HALLITUS 156 10.10.2011 HYKS:N OY:N PERUSTAMINEN 36/00/01/03/01/2011 HALL 156 HUS:n toimitusjohtaja asetti päätöksellään 14.10.2010 132 hallintoylilääkäri Lasse Lehtosen johdolla toimivan työryhmän valmistelemaan HUS:n tytäryhtiönä toimivan kliinisiä erikoissairaanhoidon palveluja tuottavan osakeyhtiön perustamista. Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä on ollut: 1. laatia liiketoimintasuunnitelma; 2. selvittää potilasrekisteriä ja potilastietojen käsittelyä koskevat asiat sekä toimintaan liittyvät juridiset, henkilöstöhallinnolliset ja talouden pitoon liittyvät kysymykset; ja 3. valmistella yhtiön perustamisasiakirjat. Työryhmän esitys HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelma on liitteenä 1. Työryhmä on kartoittanut muun muassa esimerkkejä julkisen terveydenhuollon järjestämistä yhtiömuotoisista toimijoista; esittänyt HYKS Oy:n toiminta-ajatuksen; selostanut toimintaympäristöä sisältäen terveysmarkkinoiden kehityksen, sairaanhoidon rahoituksen, henkilöstön saatavuuden ja potilaiden vapaan liikkuvuuden; laatinut asiakasmäärittelyt sekä palvelut ja palvelumallit; selvittänyt palvelutuotantoon ja logistiikkaan liittyvää juridiikkaa; laatinut operatiivisen toimintasuunnitelman ja taloudellisen analyysin; selvittänyt kysymyksiä yhdenvertaisesta hoitoon pääsystä ja kilpailuneutraliteetista; tehnyt riskikartoituksen; ja esittänyt johtopäätöksen. Tiivistelmä Kysymyksessä on HUS-konserniin kuuluvan HUS:n tytäryhtiön perustaminen. Perusajatuksena on, että HYKSin Oy voisi tuottaa palveluja esimerkiksi HUSille hoitojonojen purkamiseksi ja potilaiden hoitoon pääsemistä koskevien hoitotakuusäännösten noudattamiseksi; ns. täky-potilaille kiireellisen hoidon jälkeen annettavan kuntoutus- ja muun hoidon (leikkaukselliset toisen vaiheen korjaukset). Tällä hetkellä vakuutusyhtiöt hankkivat kyseisen hoidon yksityisiltä palvelujen tuottajilta, ei esimerkiksi HUSilta;
kuntien tai muiden sairaanhoitopiirien palvelusetelipotilaille, ja HUS:n hallituksen niin halutessa myös HUS:n palvelusetelipotilaille itse maksaville potilaille, joiden hoidon järjestäminen ei kuulu HUSin velvollisuuksiin tai tehtäviin. Tällaisia potilaita ovat esimerkiksi muualla kuin Suomessa pysyvästi asuvat, ns. ulkomaiset potilaat silloin, kun kysymys on suunnitellusta hoidosta taikka hoitoon hakeutumisesta EU:n ulkopuolisista maista. HYKSin Oy:n valmistelun lähtökohtana on ollut, että potilaille on tarpeellista saada sairausvakuutuskorvaus yhtiön tuottamista palveluista. Tämän vuoksi tarkoituksena on, että HUS omistaisi yhtiöstä enemmistön ja yksityinen taho(t) vähintään 25 %. Ulkopuolisina omistajina kysymykseen voisi tulla esimerkiksi eläkevakuutusyhtiö(t). Neuvottelut asiasta ovat vielä osin kesken. Sen sijaan on luovuttu em. raporttiin sisältyvästä ns. holding-yhtiöajatuksesta, jossa HYKSin Oy:n työntekijät olisivat yhtiön omistajina erillisen holding-yhtiön kautta. Yhtiön sijoitettavaksi pääomaksi ehdotetaan 1 milj. euroa, jolloin yhtiön käynnistäminen voi tapahtua ilman muuta rahoitusta. HYKSin Oy:ssä toimiva henkilöstö koostuisi henkilöistä, jotka toimivat HUS:n palveluksessa. Nämä henkilöt voisivat toimia sivutoimessa HYKSin Oy:ssä joko yhtiön työntekijöinä taikka siellä toimivina ammatinharjoittajina samaan tapaan kuin nykyään sivutoimia harjoitetaan yksityisten terveyspalveluyritysten piirissä. HUS:n henkilöstön toimiminen HYKSin Oy:ssä perustuisi luonnollisesti vapaaehtoisuuteen. Ko. henkilöstö solmisi työsopimuksen