WOM. Lähisuhdeväkivalta ja ero: Palveluista ja väkivaltatyöstä Sosiaalityöntekijä Merja Järveläinen

Samankaltaiset tiedostot
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta ilmiönä ja sen vaikutukset eri osapuoliin

Lapin ensi- ja turvakoti ry

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, Päivi Vilkki, varatuomari

Ammattilaiset. lasten ja perheiden tukena. Me osaamme auttaa!

Lasten erovertaisryhmät Ero lapsiperheessä - työmuodossa

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Lapin ensi- ja turvakoti ry

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Kokemuksen kautta osalliseksi ja vaikuttajaksi

RAISKAUSKRIISIKESKUS TUKINAINEN Raiskauskriisikeskus Tukinaisen kriisipäivystyksen ja juristipäivystyksen tilastobarometri

Liite 2: Kyselyn tulokset taulukkoina. 1. Perheen taustatiedot. Asuinkunta. Liite 7 perusturvalautakunta ,5 % 29,1 % 31,4 %

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Varjosta valoon seminaari

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Uuden lainsäädännön vaikutukset kuntien väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen

Saako uhri oikeutta?

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

Vanhemmuuden tuki yksin- ja yhteishuoltajille -eron jälkeinen yhteistyövanhemmuus ja sen merkitys lapselle

Nuorten erofoorumi Sopukka

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

JÄRJESTÖT LÄHISUHDEVÄKIVALLAN EHKÄISIJÖINÄ

Vankien oppimisen ja opiskelun ohjaus Vanajan vankilassa

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Lastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Väkivalta ja päihteet Miestyön keskuksessa tehtävän työn näkökulmasta

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen sekä erotilanteiden palveluiden kehittäminen #sopua

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

Järjestötoimintaan sitoutumisen haasteet ja mahdollisuudet

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Naisvankien väkivaltakertomusten vivahteikas toimijuus ja uhridiskurssineuvottelut

Väkivaltaa kokeneiden lasten auttamisen käytännöistä. Tuija Korhonen Psykologi Oulun ensi- turvakoti Avopalvelukeskus

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Koppi arjesta ehkäisevä työ lapsiperhepalveluissa Matinkylän projekti. Parisuhteen tukeminen ja eroauttaminen lapsiperheissä -korityöskentely

RANGAISTUS JA LAPSEN HUOMIOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

TIEDOTE TERVEYSPALVELUISTA

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Turvakotien asiakkaat

Vanhemmuuden ja parisuhteen tukea kohtaamispaikoissa

PERHE- JA LÄHISUHDE- VÄKIVALTATYÖ JA KRIISITYÖ L A P S I T Y Ö

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan ehkäisy

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Käsitteitä omasta työstä omaan työhön

Lähisuhdeväkivallan toimivat palvelut 2015

Uuden lainsäädännön vaikutukset väkivallan ehkäisytyöhön. Martta October

Perhe on enemmän kuin yksi

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Ankkuritoimintaa Hämeen poliisilaitoksella

Täällä on lupa puhua väkivallasta - Ikääntyneisiin kohdistuva kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta

Via Vis - väkivaltatyö Kansallinen turvallisuusseminaari Oulu

Tukea ja turvaa tässä ja nyt - lapsi ei voi odottaa! -hanke

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

Työhyvinvointi. Aktiivista toimijuutta ja valintoja verkostossa. Heli Heikkilä ja Laura Seppänen. Työterveyslaitos

MITÄ SUOMESSA ON MENEILLÄÄN EROAUTTAMISESSA JÄRJESTÖNÄKÖKULMASTA

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Kahden kodin arki lapsen ja vanhemman näkökulmasta

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

UNIKOULU-NEUVOKAS (ShL 18 )

MONIKA-NAISET liitto ry

VOI HYVIN yleisöluento

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Mitä perhekeskus tekee? versio

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Jaana Kurki ODA-projektipäällikkö, Joensuun kaupunki

Monialainen MARAK -toimintamalli. Työkalu vakavan parisuhdeväkivallan uhrin auttamiseksi

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Transkriptio:

Vahvistetaan naisia toimimaan lähisuhdeväkivaltaa vastaan koulutusta, tukea ja ohjausta sisältävän integroidun mallin avulla WOM Lähisuhdeväkivalta ja ero: Palveluista ja väkivaltatyöstä 28.8.2014 Sosiaalityöntekijä Merja Järveläinen

