Johdatus vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuteen

Johdatus vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuteen Jaana Norio-Timonen professori tammikuu 2015 1

Luentosarjan tavoitteet perusasiat korvausoikeuden järjestelmästä vahingonkorvausoikeus sopimusperusteisen ja sopimuksenulkoisen vastuun käsitteet sopimuksenulkoisen vastuun pääpiirteet, erityisesti vahingonkorvauslaki vakuutusoikeus vakuutussopimuslaki tenttiin valmistautumisen tukeminen 2

Luentorunko Vahingonkorvausoikeus 1) Johdanto 2) Korvausvastuun peruste 3) Korvausvastuun perustava syy-yhteys 4) Vahingon aiheuttajat 5) Korvattava vahinko 6) Korvauksen määrää alentavat seikat 7) Erityissääntelyn kohteena olevat vahingonaiheuttajat 8) Näyttökysymykset 9) Korvausoikeuden vanhentuminen 3

Luentorunko (2) Vakuutussopimusoikeus 10) Johdanto 11) Vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuus 12) Vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet 13) Vakuutuskorvauksen hakeminen Yhteenvetoa vahinkojen korvaamisesta 4

VAHINGONKORVAUS- OIKEUS 5

1. JOHDANTO 6

Mikä on vahinko? epäedullinen muutos esim. rikkoutuminen, vammautuminen, kuolema jonkun / jonkin aiheuttama äkillisesti / vähitellen syntynyt tuottamuksen vastakohta 7

Kuka korvaa vahingon? lähtökohta: jokainen kärsii vahinkonsa itse vaaditaan jokin peruste sille, että voisi vaatia korvausta toiselta moraalinen korvausvelvollisuus vs. oikeudellinen korvausvelvollisuus korvauksen tosiasiallisena maksajana vahingonaiheuttaja (vahingonkorvaus) vakuutus (vakuutuskorvaus) (=> mahdollisesti regressi vahingonaiheuttajaa kohtaan) 8

Vahinko vahingonkorvausoikeudessa aiheutetaan toiselle henkilölle = oltava vahingonkärsijä aiheutuu ihmisen toiminnasta = oltava vahingonaiheuttaja lähtökohta: puhdasta vahinkoa ei korvata vahingot, jotka eivät ole ihmisen aiheuttamia (salamanisku); voi olla mahdollista vakuuttaa vahingot, jotka ihminen on aiheuttanut vahingossa; ks. kuitenkin ankara vastuu 9

Vahingonkorvauksen tehtäviä kustannustenjako vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän välillä ennalta => riskinhallinta, riskeihin varautuminen vahingon tapahduttua nollasummapeliä taloudellinen hyvitys vahingonkärsijälle preventio: yleisestävyys, erityisestävyys rangaistus vahingonaiheuttajalle 10

Vahingonkorvauksen edellytykset vahinkotapahtuma vahinkotapahtumasta aiheutuva vahinko vahingonkärsijä vahingonaiheuttaja relevantti syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan ja vahinkotapahtuman välillä jokin peruste sille, että syntyy korvausvelvollisuus ei perustetta, jolla korvausvelvollisuus poistuisi / alenisi 11

Vahinkolajit esinevahinko: irtaimen tai kiinteän esineen vahingoittuminen tai tuhoutuminen henkilövahinko: henkilölle aiheutunut vahinko varallisuusvahinko: omaisuusvahinko, esim. tulojen alentuminen, voiton saamatta jääminen voi liittyä henkilö- tai esinevahinkoon voi olla itsenäinen = puhdas varallisuusvahinko voi olla aineetonta = ei objektiivista rahallista arvoa (kipu, särky, kärsimys) 12

Norminvalinta Mikä vastuumuoto? Sopimuksenulkoinen vastuu Sopimusperusteinen vastuu Erityissääntelyä? Erityissääntelyä? Kyllä Ei Kyllä Ei Erityislaki Vahingonkorvauslaki Erityislaki Sopimusoikeuden yleiset periaatteet 13

Vahingonkorvauslaki (VahL) ennen rikoslain 9 luku L 412/1974, HE 187/1973 vahinkojen korvaamisen yleislaki ei koske sopimusperusteista vastuuta (joskus kuitenkin sovellettu analogisesti, esim. kärsimyksen korvaamisperusteet sopimussuhteissa) ei koske muussa laissa säänneltyä vastuuta, vaan erityislaki sivuuttaa (niissä viitataan monesti VahL:iin, esim. henkilö- ja esinevahinkokorvauksen sisältö) 14

Sopimusperusteinen vs. sopimuksenulkoinen vastuu sopimusperusteinen vastuu vastuu sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä useimmiten varallisuusvahinkoja käyttöala laajentunut tilanteisiin, joissa ei tarkkaan ottaen ole kyse sopimuksesta (=> puhtaiden varallisuusvahinkojen laajempi korvaaminen) sopimuksenulkoinen vastuu eli deliktivastuu korvausvelvollisuus ei perustu sopimukseen toisilleen vieraiden väliset tilanteet usein henkilö- ja esinevahinkoja 15

TEHTÄVÄ A liukastuu supermarketin lattialla olevaan nesteeseen ja loukkaa itsensä. Sopimusvastuu vai deliktivastuu? a) A:lla tarkoitus vain katsella, ei ostaa mitään b) A:lla tarkoitus ostaa jotakin c) A:lla jo tavaraa ostoskorissa d) A jo maksanut ostoksensa 16

2. KORVAUSVASTUUN PERUSTE 17

Korvausvastuun peruste Vastuuperuste Tuottamusvastuu Ankara vastuu Onko toimittu toisin kuin olisi pitänyt? Korostunut huolellisuusvelvollisuus Onko vahinko yhteydessä ankaran vastuun piirissä olevaan toimintaan? Normiperusteinen tuottamusarviointi Riskiperusteinen tuottamusarviointi Onko jokin vapauttamisperuste? 18

1. TUOTTAMUSVASTUU perinteisesti johtava vastuuperuste moitittavaan käyttäytymiseen perustuva vastuu kaikki vahingonaiheuttaminen ei ole moitittavaa (esim. kilpailu, markkinointi, arvostelu) normiperusteinen ja riskiperusteinen arviointi edellytyksenä yleensä tekohetkellä vahingonaiheuttajalla toisintoimimismahdollisuus joka olisi tekohetken tietojen nojalla johtanut parempaan tulokseen 19

Tuottamusvastuu (2) laiminlyöntikin voi perustaa vastuun, jos aiheuttajalla ollut erityinen velvollisuus toimia toisen eduksi ei yleistä velvollisuutta toimintavelvollisuuden tulee perustua lakiin tms. (esim. tieliikennelainsäädäntö, pelastustoimintaa koskeva lainsäädäntö) joskus jopa ilman normiakin vahingonvaaran ennakoitavuus oikeuttamisperusteet voivat estää vastuun: hätävarjelu, pakkotila, virkavelvollisuus, esimiehen käsky, loukatun suostumus 20

Mitä on tuottamus? tuottamus = tahallisuus (dolus) & huolimattomuus (culpa) toisinaan tuottamus = huolimattomuus tuottamuksen asteet tahallisuus huolimattomuus: lievä, tavallinen, törkeä tuottamuksen vastakohta: puhdas vahinko 21

Mitä on tuottamus? (2) huolimattomuus: kuinka merkittävästi poikettu vaadittavasta huolellisuudesta? törkeä: lähellä tahallisuutta, subjektiivinen moitittavuus, (KKO 1997:103: häikäilemätön, seurausten suhteen välinpitämätön) tavallinen: perushuolimattomuus lievä: ei erityisen riskialtista toimintaa, yllättävä tilanne, liian vaativa työtehtävä ja puutteellinen kokemus, omat kyvyt ylittävä tilanne ilman omaa syytä yms. 22

Tuottamusasteen merkitys lähtökohta: mikä tahansa tuottamuksen asteista saa aikaan tuottamusperusteisen vastuun voi olla säädetty toisin tuottamusaste ei vaikuta vastuun määrään jos tuottamusta, ei myöskään (oikeudellista) vastuuta toisinaan tuottamusaste tärkeä, esim.: työntekijä ei vastaa lievästä huolimattomuudesta tahallisuus: vastuun sovittelu edellyttää erityisiä syitä vrt. vakuutukset, joissa tuottamusaste merkityksellinen 23

Normiperusteinen tuottamusarviointi ensisijainen tuottamuksen arviointitapa esim. lainsäädännössä, viranomaisohjeessa, järjestyssäännössä, alan tai ammattikunnan tapaohjeissa, yrityksen sisäisessä normistossa asetetun toimintavelvollisuuden rikkominen vahingonaiheuttajan olisi ainakin pitänyt tietää yksityisluonteisten ohjeiden, sääntöjen yms. sisällöstä myös yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat: tietyn alan (vahinkoriskin vähentämiseen tähtäävät) käytännöt, huolellisen henkilön menettely (bonus pater familias) 24

Normiperusteinen tuottamusarviointi (2) normista poikkeaminen: yleensä tuottamusoletus norminsuojatarkoitus: vaikka toimittu normin vastaisesti, ei perusta korvausvelvollisuutta, jos normin tarkoituksiin ei kuulu ao. vahinkojen ehkäiseminen normin mukainen käyttäytyminen defenssiperuste (esim. asbestitapaus KKO 1998:87) 25

TEHTÄVÄ Koira karkasi pannastaan, juoksi tielle ja aiheutti kolarin. Metsästyslain mukaan koiran olisi pitänyt olla kiinni. Vastuu koiran aiheuttamasta kolarista? 26

KKO 1997:49 RO oli laiminlyönyt valvoa, että perunkirjoitus toimitettiin ja perukirja annettiin oikeuteen säädetyssä ajassa. A ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta ja oli siten menettänyt oikeutensa perintöön. A:n kanne valtiota vastaan hylättiin, kun tuomioistuimen valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut, että perillinen saisi tiedon perittävän kuolemasta vaan lähinnä verotukselliset intressit. 27

Riskiperusteinen tuottamusarviointi normiperusteinen tuottamusarviointi siis ensisijainen pelkkä ulkopuolisiin kohdistuvan riskin luominen ei ole tuottamusta mikä on aiheutetun riskin ja tavoitellun hyödyn suhde? tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti epäedullisiin toimiin ryhtymisenä 28

Riskiperusteinen tuottamusarviointi (2) valitun toimintatavan taloudellisia vaikutuksia verrataan vaihtoehtoiseen menettelyyn esim. pidemmälle menevät turvallisuustoimet, riskialttiista toiminnasta pidättyminen Learned Hand -kaava: tuottamus, jos vahingonvälttämiskustannukset < vahingon todennäköisyys x odotettavissa oleva vahinko voidaan myös esim. vertailla vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän keinoja välttää vahinko (ja keinojen kustannuksia) kiinnittää huomiota vaaran kohteena olevan intressin laatuun 29

KKO 1989:129 Raviradan valaistus oli sammunut kesken kilpailun. Hevoset olivat pimeässä törmänneet yhteen ja vahingoittuneet. Ravikilpailun järjestäjältä edellytettiin varavalaistusjärjestelmää, kun tämän turvatoimen kustannukset eivät olleet kohtuuttomia järjestäjille kertyvään tuottoon nähden. Koska järjestelmää ei ollut, vahinko oli korvattava. 30

Kenen tuottamus? alaikäisen aiheuttamat vahingot alaikäisen oma tuottamus vanhempien tms. valvontatuottamus vanhempien (tms.) kasvatustuottamus kotieläimen aiheuttama vahinko: omistajan (tms.) tuottamus 31

Kenen tuottamus? (2) työtilanteet työnantajan isännänvastuu työntekijän tuottamuksesta (ankaraa vastuuta) työnantajan oma tuottamus (esim. työntekijän opastuksen tai valvonnan laiminlyönti) vahingon aiheuttajana organisaatio: anonyymi tuottamus riittää eli aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä orgaanin tuottamus (esim. oy:n tj ja hallitus) katsotaan yhteisön omaksi tuottamukseksi 32

