Vaihtoaskel Onnistumisia omistajanvaihdoksiin Vaihtoaskel Onnistumisia omistajanvaihdoksiin
VAIHTOASKEL-hanke onnistumisia omistajanvaihdoksiin 1.1.2013 31.12.2015 Tässä julkaisussa esitellään valtakunnallisen Vaihtoaskel-omistajanvaihdoshankkeen käytännön kokemuksia eri puolilta Suomea. Mukana on niin onnistumisia omistajanvaihdostilanteissa kuin tapauksia, joissa kaikki ei mennytkään kuin Strömsössä. Lisäksi omistajanvaihdosasiantuntijat kertovat omista kokemuksistaan liittyen teeman problematiikkaan. Vaihtoaskel-hanke on viidentoista aikuiskoulutusorganisaation yhteinen hanke, jossa kehitetään valtakunnallisessa yhteistyössä omistajanvaihdokseen liittyvää osaamista ja työelämälähtöisiä uusia tuotekokonaisuuksia sekä uusia kysyntälähtöisiä toimintamalleja. Lisäksi hankkeen avulla syntyy uusia, kehitettyjä ja täydennettyjä syvään kumppanuuteen perustuvia verkostoja. Lisätietoja hankkeesta: vaihtoaskel.info Hankkeen valtakunnallinen koordinaattori Satu-Minna Piiroinen satu-minna.piiroinen@pkky.fi p. 050 343 9219 Kysy lisää oman alueesi toiminnasta! Ammattiopisto Lappia Kimmo Pörhö p. 0400 697 549 kimmo.porho@lappia.fi Edupoli Jaana Ekfors p. 0400 722 537 jaana.ekfors@edupoli.fi Etelä-Savon ammattiopisto Teija Pylkkänen p. 044 711 5448 teija.pylkkanen@esedu.fi Faktia Koulutus Raija Salo p. 040 347 4263 raija.salo@faktia.fi Hyria Koulutus Elina Oinaanoja p. 040 760 9765 elina.oinaanoja@hyria.fi JAKK Mari Välimaa p. 044 5500 869 mari.valimaa@jakk.fi Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Minna Frilund p. 044 725 0883 minna.frilund@kpedu.fi Lapin ammattiopisto Taina Järvi p. p. 040 709 0263 taina.jarvi@lao.fi Länsirannikon Koulutus Oy WinNova Janne Peltola p. 044 455 8176 janne.peltola@winnova.fi Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Tiina Niemelä p. 044 703 7739 tiina.niemela@oakk.fi Pohjois-Karjalan aikuisopisto Olli Hatakka p. 050 462 8587 olli.hatakka@pkky.fi Savon ammatti- ja aikuisopisto Sirpa Muiniekka p. 044 785 8665 sirpa.muiniekka@sakky.fi Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Maire Huopalainen p. 044 550 6682 maire.huopalainen@samiedu.fi Ylä-Savon ammattiopisto Leena Toivanen p. 0400 792 830 leena.toivanen@ysao.fi Yrkesakademin i Österbotten Björn Brännbacka p. 044 750 3294 bjorn.brannbacka@yrkesakademin.fi 2
SISÄLTÖ 1. Omistajanvaihdosten haasteet ovat mahdollisuuksia... 4 2. Menestyvä pk-yrittäjä -seminaarit Porvoossa... 5 3. Erään yrityksen elinkaari ja uuden alku... 7 4. Unelma ja miten aika ajoi ohi... 8 5. Vaihtoaskel-hanke Faktiassa... 9 6. Henkilökuvassa yrittäjä ja Riihimäen yrittäjien puheenjohtaja Markus Friman... 14 7. Kannuksen Kauppapuutarha Oy hallittu omistajuuden siirto yrittäjäperheessä... 15 8. Itsensä näköinen yritys... 16 9. Itä-Suomen Siivouspalvelun sukupolvenvaihdos tapahtui kahdessa vaiheessa... 17 10. Kuopion Laakeri Oy sai uudet yrittäjät... 18 11. Lankakauppa Lankaamo Tmi Outi Lavikainen... 20 12. HumaniaHoiva... 20 13. Yrittäjyyteen sukupolvenvaihdoksen kautta turvallinen mahdollisuus... 21 14. Samarbete och nätverk för ägarbyten och generationsväxlingar... 21 15. Vihertaimet... 22 16. Alusvaatteiden erikoisliike Ihanat Kurvit Ky:n omistajanvaihdos... 24 17. Rakastu ranskalaiseen omistajanvaihdos savolaisittain... 26 18. Perheyrityksen yhtiökumppanuus on hyvää oppia jatkajalle... 28 19. Case - Keramiikkapaja... 29 20. Omistajanvaihdokset elinkeinoelämän moottorina... 30 21. Yrityksen omistajanvaihdoksen näkymättömät prosessit... 31 22. Like father like son... 32 Testaa, ketä menestyvää suomalaista yrittäjää muistutat! 3
1. Omistajanvaihdosten haasteet ovat mahdollisuuksia asiantuntija Mika Haavisto Suomen Yrittäjät Omistajanvaihdosten suurin haaste myyjän kannalta on ostajan löytäminen. Ostajan kannalta taas suurin haaste on myyjän löytäminen! Ostajien ja myyjät eivät siis kohtaa, ja siksi kohtaamisten varmistamiseen tulee panostaa. Tarvitaan kohtaamispaikkoja myös verkossa. Ostajat kokevat usein, että myyjän asettama kauppahinta eli käsitys yrityksensä arvosta on liian korkea. Ostajat kokevat myös niin, arvonmääritys on vaikea tehtävä. Useimmilla myyjillä ei tutkimusten mukaan ole realistista käsitystä yrityksensä arvosta. Suositeltavaa on, että ostajat ja myyjät turvautuisivat asiantuntija-apuun arvonmäärityksessä niin, että ostajalla ja myyjällä olisi kummallakin omat asiantuntijansa. Näyttää siltä, että yrittäjäksi aikovat tuntevat huonosti sen, että tie yrittäjäksi voi käydä myös yrityskaupan kautta. Käytettyjen yritysten markkinoista ei olla yleisesti tietoisia. Yritysmarkkinoita tulee kehittää myös tästä näkökulmasta. Yrittäjät ylipäätään ja ikääntyneet yrittäjät erityisesti eivät halua tuoda ilmi myyntiaikeitaan. Syyt tähän ovat osin ymmärrettäviä, mutta vain sellaisten yritysten kauppa käy, jotka ovat myynnissä. Yrittäjien valmiutta myydä yrityksensä tulee kehittää. Ratkaisu voisi olla se, että kaikki pienet ja keskisuuret yritykset olisivat kaupan kaiken aikaa, kuten pörssiyhtiöt. Myyjä on myymässä yrityksensä menneisyyttä ja ostaja ostamassa itselleen ja yritykselle tulevaisuutta. Oikea hinta on se, jolla myyjä on valmis myymään ja jonka ostaja on valmis maksamaan. Usein yrityskaupassa tarvitaan ulkopuolista rahoitusta, jonka saamisen edellytyksenä on se, että myös rahoittaja on todennut yrityksellä olevan sovitulla kauppasummalla menestymisen edellytykset. Yrityskauppoja tapahtuu Suomessa paljon vähemmän kuin yrittäjät itse odottavat ja toivovat. On esitetty tutkimuksiin perustuvia arvioita, että ainoastaan joka toinen yli 55-vuotias yrittäjä saa yrityksensä kaupaksi. Miksi näin on? Yksinkertainen selitys lienee se, että sellaista yritystä, jolla ei ole arvoa tulevalle ostajalle, on mahdoton myydä. Kysymykset yrittäjille kuuluvat: Onko yrityksesi myyntikunnossa? Onko yrityksesi kiinnostava kohde mahdolliselle ostajalle? Tunnetko yrityksesi arvon? Yritysmarkkinoiden kehittämiseksi tarvitaan lisää hyviä myytäviä yrityksiä, innostuneita yrittäjiksi yritysoston kautta aikovia, yritysoston kautta yritystoimintaansa laajentavia ja näitä tulevia asiantuntijapalveluita. Yleisenä opastuksena ja rohkaisuna yrityksen ostajille ja myyjille: Lähde liikkeelle mieluummin aikaisemmin kuin myöhemmin Käytä asiantuntijoiden palveluja Kerro osto- ja myyntiaikeistasi. Lähde liikkeelle ja pysy liikkeessä. Uusien yrittäjien löytäminen ikääntyneiden tilalle on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, jossa onnistuminen on ratkaisevan tärkeää koko Suomen kannalta. Omistajanvaihdoksissa on paljon pelissä. Kirjoittaja toimii Suomen Yrittäjien omistajavaihdoshankkeen vetäjänä. Hän on työskennellyt kolmivuotisen hankkeen parissa nyt lähes puolitoista vuotta. Hän on kohdannut lukuisan joukon alan toimijoita: yrittäjiä, yrittäjiksi aikovia, alan tutkijoita, henkilöstöä kehittämisyhtiöistä, uusyrityskeskuksista, ELY-keskuksista ja yrittäjäjärjestöistä. Hän on tavannut rahoittajien edustajia ja markkinaehtoisia alan asiantuntijoita. 4