Perheväkivaltaan suhtautumisen kehitys 1960-luku Perheen yksityisasia Naisten asema Hakatun lapsen syndrooma 1970-luku Ensimmäiset turvakodit 1980-luku Suomi ratifioi YK:n naisten oikeuksien yleissopimuksen Raiskaus avioliitossa kriminalisoitiin Pahoinpitelyt virallisen syytteen alle 1990-luku Perheväkivalta lapsen silmin Pekingin sopimus Tekijöiden auttaminen Turvakotiselvitys Lähestymiskielto 2000-luku Usko, toivo, hakkaus EN: yleissopimus naisiin kohdistuvasta vv:sta ja perhevv:sta Lievät pah.pit. virallisen syytteen alle 2010-luku Iäkkäisiin ihmisiin kohdistuva lähisuhdeväkivalta Vaiettu naiseus

Väkivallasta selviytymisen polku (Bandcrot & Silverman 2002) sitoutuu luopuu Työskentely Uuden rakentaminen tunnistaa tiedostaa Surutyö Tunnustaminen osoittaa Häilyminen ymmärtää tunnustaa myöntää Etääntyminen Havahtuminen (Marja Koskelainen 2001) Valmisteleva vaihe

Väkivaltatyön arvot Turvallisuus: työskentelyn edellytys ja tavoite Kunnioittaminen: asiakkaan lähtökohdat ja edellytykset Asiakkaan osallisuus: asiakaslähtöisyys; kaikkien osapuolten huomioiminen ja oikeus saada apua Luotettavuus: läpinäkyvyyys, avoimuus, ammattitaito, luottamuksellisuus

TURVAKOTI o Päivystys 24h/vrk o Turvakotiin voivat hakeutua henkilöt, jotka ovat kokeneet väkivaltaa lähisuhteissaan tai elävät väkivallan uhan alla o Turvakotijakso edellyttää maksusitoumusta oman kunnan sosiaalitoimesta, oululaisilla omavastuuosuus

Avopalvelukeskus On perhe- ja lähisuhdeväkivallan asiantuntijakeskus, jossa tarjotaan työskentelyä avopalveluina naisten, lasten ja miesten sekä perheiden kanssa sekä koulutusta, konsultaatiota ja työnohjausta näitä perheitä työssään kohtaaville ammattilaisille. Väkivaltatyö Tapaamispaikka Vauvatalo Alvari-perhetyö

Tapaamispaikkatoiminta Toteuttaa lapsen oikeutta molempiin vanhempiinsa Tavoitteena tukea lapsen ja etävanhemman suhteen syntymistä ja kehittymistä, niin että se edistää lapsen kasvua ja kehitystä. Työtä tehdään vuorovaikutuksessa lapsen, perheen ja lähiverkoston kanssa tuoden esille erityisesti lapsen näkökulmaa.

Oulun ensi- ja turvakodin tapaamispaikka Valvotut tapaamiset Tuetut tapaamiset Valvotut vaihdot Päivätapaamiset, kotitapaamiset, viikonlopputapaamiset Palveluneuvonta Eroneuvo, vanhemman neuvo

Vaikeinta väkivaltakokemuksessa: systeemin ongelmat Oikeusprosessien hitaus ja epäoikeudenmukaisuus liittyen erityisesti vanhemmuuteen ja taloudelliseen vastuuseen. Väkivallan jatkuminen eron jälkeen vainoamisena. Yleistäen voidaan todeta, että naiset voivat sitä huonommin, mitä lähempänä akuuttia kriisiä he ovat. Naiset kokevat voivansa paremmin kuin ollessaan parisuhteessa. Monen kohdalla selviytyminen on vielä kesken. Vaikeinta on ollu no tietenkin se yksin oloon oppiminen. Ja se uudessa kämpässä oleminen. Ja ajatella, että se on nyt niinku mun koti. Että kyllä sitä paljon miettii, että miksi tällaista on tapahtunut, että miten se elämä voi mennä näin. Että kaikki mennee niinku silmänräpäyksessä. Se mitä sulla on ollut, että aivan niinku olis tullu pommi ja paukauttanu kaiken pois. Mutta sitten on ajatellut, että onhan se täytyny olla kulissia Että surullinen tietenkin, että on tullut tällälailla huijatuksi. 22.1.2014 OETK WOMPower