Yksilölliset ominaisuudet tuottamusarvioinnissa pääsääntö: objektiivinen arviointi => yksilöllisiin heikkouksiin ei voi vedota poikkeuksina alaikäiset (VahL 2:2: ikä ja kehitystaso ) mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3: henkilön tila) asiantuntijapalveluiden tarjoajilta vaaditaan alan mukaista toimintaa henkilön poikkeuskyvyt huomioidaan, jos vahingonkärsijä etukäteen pitänyt henkilöä tämän antamien tietojen tai käyttäytymisen vuoksi tavallista kyvykkäämpänä 33

Korostunut huolellisuusvelvollisuus tuottamusvastuuta, jossa normaalia ankarampi vaatimustaso halutaan erityisesti suojata vahingonkärsijää esim. yleisötilojen sekä teiden ja katualueiden ylläpitäjät, yleisötilaisuuksien järjestäjät, asiantuntijapalvelujen tarjoajat käännetty todistustaakka: vahingonaiheuttajan näytettävä tehneensä voitavansa vahingon välttämiseksi 34

Korostunut huolellisuusvelvollisuus (2) vahingonaiheuttajalla täytyy olla ollut tosiasiallinen, järkevä toisintoimimismahdollisuus mikä se olisi ollut? ratkaisun oltava yleisesti kestävä vahingon ennalta-arvaamattomuus voi poistaa vastuun vahingonkärsijän oman toiminnan merkitys 35

TEHTÄVÄ 1. A liukastuu supermarketissa lattialla olevaan nesteeseen ja kaatuu. Hänen ranteensa murtuu. Supermarketin vastuu? 2. B ajaa kuoppaan tiellä autollaan, jossa on matala mutta laillinen maavara. Auto vaurioituu. Tienpitäjän vastuu? 36

KKO 1989:114 Lentoaseman ylläpitäjä vastasi siitä, että lentoasema oli suunniteltu ja rakennettu turvalliseksi yleisölle ja että tilat hoidettiin siten, ettei turvallisuus vaarantunut. Tällöin oli otettava huomioon, että on ihmisiä, jotka sairauden, vamman, mielenlaatunsa tai muun syyn johdosta liikkuvat eri tavoin. Kun lentoaseman lattia liukkaudesta johtuen ei täyttänyt sanottuja vaatimuksia, lentoaseman ylläpitäjä velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta matkustajalle, joka liukastuessaan oli vammautunut. 37

KKO 2001:1 A:n ollessa asiakkaana B Oy:n omistamassa liikekeskuksessa siellä sijainneen ravintolan seinärakenteeseen kuulunut karkaistusta lasista valmistettu lasiruutu oli rikkoutunut ja pudonnut palasina A:n päälle aiheuttaen hänelle vammoja. Rikkoutumisen syy oli jäänyt epäselväksi. Kun rakenteen turvallisuudesta vastannut B Oy ei siten ollut näyttänyt, että lasin rikkoutuminen olisi johtunut sellaisesta seikasta, josta se ei ollut velvollinen huolehtimaan, B Oy oli velvollinen korvaamaan A:lle lasin putoamisesta mahdollisesti aiheutuneet vahingot. 38

KKO 2010:28 Vanhempiensa seurassa kulkenut lapsi oli pudonnut Suomenlinnassa Kuninkaanportin yläpuolelta rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta noin 15 metriä alas ja kuollut. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi valtion puolesta Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että alueella nähtävyyksiin tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Valtio oli korvausvelvollinen aiheutuneesta henkilövahingosta. 39

2. ANKARA VASTUU vastuun syntyminen ei edellytä kenenkään tuottamusta, eikä tuottamuksen puuttuminen estä vastuuta ankara vastuu syntyy toiminnasta, tuottamusvastuu yleensä jostakin yksittäisestä teosta lähinnä arvioitava sitä, onko vahingolla ja ankaran vastuun perustavalla toiminnalla riittävä yhteys syy-yhteysvaatimus saattaa olla normaalia alhaisempi 40

Lakiin perustuva ankara vastuu, esimerkkejä tuotevastuu (kuluttajia kohtaan) ympäristövahingot (toissijainen vakuutusjärjestelmä) potilasvahingot (vakuutusjärjestelmä) liikennevahingot (vakuutusjärjestelmä) raideliikennevahingot ydinvastuu aluksen omistajan vastuu öljyvahingosta ilma-aluksen haltijan vastuu omaisuudesta henkilölle tai omaisuudelle, jota ei kuljeteta ko. ilma-aluksessa ammattimainen perintätoiminnan harjoittaminen henkilö-, kiinteistö-, arvo-osuusrekisterin pitäminen vastuu syyttömästi vangitulle tai tuomitulle 41

Oikeuskäytännössä omaksuttu ankara vastuu erityisvaaralliset toimintamuodot: räjäytystyö (KKO 1957 II 10, KKO 1963 II 93), autokilpailujen järjestäminen (KKO 1972 II 97), kovapanosammuntojen järjestäminen (KKO 1982 II 94) työnantajan koneiden tai laitteiden puutteellisuudet työntekijöille aiheutuneissa vahingoissa (KKO 1990:55, KKO 1991:156) rokotuksen aiheuttama henkilövahinko, kun valtio oli järjestänyt erityisen rokotuskampanjan (KKO 1995:53) 42

Oikeuskäytännössä omaksuttu ankara vastuu (2) arvioitaessa mahdollisuutta asettaa ankara vastuu ilman nimenomaista lainsäännöstä huomiota kiinnitetty mm. seuraaviin seikkoihin: toimintaan liittyy normaalista poikkeava vahinkoriski tilanteen samankaltaisuus niiden toimintamuotojen kanssa, joita koskeva ankara vastuu perustuu säädettyyn lakiin osapuolten mahdollisuudet vaikuttaa vahinkoriskiin toiminnasta koituvan hyödyn jakaantuminen muiden, osittaisen korvauksen tarjoavien korvausjärjestelmien olemassaolo (KKO 1998:88, asbestitapaus) 43

KKO 1972 II 97 A:n järjestämissä autojen nopeuskilpailuissa oli jarruvian johdosta ajoradalta ulos syöksynyt B:n auto vahingoittanut ns. autokatsomossa A:n perimää pääsymaksua vastaan pysäköityä C:n autoa. A velvoitettiin luonteeltaan erityisen vaaralliseksi katsottavan kilpailutoiminnan harjoittajana suorittamaan C:lle vahingonkorvausta, mutta B:tä vastaan ajettu kanne hylättiin, koskei ollut näytetty, että C:lle aiheutunut vahinko olisi johtunut B:n tuottamuksesta. 44

KKO 1995:53 Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian torjumiseksi järjestäneet niin sanotun massarokotuksen. Rokotuksen saatuaan A oli sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syyyhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä, A:n katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden rokotuksen ja sairastumisen välillä. Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin korvaamaan rokotuksen aiheuttama yllättävä vahinko, jota enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät olleet pystyneet ennakoimaan. 45

KKO 1995:53 (2) rokotettavan itsensä suojaaminen taudilta terveysviranomaisten pelkäämän polioepidemian torjuminen joukkomittaisella rokottamisella, johon koko väestöä oli voimakkaasti kehotettu osallistumaan = rokotettaville asetettu vastuu muiden terveydestä massarokotuksen yhteydessä ei mahdollista yksilöllisesti tutkia jokaista rokotettavaa ja häneen mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä rokotettavalla itsellään tai hänestä vastaavilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta osaltaan perusteellisesti harkita riskejä => rokotuksen toimeenpanija kantaa vastuun rokotuksen aiheuttamista yllättävistä vahingoista, joita enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät ole pystyneet ennakoimaan 46

TEHTÄVÄ Räjäytystyömaan vuoksi aiheutuu seuraavia vahinkoja: 1. halkeamia naapurikiinteistöllä sijaitsevan talon seiniin 2. sinkoutuvat kivet vahingoittavat lähistölle parkkeerattuja autoja 3. työmaan poikki oikaiseva jalankulkija kompastuu työmaa-ajoneuvojen ajon aiheuttamaan kuoppaan 4. räjäytystyömaan läheisyys karkottaa asiakkaita läheisestä hotellista Korvattavuus? 47

Ankaran vastuun rajoittuminen tai estyminen vahingon aiheuttanut vastuutahon kannalta ylivoimainen tapahtuma, esim. luonnonilmiö asema defenssinä ei kuitenkaan ole selvä siltä osin kuin asiasta ei ole nimenomaista säännöstä vahingonkärsijän myötävaikutus osasyynä vahinkoon tai lisännyt sen suuruutta toisinaan säädetty korvausta supistavaksi vain, kun se ilmentää törkeää huolimattomuutta (potilas-, raideliikenne- ja ydinvahingot; vrt. sähköturvallisuuslaki: muu kuin lievä huolimattomuus) ko. vahingon riskiä ei kyetty ennakoimaan parhaankaan tieteellisen tiedon perusteella (ns. kehittelyvahinkotilanne) voidaan joskus vedota erilaisia ratkaisulinjoja niin kansainvälisesti (tuotevastuu) kuin kansallisestikin (vrt. tuotevastuu / asbestin käyttö) 48

3. KORVAUSVASTUUN PERUSTAVA SYY-YHTEYS 49

Syy-yhteys aiheuttaminen: puuttumista odotettavissa oleviin tapahtumakulkuihin status quon häiritsemistä odotettavissa olevan kehityksen estämistä vahingon aiheutuminen voi edellyttää useiden olosuhteiden olemassaoloa inhimillisiä tekoja niistä riippumattomia taustaolosuhteita ongelma: millaisesta syy-yhteydestä kyse? 50

Erilaisia syy-yhteyksiä 1. Välttämätön syy (conditio sine qua non, "but for ) X on seuraus Y:n välttämätön edellytys, jos X:n poistaminen edeltävästä tapahtumakulusta johtaisi Y:n poistumiseen tekijän poistaminen tapahtumakulusta merkitsee, että sen tilalle oletetaan norminmukainen tai muu normaali tapahtumakulku auttaa sulkemaan pois vahingon kannalta irrelevantteja tekijöitä 51

Erilaisia syy-yhteyksiä (2) 1. Välttämätön syy (jatkoa) ei johda kaikissa tilanteissa pätevään juridiseen ratkaisuun Kaksi teollisuuslaitosta laskee päästöjä samaan vesistöön niin, että kummankin päästöt yksin riittäisivät pilaamaan vesistön. Kumpikaan ei olisi välttämätön syy, sillä seuraus syntyisi, vaikka toisen teko jäisi pois. osa sinänsä välttämättömistä syistä juridisesti irrelevantteja metsäpalon välttämätön edellytys on happi, muita voivat olla esim. maaston kuivuus, tuulen suunta 52

Erilaisia syy-yhteyksiä (3) 2. Riittävä syy X on Y:n riittävä syy, jos X:n käsilläolo on yksinään ollut riittävä aiheuttamaan Y:n (oletuksena normaalit luonnonolot) mikä välttämättömistä syistä riittävä em. päästöesimerkissä kummankin teollisuuslaitoksen päästöt ovat yksinään riittävä syy vahinkoon em. metsäpaloesimerkissä hapen käsillä olo ei riittävä syy 53

Erilaisia syy-yhteyksiä (6) 3. NESS-kausaliteetti (necessary element of a sufficient set) X on Y:n syy, jos ja vain jos X välttämätön osa Y:tä edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä Y:n aikaansaamiseksi sisältää sekä välttämättömyyden että riittävyyden ongelmia: sellaisen seuraamuksen aiheuttaminen, joka olisi joka tapauksessa myöhemmin seurannut ajallisesti peräkkäisten aiheuttamisprosessien ongelma 54

