YRITTÄJYYDEN TEORIAT, YRITTÄJYYSTUTKIMUS JA TUTKIMUSMETODOLOGIA Luennot ja kurssimoniste löytyy netistä www.uku.fi/~littunen KURSSIN SUORITUSTAVAT -luennot ja harjoitustyö -luentoja 20 tuntia (paikalla 5/6) -Spss-harjoitukset, ryhmätyöt -harjoitustyö tehdään etätyönä kahdesta artikkelista tai omasta gradusta, valmis pe 30.11, Hannu.Littunen@uef.fi

Harjoitustyön suorittaminen - artikkelit Artikkeli 1: Management Capabilities and Environmental Characteristics in the Critical Operational Phase of Entrepreneurship A Comparison between Finnish Family and Non-Family firms Artikkeli 2: The High Growth in New Metal-based manufacturing and Business Service Firms in Finland Kuvaile tutkimusongelmia? Miten tutkimusongelmat eroavat toisistaan? Mitä teorioita on tutkimusongelmien taustalla? Olisiko tutkimusongelmat voitu asettaa jollakin toisella tavalla?

Harjoitustyön suorittaminen -artikkelit Kuvaile tutkimushypoteeseja/tutkimuskysymyksiä? -Miten ne eroavat toisistaan? Kuvaile käytettyjä mittareita? Onko mittareissa eroja ko. tutkimuksessa tai eri tutkimuksissa? Kuvaile käytettyä tilastollista menetelmää? -Miten menetelmän käyttö eroaa toisistaan ja olisiko jotakin muuta menetelmää voitu käyttää? Kuvaile tutkimusten tuloksia ja tuloksista tehtyjä johtopäätöksiä? -mitä rajoituksia tutkimuksiin liittyi

Harjoitustyön suorittaminen oma aineisto Oman gradun pohjalta tehtävässä harjoitustyössä käytössä tulisi olla oma aineisto Muodosta oman gradusi pohjalta tutkimusongelma Muodosta tutkimuksen tavoitteet, käsitteet ja tutkimuksen rajaukset Tee analyysit jollakin tilastollisella menetelmällä kuvaile tuloksia ja johtopäätöksiä.

EMPIIRINEN TUTKIMUS kartoittava tutkimus -vapaamuotoinen tutkimus kuvaileva eli deskriptiivinen tutkimus -tärkeää tulosten luotettavuus selittävä eli kausaalinen tutkimus -selvitetään ilmiöiden välisiä syy- ja seuraussuhteita kokeellinen eli eksperimentaalinen tutkimus -yksi selittävän tutkimuksen erityismuoto

EMPIIRINEN TUTKIMUS toimintatutkimus -tutkija aktiivisesti mukana tutkimuksessa ennustava tutkimus -selittävien tekijöiden avulla pyritään tekemään ennusteita

EMPIIRINEN TUTKIMUS poikkileikkaustutkimus ja pitkittäistutki- mus -aikaperspektiivi evaluaatiotutkimus -arvioi tehtyjen päätösten vaikutuksia

Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus KVANTITATII- VINEN MÄÄ- RÄLLINEN) vastaa kysymyksiin Mikä? Missä? Paljonko? Kuinka usein? numeerisesti suuri edustava otos ilmiön kuvaus numeerisen tiedon pohjalta KVALITATIIVI- NEN (LAADUL- LINEN) vastaa kysymyksiin Miksi? Miten? Millainen? suppea harkinnanvaraisesti koottu näyte ilmiön ymmärtäminen ns. pehmeän tiedon pohjalta

KOKONAISTUTKIMUS VAI OTANTATUTKIMUS? Kokonaistutkimukseen päädytään, jos perusjoukko on pieni - yleensä aina, jos lukumäärä on alle sata - kyselytutkimuksissa jopa 200-300 suuruisesta perusjoukosta Otantatutkimukseen päädytään, jos - perusjoukko on hyvin suuri - tiedot halutaan nopeasti - perusjoukon tutkiminen maksaisi paljon - tutkiminen on monimutkaista - mittaus tuhoa tutkittavat yksiköt - ei-otantavirheet saadaan näin pienenemään

OTANNAN VAIHEET määritetään perusjoukko selvitetään perusjoukkoa kuvaava rekisteri määritellään otosyksikkö (henkilö, perhe, yritys) valitaan otantamenetelmä ratkaistaan otoksen koko suunnitellaan toteutus suoritetaan otanta

OTANTAMENETELMÄN VALINTAAN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT tutkimuksen tavoitteet: mitä tietoja halutaan ja mihin niitä käytetään perusjoukon maantieteellinen sijainti perusjoukon jäsenten samankaltaisuus tai erilaisuus tutkittavien ominaisuuksien suhteen käytettävissä olevat rekisterit ja luettelot tutkimusbudjetti

Käytetyimmät otantamenetelmät yksinkertainen satunnaisotanta (SRS) (simple random sampling) systemaattinen otanta (SYS) (systematic sampling) ositettu otanta eli stratifioitu otanta (STR) (stratified sampling) ryväsotanta eli klusteriotanta (CLU) (cluster sampling) otanta otosyksikön koon mukaan (PPS)(probabilities proportional to size)

OSITETTU OTANTA Perusjoukko jaetaan ositteisiin ositteista tilastoyksiköitä poimittaessa: -tasainen kiintiöinti -suhteellinen kiintiöinti -optimaalinen kiintiöinti ositettu otanta on tehokas menetelmä, kun perusjoukko on heterogeeninen, mutta voidaan jakaa pienempiin homogeenisiin osajoukkoihin

Pk-yritysten menestyminen ja rahoituskäyttäytyminen Pohjois- Savossa Rekisteri: Asiakastieto Oy:n Voitto-rekisteri Otanta: Rekisterissä yrityksiä yhteensä 2993 Toimialarajaukset: maa- ja metsätalous sekä tukku- ja vähittäiskauppa pois Muut rajaukset: alle 3-henkilön yritykset pois Otoksen ulkopuolelle jäi näillä rajauksilla 1656 yritystä Kyselyyn vastasi 20,6 % eli 264 yritystä

OTANNAN SUORITTAMINEN - ESIMERKKINÄ UUSIEN YRITYSTEN MENESTYMISTUTKIMUS TUTKIMUSONGELMA: -mitkä yritysten syntyyn vaikuttavat tekijät, tilanteet ja tapahtumat vaikuttavat uusien yritysten menestymiseen kriittisessä alkuvaiheessa (1-3 vuotta) ja yritystoiminnan vakiintumisvaiheessa (4-7 vuotta) TUTKIMUKSEN PERUSJOUKKO -vuonna 1990 perustetut metalliteollisuus- ja yrityspalveluyritykset koko maassa (n=2583) tutkimusaineiston haluttiin painottuvan enemmän metalliteollisuusyrityksiin 2583 yritystä vuonna 1990

Otannan valintaan vaikuttavat tekijät Otannan valintaan vaikuttavia tekijöitä -seurantatutkimus vuoteen 1998- otoskoko, että yrityksiä on vielä toiminnassa vuonna 1998 -kustannukset - liittyen otannan suorittamiseen ja haastatteluihin -otantakehikko - tilastokeskuksen yritysrekisteri -otantamenetelmä metalliteollisuusyritykset painopisteenä

Ositettu otanta OTOS UUSIEN YRITYSTEN MENESTYMISTUTKIMUS -ositteina yrityksen koko ja toimiala -otantamenetelmänä (SYS) -otos vino - metalliteollisuusyritykset painottuvat suhteessa enemmän -analyyseissa otoksen painottaminen painokertoimilla -varayritysten valinnan syitä: otokseen valittu yritys yhden miehen yritys otokseen valittu yritys oli vanha yritys otokseen valittua yritystä ei löytynyt