2. Menestyvä pk-yrittäjä -seminaarit Porvoossa Jaana Ekfors Edupoli Edupoli on järjestänyt Porvoossa syksyllä pk-yrityksille suunnatun seminaarisarjan sekä siihen liittyvän valmennusohjelman. Menestyvä pk-yritys-seminaarisarja koostuu eri aihepiireihin liittyvistä miniseminaareista sekä räätälöidyistä valmennuksista pk-yrittäjille. Seminaarien aiheet ovat tulleet verkostomme pk-yrittäjien tarpeista ja kouluttajat on pyritty valitsemaan parhaista mahdollisista asiantuntijoista, jotta myös pk-yrittäjillä on mahdollisuus nauttia uusimmista tiedoista ja soveltaa niitä omiin käytänteisiinsä. Valmennusohjelma on suunnattu erityisesti kokeneille yrittäjille sekä yrityksen myymistä tai yrittäjävaihdosta suunnitteleville harkitseville, jotka haluavat virittää yrityksensä huippukuntoon ja valmistella suunnitelmallista luopumista. Osallistuville yrittäjille on tarjottu lisäksi mahdollisuutta suorittaa yrittäjän ammattitutkinto tai sen osa. Koulutuksen sisältöjen suunnittelussa on otettu huomioon myös tämä näkökulma siten, että ne ovat tukeneet tutkinnon opiskelua ja valmistavaa koulutusta, sekä tietenkin myös oman yrityksen kehittämistä kaikin puolin. Menestyvä pk-yritys seminaarisarja on rakentunut neljästä miniseminaarista, jotka on pidetty puolen päivän mittaisina Pomo-talossa Porvoossa. Seminaarisarja käynnistyi syyskuun alussa. Aloitustilaisuudessa puhujina olivat mm. Edupolin rehtori Markku Kantonen, joka kertoi Edupolin toiminnasta, Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskuksen Petri Simander esitteli oppisopimuskoulutuksen mahdollisuuksia ja Edupolin koulutussuunnittelija Kari Salon avasi yrittäjän ammattitutkinnon sisältöä. Aloitusseminaarin puheenvuorot käsittelivät yrityskauppojen tekemistä ja menestymistä liike-elämässä. Tuure Toivola Suomen Yrityskaupoista kertoi, että onnistunut yrityskauppa on monen tekijän summa. Hän painotti, että kaupattava yritys pitää olla hyvässä taloudellisessa kunnossa ja sen tulevaisuuden näkymät hyvät. Hintapyynnön pitää olla realistinen. Yrityskaupassa kannattaa käyttää Toivolan mukaan ammattilaista apuna ja pyytää ainakin pari hinta-arviota. Asennetta peräänkuulutti Lenita Airisto omassa tunteikkaassa puheenvuorossaan. Airisto kertoi omasta pitkästä urastaan yrittäjänä ja valotti menestyksensä taustoja. Ilman vahvaa uskoa itseensä ja peräänantamatonta asennetta yrittäjänä ei Airiston mukaan menesty. Pääoma on korviemme välissä. Ensimmäinen miniseminaari syyskuun lopussa keskittyi yritystoiminnan kehittämiseen ja johtamiseen sekä hallitustyöskentelyn nostamista tärkeämpään rooliin. Yritysvalmentaja Henkka Hyppönen painotti puheenvuorossaan, että yrityksellä pitää olla tarina, joka puhuttelee asiakkaita ja työntekijöitä. Yrityskulttuurin pitää sykkiä ja palvelun pitää tuottaa vaikuttavia asiakaskokemuksia. Asiakaskokemuksen tärkeyden ymmärtäminen yrityksissä ja yrityksen oman toiminnan kehittäminen tuottamaan näitä positiivisia asiakaskokemuksia olivat Hyppösen sanoman keskiössä. Hallituspartnereiden toiminnanjohtaja Jari Vahtola esitteli yrityksen parhaita johtamiskäytäntöjä keskittyen erityisesti yrityksen suunnitelmalliseen hallitustyöskentelyyn. Ulkopuolinen jäsen tai pari voivat olla korvaamaton apu pk-yrityksen johtamisessa, varsinkin kun päätöksiä tehdään yleensä erittäin pienessä piirissä. Lokakuun lopussa pidetyn toisen miniseminaarin aiheena oli tuotteistaminen. Tuotteistamista avasi Jari Parantainen. Hän käsitteli esityksessään asiantuntijapalvelujen ostamisen tekemistä helpoksi. Oikein tuotteistettu palvelu puhuttelee asiakasta oikealla tavalla ja poistaa ostamisen esteet. Parantaisen puheenvuori vilisi runsaasti kiinnostavia esimerkkejä hyvin tuotteistetuista palveluista sekä ostamisen helppoudesta kun koko tuote on ennalta mietitty kokonaisuus. Parantaisen oppeihin voi tutustua lukemalla hänen blogi kirjoituksiaan tai tutustumalla hänen julkaisemiinsa kirjoihin. 5
PK-Yrittäjät kokoontuivat kolmanteen miniseminaariin marraskuun puolessa välissä kuuntelemaan Aalto yliopiston myynnin professori Petri Parviaista. Parviainen hahmotteli kuulijoilleen näkymiä myynnin tulevaisuudesta. Myynnin toimenpiteiden tehoa voidaan mitata ja asiakkaiden kulutustottumuksia voidaan tulkita. Tällä hetkellä ylellisyystuotteet ja asiakkaan osallistumista vaativat tuotteet myyvät vaikka perinteinen kauppa sinnitteleekin kannattavuutensa kanssa. Myyjien rooli muuttuu kohti asiantuntijaroolia. Raha liikkuu uusissa lyhyen elinkaaren tuoteryhmissä. Asiakkaiden kontaktoimisessa on myös syytä siirtyä suunnitelmallisiin vuosikelloon tms. perustuviin toimintamalleihin ja kontaktoida myös niitä jotka eivät ole ostaneet tai ovat entisiä asiakkaita. Myynnin asiaa jatkoi Yrjö Koskinen, joka käsitteli puheenvuorossaan tuotemyynnin haasteita ja niiden myynnin esteiden taklaamista. Hän myös briiffasi valmennettavat seuraavan viikon valmennustapahtumiin. Menestyvä pk-yrittäjä-valmennukseen sisältyy myös workshopeja. Yrjö Koskisen ja Markku Brummerin isännöimien myynnin työpajojen tavoitteena on auttaa osallistuvia yrittäjiä ratkaisemaan yritystoiminnassaan kohtaamiaan haasteita. Työtapana on kartoittaa syitä haasteille ja löytää toimivia, konkreettisia ratkaisuja keskustellen ja yhdessä ideoiden. Joulukuun alussa pidetään seminaarisarjan viimeinen kokoontuminen. Silloin aiheena on pk-yrityksen viestintä ja verkostoissa toiminen. Puhujina joulukuussa ovat freelance-näyttelijä Katja Jousijoki ja verkostoitumisen asiantuntija Tuija Toivola Haaga-Heliasta. Osallistuvien yrittäjien palaute valmennusohjelmasta on ollut myönteistä. He ovat antaneet runsaasti positiivista palautetta ohjelman käytännönläheisestä lähestymistavasta. Sisällöt ovat olleet puhuttelevia ja ne ovat tarjonneet kiinnostavaa ja tarpeellista tietoa pk-yrittäjille. Puheenvuorot ovat olleet hyvin valmisteltuja ja hyvin esitettyjä. Seminaarien osallistujista on myös seuloutunut luopujia, joiden kanssa valmistellaan jatkajien etsintää sekä valmistellaan yritystä myyntikuntoon. Seminaarisarja jatkuu keväällä 2015 vielä kahdella seminaarilla. 6