TEHTÄVÄ 1. Hiv-positiiviselle annetaan hiv-positiivista verta. 2. Työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta sairastava tulee työtapaturman vuoksi työkyvyttömäksi jo nyt. 3. Rakennus oli perustettu rakentamisen aikana yleisesti käytetyn rakentamistavan mukaan, joka sittemmin osoittautui puutteelliseksi rakennuspaikan savikerroksen paksuuden suurten vaihtelujen vuoksi. Naapurikiinteistöllä oli tehty tärinää aiheuttavaa paalutustyötä ja rakennus oli vahingoittunut. 55

Syy-yhteyden näyttäminen lähtökohta: vahingonkärsijällä näyttötaakka pelkkä ajallinen yhteys ei riitä näytöksi näyttövaatimusta voidaan säännellä joko todennäköisyysasteeseen tai todistustaakan jakoon puuttumalla yleiset todistustaakan jakoperiaatteet: näyttömahdollisuudet alkuperäistodennäköisyys aineellisen oikeuden tavoitteiden toteuttaminen 56

Vahingon ennakoitavuus ongelma: riittääkö pelkkä syy-yhteys korvausvelvollisuuden perusteeksi? ennakoitavuus-/adekvaattisuusrajoitus: kaikkia vastuuperusteeseen nähden syy-yhteydessä olevia vahinkoja ei korvata rajanvetokriteeri: ovatko vahingon mahdollisuus ja suuruus olleet aiheuttajan ennalta arvattavissa tekotai toimintahetkellä riski yleisesti tunnettu vahingonaiheuttajalla erityistietoja (tulevan) vahingonkärsijän olosuhteista 57

Vahingon ennakoitavuus (2) keino suojata toimijoita kohtuuttomilta vastuuriskeiltä koskee sekä vahinkotapahtumaa että vahingon määrää; kumman tahansa puutteellinen ennakoitavuus kaventaa vastuuta => vahinko(a) voi jäädä korvaamatta korkea-asteinen tuottamus voi laajentaa vastuun ulottuvuutta henkilövahingoissa vastuu ulottuu yleensä pisimmälle ennakoitavuusvaatimus myös sopimussuhteissa, mutta niissä monesti enemmän tietoa riskeistä sopimuspuolten välisen yhteistoiminnan vuoksi vahingonvaaran ennakoitavuus myös tuottamuksen edellytys 58

KKO 1996:47 A oli tuomittu avunannosta ajoneuvon luvattomaan käyttöönottoon, kun hän oli kuljettanut varkaat autoliikkeen pihaan tietäen näiden tarkoituksesta. Kun auto myöhemmin vahingoittui tavalla, jota voitiin pitää luvattomalle käytölle tyypillisenä, vahinko oli ollut A:n ennalta arvattavissa. 59

KKO 1997:3 Asunto-osakeyhtiö oli viivytellyt kannanottoa siihen, edellyttikö tietty huoneistossa tehtävä työ yhtiön suostumusta. Tämä johti osakkaan tekemän esisopimuksen raukeamiseen. Yhtiölle ei kuitenkaan syntynyt korvausvastuuta kauppahinnan saamatta jäämisestä, koska se ei ollut ollut tietoinen esisopimuksesta. 60

KKO 2012:36 Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi. Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain säännöksiä siirtävänsä opintovapaan alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja menettänyt sen seurauksena oikeutensa aikuiskoulutustukeen. Työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle sanotun menetyksen. 61

TEHTÄVÄ Anton uhkasi veljeään Carolusta leipäveitsellä. Viereisessä huoneessa ollut Caroluksen tyttöystävä Berta pelästyi, hyppäsi parvekkeelta ja vammautui. Antonin korvausvelvollisuus Bertaa kohtaan? 62

4. VAHINGON AIHEUTTAJAT 63

Vahingon aiheuttajat yksi tai useampi tietty henkilö yhteisvastuu korvauksesta vahingonkärsijälle (VahL 6:2) vahingonaiheuttajien keskinäinen vastuu kohtuuden mukaan ottaen huomioon kunkin syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat takautumisoikeus liikaa maksetusta osasta; jos joku korvausvelvollisista ilmeisen maksukyvytön tai oleskelupaikka tuntematon, muut maksavat hänen osuutensa (VahL 6:3) 64

Vahingon aiheuttajat (2) joku tietystä ryhmästä yhteinen hanke (esim. pahoinpitely): yhteisvastuu yksi useammasta samaa asiaa tekevästä: yhteisvastuu, jos ei kyetä erottelemaan syyllisiä / ei-syyllisiä aiheuttamiseen voi osallistua eri tavoin joku, muttei tiedetä, kuka anonyymi aiheuttaja riittää, kun vahingon aiheuttajana organisaatio, so. aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä esim. joku yrityksen työntekijöistä => yrityksen isännänvastuu 65

TEHTÄVÄ Kolme henkilöä oli samalla aseella vuorotellen ampunut useita laukauksia maavallia kohti. A oli ampunut noin 10 laukausta, B ja C kumpikin 5. Yksi laukaus oli osunut ampumalinjan lähellä olleeseen muuntajaan ja aiheuttanut sen vaurioitumisen. 66

KKO 2013:49 E:lle oli aiheutettu vahinkoa rikoksella, joka oli luettu A:n ja B:n syyksi törkeänä pahoinpitelynä, C:n syyksi pahoinpitelynä ja D:n syyksi avunantona pahoinpitelyyn. Pelkästään sillä perusteella, että vahingonaiheuttajien osallisuus pahoinpitelyrikokseen oli arvioitu rikosoikeudellisesti eri tavoin, ei C:n ja D:n vahingonkorvausvastuuta vahingonkärsijää E:tä kohtaan voitu vahvistaa A:n ja B:n täysimääräistä vastuuta pienemmäksi. Teko oli toteutettu yksissä tuumin ja vahinko oli ollut kaikilta osin myös C:n ja D:n ennakoitavissa. Koska vahinko oli vahingonkorvauslain 6 luvun 2 :n tarkoittamalla tavalla kahden tai useamman aiheuttama, C ja D vastasivat E:lle kaikesta vahingosta yhteisvastuullisesti A:n ja B:n kanssa. 67

5. KORVATTAVA VAHINKO 68

Mikä on korvattava vahinko? differenssioppi: vahinko on toteutuneen ja hypoteettisen tapahtumakulun erotus subjektiivinen lähtökohta täyden korvauksen periaate rikastumiskielto vahingonkärsijän velvollisuus rajoittaa vahinkoa VahL 5 luku huom. muutokset L 61/1999 ja L 509/2004 69

Korvattava vahinko (VahL 5 luku) Aiheutuneen vahingon laji Henkilövahinko, esinevahinko (+ varallisuusvahinko) Puhdas varallisuusvahinko Täyttyykö VahL 5:1:n edellytys? Kärsimys Täyttyvätkö VahL 5:4a tai 5:6:n edellytykset? Rangaistavaksi säädetty teko Julkisen vallan käyttö Erittäin painava syy Läheisen kuolema Loukkaus 70

HENKILÖVAHINKO perusmääritelmä: lääketieteellisesti todettavissa oleva terveydentilan häiriö (fyysinen/psyykkinen) perussäännös VahL 5:2, jonka mukaan korvataan tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut ansionmenetys kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta pysyvä haitta 71

Ansionmenetys tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden ajalta VahL 5:2a: lähtökohtana arvio ansiotulosta ilman vahinkoa, vähennetään ansiotulo, jonka silti saanut, olisi voinut saada, arvioidaan tulevaisuudessa saavan huomioidaan työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta, uudelleenkouluttautumismahdollisuus, ikä, asumisolot yms. vahingoittunut ei voi olla täysin passiivinen pää- ja sivutulot, yrittäjätulot nuoren henkilön koulutuksen viivästymisen aiheuttama ansion menetys, työttömältä ohi menevä työpaikka alaikäisen ansiotulon arviointi VahL 5:2b 72

VahL 5:2b Jos henkilövahingon johdosta pysyvästi työkykynsä menettänyt ei ollut vahingon tapahtuessa täyttänyt 18 vuotta, ansiotulo, jonka hän olisi ilman vahinkotapahtumaa saanut, arvioidaan ottamalla huomioon hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä koulutus- ja ammattisuunnitelmansa. Jollei muuta osoiteta, ansiotulon määränä pidetään: 1) vahinkoa kärsineen täytettyä 18 vuotta määrää, joka vastaa Suomessa asuvien 18 22-vuotiaiden henkilöiden keskimääräistä valtionveron alaista ansiotuloa; 2) vahinkoa kärsineen täytettyä 23 vuotta määrää, joka vastaa Suomessa asuvien 23 34-vuotiaiden kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä ansiotuloa; 3) vahinkoa kärsineen täytettyä 35 vuotta määrää, joka vastaa Suomessa asuvien 35 64-vuotiaiden kokoaikaisten palkansaajien keskimääräistä ansiotuloa; 4) vahinkoa kärsineen täytettyä 65 vuotta sen vanhuuseläkkeen määrää, johon hänellä olisi työntekijäin eläkelain (395/1961) nojalla ollut oikeus 1 3 kohdan mukaisten ansiotulojen perusteella. Edellä 1 momentin 1 3 kohdassa tarkoitettujen ansiotulojen määrät vahvistetaan vuosittain valtioneuvoston asetuksella. 73

KKO 1997:65 Tapon yrityksen johdosta vammautunut 27-vuotias A ei kyennyt enää palaamaan aikaisempaan ammattiinsa, vaan tarvitsi uudelleenkoulutuksen, johon hän oli hakeutunutkin. A:lle määrättiin maksettavaksi korvausta työtulojen menettämisestä siihen ajankohtaan saakka, jolloin hänellä arvion mukaan oli uudelleenkoulutuksensa jälkeen riittävästi aikaa hakeutua sellaiseen ansiotyöhön, johon hän vammastaan huolimatta kykeni. 74

KKO 1997:113 Liikenneonnettomuudessa loukkaantunut 16-vuotias A oli vammoistaan aiheutuneiden poissaolojen vuoksi joutunut käymään lukion toisen luokan uudelleen. Tämän vuoksi hänen ylioppilaaksi tulonsa ja ammatilliseen tutkintoon valmistumisensa olivat viivästyneet. Viivästymisen välittömänä syynä oli liikennevahinko eikä sillä seikalla, että A oli luopunut suunnitelmastaan opiskella lukion aikana ulkomailla vuoden vaihto-oppilaana, ollut merkitystä harkittaessa sitä, saiko A korvausta ansiotulojen myöhentymisestä koulutuksen viivästymisen vuoksi. Vakuutusyhtiö velvoitettiin suorittamaan korvausta yhdeltä vuodelta. 75

TEHTÄVÄ Kaupungin omistaman oppilaitoksen johtokunta oli asetuksen säännösten vastaisesti jättänyt oppilaitoksen rehtorin tehtäviä hoitaneen lehtorin siirtämättä perustettuun rehtorin virkaan. Mikä on korvattava vahinko? 76

Aineettomat vahingot ongelmana arvioperusteiden subjektiivisuus/ objektiivisuus: eri henkilöiden kokemukset erilaisia kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta huomioidaan erityisesti vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika (VahL 5:2c) pysyvä haitta esim. liikuntakykyyn vaikuttava vamman jälkitila, aistien toiminnan heikentyminen, kosmeettinen haitta, pysyvä kipuoireilu huomioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste, vahingoittuneen ikä; korottavana tekijänä elämänlaadun erityinen heikentyminen (5:2c) ei vaadita yksilöllistä näyttöä, jos on ilmeistä 77