SEURANTATUTKI-MUKSEN OTOS 1996-98kesä 1995 1994 1993 1990loppu-1992 1990 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Haastatellut yritykset Lopettaneet yritykset Haastatteluista kieltäytyneet

OTOKSEN KEHITYS 1990 1992 1993 1994 1995 1998 200 158 134 123 110 97 Vuosi Toimivat yritykset Lopettaneet yritykset - 29 38 43 47 44 Yhteensä 200 187 (13) 172 (28) 166 (34) 157 (43) 141 (59)

OTOSTA KOSKEVAT EDUSTAVA OTOS: VAATIMUKSET Otosyksiköt on valittu arpoen eikä harkiten Jokaisen otokseen valitun on kuuluttava tutkittavaan perusjoukkoon jokaisella kehikkoperusjoukon tilastoyksiköllä on ennalta määrätty poimintatodennäköisyys

OTOSKOKOON VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Perusjoukon heterogeenisuus tulosten yksityiskohtaisuus luottamustaso virhemarginaali tutkittavien tapausten suhteellinen osuus odotettavissa oleva poistuma perusjoukon koko Viitearvoja: 100, jos kohderyhmä suppea 200-300, jos pj:ssa vertailuryhmiä 500-1000 valtakunnallisissa kuluttajatutkimuksissa

Haastattelu- tai kyselylomakkeen laatimisen vaiheet Tutkittavien asioiden nimeäminen lomakkeen rakenteen suunnittelu kysymysten muotoilu lomakkeen testaus lomakkeen rakenteen ja kysymysten korjaaminen lopullinen lomake

Hyvän tutkimuslomakkeen tunnusmerkkejä kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimus Kvalitatiivinen tutkimus: -vapaamuotoisissa syvähaastatteluissa kysytään mieleenjohtumia, assosisaatioita ja erilaisia spontaaneja mielipiteitä rajaamattomien avointen kysymysten avulla (tutkimusongelman rajoissa) Kvantitatiivinen tutkimus: -kysely- ja haastattelututkimuksissa on yleensä mukana joitakin avoimia kysymyksiä (kannattaa sijoittaa lomakkeen loppuun) -kysymykset yleensä monivalintakysymyksiä eli strukturoituja kysymyksiä

Hyvän tutkimuslomakkeen tunnusmerkkejä Se on selkeä, siisti ja houkuttelevan näköinen Teksti ja kysymykset on hyvin aseteltu Vastausohjeet ovat selkeät Kysytään vain yhtä asiaa kerrallaan Lomake on looginen Kysymyksillä on juokseva numerointi Samaa aihetta koskevat on ryhmitelty- selkeät otsikot

Uusien yritysten menestyminen -haastattelulomake Lomake ehkä liian pitkä haastattelulomakkeeksi - postikyselylomake korkeintaan 4-5 sivua Yrityksen taustatiedot ja perustamishanke -yrityksen taloudellista tilaa kuvaavat tiedot -yrityksen perustamisinvestointia koskevat tiedot -julkinen tuki

Uusien yritysten menestyminen -haastattelulomake OSA I: Yrityksen perustamistilanne - yrityksen perustamisolosuhteiden merkitys tärkeää menestymiselle -edellisen työpaikan merkitys asiakassuhteiden luonnissa -kysymys 5 hyvä: perustamisen syyt ; kysymyksen avulla voitiin tarkastella esim. työttömyyden uhkan vaikutusta menestymiseen -kysymys 6: ulkopuolinen asiantuntija-apuapu yrityksen perustamisessa ja menestymisessä

Kontingenssiteoria uusien yritysten syntymisen tutkimisessa uusien yritysten perustaminen ja menestyminen on sidoksissa talouden yleiseen kehitykseen yrittäjyyttä voidaan tarkastella osittain samoista lähtökohdista kuin psykologisissa ja sosiologisissa tutkimuksissa perustamistilanteeseen liittyvät tekijät ovat tärkeitä

Tilannetekijät perustamistilanteessa talouden tilaa kuvaavat tekijät esim. työttömyys tai inflaatio lähiympäristöä kuvaavat tekijät esim. toimiala- ja yritysrakenne, alueen kehittyneisyys tai arvo- ja asenneympäristö alueella henkilön elämäntilannetta kuvaavat tekijät esim. työkokemus, koulutus tai osaaminen yleensä

Työntö- ja vetotekijät (Storey, Työntötekijöitä: 1994) yritystoiminnan uudelleen järjestelyt työttömyys tai sen uhka tai negatiiviset kokemukset edellisessä työpaikassa ulkopuolinen kannustus tai koti- ja perhetaustan vaikutukset Vetotekijöitä: yrittäjän arvot ja asenteet markkinatilanne ja asiakaskontaktit

Liiketoiminnan syntyprosessi Bygrave 1994 Yksilö Suoriutumismotivaatio Itseluottamus Kyky sietää epävarmuutta Riskisuuntautuneisuus Arvot Koulutus Kokemus Yksilö Riskisuuntautuneisuus Työtyytyväisyys Työpaikan varmuus Koulutus Ikä Sitoutuminen Vuorovaikutus Yhteydet Tiimit Vanhemmat Perhe Roolimallit Yksilö Yrittäjämäisyys Kyky johtaa muita Liikkeenjohdollinen osaaminen Sitoutuminen Näkemys Yritys Tiimi Strategia Rakenne Kulttuuri Tuotteet Liikeidea Käynnistyminen Toteutus Kehitys Ympäristö Mahdollisuudet Roolimallit Arvo- ja asenneympäristö Ympäristö Kilpailu Resurssit Kehittymismahdollisuudet Elinkeinopolitiikka Ympäristö Kilpailijat Asiakkaat Tavarantoimittajat Rahoittajat Resurssit Elinkeinopolitiikka

Bygraven (1994) mallin yhteys kontingenssiteoreettiseen näkökulmaan Tilannetekijät perustamistilanteessa /Tilannetekijöiden muutokset Työntötekijät: Työtyytyväisyys Työpaikan varmuus Työttömyys tai sen uhka Ulkopuolinen kannustus Yritystoiminnan uudelleen järjestelyt Yksilö Persoonallisuus Riskisuuntautuneisuus Koulutus Ikä Sitoutuminen Työkokemus Vuorovaikutus Yhteydet Tiimit Vanhemmat Perhe Roolimallit Yksilö Yrittäjämäisyys Kyky johtaa muita Liikkeenjohdollinen osaaminen Sitoutuminen Näkemys Yritys Tiimi Strategia Rakenne Kulttuuri Tuotteet Liikeidea Yrityksen perustamistilanne Toteutus Kehitys Vetotekijät: Pyrkimys itsensä toteuttamiseen Halu riippumattomuuteen Yritystoiminnan haastellisuus Tuoteuutuus/markkinatilanteen antamat mahdollisuudet Aikaisemmat asiakaskontaktit Ympäristötekijät Kilpailu Resurssit Kehittymismahdollisuudet Elinkeinopolitiikka Ympäristötekijät Kilpailijat Asiakkaat Tavarantoimittajat Rahoittajat Resurssit Elinkeinopolitiikka

Yritysten perustamissyiden luokittelu -Kontingenssiteoria Tilannetekijät: -viimeisimmän työpaikan työkokemus -osallistuminen yrittäjäkoulutukseen -asiantuntija-apu apu perustamisvaiheessa yms. Vetotekijät: -tuotteella selkeä asiakasryhmä -tutut asiakkaat yms. Työntötekijät: -työttömyyden uhka

Varianssianalyysi Varianssianalyysi on lähtökohdiltaan kokeellisen tutkimuksen perusmenetelmiä Varianssianalyysi on ollut vahvasti testisidonnainen menetelmä, jossa on tärkeää vaikutuksen merkitsevyyden testaus Varianssianalyysissa on nollahypoteesina se, että eri ryhmien keskiarvot ovat samat F-testisuure lasketaan ryhmien välisen vaihtelun (neliösumma) ja sisäisen vaihtelun (neliösumma) suhteena