3. Erään yrityksen elinkaari ja uuden alku Riitta Forsten-Astikainen Etelä-Savon ammattiopisto Sairaus puuttui peliin Kaiken piti olla hyvin. Menestyvä yritys, miehellä omansa. Lapset maailmalla ja oman paikkansa löytäneinä. Yritykseen liiketoimintaan liittyi usea tukijalka, jotka täydensivät toisiaan ja tuottivat asiakkaalle kokonaisvaltaisen palvelun. Työvuosia häämötti edessä vielä toistakymmentä vuotta. Eräänä päivänä kaikki oli toisin. Pitkäaikainen väsymys ja oudot tuntemukset kehossa paljastuivat vakavaksi sairaudeksi. Toivoa ei annettu. Päällimmäisenä kysymys - miten käy yrityksen? Koska yritykselle ei ollut perhepiirissä jatkajaa, niin yrittäjä päätti, että yritys myydään. Henkinen tuki Kaksi lasta, jotka olivat vuosien ajan paljon auttaneet yrityksessä, ottivat väliaikaisen vetovastuun. Jälkeenpäin arvioituna kyseinen aika oli heille, nuorille ihmisille, raskas ja voimia kuluttava; kaikki ne huhut, mitkä liittyivät yrittäjän sairastumiseen sekä yrityksen mahdolliseen lopettamiseen, arjen rutiinien pyörittäminen, sovittujen tilausten toimittaminen, huoli sairastuneesta omaisesta, huoli yrityksen jatkuvuudesta tavalla tai toisella. Huoli kaikesta. Vetovastuun ottaneet lapset ottivat yhteyttä paikalliseen Yrityspalvelukeskukseen saadakseen apua yrityskauppajärjestelyihin. Siellä heidät ohjattiin Katastuksesta TM vastaavalle henkilölle. Alkoi kymmenen kuukauden prosessi, jona aikana asiantuntijoiden toimesta yrityksen toiminta läpivalaistiin, tehtiin arvonmääritys, laitettiin yritys myyntiin Suomen Yrittäjien Yrityspörssiin, laadittiin tarjouspyynnöt ostajaehdokkaille ja konsultoitiin eri yksityiskohdissa. Ja ennen kaikkea toimittiin henkisenä tukena perheelle. Kilpailijalle ei ainakaan myydä! Tunteet olivat pinnassa ja se vaikeutti myyntiprosessin aloitusta. Vetovastuun ottaneet lapset asettivat tiukkoja myyntiehtoja: jatkajan pitää noudattaa yrityksen palvelufilosofiaa, toimintoja ei saanut karsia ja ennen kaikkea yritystä ei haluttu myydä pahimmalle kilpailijalle. Myynti-ilmoituksessa ei saanut näkyä liikevaihtoa eikä hintapyyntöä. Lukuisten neuvottelujen sekä suostuttelujen jälkeen myynti-ilmoitus julkaistiin Suomen Yrittäjien Yrityspörssissä. Nopeaan tahtiin yritys sai kuusi yhteydenottoa eri tahoilta. Runsas kiinnostus mahdollisti tarjouskilpailun järjestämisen, johon viime vaiheessa osallistui kolme tahoa, mukana oli myös se pahin kilpailija. Tarjouskierroksen aikana yrityksen perustaja kuoli ja yrityksen myyjäksi tuli siten kuolinpesä. Sama asianajotoimisto, joka oli laatinut tarjouskilpailuun liittyneet dokumentit, hoiti myös perunkirjoituksen sekä luonnosteli alustavan kauppakirjan yrityksen myyntiä varten. Yrityksen uusi elämä Tarjouskilpailun tuloksena paras tarjous niin hinnan kuin muidenkin ehtojen osalta oli pahimman kilpailijan tekemä tarjous. Nopeassa tahdissa edenneet vaiheet sekä Katastus TM -konsultin tuki ja aivopesu johtivat siihen, että perikunta taipui kilpailijan tarjouksen hyväksymiseen. Taakka hartioilta putosi. Yrityskaupan jälkeen aikanaan vetovastuun ottaneet lapset antoivat kiitosta niin Yrityspalvelukeskuksen kuin Katastus TM -palvelun toimijoille asiakkaan prosessin hyvästä ja asiantuntevasta hoitamisesta sujuvasti ja hienotunteisesti. Lisäksi kiitosta sai henkisen tuen antaminen ja ns. olkapäänä toimiminen. Heidän mukaansa ilman henkistä apua prosessi olisi ollut vaikea ja mahdollisesti pitkittynyt. 7
4. Unelma ja miten aika ajoi ohi Yritys oli toiminut jo pitkään - reippaasti toistakymmentä vuotta. Yrittäjän osaaminen perustui osin alan koulutukseen sekä työkokemukseen. Yrittäjä oli aikanaan ostanut valmiin yrityksen, jonka toimintaa jatkoi uudistusten jälkeen. Yrityksen elinkaaren vaiheisiin liittyi toimialalla vallinnut buumi sekä kilpailijoiden vähyys toiminta-alueella. Kuten tavallista, yrittäjä alkoi yli kymmenen vuoden puurtamisen jälkeen väsyä ja motivaatio yritystoiminnan kehittämiseen katosi. Lisäksi mukaan tulivat terveydelliset ongelmat, jotka haittasivat enenevässä määrin työntekoa. Yrittäjän mieleen alkoi hiipiä ajatus yrityksen myymisestä. Mutta sen piti tapahtua salassa; kenenkään ei pitänyt saada tietää, että yrittäjä on luopumassa unelmastaan. Pelkona oli se, että yrittäjäkollegat ja tuttavat pitäisivät yrittäjää liiketoiminnassaan epäonnistuneena ihmisenä, ja että yrityksessä olisi jotain vikaa. Yrittäjä päätti lähestyä paikallisia yrityspalvelutoimijoita ja keskustella ajatuksistaan yritysneuvojan kanssa. Tästä lähti liikkeelle yrityksen arvonmääritykseen ja analysointiin liittynyt prosessi. Eri asiantuntijat läpivalaisivat yrityksen toiminnan ja tekivät arvonmäärityksen, joka oli valovuosien päässä yrittäjän omasta näkemyksestä. Yrittäjä teetätti tämän jälkeen uudet arvonmääritykset kahdella muulla taholla. Lopputuloksena kaikki yrityksen arvonmääritykset olivat kaukana verrattuna yrittäjän omaan arvioon ja hintatoiveeseen. Lisäksi yritystä ei edelleenkään saanut myydä julkisesti. Yrittäjä ei päässyt yhteisymmärrykseen asiantuntijoiden kanssa. Yrittäjä alkoi katkeroitua. Samaan aikaan toimialalla alkoi edetä nopea ja radikaali muutos, jonka uhkaan yrittäjä ei osannut reagoida. Oli alkanut alan yritysten valtakunnallinen pudotuspeli ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset runnoivat rajusti kyseistä liiketoimintaa. Vähitellen tilanteen toivottomuuden havaittuaan yrittäjä taipui yrityksen julkiseen myynti-ilmoitukseen Suomen Yrittäjien Yrityspörssissä. Tässä vaiheessa asiantuntijat kehottivat yrittäjää alentamaan hintapyyntöään, koska alan houkuttavuus väheni koko ajan, ja yritys oli myös sellaisessa tilassa, että se vaati kipeästi uudistumista. Tähän yrittäjä ei suostunut. Hän tosin laski hintapyyntöä jonkin verran, mutta samalla muutosturbulenssin takia realistinen kauppahinta karkasi samassa suhteessa alaspäin. Lopputuloksena yrityksestä ei ollut kiinnostunut vakavasti kukaan. Kiinnostusta vähensi kiihtyvä asiakkaiden ostotottumusten muutos. Aika alkoi käydä vähiin ja noin kaksi vuotta koko prosessin aloituksesta yrittäjä joutui lopettamaan yrityksensä heikon markkinatilanteen takia. Yrityskauppa jäi siis tekemättä. Se olisi mahdollisesti ollut realistista, mikäli yrityksen hinta olisi alusta lähtien ollut ostajan kannalta houkuttelevalla tasolla eikä myyjän oman good will -arvon tasolla. 8