Kärsimys (VahL 5:6) loukkauksen aiheuttaman kärsimyskorvauksen edellytykset: vapauden, rauhan, kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen rangaistavaksi säädetyllä teolla syrjiminen rangaistavaksi säädetyllä teolla henkilökohtaisen koskemattomuuden tahallinen tai törkeän huolimaton vakava loukkaus vakava tahallinen tai törkeän huolimaton ihmisarvon loukkaus muulla, em. kohtiin verrattavalla tavalla omiaan aiheuttamaan kärsimystä ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde, loukkauksen julkisuus 78

KKO 1997:80 Lehdessä oli julkaistu tuhopolttoja koskeva kirjoitus, jossa oli kerrottu, että syylliseksi epäilty oli paikkakunnan palopäällikön vaimo. Kun palopäälliköllä itsellään ei edes väitetty olleen osuutta tapahtumiin, hänen ja syylliseksi epäillyn aviosuhteen julkistamiselle ei ollut hyväksyttävää perustetta. Lehden kustantaja, päätoimittaja ja jutun kirjoittaja velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta yksityiselämän loukkaamisesta aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä. 79

KKO 2012:14 Taksin matkustajana ollut mies oli tuomittu pahoinpitelystä hänen lähenneltyään seksuaalisesti naispuolista kuljettajaa matkan aikana. Mies velvoitettiin suorittamaan kuljettajalle korvausta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella. 80

KKO 2012:81 Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata. Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi säädetystä teosta. VahL 5:6.1:ssä säädetyt edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät täyttyneet. Kysymys lisäksi siitä, voitiinko korvausta tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista oli pidettävä myös perus- ja ihmisoikeusloukkauksena. 81

KKO 2012:74 A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. 82

Aineettomien vahinkojen määrät STM:n asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (1649/2009) liikennevahinkolautakunnan ohjeet vammat tyypitelty erilaisiin haitta-asteisiin ja määritelty niitä vastaavat normaalikorvaukset käytetty paljon myös muissa kuin liikennevakuutusasioissa henkilövahinkoasiain neuvottelukunta tavoitteena henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden edistäminen suositukset perustuvat oikeuskäytäntöön (uusimmat: 2011) KKO 2012:100 83

LÄHEISEN OIKEUS KORVAUKSEEN korvausoikeus vahingonkärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla erityisen läheisellä henkilöllä näyttö: nämä eivät läheisiä / joku muu on läheinen vahingonkärsijän hoitaminen (VahL 5:2d) kohtuullinen korvaus tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, joka aiheutunut henkilövahingon kärsineen hoitamisesta tai muista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan edistämään vahingonkärsijän tervehtymistä tai kuntoutumista 84

KKO 2003:123 B ja C eivät ole asuneet yhdessä ja he ovat seurustelleet vasta noin neljän kuukauden ajan. KKO: ei ole perustetta pitää B:tä C:lle aviopuolisoon rinnastettavana erityisen läheisenä henkilönä. 85

Läheisen oikeus korvaukseen (2) hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3) vainajan hautaamisesta huolehtineelle kohtuullinen korvaus hautaamisesta aiheutuneista kustannuksista ( säädynmukaiset hautajaiset) läheisille aiheutuneet kohtuulliset hautaamiseen liittyvät kustannukset (hautajaisvaatteet, matkat yms.) kärsimys kuolemantapauksessa (VahL 5:4a) kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella ja korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon henkilösuhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet tulkittu melko korvausmyönteisesti 86

KKO 2002:56 Varusmies oli saanut surmansa puolustusvoimien kovapanosammunnoissa. Valtio velvoitettiin suorittamaan varusmiehen läheisille korvausta kärsimyksestä, vaikka kuolemantuottamuksesta rangaistukseen tuomittu ammunnan johtaja ei ollut menetellyt törkeän huolimattomasti, kun vahinkoon johtaneessa puolustusvoimien toiminnassa ilmennyttä huolimattomuutta oli kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä. KKO: äiti 6.000 euroa, sisarukset 2.500 euroa 87

KKO 2004:48 Henkilöauto oli törmännyt jalankulkijaan, joka sai surmansa. Auton kuljettaja oli tuomittu törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein jalankulkijan 12- vuotiaalla pojalla katsottiin olevan oikeus saada korvausta isänsä kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a :n nojalla, vaikka syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta oli hylätty. (6.000 euroa) 88

KKO 2004:2 A oli syyllistynyt B:n tappamiseen hätävarjelun liioitteluna. B:llä oli puolentoista vuoden ikäinen lapsi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, ettei isän kuolemantapauksesta lapsen tunneperäiselle tai henkiselle kehitykselle mahdollisesti aiheutuvia haitallisia seurauksia voitu pitää VahL 5:4 a:ssä tarkoitettuna korvattavana kärsimyksenä. KKO: lapsi kaipaa isää, mutta ei kärsi nimenomaan siitä, mistä syystä isä on kadonnut hänen elämästään 89

Läheisen oikeus korvaukseen (3) oma järkytys kuolemantapauksessa (VahL 5:4b) tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun kuolemantapauksen yhteydessä oikeus korvaukseen (järkytyksen kaltaisesta) henkilövahingosta johtuvista tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista, muista kuluista ja ansionmenetyksestä ei siis yleistä oikeutta korvaukseen läheisen kuoleman johdosta (vrt. vakuutus) 90

Elatuksen menetys (VahL 5:4) jos elatusvelvollinen tai muuten toisen elatuksesta huolehtinut henkilö saa surmansa tosiasiallinen elatussuhde riittää elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön arvo elatukseen tai elatusapuun oikeutetulle tai muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa olleelle korvauksen määrä: huomioidaan todennäköinen elatus surmansa saaneelta sekä mitä kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet 91

TEHTÄVÄ Käytetyn henkilöauton tuhoutuminen omistajan kannalta: a) Auton merkitys omistajalle? b) Mitä pitäisi korvata ja miten? c) Miten 2 kohdan ehdotuksenne sopii yhteen täyden korvauksen periaatteen ja rikastumiskiellon kanssa? 92

ESINEVAHINKO (VahL 5:5) esine = sekä irtaimet (myös kotieläimet) että kiinteät esineet, myös koneet, laitteet ja niiden osat täyden korvauksen periaate korvataan koko vahinko eli saatetaan vahingonkärsijä siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ilman vahinkoa rikastumiskielto (eduntasoitus) vahingon kärsinyt ei saa saada hyötyä vahingosta eli tulla parempaan taloudelliseen asemaan kuin ennen vahinkoa 93

Esinevahinko (2) korvataan esineen korjauskustannukset, muut kulut, arvonalennus, tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo, tulojen ja elatuksen vähentyminen esineen lisäksi siis korvausta välillisistä vahingoista, esim. esineen käyttömahdollisuuden estymisen aiheuttamasta tulon menetyksestä korjaaminen vahingonkärsijällä vahingonrajoittamisvelvollisuus eli aiheettomia kustannuksia tulee välttää jos esine tulee vahinkotapahtumaa edeltänyttä tilaa parempaan kuntoon, hyöty yleensä vähennetään 94

Esinevahinko (3) tuhoutuneen tai hukatun esineen arvon määrääminen jälleenhankinta-arvo (uudelleenhankinta-arvo, uusarvo): uuden, vastaavan esineen hankkimiseksi tarvittava summa vanha omaisuus korvautuu uudella (käyttämätön, modernimpi) => vastoin rikastumiskieltoa uuden osan liittäminen vanhaan kohteeseen, osan käyttöiällä ei merkitystä päivänarvo: jälleenhankinta-arvo, josta tehdään mm. ikä-, käyttö-, käyttökelpoisuusvähennys 95

Esinevahinko (4) käypä arvo, (edelleen)myyntiarvo: summa, jonka esineen myynnistä olisi saanut juuri ennen vahinkoa vastaa esineen varallisuusarvoa omistajalle soveltuu, jos kyse myytävästä esineestä jos kyse käytetystä esineestä, ei yleensä riitä vastaavan esineen hankkimiseen pääsääntö: jälleenhankinta-arvoa; ellei tällaista kyetä määrittämään esimerkiksi objektin yksilöllisyyden vuoksi, kysymykseen tulee lähinnä esineen iän, kunnon ym. seikat huomioon ottava käypä arvo 96

Esinevahinko (5) KKO 1990:78: Kyse muuntajan vaurioitumisen korvaamisesta: 30 vuotta käytetty 50 kw:n muuntaja korvattiin 100 kw:n muuntajalla. Uuden muuntajan hinta 11.300 mk, korvattiin vanhan muuntajan menettämisen mukaan arvioituna 5.000 mk sekä uuden muuntajan asentaminen (19.960 mk). 97

PUHDAS VARALLISUUS- VAHINKO (VahL 5:1) taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä (samalle henkilölle aiheutuneeseen) henkilö- tai esinevahinkoon sopimusperusteinen vastuu: tyypillistä, korvataan deliktivastuu: pelkkä tuottamusperuste voisi johtaa liialliseen vastuuseen (esim. liikekilpailu ja julkinen arvostelu sallittua vahingoittamista ) => korvaamista rajoitettu 98

Puhdas varallisuusvahinko (2) 1) vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla syyntakeettomuus tai rikoksen vanhentuminen eivät estä vastuuta dekriminalisointi poistaa korvausvastuun (KKO 1993:15) 2) vahinko aiheutettu julkista valtaa käytettäessä julkinen valta viranomainen tunnusmerkistön tulkinta laajahkoa (esim. työvoimaviranomaisen antama neuvonta KKO 1989:50, rekisteriasiakirjojen antaminen KKO 1993:15) 99

KKO 1989:50 Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa työvoimaneuvojan virkatehtävistä. Tietojen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen katsottiin, että työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen virheellisyydestä aiheutunut vahinko. 100

KKO 2009:24 Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimistosihteeri oli, saatuaan ulkomaalaisvirastosta tiedon, jonka mukaan työ- ja oleskelulupia hakeneet venäläiset vuokratyöntekijät eivät tarvitsisi erikseen lupia Espanjassa työskentelyä varten, ilmoittanut tiedon edelleen yhtiön toimitusjohtajalle. Korkein oikeus katsoo, ettei neuvon antamista tällaisissa olosuhteissa ole perusteltua rinnastaa työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan hallintopäätökseen. 101

Puhdas varallisuusvahinko (3) 3) korvaamiseen on erittäin painavia syitä lisättiin eduskuntavaiheessa => ei juuri esityöaineistoa etenkin aiheuttamisteon hyvän tavan vastaisuus (KKO 1991:79, KKO 1997:181, vrt. KKO 1991:32) muita mahdollisia perusteita esimerkiksi oikeussuhteen sopimuksenkaltaisuus ja vahingonaiheuttajan erityinen luottamusasema 102

KKO 2009:24 Pääkonsulaatin toimistosihteerin, joka oli välittänyt yhtiölle virheellisen neuvon Suomeen myönnettyjen työlupien merkityksestä Espanjassa työskentelyn kannalta, ei katsottu käyttäneen julkista valtaa. Virheellisen neuvon välittäessään toimistosihteeri oli menetellyt huolimattomasti. Koska erittäin painavia syitä ei ollut, yhtiön vaatimus niin sanotun puhtaan varallisuusvahingon korvaamisesta hylättiin. 103

Puhdas varallisuusvahinko (4) voi aiheutua myös kolmannelle: henkilöön tai esineeseen kohdistuva ensivahinko aiheuttaa taloudellisen vahingon (seurausvahingon) kolmannelle vallitseva käsitys suhtautunut torjuvasti vahinkolajin korvauskelpoisuuteen => kolmas ei enää loukatun normin suojatarkoituksen piirissä eikä oikeutettu korvaukseen lakiin perustuvia korvaustilanteita: VahL 5:2d (vahingonkärsijän hoitaminen), 5:4a-b (kärsimys, oma henkilövahinko) 104

