Maankäyttövaihtoehto 2 Maankäyttövaihtoehto 2:nen eroaa alkuperäisestä maankäyttövaihtoehdosta (ks. kuva 4) erityisesti G ja F hallien osalta. Maankäyttövaihtoehdossa 2 säilytetään kaksi, alueen länsilaidassa sijaitsevaa nurmipäällysteistä pelikenttää, mutta vastaavasti F hallin kerrosala kasvaa yli kolminkertaiseksi alkuperäiseen maankäyttövaihtoehtoon verrattuna. Hallin pinta ala ei kuitenkaan kasva samassa suhteessa kerrosalan kanssa, koska kerrosalan kasvu johtuu pääosin hallin kerrosmäärän kasvusta. Maankäyttövaihtoehtoa 2 havainnollistetaan kuvassa 12.
13(14) Kuva 12 Vaihtoehdon 2 mukainen maankäyttö (Tähti Set Oy) 5.1.1 Päivitetty hulevesien hallintasuunnitelma Päivitetty hulevesien hallintasuunnitelma perustuu kappaleessa 4.2 esitettyihin periaatteisiin. Valumaalueelta 1 jää kuitenkin biopidätysalue pois ja G hallin kattovedet ohjataan nykyiseen ojaan. G hallin alle jäävää sadevesiviemäriä jatketaan hieman, jolloin siinä olevan padotuksen poistamisen tarve kasvaa. Lisäksi G ja C hallien väliin kertyvät vedet johdetaan uuteen sadevesiviemäriin. Valuma alueella 4 korostuu entisestään tulvareitin huomioiminen, koska Ilmailunkadun varressa olevan pysäköintialueen ja hallien väliin jäävälle pihalle vedet kertyvät/lammikoituvat helposti. Päivitetyssä hulevesisuunnitelmassa esitetään uutta runkojohtoa, jonka päälle toteutetaan pieni pintapainanne tulvavesille. Tulvareittinä voi toimia myös kohti Härmälänojaa laskeva ajoväylä. Alkuperäinen ajatus siitä, että kaikki vedet johdetaan alueelta pintapainanteella tai avo ojalla voi olla korkeuserojen ja tilanpuutteen vuoksi hankalaa. Lisäksi uuteen runkojohtoon voidaan liittää muuten hallien alle jäävät nykyiset viemärit. Päivitetty hulevesisuunnitelma esitetään liitteessä 3. 6 Jatkosuunnittelu Hulevesien hallinnan tarvitsemat rakenteet suunnitellaan tarkemmin rakennussuunnittelun yhteydessä huomioiden alueella vallitsevat olosuhteet. Rakenteet mitoitetaan hydrologisten laskelmien perusteella. Tässä selvityksessä käytetyt korot ovat yhteisjohto ja pohjakartan mukaisia. Rakennussuunnittelun yhteydessä tulee tarkistaa sadevesiviemärikartat sekä viemäreiden, ojien ja Vähäjärven korkeusasemat. Lopulliset hulevesi ja kuivatussuunnitelmat tulee laatia tarkistettujen tietojen perusteella. Hulevesien hallinta on toteutettava niin, että rakenteet säilyvät kuivina. Perusvedet johdetaan yleiseen sadevesiviemäriin. Perusvesien johtaminen kiinteistöltä on järjestettävä niin, etteivät vedet pääse purkautumaan alapohjarakenteisiin. Hulevedet johdetaan mahdollisuuksien mukaan Vähäjärveen. Vähäjärveen ohjataan myös selvityalueen itäpuolisen pientaloalueen hulevedet (Mahdollisuuksien mukaan myös 600B putki käännetään Vähäjärven suuntaan ks. liite 1 ja 3). Pysäköintialueiden hulevesien viivyttämiseksi ja puhdistamiseksi toteutetaan pienipiirteisiä viherpainanteita. Hulevesien viivyttämiseen ja käsittelyyn tarkoitetuille viheralueille istutettava kasvillisuus tulee valita siten, että se kestää suuria kosteusvaihteluita ja huleveden kuljettamia epäpuhtauksia. Kasvillisuus tulee istuttaa ennen kuin viheralueille johdetaan hulevesiä.
14(14) Tulviminen estetään suunnittelemalla ylivuotoreitit niin, ettei vesistä missään tilanteissa aiheudu kiinteistöjä uhkaavaa tulvimista. Selvitysalueen länsipuolella tulvareittinä voivat toimia esimerkiksi tontin sisäiset väylät tai pienipiirteiset pintapainanteet (ks. liite 3). Tulvareittien huomioiminen on erittäin tärkeää. 7 Lähteet Asemakaavan muutoksen osallistumis ja arviointisuunnitelma. Tampereen kaupunki. Suunnittelupalvelut. 8.9.2005, tarkistettu 6.6.2007. 6 s. Hulevesien käsittelytarveselvitys. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojelu yhdistys ry. 13 s. Hyöty, P. Hulevesien ekologinen hallinta kohdealueena Vuores. 2003. Tampereen teknillinen yliopisto. Ympäristö ja energiatekniikan osasto. Bio ja ympäristötekniikan laitos. 110 s. Miettinen, V. 2005. Kantakaupungin pienvesien suojelutarve. Tampereen kaupunki. Ympäristövalvonnan julkaisuja. 25 s. Suullinen tiedonanto. 24.2.2007. Suunnitteluteknikko Erkki Salopino. Suunnittelukeskus Oy. 2005. Selvitys hulevesien hallinnasta Lielahden alueella. Tampereen kaupunki. 35 s. Suunnittelukeskus Oy. 2007. Kuninkaantammen osayleiskaava alueen hulevesien hallintasuunnitelma. Helsingin kaupunki. Kaupunkisuunnitteluvirasto. Yleissuunnitteluosasto. 25 s Tampereen kaupungin internetsivut. <<www.tampere.fi/ymparisto/luonnonsuojelu/lintujarvet>> 8 Liitteet Liite 1: Pirkkahallin laajennuksen hulevesisuunnitelma. 1:2000 Liite 2: Selvitysalueen nykyinen sadevesiviemäröinti (YJK) 1:4000 Liite 3: Päivitetty hulevesien hallintasuunnitelma 1:2500
Hulevedet pintapainate(e/i)lla Vähäjärven laskuojaan Hulevesilammikko Kattovedet SVV:hen siirretty KLV Liite 1: Selvitysalueen hulevesisuunnitelma 1:2000 Kattovedet Härmälänojaan Kattovedet SVV:hen Mahdollisuus yhdistää nykyinen svv uuteen Biopidätysalue Pinta-tai viherpainanne Sadevesiviemäri Kivetty ja porrastettu painanne Pintavalunta Nykyinen svv
264 ap n. +84.00 n. +80.40 11 lap 3 tasoinen p laitos n. 1500 ap 19 lap 206 ap 102 ap n. +80.40 HÄRMÄLÄ 917 172 ap 9 lap 18 ap 212 ap taksit 6 ap bussit 232ap huoltoväylä 33 ap n.900 ap Suunnittelupalvelut