5. Vaihtoaskel-hanke Faktiassa Ari Aura Faktia Koulutus Oy Faktia toimii pääsääntöisesti Forssan seudulla sekä Etelä-Suomessa. Faktialla on perinteitä sekä työntekijöiden että yrittäjien valmennuksessa. Vaihtoaskel-hankkeen työskentelyyn ovat osallistuneet projektikoordinaattorina Raija Salo, haastattelu, esittely sekä opetustapahtumissa Ari Aura. Tuumasta toimeen Tutkimusten mukaan jopa yli puolet yrityskaupoista epäonnistuu. Usein isommissa kohteissa on ongelmana kulttuurien törmäykset. Joka tapauksessa sukupolvenvaihdos ilmiönä on kiinnostava. Suomessa on 280 tuhatta yritystä, joista 264 tuhatta työllistää alle 10 henkeä. Näistä suuri osa on ikääntyvien yrittäjien hallussa. Vaihtoaskel-hanke on kiintoisa, koska sukupolvenvaihdos koskee yhä useampaa ja useimmiten koetaan vaikeaksi tapahtumaksi. Projektin alku vaati alan kirjallisuuden yhdistämistä pk-sektoriin. Pk-sektorin paikallista toimintaa tutkittiin myös haastatteluilla ja keskusteluilla. Yrittäjyys ja yrittäjän perikuva Yrittäjyyden pohjalla on aina sitkeys, peräänantamattomuus ja halu tehdä itse. Kun tätä luonteenpiirrettä jalostetaan kokoaikaisella kilpailun ja asiakkaiden paineella, syntyy erilaisia timantteja. Samalla yrittäjä myös kiintyy omaan yritykseensä. Yrityksestä tulee oma lapsi. Myös päätöksentekokyky hioutuu huippuunsa riskinotto- ja vastuunkantokykyä pitää löytyä. Kun tästä toimintamallista tulee rutiini, voi 30-vuoden jälkeen tulla tilanteita, jossa vahvuudet kääntyvät riskeiksi. Kevään ja kesän keskustelut yrittäjien kanssa tukivat tätä mielikuvaa. Keskustelu ja mielipiteiden vaihto oli helppoa, koska yrittäjät ovat tottuneet suoraviivaiseen ja tavoitehakuiseen työskentelymalliin. Toki esittämieni tutkimusten faktat yritysten arvonkehityksestä yrittäjän ikääntyessä selvästikin herättivät huomiota. Useat esitykset ja keskustelut yrittäjien parissa Forssan seudulla tukivat käsitystä, että tarvetta sekä luopujien että jatkajien koulutukseen ja mentorointiin olisi olemassa. Sukupolvenvaihdos prosessina Kirjallisuutta teemaan liittyen löytyy huomattavasti. Ongelmakenttää on tutkittu arvonmäärityksen ja kauppasopimusten kautta. Näiltä osin sukupolvenvaihdos ei eroa pääsääntöisesti yleisestä yrityskaupasta. Toki kauppavoiton verotus ja lahjavero ovat sukupolvenvaihdostilanteissa keskeisemmässä roolissa, kuin yleistapauksissa. Ero pitää löytää muista tekijöistä. Paras tapa kuvaamisen löytyy kirjallisuuden perusteoksesta: An Owners s Guide To Business Succession Planning Stephen Clifford (Suomalainen lyhennelmä Erkki K. Kangas 2012). Yrittäjäpolvenvaihdoksen suunnitteluprosessi 9
Merkille pantavaa on ottaa huomioon lähipiirin tavoitteet. Tätähän ei yleensä yrityskaupoissa käsitellä olleenkaan. Mukaan tulevat Perhepalaverit: -Useampia kierroksia, Kuuntelu ja kunnioitus, Kyselylomakkeet. Perheenjäsenillä, esimiehillä, henkilöstöllä ja omistajilla voi olla keskenään ristiriidassa olevia tavoitteita. Ulkoapäin ohjattu keskustelu ja kirjoitetun tekstin ohjaus tuovat luopujalle arvokasta tietoa. Varsinkin, jos perheen sisältä jää useampia sisaruksista yrittäjiksi. Myös tilanne, jossa omistus jaetaan tasapuolisuuden nimissä tasan - vaikkakin hyödyntäen vero/lahjavero-huojennuksia - saattaa olla kehityksen jarruna. Joku lapsista katsoo, että tuottoja kertyy niille, jotka eivät ota osaa vastuunkantoon työn muodossa. Arvot Perintö Sijoitukset Omistajan tavoitteet sisältävät Eläke Mitä teen jatkossa? Osallistuminen Niin hyvältä kuin tuntuukin, että uudella yrittäjällä on turvallinen taustatuki, yleensä ennen pitkää ajaudutaan konfliktiin, jossa uusi ja vanha kulttuuri törmäävät. Useissa tapauksissa luopuja on ensiarvoisen tärkeä pitämään huolta vanhasta asiakaskannasta. Tälle saattaa olla jopa kiireettömämmin aikaa, kun luopujan ei tarvitse kantaa vastuuta muista juoksevista asioista. Mentorointi Lisäkoulutus Sitouttaminen Johtamisen tarpeita ovat Vastuualue Taidot Urakehitys Ydinkysymykset on esitetty oheisessa kuviossa. Kun nämä valmistelevat vaiheet on tehty, voidaan kuvailla tavoitetila ja tavoitetilaan tehokas toteutus. Voi hyvinkin olla, että toteutus juridisesti tapahtuu vasta 5 vuoden päästä prosessin aloituksesta. Tai omistus siirtyy esim. 10 % vuodessa. Silti pitää päättää hyvissä ajoin koska johtajuus vaihtuu. Tilanne, jossa tuudittaudutaan turvallisuuden tunteeseen, saattaa ajaa yrityksen syöksykierteeseen. Tilanne, jossa jatkaja on ottanut johtajuuden näennäisesti ja luopuja on vieraantunut ydinliiketoimista, on todennäköinen tie tuhoon. Johtamisen tavoitteet 10
Mestari-kisälli-malli Haastattelukierroksissa esille tuli useita mielenkiintoisia seikkoja. Yrittäjien kanssa on puhuttu mestari-kisälli-mallista, jossa jatkaja tulisi harjoittelemaan yritykseen ja ostaisi yrityksen myöhemmin. Idea (jonka esitti mm. Forssa Yrittäjien pj Sami Koski) on ensiarvoisen kannatettava. Tämän projektin tiimoilta ei vielä löytynyt tämän tyyppistä projektia toteutettavaksi. Oppisopimus ja eräät julkisen vallan rahoitusmuodot mahdollistavat tämän. Siksi tätä osa-aluetta ja siihen kohdistuvaa koulutusta ja mentorointia onkin edelleen kehitettävä, erityisesti tapauksissa, joissa perheen sisältä ei löydy sopivaa jatkajaa. Faktiassa on tarjolla koulutustarjotin aikuisopiskeluun. Koulutustarjotin mahdollistaa kattavan tuen yritysten nykyisille ja tuleville työntekijöille. Tarjottimen lisäksi on syytä kiinnittää huomiota räätälöintiin. Tarkoitushan on saada aikaiseksi uusi kasvu, jossa nykyiset taistelulinjat pidetään ja samalla luodaan uusi liiketoiminta, josta ei sukupolvenvaihdos-tilanteessa ole välttämättä vielä tietoakaan. Näissä tapauksissa jatkajan laaja-alainen valmennus on erittäin tärkeä. Kisällimäisesti voidaan oppia nykyinen liiketoiminta, mutta tarkoitushan ei ole kloonata jatkajaa edeltäjänsä näköiseksi ja tapaiseksi. Tutkimukset ovat myös osoittaneet, että jokaisella liiketoimella on elinkaarensa. Valmennuksessa onkin pidettävä huolta valmennettavan kaksikätisyydestä. Tämä on termi, jonka toi esille Harvardin Professori Michael Tushman. Jatkajan tulee oppia edeltäjän opit, mutta saada valmentajalta työkaluja tarkastella olemassa olevaa liiketoimintamallia hyvinkin kriittisesti. Kaksikätisyys tässä tarkoittaakin vanhan ja uuden hallintaa. Yrittäjän ammattitutkinto (YAT) Yrittäjän ammattitutkinto antaa hyvät perusteet kehittää osaamista sukupolven- tai omistajanvaihdostilanteissa. Opiskeluun pitää kuitenkin lisätä elementtejä, jotka mahdollistavat hyvin perustetun liiketoiminnan edelleen kehittämisen. Hyvä tapa aloittaa prosessi on käydä läpi strategia-/liiketoimintamallien yleisiä analyysityökaluja: esim. arvoketjuanalyysi, kilpailija-analyysit ja mahdollinen oma suhteellinen etu. Sen jälkeen kuvataan nykyinen liiketoimintamalli liiketoimintasuunnitelman muotoon. Yleisesti edellinen sukupolvi ei ole tätä tehnyt, eikä ole ollut tarvettakaan. Jälkikäteen on yleensä voitu todeta toimivuus/toimimattomuus pankkitililtä ja varallisuuden karttumisena. Toki yritys ja erehdys oppimismetodina ovat enemmän kuin tuttu useille vanhemman polven yrittäjille. Kokemus lähettää kalliita laskuja. Tilanne kuitenkin muuttuu yrityskauppatilanteessa. Yleisesti ottaen normaali yrityskauppa vaatiikin onnistuakseen kirjallisen esityksen liiketoiminnan nykytilasta. Pahimmillaan saattavat kyseiset kuvaukset olla teennäinen dokumentointi, jolla perustellaan myyjän hintapyyntöä. Sukupolvenvaihdos tilanteessa saadaan aikaiseksi