VAHINGON ILMENEMISAIKA korvausvaatimus voidaan hylätä ennenaikaisena, jos vahinko ei vielä ole ilmennyt tai sen laajuus selvinnyt saman vahinkotapahtuman johdosta aiheutuvat vahingot voivat ilmetä eri aikoina korvausta ei useinkaan määrätä tuomitsemispäivän jälkeiseen aikaan kohdistuvista menetyksistä, jos niiden aiheutuminen epävarmaa, esim. mahdollisesti tarvittava leikkaus tulon menetys ajalta, jolta työkyvyttömyys epävarma ennenaikaisena hylätty korvausvaatimus voidaan esittää myöhemmin, vahingon realisoituessa 105

6. KORVAUKSEN MÄÄRÄÄ ALENTAVAT SEIKAT 106

Vahingonkärsijän myötävaikutus (VahL 6:1) vahingonkärsijän puolella olevaa tuottamusta myötävaikutusarvioinnissa otettava huomioon olosuhteet; esim. tilanteen äkillisyys lieventää tuottamusarvostelua vahingon aiheutumiseen vaikuttaminen jokaisen on suojattava etuuksiaan normaalilla huolellisuudella normaalia suurempi riski, mutta ei vaikuta käyttäytymiseen saatujen ohjeiden laiminlyönti varoitusten laiminlyönti 107

TEHTÄVÄ Vahingonkärsijä pyöräili polkupyörällä, jossa oli nastarenkaat. Vahingon tapahtuma-aikaan oli öisin pakkasta ja päivisin muutamia lämpöasteita. Tällaisissa olosuhteissa kulkureiteille muodostuu helposti jäisiä kohtia. Vahinkopäivän aamuna oli lisäksi satanut muutama sentti lunta, minkä vuoksi mahdolliset jäiset kohdat eivät näkyneet. Onko oikeutta vahingonkorvaukseen? 108

VKL 660/04 Vahinkotapahtuman ajankohta ja vahinkoa edeltäneen ajan säätila huomioon ottaen vahingonkärsijän olisi pitänyt ymmärtää, että vastasataneen lumen alla voi olla liukkaita kohtia. Tämän vuoksi voidaan katsoa, että vahingonkärsijä on tietoisesti antautunut vaaraan lähtiessään pyöräilemään tällaisissa olosuhteissa. Hänen voidaan katsoa omalla toiminnallaan myötävaikuttaneen vahingon syntyyn. Koska hän on kuitenkin pyrkinyt minimoimaan vahinkoriskiä käyttämällä pyörässään nastarenkaita, lautakunta katsoo, ettei korvausta tule sovitella enemmällä kuin yhdellä viidesosalla. 109

TEHTÄVÄ Vahingonkärsijä oli asiakkaana myymälässä. Hänen ollessaan jauhamassa kahvia kahvimyllyllä, jolla asiakkaat saivat itse jauhaa ostamansa kahvin, myllyn ulostuloputki meni tukkoon. Hän yritti avata tukkeumaa sormella, jolloin myllyn terät silpoivat hänen oikean keskisormensa. Kahvimyllyjen lähettyvillä oli ollut 3 selvästi erottuvaa kylttiä, joissa oli varoitettu asiakkaita laittamasta sormiaan kahvimyllyn ulostulosuppiloon. Onko oikeutta korvaukseen? 110

VKL 730/95 Ltk katsoo, että asiakkaan käyttäessä myymälässä laitetta, joka ei ole hänelle entuudestaan tuttu, hänen tulisi perehtyä käyttöohjeisiin. Myymälä on tehokkaasti varoittanut asiakkaita kahvimyllyn käyttöön liittyvistä vaaroista, eikä se ole vahingonkorvausvastuussa siitä, että asiakas ei lue varoituksia. Tämän vuoksi ltk katsoo, että myymälä ei ole korvausvastuussa lausunnonpyytäjälle aiheutuneesta henkilövahingosta. 111

Vahingonkärsijän myötävaikutus (2) vahingon rajoittaminen hoitoon hakeutuminen uudelleenkouluttautuminen vahingoittuneen esineen korjauttaminen jne. vahingonkärsijällä ei ole varaa rajoittamiseen => laiminlyönti ei ehkä vaikuta nopeita / pitkäaikaisia toimia 112

Vahingonkärsijän myötävaikutus (3) korvausvelvollisuutta voidaan supistaa; usein alennus määräosin, esim. 1/3:lla, 1/2:lla jos selvästi erotettava osa vahingosta seurausta vahingonkärsijän menettelystä, se jää korvaamatta vahinkolaji voi vaikuttaa: henkilövahinkokorvauksen alentamiseen suhtaudutaan pidättyvämmin vrt. vakuutukset: vakuutustapahtuman aiheuttaminen, suojeluohjeiden ja pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti 113

Tietoinen riskinotto vaikuttaa eräissä tapauksissa vastuuseen alentaa vastuuta sulkee vastuun pois ilmenee esimerkiksi urheilussa ja tulee esille lähinnä tuottamusarvioinnin kautta vahinkoseuraamukseen suostuminen poistaa vastuun kokonaan kuolemaan tai vakavaan ruumiinvammaan ei voi pätevästi suostua 114

KKO 2001:58 Eräät yhtiöt olivat tuoneet maahan, valmistaneet ja markkinoineet savukkeita, joita A oli polttanut vuosina 1941-1986. A:lla oli 1980-luvulla todettu kurkunpään syöpä ja muita sairauksia, jotka hänen mukaansa olivat aiheutuneet tupakoinnista. - - - A on koko sen 45 vuoden ajan, jonka hän on tupakoinut, ollut tietoinen tupakoinnin terveydelle aiheuttamasta vaarasta. Se, että A olisi jatkanut polttamistaan Oy Rettig Ab:n mainosten vuoksi ja niiden perusteella tupakan vaarattomuuteen luottaen, ei ole näissä olosuhteissa uskottavaa. Tupakoidessaan A on ottanut tietoisen riskin siitä, että tupakoinnista voi mahdollisesti aiheutua vakavia vaaroja hänen terveydelleen. A:n sairastumista ei siten voida pitää Oy Rettig Ab:n mainosten seurauksena. 115

Korvauksen sovittelu (VahL 2:1.2) jos korvausvelvollisuus kohtuuton ottaen huomioon vahingonaiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet; jos vahinko aiheutettu tahallisesti, täysi korvaus, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta korvausvelvollisen taloudellinen asema: varallisuus ja tulot, (tulevat) ansiomahdollisuudet (KKO 1999:41, tekn. yo), elatusvelvollisuudet ym. vahingonkärsijän korvaustarve tuottamuksen laatu taloudellisen edun tavoittelu osapuolilla ei tavanomaisia vakuutuksia 116

KKO 1998:149 A oli erehdyttänyt Kelan maksamaan itselleen aiheettomia matkakorvauksia 80.000 mk. Vaikeista taloudellisista ja muista olosuhteista (työttömyys; neljä lasta, joista kaksi sairaita; varat käytetty välttämättömiin elinkustannuksiin) huolimatta tuomittiin täysi korvaus. 117

KKO 1999:41 A oli tahallaan kaatanut B:n maahan niin, että tämän nilkasta oli murtunut luu. A tuomittiin pahoinpitelystä rangaistukseen. : Vuonna 1975 syntynyt A opiskelee teknillisessä korkeakoulussa. Vaikka hänellä tällä hetkellä opiskelun ollessa vielä kesken ei olekaan sanottavasti tuloja eikä omaisuutta, hänellä on koulutuksensa perusteella todennäköisesti hyvät mahdollisuudet sijoittua vakituisesti työelämään kohtuullisen lyhyen ajan kuluessa, jolloin hänen taloudellinen asemansa paranee nykyisestä. B:n kärsimien vahinkojen kokonaismäärä on 34 124,49 markkaa. Täysimääräisen korvauksen suorittaminen korkoineenkaan ei siten A:n tämänhetkisestä heikosta maksukyvystä huolimatta muodostu hänelle kohtuuttoman raskaaksi. 118

7. ERITYISSÄÄNTELYN KOHTEENA OLEVAT VAHINGONAIHEUTTAJAT 119

Erityisryhmiä alaikäinen (VahL 2:2) mielisairas, vajaamielinen, sieluntoiminnaltaan häiriintynyt (VahL 2:3) työnantaja ja julkisyhteisö (3 luku) työntekijä ja virkamies (4 luku) 120

Alaikäiset ja mieleltään häiriintyneet vastuu kohtuulliseen korvaukseen rajoittuvaa eikä täyden korvauksen periaatteen mukaista täysi korvaus + kohtuullistaminen täysi korvauskin mahdollinen kompensaatiovaikutus alhainen, korvausvastuulla paljolti preventiivisiä ja yhteiskuntamoraalia ylläpitäviä tehtäviä vahingonkärsijän kannalta siis merkityksellistä, kuka vahingon aiheuttaja on 121

Alaikäiset (VahL 2:2) alle 18-vuotiaan korvausvastuun mitoittamisessa otetaan huomioon ikä ja kehitystaso teon laatu vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot muut olosuhteet korvausvastuulla ei kiinteää alaikärajaa esim. 7-vuotiaita velvoitettu korvaukseen (KKO 1984 II 93: 250.000 markan vahingosta 20.000 mk) 122

Alaikäiset (2) 15-vuotta täyttäneiden rikosperusteinen korvausvastuu usein täysimääräistä (KKO 1983 II 26, KKO 1991:73) nuorempien vastuu yleensä soviteltua hyvinkin moitittavissa teoissa (KKO 1996:117: 13-vuotiaan tahallisesti aiheuttama tulipalo) vastaavat korvauksesta omalla varallisuudellaan, myös tulevalla vanhemmilla ei ole velvollisuutta maksaa lastensa vahingonkorvauksia 123

KKO 1991:73 Alle 15-vuotias B oli sytyttänyt rakennuksen vieressä olleet jätesäiliöt palamaan seurauksin, että tuli oli levinnyt rakennukseen. B:n seurassa ollut 15-vuotias A ei ollut osallistunut sytyttämiseen, mutta oli kuitenkin osoittanut suhtautuvansa B:n menettelyyn hyväksyvästi. A:n, jonka oli tullut käsittää tulen leviämisen mahdollisuus, katsottiin menettelyllään myötävaikuttaneen rakennuksen vahingoittumiseen ja hänet velvoitettiin maksamaan vahingonkorvausta. 124

TEHTÄVÄ A ja B, jotka olivat 12-vuotiaita, olivat kaataneet maahan tulenarkaa ainetta, jonka A oli sytyttänyt tuleen. B oli A:n kehotuksesta pannut tuleen ainetta sisältäneen muoviastian. Astian lehahdettua tuleen B oli pelästyneenä potkaissut sitä, ja se oli osunut lähellä olleeseen 8-vuotiaaseen C:hen, jolle oli aiheutunut vaikeita palovammoja. 125

Alaikäiset (3) lapsen vanhemmat korvausvastuussa vain oman tuottamuksensa perusteella valvontatuottamus KKO 1983 II 41: vht eivät valvoneet, ettei 7-vuotias pääse yksin heittämään tikkaa KKO 1981 II 124: vht laiminlyöneet puuttua 16-vuotiaan pienoiskiväärin käyttöön kasvatustuottamus KKO 1981 II 170: isä sanonut 9-vuotiaalle pojalleen, että tämä saa heti lyödä takaisin, jos joku tarttuu kiinni valvontavastuussa myös muu lasta valvova 126

Mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3) mielisairaat, vajaamieliset ja sieluntoiminnaltaan häiriintyneet vähäiset poikkeamat normaalista eivät vaikuta ei: itse aiheutetut häiriötilat (esim. humala) kohtuulliseksi harkittu määrä, jossa otetaan huomioon henkilön tila; ymmärryskyvyn taso keskeinen lähtökohta teon laatu vahingon aiheuttajan ja kärsijän varallisuusolot muut olosuhteet rikosoikeudellisesti syyntakeeton voi joutua korvausvastuuseen 127