Varianssianalyysi SPSS: Analyze-Compare means-one-way Anova Käytä options-valinnoista descriptives Homogeneity-ofof -variance=testataan varianssien yhtäsuuruutta Taulu Anova: F-testiluku ja siihen liittyvä p:n arvo kuvaa ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä Post Hoc=parittainen vertailutesti -ilmaisee, mikä ryhmistä on toisistaan poikkeava

Ryhmittelyanalyysin periaatteita Cluster Analysis: -havainnot luokitellaan ennalta tuntemattomiin ryhmiin -ryhmittelyn pohjana on mahdollista käyttää faktorianalyysilla saatuja faktoripistemääriä -keskiarvot kuitenkin hyvä ryhmittelyn perusta -menetelmän vaikeutena on etukäteen arvioida, minkälaisia ryhmiä on odotettavissa -kun ryhmittely on tehty ja saatu sopivat ryhmät, niin ryhmät nimetään ryhmille tyypillisten ominaisuuksien mukaan

Tehdään ryhmittelyanalyysi ja varianssianalyysi uusien yritysten menestymistutkimuksen aineistolla uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 SPSS: Analyze classify-k-means-cluster persoonallisuusmuuttujat w, d, e, m, s, si save clusters- ja ajetaan yksisuuntainen varianssianalyysi ryhmien ja persoonallisuusmuuttujien välille (tai Anova-table ryhmittelyanalyysissa= ryhmien tilastollnen merkitsevyys)i.

Tehdään ryhmittelyanalyysi ja varianssianalyysi uusien yritysten menestymistutkimuksen aineistolla analyze -compare means one-way-anova- descriptives Nimetään ryhmät teorian mukaan: ryhmä 1: ympäristöön sopeutuja (s, ti), ryhmä 2: yrittäjämalli (w, e, ti), ryhmä 3: kunnianhimoinen tavoitejohtaja w, d, e, m, si Mintzberg, H. (1973) Strategy making in three Modes, California Management Review 16, 44-53. ks. myös Mintzberg, H. (1987)

Perustamissyiden luokittelu - ryhmittelyanalyysin tuottamat ryhmät ja ryhmäkeskiarvot Ryhmät Tilan- neteki- Jät Vetotekijät Työntötekijät 1. (n=92) 2. (n=40) 3. (n=61) 0.6996 0.6500 0.5022 1.2391 1.0000 0.5902 0.0000 1.0000 0.0000

Uusien yritysten menestyminen -haastattelulomake -peruskoulutus ja ammatillinen Osa II: Yrittäjän taustatiedot, osaaminen ja asenteet koulutus -yrittäjän ikä ja työkokemus -liikeidean syntyminen -yrittäjän valmiudet -yrittäjän verkostot -yrittäjän persoonallisuuden piirteet -yrityskulttuuri

Uusien yritysten menestyminen -haastattelulomake Osa III: Yrityksen liiketoiminnan rakenne ja kehittämien -markkinat, alihankintatoiminta, päätuote, kilpailijat ja tuotantoprosessi tärkeitä kysymyksiä yrityksen strategian tunnistamisessa -yritysten välinen yhteistoiminta selvitettiin tarkasti Osa IV: Yrityksen toimintaympäristön muutokset -toimeksiantajan toivomuksesta otettuja kysymyksiä, mm. julkiset tukitoimenpiteet ja EU:n vaikutukset

Muuttujien valinnasta Esimerkkinä: Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelman arvioinnissa käytetty lomake Jokaista vastausta varten määritellään oma muuttuja Lomakkeet numeroidaan juoksevasti (havaintotunnus) Havaintotunnus: ko. haastattelu pystytään yhdistämään tiedostoon, jota käytetään tulosten analysoinnissa yrityksen nimeä ja vastaajan nimeä ei tarvitse tallentaa (havaintotunnus yhdistää) Yrityksen taustatiedot: Muuttuja 2: perustamisvuosi esim. 1999 Muuttuja 3: liikevaihto vuonna 2000 Muuttuja 4 : liikevaihto vuonna 2001 jne.

Muuttujien valinnasta Yrityksen taustatiedot tärkeitä, koska niitä käytetään yleensä taustamuuttujina analyyseissä Esimerkki: luokitellaan muuttuja 2 eli kysymys 1 kahteen ryhmään: uudet myöhemmin kuin vuonna 2000 perustetut yritykset ja sitä ennen perustetut yritykset näin voidaan tarkastella esimerkiksi kysymyksen 10 vaikutuksia kahdessa ryhmässä (uudet/vanhat) ennen analysointia kysymyksen 10. Muuttujissa (EOS) on koodattava puuttuviksi tiedoiksi

Muuttujien valinnasta Esimerkkilomake -tutkimusongelma KTM:n yrityshankkeen vaikutukset Taustalla oleva teoreettinen viitekehys: arviointiteoria Strukturoitu kysymys 10 vaikutukset. Voi laskea esimerkiksi keskiarvoja tai tarkastella taustamuuttujien eri ryhmissä Sekamuotoiset kysymykset: kysymys 11: sisältää viisi muuttujaa Dikotominen muuttuja: 1. Kyllä 2. Ei -uusien työpaikkojen määrä -naistyöpaikkojen määrä -pysyväisluonteiset kokoaikaiset työpaikat -osa-aikaiset/kausiluonteiset aikaiset/kausiluonteiset työpaikat

Strukturoituja kysymyksiä strukturoitujen eli suljettujen kysymysten tarkoituksena on vastausten käsittelyn yksinkertaistaminen ja tiettyjen virheiden torjunta jos vastausvaihtoehtoja on vain kaksi, niin kysymys on dikotoominen -esimerkiksi sukupuoli: 1. Mies 2. Nainen (dikotoominen muuttuja) useita vastausvaihtoehtoja -esimerkiksi ikä: 1. Alle 20-vuotta 2. 20-2929 vuotta 3. 30-3939 vuotta 4. 40-4949 vuotta 5. 50-59 59 vuotta 6. Yli 60 vuotta saman asian voi kysyä esim. syntymävuotena luokittelun voi tehdä myöhemmin

Mitta-asteikotasteikot Luokittelu- eli nominaaliasteikko -muuttujien arvoista voidaan sanoa vain niiden samanlaisuus/erilaisuus Järjestys- eli ordinaaliasteikko -muuttujien arvot voidaan laittaa järjestykseen Välimatka-eli intervalliasteikko -mittausarvojen etäisyys toisistaan tunnetaan suhdeasteikko -suhdeasteikon muuttujilla on edellisten asteikkojen ominaisuuksien lisäksi absoluuttinen nollakohta

Mitta-asteikot- esimerkkilomake Luokittelu -eli nominaaliasteikko -kysymys 6. Päätuote, -kysymys 8. Alihankinta 1. Kyllä 2. Ei - dikotomiset muuttujat Järjestys- eli ordinaaliasteikko -kysymys 4. Toiminnan kannattavuus 1. Erittäin tappiollista 5. Erittäin kannattavaa - järjestys on olemassa Välimatka- eli intervalliasteikko -kysymys 1. Yrityksen ikä: jonkun yrityksen iän etäisyys toisista tunnetaan suhdeasteikko: kysymys 3. Liikevaihto - voidaan tutkia, kuinka moninkertainen muuttujan arvo on toiseen verrattuna

Mittauksen luotettavuus Tutkimus tehdään tieteelliselle tutkimukselle asetettujen kriteerien mukaan Tutkimusaineiston laatuun vaikuttavat seuraavat virheet -käsittelyvirheet -mittausvirheet -peitto- ja katovirheet -otantavirheet