tai muun sopimuksen HYKSin Oy:n kanssa, jolloin työnantaja-asemassa ja työnantajavelvoitteiden subjektina olisi osakeyhtiö. Ao. henkilöiden esimiesten tehtävänä on seurata HUSissa ja HYKSin Oy:ssä toimivien henkilöiden kokonaistyöaikaa. Käytännössä tämä tapahtuu huolehtimalla siitä, että sivutoimiin käytetty aika pysyy kohtuullisena ja työaikalainsäädännön rajoissa. Tälläkin hetkellä merkittävä määrä HUS:n työntekijöitä toimii ammatinharjoittajina tai tekee sivutyötä toisen työnantajan palveluksessa. Toiminnassaan tarvittavat tilat ja laitteet sekä muun välineistön HYKSin Oy vuokraa HUSilta. Niin ikään se hankkii toiminnassaan tarvittavat erilaiset muut palvelut HUSilta. Itse maksavien potilaiden hoitaminen julkisen terveydenhuollon tiloissa ei ole uusi ilmiö. Erityisesti haja-asutusalueilla työskentelevät erikoislääkärit ovat harjoittaneet tällaista toimintaa pienimuotoisena ainakin 1960-luvulta lähtien, kun sairausvakuutuslaki tuli voimaan. Toiminta ei kokonaan loppunut, vaikka sairausvakuutuslakia myöhemmin muutettiin niin, ettei julkisyhteisön tiloissa harjoitetusta vastaanottotoiminnasta saanut sairausvakuutuskorvausta. Vuoden 2011 alusta sairausvakuutuslain 2 luvun 3 :ää muutettiin määräaikaisesti jälleen niin, että osakeyhtiötä, jonka enemmistöomistajana on yksi tai useampi kunta tai kuntayhtymä, pidetään yksityisenä
terveydenhuollon palveluiden antajana, jos muun kuin kunnan tai kuntayhtymän omistusosuus on yhteensä vähintään 25 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Tämä merkitsee sitä, että julkisessa sairaalassa toimivan yhtiön antamista sairaanhoidollisista palveluista on mahdollista saada sairausvakuutuskorvaus, jos yksityisen omistuksen osuus yhtiössä on vähintään 25 %. Lakimuutoksen keskeisenä tarkoituksena oli parantaa hoidon saatavuutta ja potilaiden valinnanvapautta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 9 :ssä säädetään ns. erikoispoliklinikkatoiminnasta. Säädöksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sairaaloissa voidaan järjestää arkisin kello 16.00 jälkeen sekä lauantaisin ja sunnuntaisin erityispoliklinikkatoimintaa, jonka yhteydessä tehdyistä tutkimuksista ja annetusta hoidosta perittäviin maksuihin ei sovelleta asiakasmaksulain asiakasmaksuja koskevia säännöksiä. Erityispoliklinikkatoiminnan palvelujen käytön tulee perustua siihen, että palvelun käyttäjä on itse vapaaehtoisesti hakeutunut tutkittavaksi tai hoidettavaksi poliklinikalle ja että potilas on tietoinen erityispoliklinikan maksukäytännöstä. Potilaalla tulee halutessaan olla mahdollisuus päästä terveydenhuoltolain perusteella sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla olevaan hoitoon siten, että maksu määräytyy tämän pykälän sijasta muiden tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten mukaisesti. Erikoispoliklinikkatoiminta on käytännössä jäänyt kaikkialla Suomessa vähäiseksi, johtuen mm. tällaisen toiminnan järjestämisen hallinnollisesta hankaluudesta. Sen sijaan monet terveyskeskukset ja sairaanhoitopiirit ovat perustaneet osakeyhtiöitä hoitamaan jotain toiminta-aluettaan. Tyypillisimpiä esimerkkejä tällaisesta kehityksestä ovat kuntien työterveyshuoltoa varten perustamat yhtiöt taikka yksittäistä erikoisalaa hoitamaan perustetut yhtiöt. Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ortopedisia toimintoja on jo pitkään hoitanut Tekonivelsairaala Coxa, jonka Pirkanmaan sairaanhoitopiiri omistaa Coxa Oy:n kautta. Myös kardiologian lan toiminnat on keskitetty TAYS Sydänkeskus Oy:een. Yhtiöittämisen takana ovat Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä olleet strategiset tavoitteet potilaiden houkuttelemisesta omaa sairaanhoitopiiriä laajemmalta alueelta sekä kilpailuneutraliteettia koskevien lainsäädäntömuutosten ennakointi. Odotettavissa oleva kuntalain muutos tullee velvoittamaan kunnan ja kuntayhtymän, joka toimii kilpailuilla markkinoilla, yhtiöittämään tällaisen toimintansa. HYKSin Oy:n liiketoimintasuunnitelmassa on tarkasteltu yksityiskohtaisesti sairaanhoidollisen toiminnan yhtiöittämisen etuja ja haittoja. Selvyyden vuoksi ja tärkeänä lähtökohtana todettakoon, että HYKSin Oy:n toiminta ei missään muodoin saa haitata HUS:n lakisääteisten tai sen muita kuntien kanssa sopimien tehtävien hoitamista. Kuntayhtymän voimavaroja voidaan käyttää HYKSin Oy:n toimintaan vain, jos niitä, kuten sairaaloiden tai muiden toimintayksiköiden tiloja ja laitteita, ei tarvita HUS:n omien
tehtävien tai velvoitteiden täyttämiseen. Esimiesten tehtävänä kaikilla tasoilla on edelleenkin huolehtia perustuotannon tehokkuudesta sekä tila-, laite- ja työvoimakapasiteetin korkeasta käyttöasteesta. Perustoiminnan kannustavuuden kehittämistä mm. urakka-, suorite- ja tulospalkkauksella jatketaan suunnitellulla tavalla. HUSin Oy:n valmistelu on ollut hyvin avointa. Asiaa on käsitelty useaan kertaan HUSin hallituksessa. Myös HYKS:n lautakunta on saanut kahdesti erillisselvityksen hankkeen etenemisestä. Hankkeen sisällöstä käytiin perusteellinen keskustelu HUS:n valtuuston kesäkuun kokouksessa. Hallituksen ja valtuuston esittämät muutostoiveet ovat vaikuttaneet keskeisesti hankkeen valmisteluun. Liitteenä 2 jaetaan selvitys kysymyksiin, joita on esitetty valmistelun kuluessa HUS:n hallituksen jäseniltä, valtuustossa ja muilta tahoilta. Selvityksessä on selostettu muun muassa verotukseen liittyviä kysymyksiä. HUSTRA on käsitellyt useaan kertaan asiaa lähinnä HUS.n konserniohjauksen näkökulmasta. HUSTRAn kokouksessa 29.8.2011 keskusteltiin myös tarpeesta laajempaan lausuntokierrokseen, mutta tätä ei pidetty konserniohjauksen näkökulmasta tarpeellisena. Hanketta on esitelty toistuvasti pääkaupunkiseudun kuntien johdolle. Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva yksityisen terveydenhuollon neuvottelukunta on niin ikään antanut lausuntonsa asiasta. Henkilöstön edustajat ovat olleet mukana HYKSin Oy:n valmistelussa mukana hankkeen alusta alkaen eikä yhtiön liiketoimintasuunnitelmaan tullut eriäviä mielipiteitä. HUS:n henkilöstötoimikunnassa 29.9.2011 pääsopijajärjestöjen edustajat eivät kuitenkaan katsoneet voivansa kannattaa yhtiön perustamista (liite 3). Keskeisin kritiikki perustui pääsopijajärjestöjen näkemykseen, että HYKSin Oy:n palvelussuhteen ehdoista tulisi neuvotella pääsopijajärjestöjen kanssa jo ennen yhtiön perustamista. Työnantajan edustajien käsitys kuitenkin on, että tältä osin noudatetaan normaalia neuvottelujärjestystä, jossa mahdollisesti perustettavan yhtiön johto huolehtii neuvotteluista. Vaikka yhtiön suora taloudellinen merkitys ei muodostu HUS:n kannalta merkittäväksi, on kysymys monessa suhteessa strategisesti merkittävästä hankkeesta. Ns. pelisääntöjen on alusta alkaen oltava selkeät. Potilaalle ei voi syntyä minkäänlaista epäselvyyttä siitä, onko hän HUS:n sairaaloiden tavanomaisessa hoidossa vai HYKSin Oy:n kautta toteutuvassa hoidossa. Kansanomaisesti sanottuna puurot ja vellit eivät saa mennä sekaisin. Tavoitteena on, että yhtiön toiminta voisi käynnistyä viimeistään
