PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2007, 2017, KOULULAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

Samankaltaiset tiedostot
PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2007, 2015, KOULULAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Liite 1

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Liite 1

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Liite 1

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Liite 1

Nuorisolain uudistaminen koulutoimen näkökulmasta. Oulu

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

VARKAUDEN KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI

PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2018, SIVISTYSVALIOKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

AJANKOHTAISTA MUIDEN ALOJEN LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Varkaus

Lasten ja nuorten kulttuuriseminaari

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Liite 1

PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2007, 2016, KOULULAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

KIRJASTOISSA JÄRJESTETTÄVÄT TAPAHTUMAT JA TILANKÄYTTÖ SEKÄ KIRJASTOTYÖN EETTISET PERIAATTEET SAVINAINEN PÄIVI, KUOPION KAUPUNGINKIRJASTO

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uudistunut nuorisolaki

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Uusi liikuntalaki kunta- talouden puristuksessa. Talous Liikuntalain keskeiset kuntapykälät Mikä muuttuu vai muuttuuko?

SIIKAISTEN KUNNAN LIIKUNNAN SEKÄ NUORISO- JA KULTTUURITYÖN AVUSTUSTEN JALKOPERUSTEET

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Synergiaseminaari Hämeenlinna Ammatillisen koulutuksen reformi ja työpajatoiminta Ylitarkastaja Merja Hilpinen

Kirjastolaki käyttöön Opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintovirastojen koulutus- ja keskustelutilaisuus uudesta kirjastolaista

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

HYVINVOINNIN TOIMIALAN ORGANISAATIORAKENNE

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Liikuntalain uudistus

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Vaikuttavuusvalmentamo Georg Henrik Wrede johtaja, OKM/NUOLI/NV

Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019)/ Kehittämistehtävä

Kansalais- ja työväenopistojen vapaus ja vastuu

SÄÄDÖSKOKOELMA. 390/2015 Liikuntalaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Toiminnan ja talouden suunnittelu. Valtionavustuspäätös sekä valtionavustusehdot ja -ohjeet

4. SIVISTYSPALVELUKESKUS 4.2. VAPAA-AIKALAUTAKUNTA. Sivistyspalvelukeskuksen talousarvio yhteensä:

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Anjariitta Carlson

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

VALTAKUNNALLINEN NUORISOTYÖN JA POLITIIKAN OHJELMA (VANUPO) Nuorisotyön ja politiikan vastuualue

Nuorisotyö nuorten palveluiden kokonaisuudessa. Itä-Suomen alueelliset nuorisotyöpäivät 27. syyskuu 2017 Jaana Walldén

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen ylitarkastaja

Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle.

Suomussalmi uuden lain toimeenpanijana. Joni Kinnunen

Kuntaliiton kaksitoista sanaa tulevaisuuden kulttuuripalveluista

Kulttuuri sivistyskunnan voimavarana

VAPAA-AJAN PALVELUJEN AVUSTUSOHJEET

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Vapaa sivistystyö nuorten kotoutumisen edistäjänä esimerkkinä Vaasan nuorisoluokka

Kysy hallitukselta ja henkilökunnalta. Keskustelufoorumi klo 10.00

EURAN KUNNAN SENIORI-IKÄISTEN VIRKISTYS- JA HYVINVOINTIPALVELUIDEN STRATEGIA

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

Kohti sivistyskuntaa kunta edistää taiteen perusopetuksen saatavuutta

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2017, KOULUTUSLAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

Yleisten kirjastojen neuvoston kokous 2/2018

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

SIVISTYSVALIOKUNTA Liite 2

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Kuntalaisten osallistaminen Uuden kirjastolain koulutus- ja keskustelutilaisuus 2017 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Koulutus- sekä kirjasto-, nuorisoja liikuntatoimen palvelujen tila

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Monialainen yhteistyö

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa alkaen.