Tutkimushypoteesien testaus Hyvien tutkimushypoteesien kriteerejä -hypoteesi esittää kahden tai useamman muuttujan välisen yhteyden yksiselitteisesti - hypoteesi tulee olla testattavissa empiirisen aineiston avulla -hypoteesin tulee perustua teoriaan -hypoteesin tulee olla lyhyt ja termeiltään selkeä

Tilastollisen testauksen vaiheet Tutkimushypoteesien asettaminen otoksen poimiminen tilastollisen testin tai tilastollisen menetelmän valinta testin tai tilastollisen menetelmän suorittaminen tulosten tulkinta johtopäätösten tekeminen -merkitsevyystaso p tai mittaa johtopäätösten luotettavuutta -p < 0.001 erittäin merkitsevä -0.001 < p < 0.01 merkitsevä -0.01 < p < 0.05 melkein merkitsevä

Piirreteoria Piirreteoria: -korostaa yksilön persoonallisuutta kuvaavien tekijöiden merkitystä yritysten syntymiselle -tunnetuimat teoriat: McClellandin (1961,1965) suoriutumistarveteoria -Rotterin (1966) kontrolliorientaatioteoria

McClellandin (1961, 1965) suoriutumis- tarveteoria korkea suoriutumistarve liittyy keskimääräiseen riskinottohalukkuuteen Bird (1989) : riskin viisi ryhmää - taloudelliseen ja sosiaaliseen kanssakäymiseen liittyvään - urakehitykseen liittyvään - henkinen ja terveydellinen riskinotto- halukkuus

Suoriutumistarpeen mittaaminen McClellandin TAT-testi: -TAT-menetelmässä analysoidaan erilaisten piirrosten vastaajissa herättäneitä fantasioita Cassidy ja Lynn (1989): halu suoriutua, halu suoriutua hyvin, halu ratkaista ongelmia, halu johtaa, halu saavuttaa tietty asema, kilpailu muiden kanssa, halu saada materiaalisia palkkioita

Rotterin (1966) kontrolliodotusteoria ihmisen elämänhallinta voidaan ymmärtää koettuna oman elämän kontrollina -sisäinen kontrolliodotus- toiminnan tulokset riippuvat omasta käyttäytymisestä tai omista pysyvistä piirteistä -ulkoinen kontrolliodotus - asennoitumistapa, joka pani pääpainon toisten ihmisten toimille tai kohtalolle, onnelle tai sattumalle -ulkoinen kontrolliodotus haittaa oppimista (Rotter, 1966)

Levensonin (1981) menetelmä (LASS) ihmisen elämänhallinta voidaan ymmärtää koettuna oman elämän kontrollina -sisäinen kontrolliodotus - oman käyttäytymisen tulosta tai omat pysyvät piirteet (kuten Rotter, 1966) -ulkoinen kontrolliodotus, kaksi erillistä dimensiota - usko toisten henkilöiden kontrolliin ja usko onnen tai sattuman kontrolliin

Piirreteorioiden kritiikki Brockhaus, 1980 ; Low & MacMillan, 1988 - yrittäjän persoonallisuuden piirteillä ei suoraa yhteyttä menestymiseen Sexton & Boman, 1983; Smith & Miner, 1983 - yrittäjäksi ryhtymisen tarvetta ei ole löydetty Chell, 1986 - yrittäjyys olisi ymmärrettävä elämäntilanteen, kokemusmaailman ja sosiaalisen ympäristön välisinä suhteina

YRITTÄJÄN PERSOONALLISUUDEN ULOTTUVUUDET (summamuuttujat, lomake sivu 9, kys. 16) McClellandin (1961) suoriutumistarveteoria -halu suoriutua -halu suoriutua hyvin -halu ratkaista ongelmat -halu johtaa Rotterin (1966) kontrolliodotusteoria -Sattuma-attribuointiattribuointi -Sisäinen attribuointi -Toiset henkilöt attribuointi

Lasketaan keskiarvot, keskivirheet ja reliabiliteetit uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 keskiarvot ja keskivirheet :muuttujat w, d, e, m, s, ti, si analyze descriptives statistics-descriptives options: means, std.deviation, kurtosis, skewness reliabiliteetit: testataan liikevaihtomuuttujilla lv90-lv96lv96 analyze-scale-reliability analysis

Yrittäjien suoriutumismotivaatio ja kontrolliorientaatio 4.19 4.58 4.23 3.27 2.23 3.85 2.84 0.67 0.43 0.55 0.53 0.64 0.55 0.63 Suoriutumismotivaatio ja kontrolliorientaatio Halu suoriutua Halu suoriutua hyvin Halu ratkaista ongelmat Halu johtaa Sattumaattribuointi Sisäinen attribuointi Toiset henkilöt attribuointi Keskiarvo Keskivirhe Reliabiliteettikerroin 0.5260 0.4737 0.4600 0.4826 0.4940 0.4749 0.4789

T-testi Kahden toisistaan riippumattoman ryhmän keskiarvojen testaus -t-testitesti SPSS: Analyze - Compare means -Samples T-test Voidaan käyttää sekä yhtä suurten että eri suurten varianssien tapauksessa t-testin testin edellytyksenä on, että muuttujat ovat normaalisti jakautuneita yleensä t-testiä testiä voidaan käyttää, jos oletetaan muuttujat normaalisti jakautuneiksi

Testataan keskiarvojen eroja t-testillätestillä uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 SPSS: Analyze - Compare means Paired Samples T-test testaa pareittain muuttujien keskiarvojen eroja muuttujat w, d, e, m, s, si, ti

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of Entrepreneurial Personality Tutkimusongelma: Onko yrittäjyys (uuden yrityksen perustaminen) niin vaikuttava päätös yrittäjän elämässä, että se vaikuttaa yrittäjän persoonallisuuteen Tutkimushypoteesi 1: Yrittäjyys vaikuttaa yrittäjän persoonallisuuden piirteisiin Tutkimushypoteesi 2: Yrittäjien välinen yhteistyön lisääntyminen vaikuttaa suoriutumismotivaatioon Tutkimushypoteesi 3: Yrittäjien välisen yhteistyön väheneminen vaikuttaa toisten henkilöiden kontrollin vähentymiseen

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of Entrepreneurial Personality Tutkimushypoteesi 4: Yrittäjien välisten henkilökohtaisten sidosryhmien lisääntyminen vaikuttaa suoriutumismotivaatioon Mittari 1: Yrittäjien suoriutumismotivaatiota kuvaavat summamuuttujat Mittari 2: Yrittäjien kontrolliorientaatiota kuvaavat summamuuttujat Persoonallisuuden piirteiden mittarit mitattiin samoilla väittämillä kaksi kertaa vuonna 1992 ja 1996

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of Entrepreneurial Personality Taustamittarit tässä tutkimuksessa (appendix 2) Hypoteesi 1: Yrittäjyyden vaikutusta tutkittaessa eroteltiin ne yrittäjät, joilla oli/ei ollut yrittäjäkokemusta yritystä perustettaessa Muut hypoteesit: Yrittäjien välinen yhteistyö ja yhteydet henkilökohtaiset sidosryhmät mitattiin useaan kertaan ja näistä muodostettiin muutosta kuvaava mittari

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of Entrepreneurial Personality Tutkimuksen tulokset Taulukko 1: Reliabiliteettikerroin -Toisessa mittauksessa Internal (sisäinen kontrolli ei ole sisäisesti johdonmukainen - tulosten tulkinta olisi ristiriitainen - ko. summamuuttujaa ei voida käyttää analyyseissa Taulukko 1: Tilastollisesti merkitsevät erot - Mastery (halu ratkaista ongelmia) lisääntynyt - Powerful others (toisten henkilöiden kontrolli) vähentynyt

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of Entrepreneurial Personality Tutkimuksen tulokset (taulukko 2). -Mastery lisääntynyt niillä yrittäjillä, joilla ei ollut yritystä perustettaessa yrittäjäkokemusta -Powerful others vähentynyt molemmissa ryhmissä Tulokset tukevat siis kontingenssiteoreettista käsitystä siitä, että yrittäjyys muokkaa yrittäjän persoonallisuuden piirteitä - ensimmäinen tutkimushypoteesi siten hyväksytään