1.8.2012. Perustelut Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä on monenlaisessa murroksessa. Terveydenhuoltolaki tuli voimaan 1.5.2011. THL julkisti syksyllä 2010 STM:n toimeksiannosta laaditun selvityksen terveydenhuollon rahoituksen uudistamiseksi. Palvelusetelilainsäädäntö terveydenhuollon palveluja koskien tuli voimaan 1.8.2009. Sosiaali- ja terveydenhuollon aluekokeiluista on annettu laki. Pääkaupunkiseudun kunnat ovat allekirjoittaneet sosiaali- ja terveysministeriön kanssa aiesopimuksen hankkeesta, jossa mm. mallinnettaisiin sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Valmistelussa on myös lainsäädäntömuutoksia, joiden tarkoituksena on turvata kilpailuneutraliteetin toteutuminen kuntien ja kuntayhtymien toimiessa kilpailluilla markkinoilla. Asiaa valmistellut työryhmä ehdottaa 8.6.2010 luovuttamassaan, hallituksen esityksen muotoon laaditussa esityksessään kuntalakia muutettavaksi siten, että pääsääntöisesti kunnan/kuntayhtymän tulisi hoitaessaan tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla antaa tehtävä yhtiön, yhteisön tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Maan hallitus antanee esityksensä asiasta eduskunnalle vielä tämän vuoden kuluessa. Lainsäädäntöuudistusten punaisena lankana on lisätä potilaan valinnanvapautta ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä mahdollistaa terveyspalveluiden erilaisia järjestämistapoja. Yksityinen sektori on varsin näkyvästi ottanut osaa terveydenhuollon järjestämistä ja sen rahoittamista koskevaan keskusteluun. Niin ikään se on selvästi aiempaa aktiivisemmin pyrkinyt lisäämään osuuttaan kuntarahoituksella tuotettavista palveluista. Kunnallisen terveydenhuoltojärjestelmän toimesta on aikaisemminkin tuotettu palveluja myös muille kuin kunnille. Liikenne- ja työtapaturmien hoito laskutetaan täysimääräisesti vakuutusyhtiöiltä. Työterveyshuollon tuottaminen yrityksille on kunnan terveyskeskuksen lakisääteinen velvollisuus. Puolustusvoimien ja sairaanhoitopiirien välillä on kumppanuussopimus palveluiden tuottamisesta. Yksityisille yrityksille myydään mm. kuvantamis-, laboratorio- ja välinehuollon palveluja. Vireillä on myös laaja kuntauudistus, josta maan hallitus antanee linjauksensa vielä kuluvan vuoden aikana. Samanaikaisesti on valmisteilla terveydenhuollon palvelurakenteen uudistus. Kun edellä sanottuun lisätään muun muassa valtion ja kuntien taholta esitetty vaatimus kalliiden investointien käyttöasteen lisäämisestä sekä henkilöstön saatavuuden ja sitouttamisen
turvaamisesta, on selvää, että HUS:n tulee kaikin tavoin koettaa ripeästi vastata nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Yhtenä tällaisena ratkaisuna on aikaansaada HUS:n tytäryhtiö tuottamaan sellaisia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka soveltuvat luontevasti tehtäviksi osakeyhtiömuotoisena toimintana. Vaikka uusiin potilasryhmiin suuntautuvan toiminnan lisääminen olisi mahdollista myös nykymuotoisen organisaation kautta, olisi siinä riskinä HUS:n lakisääteisten tehtävien ja markkinaehtoisen toiminnan sekoittuminen. Markkinaehtoisen toiminnan erityttäminen erilliseen yhtiöön on tässä tapauksessa selvin ratkaisu. Se myös parantaa mahdollisuuksia sellaiseen joustavaan ja nopeaan päätöksentekoon, mitä markkinaehtoiselta toiminnalta edellytetään. Päätöksenteko yhtiön perustamisesta ja jatkovalmistelu Tarkoituksena on, että HUS:n hallitus 10.10.2011 päättäisi esittää, että valtuusto hyväksyisi, että