hedelmällinen dialogi, kun jatkaja kuvaa liiketoiminnan niin kuin hän itse sen näkee. Yrittäjän ammattitutkinto mahdollistaa perustiedon omaksumisen liittyen yritysten myyntiin, markkinointiin, talouteen, johtamiseen, työlainsäädäntöön ja sopimusoikeuden perusteisiin. Erityistä tässä ohjelmassa verrattuna koulunpenkillä istumiseen on, että teoriaa pääsee heti seuraavana työpäivänä soveltamaan käytäntöön. Valmennukseen ja YAT-opiskeluun on lähdetty luopujan ja jatkajan kanssa käydyn keskustelun pohjalta. Sinällään asiakasta ei alisteta käyttämään aikaa koko prosessin suunnitteluun. Tarkoitus on lisätä osallistujan tietoa yritystoiminnasta ja yrittäjyydestä. Tässä tapauksessa halutaan lisätä jatkajan/jatkajakandidaatin kyvykkyyttä, ottamatta kantaa varsinaiseen yrityskauppaan. Itse asiassa yrityskauppa voi tulla kysymykseen vaikkapa vasta viiden vuoden kuluttua. Sukupolvenvaihdosvalmennus luopujille Toinen muoto mitä projektin aikana on käytetty, on koko sukupolvenvaihdosprosessin valmennus. Näissä tapauksissa työskentely aloitetaan sukupuun rakentamisella ja lähipiirin tunnistamisella. Samoin annetaan lähipiirille omat odotuksia kuvaavat dokumentit täytettäväksi. Näillä kahdella lähestymisellä on yksi suuri ero: toinen kestää 1,5 vuotta ja toinen 4-5 puolen päivän tapaamista. Käytännössä sukupolvenvaihdosvalmennukseen osallistujan onkin syytä tehdä ja teettää lähipiirillään saatuja kotiläksyjä huolella. Luopujan oma ajatuskin jalostuu hitaasti, kyseessähän on omasta elämäntyöstä irtaantuminen. Silloin puhutaan Muutosjohtamisen-termein. Luopuja tosin on oman itsensä muutosjohtaja. Ja hänelle annetaan sparrausapua, mutta ei valmiita vastauksia. 11
Valmennuksen tarkoitus ei ole korvata juristien ja arvonmäärittäjien työtä. Todettakoon kuitenkin, että nuo asiat ja verojen optimointi on selvästi helpompaa ja tehokkaampaa kun valmistelevat toimet on tehty huolella. Opetus ja Mentorointi Syksyn 2014 aikana olen ohjannut useampia yrittäjätutkintoja sekä sukupolvenvaihdon valmennuksia. Näissä hankkeissa on edetty ylläkuvatun mukaisesti. Hankkeet jatkuvat ja alla on joitakin tilannekuvia keskusteluista ja osallistujien kommentteja. Todettakoon, että yrittäjätutkinnot eivät vielä ota mitenkään kantaa sukupolvenvaihdokseen, mutta luovat osaltaan kyvykkyyttä kokonaismallin mukaisesti. Yrityksen jatkuvuuden kannalta hyvä johtaminen onkin ensiarvoisen tärkeää. Omenankukka koti- ja hyvinvointipalvelut Eilan perustama Omenankukka koti- ja hyvinvointipalvelut tarjoaa pääasiassa ikäihmisille suunnattuja kotipalveluja. Eila on osallistunut syksyn aikana Faktian järjestämään sukupolvenvaihdosvalmennukseen. Eilan lisäksi tytär Anne Lahti työskentelee yrityksen palveluksessa. Eilan tyttäristä toinen Hanna - opiskelee parhaillaan myös Faktian järjestämässä koulutuksessa kotityöpalvelujen ammattitutkintoa. Olen muutaman vuoden päästä jäämässä eläkkeelle, jolloin yritystoiminnan jatkaja löytyy omasta perheestä. Mahdollisuus päästä mukaan sukupolvenvaihdos-valmennukseen tuli meille oikeaan aikaan. Nyt on helpompi suunnitella siirto ajoissa. Olen erittäin tyytyväinen valmennuksessa saamaani apuun. Saatu tieto ja keskustelut antavat varmuutta myös omaan tulevaisuuteen. Valmennuksessa arvioidaan yrityksen nykytila, rahallinen arvo sekä pohditaan yrityksen jatkamiseen liittyviä asioita myös tulevien yrittäjien kannalta, Eila toteaa. Toiveenani olisi, että yritys jatkaisi edelleen hyvää palveluaan ja toimisi paikkakunnalla luotettavana palveluntarjoajana tyttärien hoidossa. Oma roolini voisi sukupolvenvaihdoksen jälkeen olla tarvittaessa taustatukena, Eila kertoo. Tällä hetkellä suoritan kotityöpalvelujen ammattitutkintoa, jossa yhtenä osiona on yrittäjyys. Haluan suorittaa ammattitutkinnon, koska suunnitelmissani on jatkaa äitini kotipalveluyritystä. Työskentelen tällä hetkellä eri alalla. Haluan tutustua kotityöpalvelualaan ja pohtia olisiko minulla uskallusta vaihtaa alaa ja ryhtyä yrittäjäksi, Hanna pohtii. Kuvassa (vasemmalta) Eila Vaunuveräjä, mentori Ari Aura ja Hanna Malinen 12
Kuvassa (vasemmalta) mentori Ari Aura, Markus Wiik Verhoomo Wiik Oy:stä, Anssi Alasentie Armantti Oy:stä ja Lauri Sipilä Foxa Oy:stä osallistumassa yrittäjän ammattitutkinnon mentorointiin. Yrittäjän ammattitutkinnon mentorointi Perheiden piirissä on rautainen ammattitaito kunkin omaan alaan. Nuorempi sukupolvi on kartuttamassa tietämystään yritystoiminnasta ja siitä miten vastataan tulevaisuuden haasteisiin. Lähdin mukaan oppimaan uusia yritystoimintaan ja erityisesti yrityksen talouteen liittyviä asioita, sillä kokemus niistä on aikaisemmalla työuralla vähäinen. Koulutus on ollut joustavaa ja se on ollut helppo yhdistää työssäkäyntiin. Koulutus ja työ ovat tukeneet hyvin toinen toisiaan. Odotan yrityksemme menestyvän ja oma roolini sen toiminnassa vahvistuvan, kertoo Lauri. Lähdin mukaan löytämään apuvälineitä työni tueksi ja laajentamaan osaamistani hallinnollisissa osa-alueissa. Toivon koulutuksen antavan mahdollisuuksia ja helpotuksia yrityksemme tulevaisuuden kannalta tärkeisiin muutoksiin, kertoo Anssi. Lähdin mukaan, jotta saisin enemmän tietoa mm. yrityksen taloudellisista ratkaisuista. Se on oman ammattitaidon ohella tärkeää mahdollisessa yrittäjäurassa. Hyvää tutkinnossa on ollut saada hetki oppia uutta ilman että omat työt häiriintyvät. Tulevaisuuden tavoitteena olisi, että saisin hyvin hoidettua vanhat ja uudet asiakkaat ja perheyrityksessä työskentely sujuisi hyvin, toteaa Markus. 13
6. Henkilökuvassa yrittäjä ja Riihimäen yrittäjien puheenjohtaja Markus Friman Elina Oinaanoja Hyria Koulutus Oy Yrittäjäksi voi oppia, jos on oikeasti tahto ja halu tehdä, joten usko itseesi ja omaan tekemiseesi., kuvaa Markus Friman omaa mottoaan ja neuvojaan yrittäjyydestä kiinnostuneille. Jo opiskellessaan Riihimäen ammattioppilaitoksessa (nyk. Hyria) Markuksella oli haave tulla isona yrittäjäksi. Hän koki tuolloin, että yrittäjyys olisi hänelle sopiva uravaihtoehto. Valmistumisen jälkeen hän sai vakituisen työpaikan Riihimäen Teollisuuspalvelusta, jolloin myös mahdollisuus lähteä yrittäjäksi alkoi tarkentua: Minustako Riihimäen Teollisuuspalveluiden omistaja? Armeijan jälkeen Markus lähti viemään asiaa eteenpäin ja etsi rahoituskumppaneita aktiivisesti. Hän törmäsi kuitenkin vahvoihin ennakkoluuloihin ikänsä puolesta. Tsemppasin tuolloin itseäni, että kaiken tämän työn jälkeen en enää peräänny ja liiketoimintakauppa toteutettiin kevättalvella 2011. Itse omistajanvaihdosprosessi ja liiketoimintakauppa vietiin läpi melko nopealla aikataululla., muistelee Markus. Käytännön apua hän sai rahoittajilta, mutta ison osan asioista hänen piti itse opiskella ja etsiä. Jo tuolloin elettiin epävarmassa