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of Entrepreneurial Personality Tutkimuksen tulokset (taulukko 3): -yritykset luokiteltu yritysten välisen yhteistyön kehittymisen mukaan Tilastollisesti merkitsevät erot: -powerful others (toisten henkilöiden kontrolli) vähentynyt ryhmässä, jossa yhteistyö oli vähentynyt -mastery (halu ratkaista ongelmia) lisääntynyt ryhmässä, jossa yhteistyössä ei ole muutoksia Tulosten tulkinta: hylätään toinen hypoteesi, koska ryhmässä yrittäjien välinen yhteistyö lisääntynyt ei muutoksia

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of the Entrepreneurial Personality Tutkimuksen tulokset (taulukko 4) -yritysten luokittelu yrittäjän henkilökohtaisten sidosryhmien muutosten mukaan Tilastollisesti merkitsevät erot: -Pursuit of excellence (halu suoriutua hyvin) vähentynyt yrittäjillä, joilla yhteydet vähentyneet -work ethic, mastery -lisääntynyt -chance, powerful others vähentynyt yrittäjillä, joilla yhteyksissä ei muutoksia -Pursuit of excellence ja mastery lisääntynyt yrittäjillä, joilla yhteydet lisääntyneet

Esimerkki: Entrepreneurship and the Characteristics of the Entrepreneurial Personality Miksi tässä tutkimuksessa ei käytetty varianssianalyysia? Tutkimuksessa vertailtiin keskiarvojen eroja kahden mittauksen välillä Varianssianalyysia olisi voitu käyttää, jos eri mittausten välillä keskiarvot olisi vähennetty toisistaan Tuloksena saatu kuitenkin myös negatiivisia lukuja Keskiarvot olisi voitu indeksoida

Korrelaatiokertoimen testaus Pearsonin korrelaatiokerroin- intervalliasteikko Spearmanin tai Kendalin järjestyskorrelaatiokerroin Testaus: Onko lineaarista riippuvuutta vai ei? Jos p:n arvo on suurempi kuin valittu merkitsevyystaso - niin riippuvuutta ei ole pieni p:n arvo ehdoton edellytys riippuvuuden olemassaololle

Testataan muuttujien riippuvuutta korrelaatio- kertoimen testillä uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 SPSS: Analyze correlate- bivariate- pearson-two-tailedtailed muuttujat w, d, e, m, s, si, ti

Esimerkki: The indicators of Locus of Control in the Small Business Context Tutkimusongelma: Verrataan kahta kontrolliorientaatiota kuvaavaa mittaria toisiinsa Mittari 1: Sisäistä kontrollia kuvaava mittari Mittari 2: Hodgkinsonin (1992) strategic locus control (16 väittämää) - muodostettiin summamuuttuja Yleinen oletus on, että molemmat mittarit mittaavat samoja yrittäjyyteen liittyviä ominaisuuksia

Esimerkki: The indicators of Locus of Control in the Small Business Context Tutkimushypoteesit: 1) Indikaattorilla strategic locus of control on voimakkaampi yhteys yrityksen toimintaan, kuten strategiaan ja menestymiseen kuin sisäisen kontrollin mittarilla 2) Indikaattorilla sisäinen kontrolli on voimakkaampi yhteys yrittäjän ominaisuuksiin kuin SLC:llä Tutkimusmenetelmä: Korrelaatioanalyysi

Esimerkki: The Indicators of Locus of Control in the Small Business Context Tutkimuksen tulokset: (taulukko 1) -SLC:llä erittäin voimakas positiivinen riippuvuus sisäisen kontrollin mittariin - molemmat mittarit mittaavat yrittäjän kykyä vaikuttaa tapahtumiin -SLC:llä voimakas negatiivinen korrelaatio indikaattoriin toiset henkilöt attribuointi - Sisäisen attribuoinnin mittarilla voimakas negatiivinen korrelaatio sattumamittariin

Esimerkki: The indicators of Locus of Control in the Small Business Context Tutkimuksen tulokset (taulukko 2) - indikaattoreiden riippuvuus yrityksen strategisista tekijöistä -sisäisen attribuoinnin mittarilla voimakas negatiivinen korrelaatio kansainvälistymiseen ja yrittäjän ominaisuuksiin -alihankintasuhde voidaan nähdä suhteena päähankkijoihin -toisten henkilöiden kontrollina

Esimerkki: The indicators of Locus of Control in the Small Business Context Tutkimuksen tulokset (taulukko 2) - -indikaattorit erosivat selvästi toisistaan suhteessaan strategiseen päätöksentekoon -SLC:llä voimakas positiivinen korrelaatio perustamisprosessin suunnitteluun ja toiminnan suunnitteluun ja yrityksen kannattavuuteen -SLC korreloi voimakkaasti negatiivisesti ryhmäjohtoisuuteen

Esimerkki: The Indicators of Locus of Control in the Small Business Context Tutkimuksen tulokset (taulukko 2): -SLC ei riippunut yrityksen koosta eikä yrittäjän ominaisuuksista Sisäinen kontrolli riippui voimakkaasti negatiivisesti yrittäjän työkokemuksesta ja siitä oliko ko. johtaja yrittäjä vai ammattijohtaja SLC riippui voimakkaasti yrityksen tavoitteista, mutta ei yrityksen kasvusta

Teoreettisia lähtökohtia uusien yritysten syntymiseen persoonallisuusteoriat sosiaalisen kehityksen malli suunnitelmallisen käyttäytymisen teoria kontingenssiteoria yhdistää persoonallisuusteorian ja sosiaalisen kehityksen mallin uusien yritysten syntymisessä ja menestymisessä

Sosiaalisen kehityksen malli Gibb & Ritchie (1982) - yrittäjyys voidaan ymmärtää niiden tilanteiden kautta, joita ihminen on elämässään kohdannut -yrittäjyys voidaan ymmärtää niiden sosiaalisten ryhmien kautta, johon yksilö on kuulunut

Sosiaalisen kehityksen mallin neljä erilaista typologiaa kokeilijat (improvisors) kyseenalaistajat (revisionists) muutosta etsivät (superceders) menneisyyteen kaipaavat (reverters)

Sosiaalisen kehityksen mallin kritiikkiä Chell (1986) -mallilla ei kosketuskohtia yksilön persoonaan yksilön kokemuksen määrä vaihtelee ei ota huomioon yleistä taloudellista tilannetta ei pysty erottamaan menestyviä ja ei- menestyviä yrittäjiä toisistaan

Sosiaalisen marginaalisuuden käsite Standworth & Curran (1973) - yksilö on tyytymätön sosiaaliseen asemaansa yksilön käsitykset siitä, mitä he ovat elämältään odottaneet yrittäjyyden kautta pyritään saavuttamaan ainakin osa itselle asetetuista tavoitteista

Suunnitelmallisen käyttäytymisen teoria Krueger ja Carsrud (1993) - yrittäjyys on pääsääntöisesti tavoitteellisen toiminnan tulosta tavoitteellisen toiminnan merkitys korostuu tilanteissa, joissa tutkittava ilmiö on harvinainen tavoitteellisen pyrkimyksen ymmärtäminen auttaa ymmärtämään liikeideoiden syntymistä

Mallin perusidea Yksilön käyttäytymiseen vaikuttavat eksogeeniset tekijät (esim. osaaminen, roolimallien olemassaolo, persoonallisuuden piirteet, liikkeenjohdollinen osaaminen ja tarvittavien resurssien saatavuus) Asenteet yrittäjyyttä kohtaan Pyrkimys yrittäjäksi (intentiot) Yrittäjyys