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

OKM:n avustukset valtakunnallisille nuorisoalan järjestöille Laura Tuominen arviointi- ja avustustoimikunnan pääsihteeri

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Kaupunginvaltuusto Kulttuurilautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

ESPOON KAUPUNGIN LIIKUNTA- JA NUORISOPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

Vihdin kunnan johtamisjärjestelmän periaatteet sekä valtuuston koko

Nuorisotakuun toteuttaminen

PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2016, KOULUTUSLAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA

Yleisten osien valmistelu

1. Tehdään selvitys urheilutalo - uimahallin vaihtoehtoisista toimintamalleista.

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 8/ (9) Suomenkielisen työväenopiston jk reh/

Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku

TAITEEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KEHITTÄMINEN. Mikko Hartikainen, Eija Kauppinen Opetushallitus Helsinki, Paasitorni

Lautakunta edustaa kuntaa ja käyttää kunnan puhevaltaa toimialaansa kuuluvissa asioissa.

VAPAA-AJANLAUTAKUNTA Käyttösuunnitelman toteuma 2016

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

Länsi ja Sisä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Merja Hilpinen

Laki. yleisistä kirjastoista. Lain soveltamisala

Avin kuulumiset Laki ja hankkeet. Keski-Suomen maakuntakirjastokokous

KANSALAISOPISTO TYÖPAIKKANA. Info uusille opettajille Wellamo opisto Päivikki Tapiola

ALUEHALLINTOVIRASTON HARKINNANVARAISET NUORISOTYÖN VALTIONAVUSTUKSET

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

Koulutus Kansalaisopiston ja taidekoulun opetuksen, näyttelyjen, konserttien ym. tilaisuuksien järjestäminen ja kehittäminen

Asia: Lausuntopyyntö Nuorisolain uudistaminen -työryhmämuistion esityksestä uudeksi nuorisolaiksi

Valtionapukelpoisuus nuorten työpajatoiminnassa ja muita ajankohtaisia asioita. Merja Hilpinen

VUOSISUUNNITELMA

Kirjastotoimen valtion aluehallinto

KARKKILAN TYÖVÄENOPISTON TOIMINTASUUNNITEL- MA KAUDELLE

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

Transkriptio:

Liite 3 PALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN 2007, 2017, KOULULAUTAKUNNAN VAPAA-AIKALAUTAKUNNAN KÄYTTÖSUUNNITELMA Palvelun / tuotannon kuvaus Perustelut, määräykset, lakisääteisyys VAPAA-AIKATOIMEN HALLINTO Yhdistymissopimus Määrärahat U+S (suluissa ulkoiset) -6 000 (-6 000) -2 800 (-2 300) Aineet/tarvikkeet -100 (0) -100 (-100) -9 000 (-8 400) -9 000 (-8 400) Määrärahojen käyttöön liittyvät toimenpiteet Loimaan kaupungin hallintosääntö Henkilöstökustannusten hallinta: täyttölupamenettely, sijaistenkäytön rajoittaminen, palkattomat virka- ja työvapaat, tehtävien uudelleenjärjestelyt eläköitymisten ja muiden henkilöstömuutosten yhteydessä. AVaineisto, kirjastojen kuljetukset, kirjallisuus). Liitytty KL - Kuntahankintojen puitesopimukseen lehtitilausten osalta Sopimukset koskevat vapaa-aikapalvelujen Tavoitteet, kärkihankkeet, palvelujen järjestäminen Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia tuottamalla riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä järjestämällä monipuolista ja virikkeellistä toimintaa eri-ikäisille kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toimintaa tuetaan avustuksin -> Vapaa-aikapalveluiden strategiassa (2014) määriteltyjen tavoitteiden ja toimenpiteiden toteuttaminen (esim. palvelujen laadun arviointimenetelmien kehittäminen). -> Strategian (2014) päivittäminen -> Palvelujen kehittämiseen liittyvät hankkeet (haetaan jatkossakin hankerahoitusta) - - - - - - - Suomi 100 vuotta juhlavuoden toteuttaminen LAPE hankkeen toteuttaminen yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa 1