Avun saannista Psyykkistä tukea prosessin eri vaiheissa turvakodin palveluista ja mielenterveyspalveluista. Suurin osa lapsiperheistä on ollut lastensuojelun asiakkaina. Osa on ollut perheneuvolassa ja muissa lapsille suunnatuissa palveluissa ja saanut sitä kautta tukea myös itselle. Kokemukset pääsääntöisesti hyviä. Ongelmana avun löytäminen, työntekijöiden vaihtuminen ja siirtymät työntekijältä toiselle. Toimintatavat, tiedonpuute tai suhtautumistavat estivät avun uudelleen hakemista varsinkin silloin kun naiset kokivat tulleensa huonosti ja epäasiallisesti kohdelluiksi. Avun saaminen vaikeaa. Siinä tilanteessa oleva ei pysty vaatimaan. Sen pitäs olla niin helppoa, että kun sä jollekin tavallaan se sanot niin se lähtis siitä itestään. Kun haet apua, olet aika yksin. Mun mielestä tässä oikeestaan kaikki on toiminu aika hyvin. Että omalta osaltaan, että tietenkin se, että se lähti sieltä neuvolasta liikkeelle ja siellä oltiin niinku hereillä. Ja sitten mulle itelle on ollu tämä paikka Ja sitten, mikä on ollu tää viimesin, tämä Oman alueen lastensuojelu, niin musta sekin on toiminu aika hyvin. 22.1.2014 OETK WOMPower

Kokemuksia oikeusprosesseista Kaikkien kohdalla oikeusprosesseihin joutuminen on ollut raskas asia. Oikeusprosessit ovat edenneet liian hitaasti ja niissä selviäminen on osan kohdalla jäänyt liiaksi omaan varaan. Kokemukset perheväkivallan sovittelusta ovat olleet kielteisiä. Monimutkaisissa pitkittyneissä eron jälkeisen vainon tapauksissa koko viranomaisjärjestelmä on näyttäytynyt toimimattomaksi. Liikaa pitänyt osta kysyä oikeita kysymyksiä Sitä tietoa ei ole tarjottu tämmöselle, joka ei tajua siitä kielijutusta eikä termeistä eikä käytänteistä yhtään mitään. Siitä sovittelujutusta aattelen, että musta se on ihan turha. Aivan niinkö semmonen, just semmonen, että isojen ihmisten ei tartte ottaa vastuuta siitä toisen hakkaamisesta. Mää ajattelen, että sillä pääsee, niinkö koira veräjästä, että ku saa vielä, että kun toinen lähtee siihen vielä mukkaan. Että ei semmosia pitäs ees olla. 22.1.2014 OETK WOMPower

Ennaltaehkäisyä Erityisesti ennaltaehkäisyä, tunnistamista ja varhaista puuttumista pitäisi kehittää. Perusopetussuunnitelmassa tai perhevalmennuksessa tulisi huomioida lähisuhdeväkivalta ja antaa asennekasvatusta, joka auttaisi tunnistamista ja suojaisi yksilöä. Kouluterveyshuollon tai koulun kautta voitaisiin tavoittaa kaikki lapset. Ja sitten tietenkin yksi voi ihan niinku olla koulutkin jollain tasolla, mutta kuitenkin siellä sit puhutaan parisuhteista jossakin vaiheessa. Että siellä, miten nyt sopivalla tavalla nostais sitä esille, et mimmonen on nimenomaan hyvä parisuhde, että eihän sitä tarvi ruveta lapsukaisille mitään niinku uhkakuvia tekemään. 22.1.2014 OETK WOMPower

Väkivallan kokemus tietoisuuden lisääjänä Mää ajattelen, että näitten päätösten jälkeen ainakin parempaa elämää niinku lapsille ja minulle, ihan varmasti. Kyllä mää jotenkin pyrin kuitenkin kääntään nää jotenkin positiiviseksi asiaksi, että näistäkin asioista on taas selvinny ja kaikesta voi selvitä ja apua saa sillon, kun sitä tarvii ja tuota niin ni kaiken kaikkiaan. 22.1.2014 OETK WOMPower