Sidosryhmäteoria erilaisten sidosverkkojen tavoitteena yrityksen toiminnan tukeminen sidosryhmäteoria kuvaa yrityksen keskeiset vaihdantasuhteet, jotka ovat edellytys yrityksen olemassaololle (Freeman, 1984; Carroll, 1995) yritykset ovat olemassa vain niin kauan kuin sidosryhmät ovat tyytyväisiä saamiinsa vastikkeisiin

Verkostoajattelu pienyrityksissä henkilökohtaiset vuorovaikutussuhteet ovat osa yrittäjän hallinnassa olevaa osaamista ja henkistä perustaa (Johannisson, 1985; 1998) verkostoajattelusta poikkeava näkemys (Curran, ym., 1993), yhteistyösuhteiden intensiivisyys vaihtelee ja yhteistyösuhteiden kehitys riippuu tilanteesta

Kontingenssiteoreettinen näkökulma uusien yritysten menestymiseen YRITYSTEN KRIITTINEN ALKUVAIHE (1-3 VUOTTA): NVP 1...J = (Pl 1...j, Ps 1...j, Es 1...j, Cs 1..j ), missä NVP = yrityksen menestyminen j = yritysten lukumäärä Pl= yrityksen syntyyn vaikuttavat vetotekijät Ps=yrityksen syntyyn vaikuttavat työntötekijät Es=perustamistilanteen tilannetekijät Cs= tilannetekijöiden muutokset

Yrityksen perustamistilanteen tilannetekijät aikaisemman työkokemuksen merkitys perus-, jatko- ja ammatillisen koulutuksen merkitys muu yrittäjän osaaminen ja muut yrittäjän ominaisuudet asiantuntija-apu apu ja perustamissuunnitelman toimivuus toimivat yhteysverkostot yrityksen strategia, rahoitus ja muut yrityksen ominaisuudet yrityksen toimintaympäristön piirteet

Yritystoiminnan vakiintumisvaihe (4-7 vuotta) NVP 1...J = (Pl 1...j, Ps 1...j, Es 1...j, Cs 1..j, Ds 1...j ), missä NVP = yrityksen menestyminen j = yritysten lukumäärä Pl = yrityksen syntyyn vaikuttavat vetotekijät Ps =yrityksen syntyyn vaikuttavat työntötekijät Es =perustamistilanteen tilannetekijät Cs = tilannetekijöiden muutokset alkuvaiheessa (1-3 vuotta) Ds = tilannetekijöiden muutokset vakiintumisvaiheessa (4-7 vuotta)

Kausaalisuhde Korrelaatio ei ole riittävä edellytys kausaalisuhteen olemassaololle Kausaalisuhteen vaatimat edellytykset -muuttujien yhteisvaihtelu -ajallinen järjestys (syyn on oltava ennen seurausta) -seuraus ei aiheudu mistään kolmannesta, ulkopuolisesta tekijästä -teorian tuki

Ristiintaulukointi Ristiintaulukoinnilla selvitetään kahden luokitellun muuttujan välistä yhteyttä Ristiintaulukon eli kontingenssitaulukon ruuduissa olevat solufrekvenssit kertovat kuinka monta mainitun ominaisuuden omaava havaintoa aineistossa on otosaineisto on hyvä analysoida ristiin ennen kehittyneempien menetelmien käyttöä

X 2 -riippumattomuustesti Testiä käytetään selvitettäessä, onko ristiintaulukossa kahden muuttujan välillä riippuvuutta muuttujiksi riittävät nominaaliasteikon tasoiset muuttujat Nollahypoteesina riippumattomuustestissä on, ettei muuttujien välillä ole riippuvuutta SPSS-ohjelma laskee merkitsevyystason (sig), joka kertoo sen kuinka suuri riski on, että riippuvuus johtuu sattumasta

Testataan muuttujien riippuvuutta X 2 - riippumattomuustestillä uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 SPSS: Analyze descriptive statistics- crosstabs-statistics-contingency contingency coefficient cells=column muuttujat: pkann=yrityksen kannattavuuden arvio, high=voimakkaasti kasvaneet yritykset ja muut yritykset, asmu95=asiakasuhteiden muutokset vuonna 95 (viidentenä toimintavuotena)

Regressioanalyysi Tilastollinen menetelmä, jolla haetaan parasta mahdollista selittävien (riippumattomien) muuttujien yhdistelmää ennustettaessa yhtä selitettävää muuttujaa Regressioanalyysin lähtökohta ovat yleensä välimatka-asteikon asteikon tasoiset muuttujat Regressioanalyysi vaatii melko vahvat oletukset - normaalisuus, lineaarisuus, jäännösten korreloimattomuus

Regressioanalyysi SPSS: Taulu Model summary nähdään mallin selitysaste (R Square) Korjattu selitysaste Adjusted R Square parempi

Regressioanalyysi SPSS: Taulu Anova: Regression Sum of Squares=mallin selittämä vaihtelu Total Sum of Squares= kokonaisvaihtelu Eo. suureiden osamäärä = mallin selittämä osuus kokonaisvaihtelusta, jota myös kutsutaan selitysasteeksi F-testisuuresta lasketaan significance, joka on mallin merkitsevyys mallin kertoimien merkitsevyys saadaan taulusta Coefficients

Tehdään regressioanalyysi uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 analyze-regression-linear selitetään innovatiivisuutta: dependent=innov selitettävinä personallisuusmuuttujat: w, d, e, m, s, si, ti metodi=enter

LOGISTINEN REGRESSIOANALYYSI Menetelmä ei vaadi niin vahvoja oletuksia kuin normaali regressioanalyysi Selitettävä muuttuja on kaksiluokkainen (dikotominen) Selitettävät muuttujat jatkuvia tai dikotoomisia SPSS: Analyze > Regression > Binary logistic Selitettävä muuttuja valitaan ruutuun Dependent ja selittävät ruutuun Covariates Jos selittäviä on useita, niin valitaan menetelmä (enter yms.)

LOGISTINEN REGRESSIOANA-LYYSI SPSS: Menetelmän valinta Valittavana suora (enter) muuttujien lisäys sekä useita askeltavia vaihemalleja Forward: Lähdetään tyhjästä mallista - lisää muuttujia, kunnes selitysaste ei enää parane Backward: Mukana kaikki selittävät muuttujat -poistaa ne vähiten selittävät muuttujat Stepwise: Sama kuin forward, mutta tässä lisätty muuttuja voidaan poistaa myöhemmässä vaiheessa

LOGISTINEN REGRESSIOANALYYSI SPSS: Tulosten tulkinta Classification table: Ilmoittaa mallin ennustavat (predicted) ja havaitut (observed) ryhmät prosenteissa Variables in the Equation: B=mallin muuttujien regressiokertoimet S.E= kertoimien keskivirheet WALD=regressiokertoimia vastaava testi perustuvat waldin testisuureeseen Sig=mallin kertoimien merkitsevyys Mallin hyvyyden testaus= - 2log likelihood-testisuure 1.000 -Model of Khii 2 -testisuure 0.000

Tehdään logistinen regressioanalyysi uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 regression-binary logistic selitettävä muutuja (dependent): kaksiluokkainen voimakkaasti kasvaneet/muut yritykset (high) selittävät muuttujat: koulutus, työkoke, ika, yrkoke, johkesk (catecorical), jatkuvat muuttujat w, d, e, m, s, si, ti metod=enter

Esimerkki: Networks and local environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tutkimusongelma 1: kuinka yrittäjän käytössä olevat resurssit vaikuttavat uusien yritysten eloonjäämiseen Tutkimusongelma 2: kuinka yrityksen sijainti vaikuttaa yrityksen menestymiseen teoreettinen viitekehys: kontingenssiteoria tilannetekijät, työntö- ja vetotekijät