KIRJASTOPALVELUT Kirjastolaki 6 Yleisten kirjastojen tehtävänä on tarjota pääsy aineistoihin, tietoon ja kulttuurisisältöihin, ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa, edistää lukemista ja kirjallisuutta, tarjota tietopalvelua, ohjausta ja tukea tiedon hankintaan ja käyttöön sekä monipuoliseen luku- ja kirjoitustaitoon, tarjota tiloja oppimiseen, harrastamiseen, työskentelyyn ja kansalaistoimintaan sekä edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista vuoropuhelua. 19 000 (19 000) -449 600 (-449 600) -100 100 (-39 900) -156 800 (-156 800) -130 500 (-7 200) -837 000 (-653 500) -818 000 (-634 500) hankintoja. AVaineisto, kirjastojen kuljetukset, kirjallisuus) Liitytty KL - Kuntahankintojen puitesopimukseen lehtitilausten osalta Kirjastopalveluiden tehtävänä on tuottaa kuntalaisille ajantasaiset ja monipuoliset kirjasto- ja tietopalvelut. -> Kirjastopalveluselvityksen toimenpiteiden toteuttaminen (VAPLA 62 /2014) Tehtävien hoitamiseksi yleisellä kirjastolla tulee olla tarkoituksenmukaiset tilat, ajantasainen välineistö sekä riittävä ja osaava henkilöstö. 5. Kunnan tehtävänä on tässä laissa tarkoitetun yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Kunta voi järjestää yleisen kirjaston toiminnan itse taikka yhteistyössä muiden kuntien kanssa tai muulla tavoin. Kunta vastaa, että toiminta on tämän lain mukaista. 2

KULTTUURIPALVELUT Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 1. Kunnan tehtävänä on edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa. Kunnan tehtävänä on myös järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla. LIIKUNTAPALVELUT Liikuntalaki 2 Lain tavoitteena on edistää eri väestöryhmien mahdollisuuksia liikkua ja harrastaa liikuntaa, väestön hyvinvointia ja terveyttä, fyysisen toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista, lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä, liikunnan kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta, huippu-urheilua, liikunnan ja huippuurheilun rehellisyyttä ja eettisiä periaatteita sekä eriarvoisuuden vähentämistä liikunnassa. 25 800 (25 500) -136 000 (-136 000) -80 700 (-65 700) -19 900 (-18 700) Avustukset -227 500 (-227 500) -91 500 (-3 300) -555 600 (-451 200) -529 800 (-425 700) 523 600 (341 600) -389 800 (-389 800) -658 400 (-96 500) -78 400 (-77 600) Avustukset -146 000 (-146 000) -793 500 (-4 700) -2 066 100 (-714 600) AVaineisto) AVaineisto) Kulttuuripalveluiden tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja edellytyksiä taiteen harjoittamiselle ja harrastamiselle sekä kotiseututyön ja perinteen harrastamiselle. Kulttuuripalvelut tuottavat kulttuuri- ja perinnetoimintaan liittyviä palveluita, järjestää julkisia tilaisuuksia, ylläpitää perinteen tallentamista ja vastaa ystävyyskuntatoimintaan ja matkailuun liittyvistä tehtävistä. Palvelurakenteiden uudistaminen -> Toritoiminnan kehittäminen (raportin toimenpiteiden toteuttaminen) (VAPLA 26 /2015) - - - - - - - Alpo Jaakolan muistomerkkihanke (VAPLA 45 /2015) Liikuntapalveluiden tavoitteena on turvata ja kehittää koko kunnan alueella eri hallintokuntien, liikuntajärjestöjen, yhteisöjen ja muiden liikuntapalveluja tuottavien tahojen yhteistyöllä liikuntaan ja terveisiin elämäntapoihin ohjaava palvelukokonaisuus. -> Liikuntapalvelusuunnitelmassa (2015) esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen. Harjureitin kunnossapito- ja kehittämissuunnitelman laatiminen yhteistyössä Huittisten ja Loimaan kaupunkien sekä Säkylän ja Oripään kuntien kanssa. Hankkeelle etsitään erilaisia rahoituskanavia esim. Leader- rahoitus. LAPE hankkeen toteuttaminen yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa 3

Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat tasaarvo, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys, monikulttuurisuus, terveet elämäntavat sekä ympäristön kunnioittaminen ja kestävä kehitys. 5 Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1)järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen 2)tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta 3)rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja -1 542 500 (-373 000) Terveyden edistäminen ja kansansairauksien vähentäminen -> Liikuntaneuvontapalvelujen kehittäminen (osana terveysneuvontaa, poikkihallinnollisena yhteistyönä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa) NUORISOPALVELUT Uusi nuorisolaki astui voimaan 1.1.2017 Nuorisolaki 2 118 200 (118 200) -244 400 (-244 400) -106 900 (-75 300) -13 600 (-12 900) Avustukset -26 800 (-26 800) -78 700 (-8 300) Lain tavoitteena on1) edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. 2. tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisällisyyttä sekä niihinliittyvää tietojen ja taitojen oppimista. 3. tukea nuorten harrastamista ja toi- Hanketoiminta (henkilöstökulujen kohdentuminen soveltuvin osin hankkeisiin) Nuorisopalveluiden tehtävänä on luoda edellytyksiä nuorisotoiminnalle ja tarvittaessa järjestää itse toimintaa, tukea nuorten kasvua ja kansalaisvalmiuksia tiiviissä yhteistyössä viranomaisten, järjestöjen ja yhteisöjen sekä yksityisten henkilöiden, erityisesti nuorten kanssa. Nuorisopalveluiden tehtävänä on huolehtia, että nuorilla on mahdollisuus käyttää nuorille suunnattuja palveluja ja että nuorilla on mahdollisuuksia ja valmiuksia vaikuttaa elinolosuhteisiinsa. aineisto) AV- ->Nuorisotakuun paikallisen työryhmän raportin (2015) toimenpide-ehdotusten toteuttaminen (mm. nuorten työpajatoiminnan kokonaisvaltainen suunnittelu ja nuorten tieto- ja 4

mintaa kansalaisyhteiskunnassa 4. edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. 5. parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Tavoitteen toteutumisessa lähtökohtina ovat.1. yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. 2. kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. 3. monialainen yhteistyö -470 400 (-367 700) -352 200 (-249 500) neuvontapalveluiden kehittäminen sekä viranomaisyhteistyö). LAPE hankkeen toteuttaminen yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Nuorisopalvelut osallistuvat Nuorisotutkimusseuran hallinnoiman hankkeen avoimen nuorisotoiminnan tunnuslukujen kehittäminen- hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on nuorisotyön laadullinen kehittäminen, nuorisotyön sisältöjen kuvaaminen ja esteettömyyden vähentäminen nuorisotyön palveluista. Nuorisotyöntekijöiden toimistotilojen siirtäminen Kunnantalolta Nuorisotalon yläkertaan. Tavoitteena on nuorten parempi saavuttaminen ja nuorten tieto- ja neuvontapalvelupisteen avaaminen. Lasten ja nuorten syrjäytymisen varhainen ja ennakoiva estäminen -> Seutukunnallisena toteutetaan etsivää nuorisotyötä. Etsivään nuorisotyöhön saadaan hankerahoitusta. -> Maakunnallisesti toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen kehittämisohjelman nuorisotyön osuuden juurruttamista. -> Nuorisopalvelut ovat yhdessä Loimaan Teatterin kanssa toteuttaneet kansainvälisen vapaaehtoistyön (EVS) hankkeen. Hanke jatkuu vuodelle 2017. Hankkeen rahoittaja on Youth in Action, Euroopan Unionin alaohjelma. -> Nuorisopalvelut toteuttaa opetusministeriön erityisrahoituksella Elämä pelissä hanketta. Hankkeella on neljä prioriteettia; uusien toimintamallien kehittäminen ikäkausittain sektoreille, joissa on paikallisesti vajeita ja jotka ovat tärkeitä nuorten kasvun tukemisessa, tasapuolisten mahdollisuuksien turvaaminen tiedonsaantiin, vertaistiedotuksen kehittäminen ja nuorisotiedotuksen ja ohjaus- ja neuvontapalveluiden merkityksen tiedostaminen viranomaisten ja toimijoiden arkityössä. 5