HUS perustaa yhdessä yksityisen tahon kanssa HUS-konserniin kuuluvan tytäryhtiön, joka tuottaisi kliinisiä palveluja; ja merkitsee ja maksaa perustettavan osakeyhtiön osakepääomasta enintään 750 000 euroa. Mikäli valtuusto hyväksyy em. esityksen, HUS:n hallituksen tehtävänä olisi hyväksyä yhtiön perustamissopimus ja yhtiöjärjestys sekä osakassopimus, ja huolehtia, että ryhdytään yhtiön toiminnan käynnistämiseen liittyviin toimiin. Tärkeimpänä mainittakoon toimitusjohtajan valinta. Vantaan kaupungin konsernijaoston pöytäkirja 3.10.2011 7 jaetaan oheismateriaalina 1a. Päätösesitys Hallitus päättää esittää valtuustolle HYKSin Oy:n perustamista ehdotetun mukaisena ja yhtiön toiminnan käynnistämistä vuoden 2012 kuluessa. Asian käsittely Jäsen Tahvanainen teki varapuheenjohtaja Simpasen ehdottamana seuraavasti kuuluvan esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi: "HUS:n jäsenkunnista ja omistajista ainakin Espoo ja Vantaa ovat jo esittäneet vaatimuksen mahdollisuudesta antaa lausunto HYKS:n Oy:n perustamisesta HUS:n hallitukselle ennen HUS:n valtuuston lopullista päätöksentekoa asiassa. Edellä mainitulla perusteella esitämme, että kunnilta pyydetään lausunnot HYKS:n Oy:n perustamisesta ja ne otetaan huomioon. Lausunnonantajille on annettava riittävä aika perehtyä kaikkiin
HYKS:n Oy:n perustamiseen ja sen suunniteltuun toimintaan liittyviin yksityiskohtiin se niiden vaikutukseen HUS:n julkisen terveydenhoidon lakisääteisten tehtävien hoitamiseen ja sairaanhoitopiirin kustannuksiin. Tämän vuoksi valtuusto ei voi päättää asiasta 19.10.2011." Puheenjohtaja totesi, että asian käsittelyn aikana oli tehty esitys asian palauttamisesta uudelleen valmistavaksi ja teki seuraavan äänestysesityksen: ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat jäsen Tahvanaisen esitystä, äänestävät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 13 "jaa" ääntä ja 3 "ei" ääntä, yksi jäsen oli poissa kokouksesta. Äänestyspöytäkirja on ptk-liitteenä 1, 156. Puheenjohtaja totesi hallituksen päättäneen jatkaa asian käsittelyä ja julisti keskustelun avatuksi. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa varapuheenjohtaja Simpanen esitti jäsen Yltävän kannattamana, että hallitus hylkäisi esittelijän päätösesityksen. Julistettuaan keskustelun asiassa päättyneeksi puheenjohtaja totesi, että varapuheenjohtaja Simpanen oli tehnyt kannatetun ehdotuksen esittelijän päätösesityksen hylkäämisestä. Näin ollen asiassa tulee toimittaa äänestys. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: "ne, jotka kannattavat esittelijän esitystä, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat varapuheenjohtaja Simpasen ehdotusta, äänestävät "ei". Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 13 "jaa" ääntä ja 3 "ei" ääntä, yksi jäsen oli poissa kokouksesta. Vähemmistöön kuuluivat varapuheenjohtaja Simpanen sekä jäsenet Yltävä ja Tahvanainen. Äänestyspöytäkirja on ptk-liitteenä 2, 156. Päätös Hallitus päätti 1. merkitä tiedoksi Vantaan konsernijaoston pöytäkirjan 3.10.2011 7 2. esittää valtuustolle HYKSin Oy:n perustamista ehdotetun mukaisena ja yhtiön toiminnan käynnistämistä vuoden 2012 kuluessa. Merkittiin, että varapuheenjohtaja Simpanen ja Yltävä ilmoittivat pöytäkirjaan merkittäviksi perustellun eriävän mielipiteensä. Simpanen ja Yltävä ovat toimittaneet 17.10.2011 perustellun eriävän mielipiteensä, ptk-liite 3, 156. Lisätietoja Aki Lindén, puh. 471 71200, gsm 050 390 0000, Lasse Lehtonen, gsm 050 427 2468