taloustilanteessa ja ympärillä olevat ihmiset varoittelivat Markusta yrittäjyyden riskeistä. Nyt hänellä on kuitenkin jo neljäs yrittäjävuosi täyttymässä. Kuluvien vuosien aikana Riihimäen Teollisuuspalvelu on hionut toimintaansa nykyaikaisemmaksi ja tehokkaammaksi. Tämä on myös tuottanut tulosta ja yritys on saanut uusia edustuksia. Tulevaisuus näyttää yleisen taloudellisen tilanteen vuoksi tällä hetkellä epävarmalta, mutta nuori yrittäjä on kuitenkin luottavainen, että tilanne kääntyy parempaan suuntaan. Hän seuraa aktiivisesti maailman ja etenkin Suomen taloustilanteen kehittymistä ja myös yrityksensä asiakkaiden kuulumisia. Näen viiden vuoden päästä yrityksemme kasvaneen entistä parempaan suuntaan niin toiminnallisesti kuin myynninkin puolesta. Toiveissani siintävät myös isommat toimitilat., Markus toteaa. Riihimäen Teollisuuspalvelu Oy tarjoaa kattavan valikoiman laadukkaita teollisuuden ja puutarhanhoidon koneita ja työkaluja, sekä tarvikkeita alan johtavilta valmistajilta. Asiakkaamme koostuvat niin yrityksistä, kunnista, oppilaitoksista kuin ysityishenkilöistäkin. Päämäärämme on omaa osaamista ja tuotteitamme hyödyntäen tarjota asiakkaillemme tuottavuutta, mukavuutta ja laatua unohtamatta turvallista työympäristöä. 14
7. Kannuksen Kauppapuutarha Oy hallittu omistajuuden siirto yrittäjäperheessä Minna Frilund Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Kannuksen kauppapuutarha Oy Kannuksessa Keski-Pohjanmaalla tuottaa kurkkua, ruukkusalaattia ja jääsalaattia ympärivuotisesti Keski-Pohjanmaan ja koko Pohjois-Suomen alueelle. Yritys työllistää 16 työntekijää ja kesällä muutaman lisää. Toimitusjohtajana toimii 32-vuotias Aleksi Hauhtonen. Hauhtonen varttui yrittäjäperheessä ja päätti vanhempiensa toimintaa ja ajankäyttöä lapsesta asti seurattuaan, ettei koskaan ala yrittäjäksi. Tätä mieltä hän oli tiukasti 20-vuotiaaksi saakka. Lukion jälkeen Hauhtonen meni armeijaan sotilaspoliisikouluun. Sitten hän kävi vartijan ammattitutkinnon ja toimi vartiointitehtävissä. Vuorotyö ei kuitenkaan tuntunut omalta, joten lähdin Australiaan vuodeksi tekemään ihan muita hommia., hän kertoo. Hauhtonen sai Australiassa ollessaan erilaisia töitä pakkaustehtaasta sekä englannin kielen oppimisen lisäksi kokemusta monikulttuurisesta työn tekemisestä. Kotimaahan palattuaan Hauhtonen näki kotiväen yrittäjyyden toisin kuin ennen. Yrittäjyys tuntui luonnolliselta vaihtoehdolta, ja niinpä hän jäikin kauppapuutarhalle töihin. ProAgrian kanssa alustettiin silloin jo omistajanvaihdostilannetta, vaikka se ei vielä johtanutkaan lopulliseen päätökseen. Alalla tapahtui isoja muutoksia, ja kauppojen tilausten sähköistyminen vaati uutta osaamista ja panostusta., Aleksi muistelee. Yrittämistä ja jatkamispäätöstä veivät eteenpäin myös isot lämmöntuotantoon liittyvät investoinnit, joihin Hauhtonen sai nuoren maatalousyrittäjän tuen. Matkan varrella hän suoritti Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutuksessa yrittäjän ammattitutkinnon ja myöhemmin toimitusjohtajakoulun. Kouluista löytyi kokemusta ja tietoa toisilta yrittäjiltä sekä omistajanvaihdoksista paljon tietävä asiantuntija luottohenkilöksi. Asiantuntija teki Kannuksen kauppapuutarhan ja Hauhtosen kanssa suunnitelmat omistajuuden siirtämiseksi kahdessa erässä. Hauhtoselle siirtyi 51 % omistajuudesta vuonna 2010, ja loppuvuodesta 2014 hän ottaa haltuunsa loput yrityksen osakkeista. Vanhempien kanssa on puhuttu, että he työskentelevät yrityksessä vielä kolmisen vuotta. Kahdessa erässä tapahtuvaa omistajuuden siirtoa Hauhtonen pitää hyvänä ratkaisuna. Nyt on kertynyt itseluottamusta, osaamista ja kokemusta ja tuntuu siltä, että voin ottaa ohjat kokonaan haltuuni. Työtehtäväni kattavat koko skaalan viljelystä hallinnollisiin tehtäviin. Vanhemmiltakin ehtii vielä imeä viljelypuolen tietoa ja taitoa., Aleksi toteaa. Yrittäjä tarvitsee Hauhtosen mukaan stressin- ja paineensietokykyä, mutta saa nauttia onnistumisen iloa ja riemua. Hänestä omistajuuden vaihdoksessa kaikki onnistui hienosti. Hauhtonen kokee, että omistajanvaihdosasiantuntijoiden käyttö kannatti ja siitä kannatti maksaa. Sain asiantuntemusta asiakirjoihin, neuvoja, opastusta ja mielipiteitä omistajanvaihdostilanteeseen. Olisi ollut hyvä saada enemmänkin ja aikaisemmin tietoa erilaisista omistajanvaihdostapauksista ja niihin liittyvistä ratkaisuista., Aleksi kertoo Asioita kannattaa hänen mielestään miettiä omistajanvaihdostilanteissa huolella. On hyvä istua alas ja keskustella avoimesti, haluaako toinen luopua ja toinen jatkaa. Neuvoja kannattaa kysyä ja pyytää. On tärkeää myös saada tietoa eri tahoista, joiden puoleen voi kääntyä. 15
8. Itsensä näköinen yritys Tiina Niemelä Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Oulun Aikuiskoulutuskeskuksessa (OAKK) Vaihtoaskel hankkeen yhtenä tavoitteena on ollut rohkaista olemassa olevia yrityksiä kehittymään itsensä näköisiksi. Myös mahdollisessa yrityksen myyntitilanteessa omaleimaisella liikeidealla, hyvinhoidetuilla asiakkuuksilla, motivoituneella henkilöstöllä ja tasapainoisella taloudella on suuri merkitys. Yritysyhteistyössä erityisenä kohderyhmänämme ovat olleet palvelualan yritykset, erityisesti ravintola-alan yrittäjät. Villissä kilpailutilanteessa on haluttu tukea menestymisessä niitä yrityksiä, joilla on puhtaat jauhot pussissa. Aikuisopiskelijota puolestaan on OAKK:n yrittäjyyskoulutuksissa kannustettu aina luovuuteen ja rohkeuteen. Tässä hengessä järjestimme tammikuussa 2014 seminaarin Yhteinen yrittäjyys - Innostusta ravintolabisnekseen - Seminaari pk-yrittäjille avainhenkilöineen Seminaarin teemana oli yhteinen yrittäjyys eli miten kehittyä yrittäjästä paremmaksi pomoksi ja työntekijästä sisäiseksi yrittäjäksi. Teemaa lähestyttiin Kuppilat kuntoon -asenteella ja pääpuhujaksi kutsuttiin Jyrki Sukula. Mielenkiintoisen puheenvuoron omasta yrittäjäpolustaan esitteli ensin oululaisen 45 Specialin sekä erilaisten musiikkitapahtumien taustalta löytyvä yrittäjä Ilpo Sulkala. Hän kertoi etenkin verkostojen voimasta. 