Esimerkki: Networks and local environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tutkimushypoteesi 1: sisäiset verkostot vaikuttavat enemmän yritysten menestymiseen kuin ulkoiset verkostot Mittarin laadinta: ryhmäjohtaminen (2 väittämää), toiminnan suunnitelmallisuus (6 väittämää), innovatiivisuus (4 väittämää), vuorovaikutteisuus (2 väittämää)

Ryhmittelyanalyysin periaatteita (1) Cluster Analysis: -havainnot luokitellaan ennalta tuntemattomiin ryhmiin -ryhmittelyn pohjana on mahdollista käyttää faktorianalyysilla saatuja faktoripistemääriä -keskiarvot kuitenkin hyvä ryhmittelyn perusta -menetelmän vaikeutena on etukäteen arvioida, minkälaisia ryhmiä on odotettavissa -kun ryhmittely on tehty ja saatu sopivat ryhmät, niin ryhmät nimetään ryhmille tyypillisten ominaisuuksien mukaan

Ryhmittelyanalyysin periaatteita (2) SPSS: Classify-valittavana K-means Cluster tai hierarkkinen ryhmittelyanalyysi Quick Cluster paljon käytetty Vaihtele ryhmien määrää, että pääset hyvään ryhmittelyyn Options-kannattaa valita Anova-table, joka ilmoittaa F-testiin perustuen ryhmittelyn tilastollisen merkitsevyyden

Esimerkki: Networks and local environmental Characteristics in the Survival of New Firms Johtam istyylit Ryhm ä- Johtoisuus Suunnitelm allisuus Innovatiivisuus Vuorovaikutteisuus T ila n - nejohtam istyyli (k.a) 1.8442 3.2827 3.3183 2.7520 Verkosto n ra - kentam istyyli (k.a) 1.1545 3.6713 4.1980 4.3464 Ryhm äjohtoinen tyyli (k.a) 4.6189 3.5490 4.0748 3.8245

Tehdään ryhmittelyanalyysi ja varianssianalyysi uusien yritysten menestymistutkimuksen aineistolla uusien yritysten menestymistutkimuksen aineisto tiedosto yty1 SPSS: Analyze classify-k-means-cluster johtamistyylejä kuvaavat muuttujat: ryhjoh,tsuun, innov, vuorov miten tulkitaan? save clusters- ja ajetaan yksisuuntainen varianssianalyysi ryhmien ja johtamistyylejä kuvaavien muuttujien välille (tai Anova-table ryhmittelyanalyysissa).

Tehdään ryhmittelyanalyysi ja varianssianalyysi uusien yritysten menestymistutkimuksen aineistolla analyze -compare means one-way- anova-descriptives ryhmittellyssä saadan eri keskiarvoja kuin eo. esimerkissä mistä johtuu? Tässä analyysissa käytössä seuranta-aineisto aineisto ryhmien tulkinnassa päästään kuitenkin samaan tulokseen

Esimerkki: Networks and local environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tutkimushypoteesi 1: Muita mittareita -yritysten välisten yhteistyön ja henkilökohtaisten yhteyksien muutokset 1992-96 96 (liite) Tutkimushypoteesi 2: Yrityksen strategia on suora tai lievä vaikutus yrityksen menestymiseen Mittareita: toimiala, tuotteiden lukumäärä, asiakkaat tuotteiden käyttäjinä, markkinoinnin painopisteet, tuotepolitiikan, tuotantoprosessin muutokset ja markkinatilanteen muutokset

Esimerkki: Networks and local environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tutkimushypoteesi 3: Yrityksen sijainti vaikuttaa menestymiseen Yrityksen sijainnin mittari: -perustuu Pikkaraisen (1993) tehtyyn tutkimukseen Aluetalouksien haasteet Suomessa 1990-luvulla -yrityksen sijainti jaettiin neljään alueeseen: 1) pääkaupunkiseutu 2) palvelukeskukset 3) teollistuneet kaupunkiseudut 4) maaseutualueet

Esimerkki: Networks and Local Environmental Characteristics in the Survival of New Firms Table 3: selitettävä muuttuja: yritys jatkaa toimintaansa (=1), yritys oli lopettanut toimintansa (=0) miten selitettävät muuttujat valitaan malliin? -teoreettinen viitekehys

Esimerkki: Networks and Local Environmental Characteristics in the Survival of New Firms -tutkitaan ristiintaulukoinnilla ja X 2 - riippumattomuustestillä- valitaan malliin muuttujia, jotka ovat tilastollisesti merkitseviä -malli hyvä, jos uskottavuussuhteen testisuureen arvo on lähellä ykköstä ja malli luokittelee oikein havaintoja - kertoimien keskivirheet ovat pieniä ja mallin selittävät muuttujat saavat tilastollisesti merkitseviä arvoja

Esimerkki: Networks and Local Environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tulosten tulkinta : Vain tilastollisesti merkitsevät kertoimien arvot - toimiala (industry sector), markkinoinnin painopiste (focus of marketing area 1 ), päätuote, johtamistyyli, tuotantoprosessin muutokset ja markkinaolosuhteiden muutokset -tulkinnassa syytä käyttää hyväksi ristiintaulukoinnin x 2 -testin antamia tuloksia

Esimerkki: Networks and Local Environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tulosten tulkinta: Tutkimushypoteesi 1: -Ryhmäjohtoisuus tuli mallissa tilastollisesti merkitseväksi - ulkoisten henkilökohtaisten suhteiden lisääntyminen ei; hyväksytään ensimmäinen tutkimushypoteesi -sisäiset verkostot tärkeämpiä kuin ulkoiset verkostot

Esimerkki: Networks and Local Environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tulosten tulkinta: Tutkimushypoteesi 2: -yrityksen strategia vaikuttaa menestymiseen - yrityspalveluyritykset menestyivät paremmin, -yritykset, jotka noudattivat aktiivista markkinointistrategiaa menestyivät paremmin

Esimerkki: Networks and Local Environmental Characteristics in the Survival of New Firms Tulosten tulkinta: Tutkimushypoteesi 3: Yrityksen sijainti vaikuttaa menestymiseen? -sijaintimuuttuja ei saanut mallissa tilastollisesti merkitsevää arvoa- hylätään kolmas tutkimushypoteesi Käytetyn mallin rajoitukset: -tutkimus kohdistuu vain kahdelle toimialalle, joten tuloksia voi yleistää vain metalliteollisuus- ja yrityspalveluyrityksiin -tulosten mukaan sijainti ei vaikuta menestymiseen - tämä olisi tutkittava isommalla otoksella

Esimerkki: Networks and Local Environmental Characteristics in the Survival of New Firms Table 1: (sivu 64): Tutkimusongelma: Eroavatko johtamistyylejä kuvaavien dimensioiden keskiarvot toisistaan? Yksisuuntainen varianssianalyysi; nollahypoteesi : johtamistyylien keskiarvojen välillä ei ole eroja Tulosten tulkinta:toiminnan suunnittelu (action planning) ja vuorovaikutteisuus (interactiviness) voimakkaampaa toimintansa lopettaneissa yrityksissä

Esimerkki: Forced founding - Successful or not? Työttömyys tai sen uhka voi toimia tärkeänä yrittäjyyteen työntävänä tekijänä Työttömyys saattaa toimia perustamisprosessin käynnistävänä tekijänä Vetohypoteesin mukaan -oman unelman toteuttaminen, halu olla riippumaton, luoda jotain uutta tärkeitä yrityksen käynnistämi-sessä sessä (Gilad & Levine, 1986, Storey, 1994) Työntöhypoteesi- työttömyys, lyhyet työsuhteet, muuttouhka

Esimerkki: Forced founding - Successful or not? Tutkimusongelma: Eroavatko yrittäjät, joilla työttömyys on ollut voimakas motiivi yrityksen perustamiseen, muista yrittäjistä, menestymisen suhteen Teoreettinen viitekehys: työntö- ja vetotekijät (Storey, 1994) - -eri tutkimuksissa saatu erilaisia tuloksia työttömyyden tai sen uhkan vaikutuksesta yrityksen syntymiseen -yhteyttä yritysten menestymiseen ei juuri tutkittu