KKO 1995:125 Vastaaja, joka oli 29-vuotias ja jonka älyllinen toimintataso synnynnäisestä kromosomihäiriöstä (Downin oireyhtymä) johtuen vastasi 6-7-vuotiaan tasoa, oli pannut palavan savukkeen roskalaatikkoon. Roskat olivat syttyneet tuleen seurauksin, että myös vieressä ollut kioskirakennus oli palanut. Vastaajan, joka oli vajaata vuotta aikaisemmin sytyttänyt roskalaatikon tuleen ja muulloinkin uhkaillut roskalaatikkojen polttamisella, katsottiin aiheuttaneen tulipalon ja siitä seuranneet vahingot VakSL 25.1 :ssä (132/33) tarkoitetulla törkeällä huolimattomuudella. 128

Työnantajan isännänvastuu (VahL 3:1) työnantaja vastaa ulkopuolista kohtaan vahingosta, jonka työntekijä aiheuttaa tuottamuksella työssään työssä-kriteerin tulkinta suhteellisen laajaa: työaikana aiheutetut vahingot, joiden kohdalla työntekijän toiminta ei olennaisesti poikennut työnkuvasta isännänvastuun ulkopuolella selvästi työhön liittymättömät teot (esim. asiakkaan pahoinpiteleminen) 129

Työnantajan isännänvastuu (2) korvauksen edellytyksenä työntekijän tuottamus, työnantajan tuottamusta ei vaadita anonyymi tuottamus riittää eli vahingon aiheuttanutta työntekijää ei tarvitse yksilöidä käsittää tahallisiakin vahinkoja, jos näiden riski ko. työlle tyypillinen (portsarin voimankäyttö) työnantaja voi vastata myös oman tuottamuksensa perusteella (esim. työntekijöiden puutteellinen opastaminen tai valvonta) 130

Työnantajan isännänvastuu (3) työnantajan vastuun sovittelu VahL 3:6: korvausvelvollisuuden ilmeinen kohtuuttomuus, vrt. VahL 2:1.2 vastaava vastuu koskee valtiota, kuntaa ja muuta julkista yhteisöä tai laitosta, kun kyse ei julkisen vallan käyttämisestä (VahL 3:1.2) 131

Työntekijän korvausvastuu työntekijän työssään aiheuttamat vahingot vastuu rajoitettua (VahL 4 luku) ja toissijaista (työnantajan isännänvastuu), kun kyse vahingosta ulkopuoliselle työnantajalle (välitön vahinko tai regressi) VahL 4 luku ei koske työnantajan sopijapuolelle aiheutettua vahinkoa vastuu käytännössä korkeintaan hyvin rajoitettua työntekijän vastuu vahingonkärsijälle tuleva korvaus 132

Työntekijän korvausvastuu (2) lievä huolimattomuus => ei korvausvastuuta tahallisuus => täysi korvaus, ellei erityistä syytä alentaa tavallinen tai törkeä huolimattomuus => kohtuulliseen määrään rajoitettu vastuu, arviointiperusteina: vahingon suuruus teon laatu vahingon aiheuttajan asema vahingon kärsineen tarve muut olosuhteet 133

Työntekijän korvausvastuu (3) tuottamusarvioinnin mittapuu korkeampi kuin alaikäisillä ja psyykkisesti häiriintyneillä erityisasiantuntijalle sangen suuretkin vaatimukset kanavointisääntö: työntekijän vastuu toissijaista työnantajan vastuuseen nähden, ja korvaus voidaan periä vain siltä osin kuin sitä ei voida saada työnantajalta (työnantajan maksukyvyttömyys / toiminnan lopettaminen) ei vastuun toissijaisuutta, jos työntekijä aiheuttanut vahingon tahallaan => korvaus suoraan työntekijältä 134

Työntekijän korvausvastuu (4) edellä esitetyt työntekijän vastuuperiaatteet koskevat myös virkamiehiä asevelvollisia (eräin poikkeuksin) oppi-, hoito- tai rangaistuslaitoksissa työtä suorittavia 135

JULKISYHTEISÖN KORVAUSVASTUU tuottamusvastuuta, joka VahL:ssa erityissääntelyn kohteena julkisyhteisön vastuu voi syntyä julkisen vallan käytöstä, jota VahL:n erityissäännökset (ja seuraava esitys) koskevat muusta tosiasiallisesta tai yksityisoikeudellisesta toiminnasta => normaali VahL:n mukainen vastuu 136

Julkisen vallan käyttö julkisyhteisö, kun käyttää julkista valtaa myös ei-julkisyhteisö, jolle on uskottu julkisen vallan käyttötehtäviä, kun käyttää tätä valtaa, esimerkiksi Helsingin yliopisto, Suomen Asianajajaliitto, Keskuskauppakamari, työeläkevakuutusyhtiö kansalaisten oikeuksiin välittömästi vaikuttavat päätökset nykyisin myös esim. neuvontapalveluja 137

Julkisen vallan käyttö (2) kuluttajavalituslautakunnan ratkaisusuosituksen julkaiseminen (KKO 1995:111) rakennusluvasta päättäminen (KKO 1998:9) päivähoitolain mukaisen hoitopaikan järjestämisvelvollisuuden täyttäminen (KKO 2001:93) 138

KKO 1995:111 Kuluttajavalituslautakunta julkaisi sen ratkaisusuosituksen noudattamatta jättäneen elinkeinonharjoittajan nimen tiedotteessaan. Pelkän nimen ja myydyn tuotteen julkistamisella ei ollut kuluttajavalituslautakunnasta annetun asetuksen 14 :ssä tarkoitettua merkitystä kuluttajille ja elinkeinonharjoittajille. Lautakunnan, joka antaessaan ratkaisusuosituksen ja julkistaessaan elinkeinonharjoittajan nimen käytti julkista valtaa, ei katsottu noudattaneen tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia. Valtio velvoitettiin korvaamaan elinkeinonharjoittajalle julkistamisesta johtunut liikevaihdon vähentymisestä aiheutunut vahinko. 139

Standardisäännös (VahL 3:2.2) korvausvelvollisuus syntyy vain, milloin toimen tai tehtävän suorittamiselle sen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen kohtuudella asetettavia vaatimuksia ei ole noudatettu merkitys hieman kiistanalainen viittaa lievennettyyn tuottamusarviointiin joskus yhdistetty myös normin suojatarkoitukseen poistamista ehdotettu kaavaillun VahL:n uudistamisen yhteydessä 140

KKO 2001:93 Kunta oli lasten päivähoidosta annetun lain 11 a :n 1 momentin (630/1991) mukaan velvollinen huolehtimaan siitä, että alle kouluikäisen lapsen vanhemmat saivat lapselleen kunnan järjestämän päivähoitopaikan. Tämän velvollisuutensa laiminlyönyt kunta velvoitettiin suorittamaan lapsen vanhemmalle vahingonkorvausta. Kunnan vastuuta ei rajoittanut vahingonkorvauslain 3 luvun 2 :n 2 momentin säännös. 141

KKO 2005:66 Poliisin laiminlyötyä suorittaa esitutkinnan kohtuullisessa ajassa A joutui olemaan huumaantuneena ajamista koskevan epäilyn perusteella poliisimiehen määräämässä väliaikaisessa ajokiellossa lähes neljä vuotta. Valtio velvoitettiin korvaamaan A:lle ajo-oikeuden menetyksestä aiheutunut taloudelliseksi vahingoksi katsottu haitta. 142

Muutoksenhakuvaatimus (VahL 3:4) muutoksenhaun ensisijaisuus: jos valtion tai kunnan viranomaisen virheellisen menettelyn vuoksi vahinkoa kärsinyt jättänyt pätevättä syyttä hakematta muutosta, ei oikeutta korvaukseen vahingosta siltä osin kuin vahinko olisi voitu välttää muutoksenhaulla mikä on pätevä syy? vahingonkärsijän henkilö, taloudellisen intressin suuruus, juridisten ongelmien vaikeusaste, lisävahingon aiheutuminen ylimääräisten muutoksenhakukeinojen asema? yleensä ei voida vaatia käyttämään 143

Lisärajoitus (VahL 3:5) eräissä tapauksissa vahingonkorvauskanteen tutkimisen edellytyksenä, että viranomaisen päätöstä muutettu tai se kumottu tai virheen tehnyt todettu syylliseksi virkarikokseen tai velvoitettu korvaamaan vahinko tulee sovellettavaksi, kun kyseessä valtioneuvoston tai ministeriön päätös tuomioistuimen tai tuomarin päätös jos hallintoviranomaisen päätökseen haettu muutosta VN:lta, KHO:lta tai virkaylioikeudelta, ei korvausta, jos päätös jätetty pysyväksi 144

8. NÄYTTÖKYSYMYKSET 145

Todistustaakka OK 17:1: Riita-asiassa kantajan tulee näyttää toteen ne seikat, jotka tukevat kannetta. Jos vastaaja edukseen tuo esiin jonkin seikan, on hänenkin vahvistettava se todisteilla. OK 17:2: Oikeuden tulee, harkittuaan huolellisesti kaikkia esiin tulleita seikkoja, päättää, mitä asiassa on pidettävä totena. 146

Todistustaakka (2) vahingonkärsijän näytettävä vahinko ja sen määrä vahingon aiheuttaja syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan/laiminlyönnin ja vahingon välillä korvausvelvollisuuden peruste vahingonaiheuttaja näyttää jokin syy, jonka vuoksi korvausvelvollisuutta ei (ainakaan täysimääräisenä) kuitenkaan ole 147

Todistustaakka (3) korostunut huolellisuusvelvollisuus vahingonaiheuttaja näyttää tehneensä kaiken voitavansa ankara vastuu lähtökohtana korvausvelvollisuus => vahingonaiheuttaja osoittaa, että on jokin korvausvelvollisuuden poistava peruste 148

9. KORVAUSOIKEUDEN VANHENTUMINEN 149

Korvausoikeuden vanhentuminen VanhL 7 :n mukaan vanhentumisaika 3 vuotta sopimusrikkomukseen perustuvassa hyvityksessä siitä, kun ostaja tms. havainnut virheen sopimuksen täyttämisessä tai se olisi pitänyt havaita sopimuksenulkoisessa vastuussa siitä, kun vahingonkärsijä on saanut tietää vahingosta ja siitä vastuussa olevasta 150

Korvausoikeuden vanhentuminen (2) deliktivastuun vanhentuminen siis 3 vuodessa siitä, kun vahingonkärsijän on pitänyt saada tieto vahingosta ja vastuussa olevasta sisältää tietynasteisen selonottovelvollisuuden se, ettei tunne lain sisältöä, ei estä vanhentumista vanhentumisaika alkaa, vaikka korvauksen määrä ei olisi vielä lopullisesti täsmentynyt 151

KKO 1991:18 A oli vuonna 1970 aiheuttanut B:lle vamman ampumaaseen huolimattomalla käsittelyllä. Vuonna 1976 B:llä todettiin tuohon vamman yhteydessä ollut valtimon tukkeutuminen. Tästä tukkeutumasta aiheutuneiden hoitokustannusten sekä kivun ja säryn korvauksen vanhentuminen alkoi vasta vuodesta 1976. 152

VKL 123/89 Vahingonkärsijä oli vuonna 1967 saanut leikkinuolen silmäänsä. Tuolloin oli todettu, että silmään saattaa iän myötä tulla harmaakaihi. Kun vahingonkärsijän silmässä vuonna 1989 oli todettu mykiömuutoksia, hänen katsottiin vasta tuolloin saaneen tietoonsa saamisoikeutensa näiltä osin ja korvaussaatavan vanhentuminen luettiin tästä ajankohdasta. 153