45 Special on saavuttanut vahvan aseman oululaisessa musiikki- ja ravintolakentässä. Onkin päivänselvää, että olisi ihan eri asia päästä ostamaan joskus tämänkaltainen yritys kuin vaihtoehtoisesti perustaa uusi ja tuntematon. Kuulimme myös Kauppuri 5:n, laadukkaisiin hampurilaisiin erikoistuneen ravintolan, yrittäjä Aki Mursun tarinan. Tässä yrityksen ostoon johti palo toteuttaa omia, työntekijän näkökulmasta nähtyjä mahdollisuuksia ja mielessä syntyneitä ideoita. Seminaarissa oli yrittäjien lisäksi paikalla opiskelijoita ja nämä paikalliset innostavat yrittäjätarinat keräsivät paljon kiitosta. Jyrki Sukula kokosi päivän teemat sanoihin: syvyys, leveys, motivaatio, rohkeus ja aika. Syvyys yrittämisessä on hänen mukaansa sitä, että (sisäisenä) yrittäjänä voi hyödyntää monenlaista osaamista aina käden taidoista, sosiaalisiin ja johtamistaitoihin. Leveydellä hän halusi kiinnittää huomion ympäröivään maailmaa, trendien seuraamiseen sekä kehityksen kelkassa pysymiseen. Motivaatio syntyy Sukulan mukaan siitä kun asia on itselle merkityksellinen ja kun voi luoda jotakin uutta. Rohkeutta on oikeiden asioiden ja ennen kaikkea päätösten tekeminen pelosta huolimatta. Rohkeutta on tehdä asiat eri tavalla ja joskus myös mokata, sillä jos aina onnistuu ei oikeasti ole edes yrittänyt. Aika merkitsee sekä oikeaa ajoitusta että ajanhallintaa. Mutta se merkitsee myös sitä, että arvostaa niin omaa kuin toisenkin aikaa. Tulevaa Joulukuussa on tulossa vielä päätösseminaari, jossa erityiskohderyhmänä ovat kaikki OAKK:n mentoriverkostossa olevat reilut 100 yrittäjää sekä liiketalouden aikuisopiskelijat. Tässä 16.12. pidettävässä seminaarissa teemana on Hyvinvoiva yritys tuottava yritys ja pääpuhujana Henkka Hyppönen. Hän luennoi aiheesta Pelko työpaikalla. Hyppösen mukaan vanha johtamistyyli on monelle niin tuttu ja turvallinen, että sitä ei uskalleta muuttaa. Näin ei myöskään uskalleta antaa työntekijöille vastuuta omasta työstään eikä arvostaa työntekijää vertaisenaan. Tästä toimintatavasta aiheutuvat kustannukset tekevät ison loven yrityksen kukkaroon. OAKK on testannut vuoden aikana erilaisia Business Model Canvas- (BMC) ja liiketoimintasuunnitelmamalleja (LTS). Myös Vaihtoaskel-verkostossa on selvitelty ja testattu erilaisten mallien toimivuutta. Näiden kokemusten perusteella olemme päätyneet tuottamaan oman LTS-pohjan. Olemme saaneet eri opiskelijaryhmiltä paljon rakentavaa palautetta meitä mahdollisimman hyvin palvelevan LTS-sivuston rakentamiseen. OAKK on myös ollut toteuttamassa täysin etäyhteyksien varaan rakennettua yrittäjyyskoulutusta ja etenkin tässä on noussut tarve yhden luukun suunnitelmapohjasta. Helppokäyttöinen tekniikka ja ohjeistus ovat tärkeässä roolissa sekä myös visuaalisuus, joka tekee liiketoimintasuunnitelman teosta miellyttävämpää. Tämän vuoden puolella on tarkoitus saada ensimmäinen versio testikäyttöön. Jaamme kokemuksemme tästä sitten Vaihtoaskel-verkostossa. 16
Kuvassa Itä-Suomen Siivouspalvelu Oy:n kantavat voimat, oikealla Minna, vasemmalla Merita ja keskellä Kyösti yhtiön toimitilojen edustalla. 9. Itä-Suomen Siivouspalvelun sukupolvenvaihdos tapahtui kahdessa vaiheessa Olli Hatakka Pohjois-Karjalan aikuisopisto Itä-Suomen siivouspalvelu on Joensuussa toimiva puhdistuspalvelualan yritys, jossa yrityksen omistajanvaihdos on tapahtunut kaksivaiheisena omistajanvaihdoksena. Ensimmäinen vaihdos tapahtui maaliskuussa 2012, jolloin suuri osa yhtiön omistuksesta siirtyi isä Kyösti Kinnuselta tytär Minna Perttilahdelle. Minna ryhtyi luotsaamaan yritystä ja Kyösti jäi edelleen yrityksen palvelukseen mm. talousasioiden hoitajaksi. Toinen vaihe tapahtui nyt kesäkuussa 2014, jolloin nuorempi sisaruksista, Merita, osti loput Kyöstin osakkeista ja tuli toiseksi osaomistajaksi yhtiöön. Kyösti jatkaa edelleen työskentelyä yhtiön talouspäällikkönä. Minna ja Merita ovat aktiivisesti kehittäneet yritystä ja erityisesti sen hallinnointia. Yhtiössä on siirrytty uudempaan tietotekniseen infrastruktuuriin, jonka myötä viimeisetkin matriisikirjoittimilla tulostetut laskut ovat jääneet historiaan. Yrityksen kirjanpidossa on siirrytty täysin sähköiseen toimintatapaan, sekä myynti- että ostolaskuissa on siirrytty e-laskukauteen ja muutenkin paperisen hallinnon määrää on pyritty koko ajan pienentämään. Yhtiöön on myös tehty merkittävästi uusinvestointeja, siivousvälineistöä ja uusia koneita on hankittu ja sekä koko autokanta uusittu. Työprosesseja on myös tehostettu, sekä kirjauskäytäntöjä ja julkikuvaa virtaviivaistettu uusimalla yhtiön verkkosivusto, uusimalla yhdenmukainen työvaatetus sekä ottamalla käyttöön sähköinen työajanseuranta ja tuntikirjaukset. Tekeillä on myös sähköinen tarjouslaskentajärjestelmä. Uusien omistajien haasteet ovat moninaiset ja tehtävää on paljon, sillä luopuvat omistajat ovat usein vähemmän motivoituneita uudistusten tekoon tai yksinkertaisesti asiat eivät enää ole niin kiinnostavia, että uuden opettelu tuntuisi tarkoituksenmukaiselta. On kuitenkin tärkeää edetä hyvässä yhteisymmärryksessä ja tarvittaessa osattava venyttää pinnaa että uuden ja vanhan omistuksen ajatukset kohtaavat yrityksen toiminnan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Hiljaista tietoa on siirrettävänä paljon ja siirtoprosessi voi joskus tuntua tuskastuttavan hitaalta, mutta loppujen lopuksi kärsivällisyys yleensä palkitaan ja vanha tietämys saadaan myös uuden omistajan käyttöön. 17
10. Kuopion Laakeri Oy sai uudet yrittäjät Sirpa Muiniekka & Anne Kekkonen Savon ammatti- ja aikuisopisto Myyjän/luopujan tarina Koneteknikon koulutuksen saanut Juhani Puurunen perusti entisen työkaverinsa kanssa Kuopion Laakeri Oy:n vuonna 1987. Ennen yrityksen perustamista Juhani oli työskennellyt viisi vuotta samalla alalla työntekijänä. Tuoreen yrityksen alkutaivalta hankaloittivat 1990-luvun alun lamavuodet, jolloin yrittäjäkaveri luopui yrittämisestä ja lähti opiskelemaan. Juhani jatkoi yrityksen pyörittämistä itsekseen, aputyövoimaa hän sai työhallinnon kautta. Kun yrittäjän taivalta oli takana 26 vuotta ja oma ikäkin alkoi jo pikku hiljaa lähestyä eläkevuosia, oli aika myös miettiä yrityksen tulevaisuutta. Oman perheen piiristä ei löytynyt halukkuutta yrityksen jatkamiseen ja niinpä Juhani laittoi yrityksensä myyntiin Savon Yrityspörssiin. Kyselyjä ja mahdollisia ostajaehdokkaita tuli yrityspörssin kautta seitsemän. Juhani ei oikein syttynyt jatkamaan vaihdosprosessia yhdenkään kyselijän kanssa, ennen kuin puskaradion kautta tiedon myynnissä olevasta yrityksestä saanut Jarmo Kokkarinen yhdessä kaverinsa Janne Riekkisen kanssa otti yhteyttä. Ostajan/jatkajan tarina Jarmo Kokkarisella oli takanaan 16 vuotta vuorotyötä tuotanto- ja kunnossapitotehtävissä tehdasympäristössä, kun pitkäaikainen hyvä ystävä ja luottomies Janne Riekkinen heitti ilmaan ehdotuksen yrittäjäksi ryhtymisestä ja myynnissä oleva yrityskin olisi tiedossa. Jannella oli jo tuolloin perustettuna oma sähkö-, automaatio- ja maanrakennuspalveluita tarjoava yritys. Vaikka Jarmon päätös yrittäjyydestä ei hetkessä syntynytkään, oli aika kuitenkin otollinen uudelle idealle, sillä Jarmo oli lasten ja perheen vuoksi jo jonkin aikaa yrittänyt neuvotella työnantajansa kanssa päivätyöhön siirtymisestä. Marraskuussa 2012 Jarmo ja Janne pitivät ensimmäisen yhteisen ideointipalaverinsa Janne jatkaisi oman aiemmin perustamansa yrityksen pyörittämistä, mutta olisi kuitenkin Jarmon yrittäjäkaverina myös uudessa yrityksessä. Toukokuussa 2013 Jarmo tapasi ensimmäisen kerran myyjä-juhanin ja siitä eteenpäin Kuopion Laakeri Oy:n omistajanvaihdosta suunniteltiin ja vietiin tiiviisti eteenpäin ostaja- ja myyjäpuolen hyvässä yhteisymmärryksessä. Neuvottelujen aikana kesällä 2013 Jarmo oli myös muutaman päivän tutustumassa yrityksen toimintaan Juhanin opastuksessa. Kesän neuvottelut tuottivat tulosta ja 1.9.2013 Kuopion Laakeri Oy siirtyi uusille omistajilleen. Perheellisenä miehenä Jarmon päätöstä yrittäjäksi ryhtymisestä helpotti myös se, että hän sai työnantajansa kanssa neuvoteltua kahden vuoden palkattoman virkavapaan. 18