Esimerkki: Forced founding - Successful or not? Koska tutkimusongelmana oli tutkia motiivien yhteyttä menestymiseen - yritykset luokiteltava eri ryhmiin Menestymismäärittely perustui (Smallbone ym. 1995) tutkimukseen -nopeasti kasvaneet yritykset liikevaihto kaksin- kertaistunut 1990-97 97 -liikevaihdon täytyi olla vähintään 500 000 mk vuonna 1997

Esimerkki: Forced founding - Successful or not? Tutkimuskysymys 1: Eroavatko työttömyyden kautta yrittäjiksi lähteneet muista yrittäjistä osaamisen suhteen Selitettävä muuttuja: perustamismotiivi - 1=työttömyys tai sen uhka, 2=sisäiset motiivit tai positiiviset vetotekijät Yrittäjän osaamista kuvaavat mittarit (selittävät muuttujat): -ammatillisen koulutuksen luonne -perustuu ryhmittelyanalyysin tuloksiin -yrittäjän työkokemus -asiantuntija-apu apu perustamisvaiheessa

Esimerkki: Forced founding - Successful or not? Ryhmät E i am m atillista koulutusta (n=31) Ei am..322 Am. taso 1.00 Tekn..967 Kaup 1.00 Koulu- tai opistotasoinen tekninen Koulutus (n=121) 1.00 0.52 0.00 1.00 Korkea kaupallinen koulutus (n=42) 1.00 0.07 1.00 0.39

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Tutkimuskysymys 2: Eroavatko työttömyyden uhkan kautta yrittäjäksi ryhtyneet muista yrittäjien välisissä verkostoyhteyksissä? Verkostoyhteyksien mittarit: -yritysten välinen yhteistyö - yrittäjien henkilökohtaisten yhteyksien muutokset Tutkimuskysymys 3: Eroavatko työttömyyden uhkan kautta yrittäjäksi ryhtyneet sisäisten verkostojen suhteen muista yrittäjistä. Mittari: tilannejohtamistyyli-verkoston rakentamistyyli- ryhmäjohtoinen tyyli

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Muita mittareita: yrityksen strateginen suuntautuminen perustamisprosessin suunnittelu rahoitus yrityksen perustamisvaiheessa perustamispäätöksen luonne toimiala ja päätuote muutokset yrityksen strategisessa käyttäytymisessä

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Tutkimuksen tulokset Table 1: -kontingenssikertoimen testi (p=0.03917) - ryhmien välillä on tilastollisesti merkitsevä ero -työttömyyden uhkan tai työttömyyden vuoksi yrittäjäksi ryhtyneet painottuvat keskimmäisessä ryhmässä -epäonnistuneet ja voimakkaasti kasvaneet yritykset- yrittäjien perustamismotiivina positiiviset motiivit

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Taulukko 2: Neljä erilaista logistista regressiomallia lähtökohtana oli se, että yrittäjien perustamismotiivit voivat näkyä myöhemmin yrityksen strategisessa käyttäytymisessä mallit on muodostettu siten, että 1) selitettävä muuttuja: 0,1-muuttuja - perustamismotiivit 2) yrityksen strateginen suuntautuminen selittävänä muuttujana - näin voidaan tarkastella motiiviperustan eroja strategian mukaan

Esimerkki: Forced founding - Successful or not? Table 2: Tulokset -käytettyjen mallien havaintojen kokonaisluokittelu vaihteli välillä 91 % -95 % -kaikissa malleissa uskottavuustestisuureen arvo oli yli 0.9 -kertoimien keskivirheet pieniä- näitä ei ole esitetty taulukossa -kaikissa malleissa tilastollisesti merkitsevät kertoimien arvot sijainti, asiantuntija-apu, apu, perustamispäätöksen luonne, johtamistyyli, henkilökohtaisten yhteyksien muutokset, menestyminen

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Table 2: tulosten tulkintaa -työttömyyden vaikuttaessa yrityksen perustamiseen - ei käytetty alkuvaiheessa asiantuntija-apuaapua -ryhmäjohtoinen yritys - henkilökohtaisten sidosverkostojen laajeneminen -perheyritys - menestyminen: toimivia, mutta ei nopeasti kasvavia

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Table 2: tulosten tulkintaa yrityksen strategian mukaan tarkasteltaessa oli eroja tilastollisesti merkitsevissä kertoimissa muuttuja marketing (2) oli merkitsevä alihankinta-, lähimarkkinayrityksillä ja vientiyrityksillä muuttuja chmarket oli merkitsevä lähimarkkina- ja erikoistuneilla yrityksillä yrityksen strategia kaikilla muilla paitsi vientiyrityksillä merkitsevä

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Tulosten tulkintaa: yhteenveto Ensimmäinen tutkimuskysymys oli asetettu- eroavatko ne yrittäjät, joilla työttömyys oli perustamismotiivina, muista yrittäjistä, osaamisen suhteen varsinaisista osaamista kuvaavista muuttujista asiaintuntija-apu apu oli tilastollisesti merkitsevä - ei asiantuntija-apua apua yrityksen perustamisvaiheessa

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Toinen tutkimuskysymys: Eroavatko ne yrittäjät, joilla työttömyys oli perustamismotiivina muista yrittäjistä Tilastollisesti merkitsevät verkostoyhteydet - henkilökohtaisten sidosverkostojen laajentaminen Verkostoteoria: Johannisson ja Spilling (1986) - henkilökohtaiset sidosverkot täydentävät osaamista

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Kolmas tutkimuskysymys: Eroavatko pakon kautta yrittäjäksi ryhtyneet sisäisten verkostojen suhteen muista yrittäjistä - ryhmäjohtoisuus tilastollisesti merkitsevä Neljäs tutkimuskysymys: Eroavatko pakon kautta yrittäjäksi ryhtyneet yrityksen ominaisuuksien tai strategian suhteen - selittävät tekijät erosivat jonkin verran eri strategiaryhmissä

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Viides tutkimuskysymys: Eroavatko työttömyyden tai työttömyyden uhkan kautta yrittäjäksi lähteneiden yritysten sijainti muista yrityksistä Alueellisia eroja oli havaittavissa- yritykset oli perustettu usein palvelukeskuksiin tai maaseudulle

Esimerkki: Forced founding - Successful or not Tutkimuksen rajoituksia: -tulokset voidaan yleistää vain uusiin metalliteollisuus- ja yrityspalveluyrityksiin -taloudellinen lama 1990-luvun alkupuolella on saattanut vaikuttaa tuloksiin -ylipäätänsä pk-yritysten roolia tulisi korostaa enemmän Toimenpidesuosituksia: -neuvontapalveluja tulisi kehittää

Esimerkki: The Survival of firms over the critical first 3 years and the local environment Tutkimusongelma: selittää uusien yritysten menestymistä erilaisissa toimintaympäristöissä Teoreettinen viitekehys: alueteoria/kontingenssiteoria -yrittämisen mahdollisuudet ovat sidoksissa toimintaympäristöön ja alueen tuotantorakenteeseen -yrittäjäksi lähteminen on kuitenkin omakohtainen ratkaisu -kontingenssiteoria: taloudellinen tilanne, paikallinen toimintaympäristö ja yrittäjän elämäntilanne tärkeitä

Esimerkki: The Survival of firms over the critical first 3 years and the local environment Yrityksen toimintaympäristö on tärkeä, koska uusilla yrityksillä markkinat ovat yleensä lähiseudulla Ympäristötekijät voidaan jakaa: 1) yleisiin alueen tarjoamiin yrittämisen mahdollisuuksiin 2) alueen vaikutuksiin yrityksen ominaisuuksiin 3) alueen vaikutuksiin yrityksen johtamisessa