OPISTOTOIMINTA Opistotoiminta: Loimaan työväenopisto ja Loimaan seudun musiikkiopisto Varsinainen kansalaisopistotoiminta Laki vapaasta sivistystyöstä 1 Vapaan sivistystyön tarkoituksena on elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. 2 Kansalaisopistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia oma- 90 800 (89 200) -385 100 (385 100) -124 400 (97 600) -17 300 (16 700) -36 000 (12 400) -562 800 (511 800) -472 000 (422 600) Hanketoiminta (henkilöstökulujen kohdentuminen soveltuvin osin hankkeisiin) AVaineisto) Työväenopisto tuottaa loimaalaisille heidän tarpeistaan lähtevää opetusta ja oppimistavoitteista harrastustoimintaa, joka tukee kuntalaisten aktiivisuutta, kehittää osaamista ja sivistystä sekä edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. Paikallisten toimijoiden ja erityisesti Auranlaakson kansalaisopiston kanssa tehdään yhteistyötä mahdollisimman laajan alueellisen ja paikallisen kurssitarjonnan saavuttamiseksi. Lasten ja nuorten taiteen perusopetuksen uuden opetussuunnitelman käyttöönotto ja opetuksen kehittäminen sen edellyttämälle tasolle. Opiston 70 -vuotisjuhlavuosi (2017) -> Lounais-Suomen aluehallintovirasto on myöntänyt Loimaan kaupungille 24 000 euroa käytettäväksi Loimaan työväenopiston koordinoimaan Onni Oppia -hankkeeseen, jossa on mukana seitsemän Ilo Oppia! -opistorenkaan varsinaissuomalaista kansalais- ja työväenopistoa. Hanke on toteutettu vuosina 2015-2016. Aluehallintovirasto myönsi 19.12.2016 Loimaan kaupungin hakemuksesta hankkeelle jatkorahoitusta 10 000 euroa ajalle 1.1. 2.6.2017. Hankkeessa on mm. jalkautettu sivutoimisten opettajien aineryhmäkohtaiset ja asiakaspalveluhenkilöstön kehittämisfoorumit vuosittain toistuvaksi, systemaattiseksi toimintamalliksi, käynnistetty työnohjaustyyppiset aineryhmäkohtaiset kehittämistiimit sekä nivottu henkilöstön kehittämissuunnitelma osaksi Ilo Oppia! -verkostolle laadittavaa yhteistä kehittämisen vuosikelloa. Em. toimenpiteillä parannetaan opetuksen ja opistotyön laatua ja itsearviointia. Kevään 2017 jatkorahoitus käytetään mm. nk. avaintiimin (eli tiimien tii- 6

ehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle. min) muodostamiseen rehtoriverkoston ja opettajakunnan väliseen yhteistyöhön. -> Loimaan työväenopisto on kumppanina Auranlaakson kansalaisopiston koordinoimassa hankkeessa "Laatua koulutukseen asiakaspalvelujärjestelmää kehittämällä", johon Opetushallitus myönsi avustusta 20 000 euroa. Hanke käynnistyi elokuussa 2016 ja jatkuu vuoden 2017 loppuun. Tavoitteena on rakentaa Auranlaakson kansalaisopistolle ja Loimaan työväenopistolle yhtenäinen kurssipalautejärjestelmä. Lisäksi ko. opistoille luodaan yhteneväinen koulutustoiveiden keruu- ja käsittelyjärjestelmä. -> Opetushallitus myönsi Loimaan työväenopistolle 4 000 euroa opintoseteliavustusta käytettäväksi työttömien, eläkeläisten, maahanmuuttajien, oppimisvaikeuksisten ja alhaisen pohjakoulutuksen omaavien kurssimaksujen alentamiseen. Avustus koskee lukuvuotena 2016 2017 sekä syksyllä 2017 käynnistyviä kursseja. Keväällä 2017 on tarkoitus hakea uutta opintoseteliavustusta seuraaville lukuvuosille. Musiikkiopistotoiminta Laki taiteen perusopetuksesta 1 Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaalle valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen. 110 400 (110 400) -441 300 (441 300) -77 000 (44 700) -19 500 (19 400) -23 700 (7 300) AVaineisto) Musiikkiopisto järjestää laadukasta musiikin ja tanssin opetusta sekä niihin liittyvää toimintaa alueen asukkaille. Musiikillisten ja tanssiin liittyvien tietojen ja taitojen kartuttamisen lisäksi tavoitteena on tarjota asukkaille mielekästä toimintaa vapaa-ajaksi elämänlaatua parantamaan. 7

2. Kunta voi järjestää taiteen perusopetusta. 2 4 mom. Tässä laissa tarkoitettua koulutusta järjestetään musiikkioppilaitoksissa tai muissa taiteen perusopetusta antavissa oppilaitoksissa taikka muulla tavoin. -561 500 (512 700) -451 100 (402 300) Määrärahat 2017: Vapaa-aikalautakunta U+S U S 887 800 703 900 183 900 2 052 200 2 052 200 1 150 300 422 000 728 300 Aineet/tarvikkeet 305 600 302 100 3 500 Avustukset 400 300 400 300 1 154 000 43 300 1 110 700 yht. 5 062 400 3 219 900 1 842 500 Tilikauden yli-/alijäämä 4 174 600 2 516 000 1 658 600 Hankintavaltuudet: Hallintosäännön 38 :n mukaan hankinnan ennakoidun arvon ollessa kansallisen kynnysarvon ylittävä, hankinta kuuluu toimielimen yleiseen ratkaisuvaltaan. Hankinnan ennakoidun arvon ollessa kansallisen kynnysarvon alittava, ratkaisuvaltaa kuuluu palvelukeskuksen johtajalle, joka voi delegoida ratkaisuvaltaa alaiselleen viranhaltijalle. EU kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat 209 000 Kansalliset kynnysarvot Tavara- ja palveluhankinnat 30 000 8

Sivistysjohtajan päätöksellä ratkaisuvaltaa on palvelukeskuksessa delegoitu seuraavasti: Viranhaltija Ratkaisuvalta/ Muuta huomioon otettavaa tavara- ja palveluhankinnat kirjastotoimenjohtaja < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava kulttuurisihteeri < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava liikuntasihteeri < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava nuorisosihteeri < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava rehtori (työväenopisto) < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava rehtori (musiikkiopisto) < 10 000 yli 5 000 euron hankinnasta sovittava Riskien hallinta: Toimintaan ja talouteen liittyvät olennaiset riskit: o hankerahoituksen jatko (mm. nuorisopalveluissa etsivä nuorisotyö ja alueellinen työ rahoitetaan hankkeilla ja niiden jatkaminen ilman hankerahoitusta on vaikeaa) o leikki- ja liikuntapaikkojen kunto (resurssit ylläpitoon ja kehittämiseen) o mahdollisten kuntakentän muutosten vaikutukset yhteistyösopimuksiin Edellä olevia riskejä arvioidaan kuukausiraportoinnin, osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä. Riskien hallinta on kiinteä osa normaalia toiminnan järjestämistä ja toimintamallien kehittämistä, millä pyritään varmistamaan palvelujen asianmukainen järjestäminen eri tilanteissa. 9