Kuopion Laakeri Oy z perustettu 1987 z kunnossapidon tuotteiden teollisuusmyynti z laakerit, voimansiirtovälineet ja -tarvikkeet, paineilmavälineet ja -tarvikkeet Iloisia kauppamiehiä, vasemmalla Jarmo Kokkarinen ja oikealla Juhani Puurunen Myyjän ja ostajan kokemukset omistajanvaihdosprosessista Myyjä-Juhanin käyttämä tilitoimisto teki laskelmat yrityksen teoreettiselle arvonmääritykselle ja kumpikin osapuoli hyväksyi hintalapun pienen fiilauksen jälkeen. Muun omistajanvaihdosasiantuntija-avun saaminen olikin sitten tosi tiukassa. Seinä tuli vastaan niin yrittäjäjärjestön, eri yrittäjyysneuvontaorganisaatioiden kuin yritysrahoitustahonkin kanssa. Liekkö kaikilla ollut yrittäjien omistajanvaihdosavustukset loppu, kun apua ei saanut mistään, arvelee Jarmo. Ja vielä rahoittajakin pyörsi kertaalleen antamansa myönteisen päätöksen. Omistajanvaihdoksen loppuun viemiseksi osapuolet päätyivät ostamaan palveluja omistajanvaihdoksiin ja yritysjärjestelyihin erikoistuneelta isolta asiantuntijayritykseltä. Tämä oli niin myyjän kuin ostajankin mielestä melkoisen kallis ratkaisu. Mutta sitkeys palkittiin ja vaadittavat yrityskaupan toimenpiteet saatiin tehtyä ja arki soljuu nyt uusien omistajien voimin. Sitkeys onkin myyjä-juhanin mielestä yksi yrittäjän tärkeimpiä ominaisuuksia! Mitä heille kuuluu nyt? Eletään syksyä 2014 ja Jarmolla on yrittäjyyttä takanaan vuoden verran. Vaikka yrittäjän arki ei aina ole helppoa ja työpäivät ovat välillä pitkiä, ei Jarmo omien sanojensa mukaan ole kertaakaan katunut tekemäänsä päätöstä ryhtyä yrittäjäksi. Hyvänä tukena yrittäjyyden alkutaipaleella on myös myyjä-juhani, joka työskentelee konsulttina yrityksessä kahtena päivänä viikossa. Juhani on myös tyytyväinen, että sai mieleisensä jatkajat omalle elämäntyölleen. Myös yrityksen tulevaisuus näyttää valoisalle. Liikevaihdon kasvu ja tuote-ja palvelutarjonnan kehittäminen ovat edenneet liiketoimintasuunnitelmien mukaisesti. Yritykseen palkattiin keväällä 2014 uutena työntekijänä automaatioinsinööri. Toivotamme onnea ja menestystä Kuopion Laakeri Oy:lle! 19
11. Lankakauppa Lankaamo Tmi Outi Lavikainen Anne Mutka Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Outi Lavikainen on työskennellyt taloushallinnon alalla 20 vuotta ja työnantajan jäädessä eläkkeelle ryhtyi Outi omistajanvaihdoksen kautta yrittäjäksi käsityöliikkeeseen. Käsityö on ollut hänen harrastuksensa 6-vuotiaasta saakka. Kun hänen silloinen kirjanpitoasiakkaanaan oleva käsityöliikkeen yrittäjä ilmoitti myyvänsä käsityöliikkeensä eläkkeelle jäämisen vuoksi, kiinnostui Outi sen jatkamisesta. Lankakauppa Lankaamo on toiminut vuoden 2014 alusta. Outi tekee myös Lankaamon ohessa jonkin verran kirjanpitoalan työtä joillekin entisille asiakkailleen. Outin mielestä valmiin liiketoiminnan ostaminen oli helppo ratkaisu, sillä kyseisellä liikepaikalla on toiminut käsityöliike kaiken kaikkiaan jo noin 30 vuotta, josta johtuen asiakkaat ovat tottuneet sen sijaintiin ja sen tuotteisiin. Hän kokee olleen helppoa hypätä mukaan valmiiseen toimintaan, jota hän on muokannut pikku hiljaa oman näköisekseen. Toisaalta on myös ollut hänen mukaansa haasteellista muuttaa edellisen yli 10 vuotta yrittäjänä toimineen perintöä oman näköiseksi ja vastata asiakkaiden odotuksiin samalla tavalla kuin aiempi yrittäjä. Outi ei ole tarvinnut lisäkoulutusta yrittäjyyden tukemiseksi vaan hän kokee työn opettaneen. Yrittäjyys on Outin mielestä rankkaa, vaativaa, mutta ihanaa. Yrittäjyys tuo oman vapautensa tehdä asioita omaan tahtiin, joskin velvoittaa esimerkiksi pitämään kauppaa auki ilmoitettuina ajankohtina. Yrittäjyyttä miettivää Outi kannustaa ehdottomasti tarttumaan asiaan, jos vain ala tuntuu omalta ja kokee siihen intoa ja paloa. Hänen mukaansa yrityksen perustaminen on nykyään helppoa, sillä apua saa muun muassa Uusyrityskeskuksesta, Finnveralta, TE-toimistosta ja hyviltä kirjanpitäjiltä, joita löytyy kaikkialta. Apua saa, kun vain on rohkeutta! 12. HumaniaHoiva Merja Mustonen, Marika Uotinen, Heidi Venäläinen ja Aulikki Tikkanen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston (SAMI) sosiaali- ja terveysalan, Humanian, kampuksella on avannut ovensa yrittäjyysympäristö HumaniaHoiva. Lähihoitajiksi opiskelevat tarjoavat opintoihinsa liittyen hoiva- ja hyvinvointipalveluita talousalueen asukkaiden käyttöön. Humanialla sijaitsee hyvinvointineuvontapiste, jonne voi saapua ajanvarauksella ja mittauttaa mm. verenpainetta, verensokeria, kolesteroliarvoja ja saada tukea oman hyvinvointinsa edistämiseen. Hoivapalveluita (esim. kotona omaista/lasta hoitavan lyhytaikainen sijaisuus, ulkoiluseura, asiointiapu) toteutetaan myös asiakkaan kotona. Laskutuksessa noudatetaan oppilastyöhinnoittelua. Tässä vaiheessa hoivapalvelujen ja ajanvarausten tiedustelut ja toteutus hyvinvointimittauksiin järjestetään tiistaisin klo 9-12 palvelun ollessa toiminnassa. Kaikille viikoille palvelua ei ole tarjolla, koska toiminta jaksottuu opiskelijoiden opintojen etenemisen mukaisesti. Toiminta on aloitettu Vaihtoaskel -hankkeessa. Osaava Itä-Suomi -hankkeen työelämätapaamisissa ilmeni tarve kehittää erilaista työelämäyhteistyötä hoiva-alalla. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa on hyödynnetty myös Firma-hankkeen tuloksia. Jo hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa toimijoilla on ollut oppilaitoksen johdon vahva tuki. Yritystoiminnan ohjaukseen toimijatiimi on hakenut tukea myös Tiimiakatemiasta. HumaniaHoiva-konsepti on rakennettu asiakaslähtöiseksi toiminnaksi, opintoihin sitouttavaksi, vastuuta ja vuorovaikutustaitoja lisääväksi. Itsenäinen, rohkeampi toiminta, ryhmässä toimiminen ja ongelmanratkaisutaidot sekä verkostoituminen työelämäkumppaneiden kanssa lisääntyy tämän toiminnan myötä. Humania- Hoivassa toimiminen edistää opiskelijoiden yrittäjämäistä osaamista ja madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi. HumaniaHoiva-konseptia vahvistetaan jatkossa soveltamalla tiimioppimisen menetelmiä. Hyviä käytänteitä viedään SAMIn eri koulutusaloille. 20