Korvausoikeuden vanhentuminen (3) lisäksi täydentävä 10 vuoden vanhentumisaika (VanhL 7.2 ): vanhentuminen on katkaistava ennen kuin on kulunut 10 vuotta vahinkoon johtaneesta tapahtumasta säännöllä merkitystä myöhäisvahinkojen kohdalla ei koske henkilö- ja ympäristövahinkoja 154

VAKUUTUSSOPIMUS- OIKEUS

10. JOHDANTO 156

Mikä on vakuutus? yksittäinen vakuutussopimus: vakuutuksenantaja ottaa vakuutusmaksua vastaan tietyn riskin kantaakseen vakuutustoiminnan idea: vahinkoriskin jakaminen samankaltaiselle vaaralle alttiina olevien kesken vakuutuskorvaus vain niille, joita vahinko kohtaa eri sopimusten, vakuutuksenottajien, vakuutettujen ja korvaukseen oikeutettujen välinen kohtalonyhteys vakuutus = sopimus, tuote vain vakuutusyritys voi myydä omaan lukuunsa 157

Vakuutusten jaotteluja vapaaehtoinen ottaminen perustuu vapaaehtoisuuteen sisältö sovittavissa vakuutussopimuslain rajoissa vakuutussopimuslaki säätelee pakollinen: pakko ottaa vastakohta: vapaaehtoinen vakuutussopimuslaki koskee, jos ei myös lakisääteinen lakisääteinen: sisältö lailla säännelty vastakohta: vapaaehtoinen yleensä myös pakollinen 158

Vakuutusten erilaiset käyttömahdollisuudet 1. Riskiturva halutaan turvaa siltä varalta, että jotakin eitoivottavaa sattuu vakuutus otetaan vahingon kärsimisen varalta vahingon aiheuttamisen varalta (vastuuvakuutus) vakuutuskorvauksena maksetaan kuluja vastaava korvaus kiinteä korvaussumma (summavakuutus) 159

Vakuutusten erilaiset käyttömahdollisuudet (2) 2. Säästäminen, sijoittaminen vakuutustapahtuma voi olla toivottu henkivakuutuksista elämänvaravakuutukset: vakuutustapahtumana vakuutetun elossaolo tiettynä hetkenä vakuutuskorvaus kertakorvauksena eläkevakuutukset (+ kuolemanvaravakuutus) vakuutuskorvaus useampana eränä 160

Vakuutusten erilaiset käyttömahdollisuudet (3) kapitalisaatiosopimus (VSL 4 a ) talletuksen kaltaisia ei vakuutettua => määräaikaisia voi olla osaksi sijoitussidonnainen 3. Omaisuusjärjestelyt lahjoittaminen (mikä tahansa vakuutus) kuolemaan liittyvät järjestelyt testamentin vaihtoehtona (henkivakuutus) 161

Suomen vakuutusmarkkinat aikaisemmin kaikilla yhtiöillä samat ehdot ja hinnat nykyisin yhtiökohtaiset tuotteet ja hinnat markkinoilla myös ulkomaisten yhtiöiden tuotteita, jotka voivat poiketa selvästi kotimaisista vakuutuksia myyvät vakuutuksenantajien lisäksi erilaiset asiamiehet (pankit, kodinkoneliikkeet, optikkoliikkeet jne.) sijoitustuotteina vakuutuksen kilpailevat muiden sijoitusvaihtoehtojen kanssa 162

VAKUUTUSSOPIMUSLAKI (543/1994, VSL) tavoite: vakuutuksenottajapuolen suojaaminen lähtökohtana vakuutusturvan sisältöä koskeva sopimusvapaus keskeisessä asemassa eri henkilötahojen velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset suurin muutos L 426/2010, voimaan 1.11.2010 vanha VSL (132/1933) perustui pohjoismaiseen yhteistyöhön vakuutussopimuslainsäädäntöä ei ole harmonisoitu EU:ssa; tekeillä Principles of European Insurance Contract Law (PEICL) 163

Soveltamisala (1 ) muu vakuutus kuin lakisääteinen => lakisääteisillä omat säännökset poikkeuksena liikenne, potilas ja ympäristö, ellei ao. laeissa säädetä toisin => sekä erityislaki että VSL ei: jälleenvakuutus osaksi eri säännöksiä erilaisille vakuutuksille (usein henkilö/vahinko), kuhunkin vakuutuksen osaan sovelletaan ao. säännöksiä (esim. matkavakuutus: matkustaja + matkatavara + vastuu) 164

Keskeisiä käsitteitä (2 ) henkilövakuutus: kohteena luonnollinen henkilö (esim. henki, eläke, tapaturma) vahinkovakuutus: esinevahingon, vahingonkorvausvelvollisuuden (vastuuvakuutus) tai muun varallisuusvahingon aiheuttaman menetyksen korvaamiseksi otettu vakuutus vakuutuksenantaja: vakuutussopimuksen osapuoli (yksi tai useampi), aina vakuutusyritys 165

Keskeisiä käsitteitä (2) vakuutuksenottaja vakuutussopimuksen osapuoli (yksi tai useampi) ei välttämättä vakuutettu vakuutettu henkilövakuutus: luonnollinen henkilö, joka on vakuutuksen kohteena vahinkovakuutus: jonka hyväksi vakuutus voimassa ei välttämättä vakuutuksenottaja voi olla useampiakin samassa vakuutuksessa edunsaaja (47 ): vakuutuksenottajan ja vakuutetun sijaan oikeus henkilövakuutuskorvaukseen 166

Vakuutussopimuslain pakottavuus (3 ) vakuutuksenottaja (= sopijapuoli), kun kyseessä 1. kuluttaja (asiantuntemuksestaan riippumatta) 2. muu luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka vakuutuksenantajan sopijapuolena rinnastettavissa kuluttajaan (esim. tmi, kuolinpesä, pienyritys, As.oy, osa yhdistyksistä) muu vakuutettu / vakuutuskorvaukseen oikeutettu kuin vakuutuksenottaja (= kolmas) poikkeukset: luotto-, takausvakuutus; eh:n ottama kuljetusvakuutus tai ilma-alusta koskeva vakuutus 167

Vakuutussopimuslain pakottavuus (2) yksipuolista pakottavuutta ei saa poiketa lailla suojattavien vahingoksi, eduksi kyllä laitonta ehtoa ei voi kompensoida edullisella ehdolla vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet säännelty tyhjentävästi: ei voi olla muita velvoitteita eikä muita/ankarampia sanktioita laiminlyönneille lainvastainen ehto on ao. osalta mitätön tilanteissa, joissa VSL ei ole pakottava sitä sovelletaan, jos muuta ei ole sovittu se toimii tulkinta-apuna 168

Mitä vakuutussopimuslaissa säännellään? lähtökohta: vakuutusten sisältö on sopijapuolten (vakuutuksenantajan) päätettävissä vakuutussopimuksen elinkaari sopimuksen solmiminen vakuutuksenantajan vastuun alkaminen sopimuksen muuttaminen sopimuksen päättyminen vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset (korvaus & sopimuksen jatko) 169

Mitä vakuutussopimuslaissa säännellään? (2) vakuutuksenantajan tiedonantovelvollisuudet ja niiden laiminlyönnin seuraukset korvausmenettely edunsaajamääräys alivakuutus, ylivakuutus, monivakuutus kolmannen henkilön oikeus vahinkovakuutuksessa ryhmävakuutus ulosmittaus, takaisinsaanti konkurssipesään 170

Vakuutuksenantajan vastuun alkaminen (11 ) vakuutussopimus syntyy kuten muutkin sopimukset vakuutuksenantajan vastuu alkaa tarjouksen hyväksymisen antamisesta tai lähettämisestä voidaan yksilöllisesti sopia toisin jos vakuutustapahtuma sattuu ennen, vastuu alkaa kirjallisen vakuutushakemuksen antamisesta tai lähettämisestä, jos on ilmeistä, että vakuutuksenantaja olisi hyväksynyt hakemuksen käteismaksuehto: vakuutuksen laatu tai muu erityinen syy; merkintä vakuutusmaksulaskuun 171

Vakuutuksenantajan velvollisuudet päävelvollisuus: riskin kantaminen ja korvausten asianmukainen maksaminen myös auttaminen vahingonselvittelyssä tiedonantovelvollisuus ennen sopimuksen tekemistä (5 ) sopimussuhteen aikana (7 ja 8 ) ei velvollisuutta myöntää vakuutusta (hyvä vakuutustapa; VSL 6 a ), vrt. peruspankkipalvelut 172

Vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet päävelvollisuus: vakuutusmaksun maksaminen vakuutuksenottaja tiedonantovelvollisuus vakuutusta otettaessa (22 24 ) vakuutuksenottaja, vakuutettu vaaran lisääntymisestä ilmoittaminen (26 27 ) vakuutuksenottaja vakuutustapahtuman aiheuttamatta jättäminen (28 30 ) vakuutettu henkilövakuutus: myös korvaukseen oikeutettu 173

Vakuutuksenottajapuolen velvollisuudet (2) suojeluohjeiden noudattaminen (31 ) vain vahinkovakuutus vakuutettu pelastamisvelvollisuus (32 ) vain vahinkovakuutus vakuutettu vahingonselvittelyyn osallistuminen (10 luku) korvauksenhakija samastaminen vahinkovakuutuksissa (33 ) aiheuttaminen, suojeluohjeet, pelastamisvelvollisuus 174

11. VAKUUTUKSENANTAJAN TIEDONANTOVELVOLLISUUS (VSL 5 ja 9 ) 175

Tietojen antamisen tapa tiedot annettava oma-aloitteisesti ei, jos vakuutuksen hakija nimenomaisesti ei halua tai tietojen antaminen tuottaisi kohtuutonta hankaluutta; huom. KSL 6a luku (etämyynti) tiedot voi antaa suullisesti ja/tai kirjallisesti vakuutusehtojen antaminen ei riitä / ole välttämätöntä (6 ) tiedot annettava yhdessä tai useammassa vaiheessa ennen vakuutussopimuksen päättämistä 176

1) Vakuutustarpeen arvioimiseksi tarpeelliset tiedot lähtökohtana asiakkaan omat toiveet ei yleistä vakuutustarvekartoitusta, ei ole kyse vakuutuksenantajan selvittelyvelvollisuudesta käytännössä: vakuutusturvan mahdolliset päällekkäisyydet 177

2) Vakuutuksen valitsemiseksi tarpeelliset tiedot tarkoituksena helpottaa asiakkaan vakuutusvalintaa tarpeellisuus arvioidaan objektiivisesti, ellei tilanne muuta edellytä ei täydelliset vaan riittävät, asiakasta ajatellen laaditut tiedot => pelkät vakuutusehdot eivät riitä ei vain kehumista vaan oikea kokonaiskuva usein tuote-esitteitä ei tarvitse vertailla toisten vakuutuksenantajien tuotteisiin tuotetietojen lisäksi myös ainakin verotus 178

Esimerkkejä annettavista tiedoista vakuutusmuodot myös erityyppiset tuotevaihtoehdot oikea kokonaiskuva eri vaihtoehdoista vakuutusmaksut (eri muodoissaan) vakuutusehdot keskeiset ja olennaiset seikat sekä omat että lakiin perustuvat ehdot vakuutusturvan olennaiset rajoitukset tavalla tai toisella syntyvät rajoitukset 179

Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa sijoitussidonnainen vakuutus: henki- tai eläkevakuutus, kapitalisaatiosopimus vakuutuksenantaja omistaa rahasto-osuuksia tms., joiden arvonkehitykseen vakuutuksen arvo sidotaan riski sekä tuotosta että pääomasta asiakkaalla 5 :n lisäyksen tarkoitus: vakuutuksenottaja kykenee valitsemaan omiin sijoitustavoitteisiinsa sopivat kohteet 180

Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa (2) kiinnitettävä huomiota vakuutukseen mahdollisesti liittyvien sijoituskohteiden valinnan kannalta olennaisiin seikkoihin yleistä: riski tuoton saamatta jäämisestä ja pääoman menettämisestä; sijoituskohteen vaihtomahdollisuus ja aiheutuvat kulut; vertailu perinteiseen tuottotapaan ao. tilanne: sijoitusrahastojen ym. keskeiset erot ottaen erityisesti huomioon niiden vaikutus vakuutuksen tuottoon ja sitä koskeviin riskeihin; maksut ja kulut 181

Tiedonantovelvollisuus sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa (3) otettava erityisesti huomioon vakuutuksen hakijan aikaisempi sijoituskokemus ja sijoittamisen tavoitteet tässä poikkeuksellisesti subjektiivinen arviointi lisäinformaation tarve ei aikaisempaa kokemusta sijoitusvakuutuksista tai sijoitusrahastoista kyky ymmärtää sijoitussidonnaisen vakuutussäästämisen olennaisia piirteitä heikentynyt sijoittamisen tavoitteet (aika, riski) 182

KKO 2011:5 Aviopuolisot ÅB ja LB olivat vuosina 1999 ja 2000 sijoittaneet varojaan Selekta-sijoituksiin. Näiden vakuutussopimusten päättyessä B:n puolisot olivat menettäneet huomattavan osan sijoittamistaan varoista, koska ne osakerahastot, joiden arvonkehitykseen vakuutussäästöt oli sidottu, olivat menettäneet arvoaan. Puolisot väittivät saamiensa tietojen perusteella ymmärtäneensä kyseisen vakuutuksen sijoitussidonnaisuuden tarkoittaneen, ettei sijoitukselle välttämättä kerry tuottoa, mutta he eivät olleet ymmärtäneet, että myös sijoituksen pääomaa voisi menettää. KKO hylkäsi kanteen. 183

Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraus (9 ) vakuutus sitoo sellaisena kuin vakuutuksenottajalla oli tietojen perusteella aihetta käsittää on kuitenkin vakuutus (KKO 2004:40) ei merkitystä sillä, onko ao. vakuutuksia edes olemassa puuttuvat, virheelliset ja harhaanjohtavat tiedot, myös muut kuin 5 :ssä tarkoitetut myös vakuutuksenantajan edustajan antamat tiedot lähtökohtana objektiivinen arviointi ei edellytetä tuottamusta sekä yksittäistapaukset että systeemivirheet 184

KKO 2010:25 Sanna S. oli ottanut sijoitussidonnaisen eläkevakuutuksen. Vakuutusmaksuja tuli maksaa 25 vuoden ajan, ja eläkettä alettaisiin maksaa noin 30 vuoden kuluttua vakuutuksen ottamisesta. Ennen vakuutussopimuksen solmimista Sanna S. oli saanut tuoteselosteen vakuutusehtoineen sekä vakuutusesitteen. Hän oli myös kahdesti tavannut vakuutusyhtiön edustajan. Lisäksi Sanna S:lle oli annettu hänelle henkilökohtaisesti laadittu tarjouslaskelma. Sanna S. katsoi saaneensa vakuutuksesta puutteellisia ja harhaanjohtavia tietoja, joiden vuoksi hän ei ollut saanut oikeaa kuvaa vakuutusyhtiön perimän yhden prosentin hallinnointikulun vaikutuksesta vakuutuksensa tuottoon. Hän vaati, että vakuutussopimuksen oli katsottava olevan voimassa sen sisältöisenä kuin hänellä oli saamansa informaation perusteella ollut aihetta käsittää eli sellaisena, ettei mainittua hallinnointikulua peritä. Vakuutuksenottajan kanne hyväksyttiin kaikissa oikeusasteissa. 185

Tiedonantovelvollisuuden laiminlyönnin seuraus (2) ei peruste vakuutuksen muuttamiselle/irtisanomiselle kyse sopimuksen oikeasta sisällöstä => ei vanhene näyttövelvollisuus lain edellyttämät tiedot annettu: vakuutuksenantaja tiedot virheellisiä tai harhaanjohtavia: korvauksenhakija myös vakuutuksen muutostilanteet (KKO 2004:19) 186

Vakuutuksen voimassa ollessa annetut tiedot (VSL 9.2 ) myös näitä koskee se, että vakuutus voimassa vakuutuksenottajan aiheellisen käsityksen mukaisena kuitenkin lisäedellytys: joiden voidaan katsoa vaikuttaneen vakuutuksenottajan menettelyyn ei koske vakuutustapahtuman jälkeen annettuja tietoja tulevasta korvauksesta vahingonkorvausmahdollisuus, jos aiheutunut vahinkoa 187

Oikeustapausvastaus mikä on oikeudellinen ongelma? mitkä ovat sovellettavat lainkohdat? lainkohdan soveltaminen tapaukseen pohdinta; lopputulos + perustelu ei saa riitauttaa tapauksen faktoja 188

Oikeustapausvastaus (2) tärkeät faktat vihjefaktat: eivät itsessään tärkeitä, mutta antavat välillisesti merkityksellistä tietoa esim.: A asunut jo 70 vuotta samassa talossa => A on iäkäs; A tuntee talon; talo on vanha hämäysfaktat: esim. tietoa, joka toisessa yhteydessä voisi olla merkityksellinen turhat tiedot 189

TEHTÄVÄ Ystävältäsi A:lta varastettiin kamera Lontoossa 1.5.2010. Hän haki korvausta matkavakuutuksestaan, mutta sai kielteisen korvauspäätöksen sen vuoksi, ettei hänen vakuutuksensa ole voimassa yli 3 kuukautta kestävällä matkalla. A kääntyy nyt puoleesi ja kertoo seuraavaa: Syyskuussa 2009 A meni pankkiin noutamaan uutta luottokorttiaan. Samalla pankkivirkailija tiedusteli, ovatko A:n vakuutukset kunnossa. Koska A:lla oli syksyllä tiedossa pari matkaa ja 15.1. 20.5.2010 opiskelijavaihto Lontooseen, hän otti matkavakuutuksen. Koska A:lla oli kiire, hän ei viitsinyt kysyä vakuutuksesta mitään. Pankkivirkailija antoi kuitenkin hänelle kyseistä matkavakuutusta koskevan esitteen ja kehotti tutustumaan siihen huolellisesti. Vasta vakuutussopimuksen tekemisen jälkeen A:lle lähetettiin vakuutusehdot. A ei tosin ole tutustunut vakuutusesitteeseen eikä vakuutusehtoihin, mutta hänen mielestään hänelle olisi ennen vakuutuksen ottamista pitänyt selkeästi suullisesti kertoa, ettei vakuutus ole voimassa yli 3 kuukautta kestävillä matkoilla. Hän ei olisi varmaankaan ottanut vakuutusta, jos olisi tiennyt tästä ehdosta. A ymmärtää kyllä, ettei pankkivirkailijalta voida vaatia samaa osaamista kuin vakuutusvirkailijalta, mutta silti hänen mielestään pankkivirkailija on silti tässä tapauksessa toiminut virheellisesti. 190

12. VAKUUTUKSENOTTAJA- PUOLEN VELVOLLISUUDET 191

Tiedonantovelvollisuus (22 ) vakuutuksenantajan tiedettävä, mitä tietoja tarvitsee saa olla kysymättä; ei voi korvata vakuutusehdoilla vakuutuksenottajan ja vakuutetun velvollisuus vain velvollisuus vastata vakuutuksenantajan kysymyksiin annettava oikeat ja täydelliset vastaukset koskee vain kysymyksiä, joilla voi olla merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta oikaistava ilman aiheetonta viivytystä vakuutuskaudella vääräksi/puutteelliseksi havaitsemansa tieto 192

Vakuutuksenottajapuolen tiedonantovelvollisuus (2) laiminlyönnin seuraukset erilaiset vahinko- (23 ) ja henkilövakuutuksissa (24 ) vilppi: vakuutus ei sido, vakuutuksenantaja saa pitää jo maksetut vakuutusmaksut tahallisuus tai vähäistä suurempi huolimattomuus: vahinko: korvauksen alentaminen tai epääminen; edellyttää syy-yhteyttä henkilö: miten olisi menetelty oikeiden tietojen perusteella voidaan sovitella seuraamuksia, jos johtavat vakuutuksenottajan tai muun korvaukseen oikeutetun kannalta ilmeiseen kohtuuttomuuteen 193

KKO 2002:65 Kysymys siitä, oliko henkilövakuutusta koskevaan hakemukseen liittyneessä terveysselvityksessä esitetty alkoholiongelmaa koskeva kysymys sillä tavoin tulkinnanvarainen, että vakuutettavalla oli oikeus jättää alkoholiongelmansa ilmoittamatta. onko tai onko 5 viimeisen vuoden aikana ollut hoitoa vaatinut alkoholiongelma? 194

TEHTÄVÄ Marko ei maksuhäiriömerkintöjensä takia voinut ostaa autoa osamaksulla, joten hän sopi tuttavansa Riston kanssa, että tämä merkitään auton ostajaksi ja haltijaksi. Myös kaupan yhteydessä tehtyyn autovakuutushakemukseen auton haltijaksi ja vakuutuksenottajaksi merkittiin Risto. Auto oli Markon hallinnassa, ja hän vastasi osamaksuerien ja vakuutusmaksujen suorittamisesta. Auto vaurioitui. Vakuutusyhtiö kieltäytyi korvaamasta, koska Risto oli vakuutushakemuksessa antanut auton haltijasta väärän tiedon ja siten menetellyt vilpillisesti. Markon maksuhäiriöistä tietoisena vakuutusyhtiö ei olisi myöntänyt tälle vakuutusta. 195

Suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuus (31, 34 ) tarkoituksena pienentää riskiä suojeluohje: vakuutussopimuksen määräys laitteesta, menettelytavasta tai muusta järjestelystä, jolla on tarkoitus estää tai rajoittaa vahingon syntymistä; vakuutuskohteen käyttäjän kelpoisuus vakuutetun velvollisuus; vain vahinkovakuutuksissa suojeluohjeen selkeys ja yksityiskohtaisuus: miten pitää toimia; EI: oltava huolellinen klassisena ongelmana suojeluohjeiden suhde vakuutusturvan rajoitusehtoihin: sisältö ratkaisee, ei sanamuoto tai sijainti ehdoissa 196

Suojeluohjeiden noudattamisvelvollisuus (2) laiminlyönti voi johtaa korvauksen alentamiseen tai epäämiseen: 1) 31 : tahallisuus tai lievää suurempi huolimattomuus 2) 34 : edellytetään syy-yhteyttä; huomioidaan tahallisuuden aste tai huolimattomuuden laatu sekä muut olosuhteet vastuuvakuutukset: edellytetään vähintään törkeää huolimattomuutta tai alkoholiehtoa alkoholiehto: vakuutetulle tulevaa korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos hänen alkoholin tai huumausaineen käyttönsä on vaikuttanut vakuutustapahtumaan 197

Pelastamisvelvollisuus (32, 34 ) vakuutetun velvollisuus, vain vahinkovakuutuksissa vasta vakuutustapahtuman sattuessa tai välittömästi uhatessa, vrt. suojeluohjeet vahingon torjumisesta tai rajoittamisesta huolehtiminen kykyjen mukaan, ei korkeita vaatimuksia vakuutuksenantajan ohjeiden noudattaminen, jos mahdollista laiminlyönnin seuraamukset: kuten suojeluohjeet kohtuulliset pelastamiskustannukset korvattava, vaikka vakuutusmäärä ylittyisi (61 ); KKO 2007:23 198

VAKUUTUSTAPAHTUMAN AIHEUTTAMINEN pitäisikö vakuutustapahtuman aiheuttamista koskaan korvata? vakuutustapahtuman tulisi olla osapuolten toiminnasta riippumaton vaikea olla aina täydellisen huolellinen vakuutuksia otetaan juuri siksi, ettei aina voida olla täydellisen huolellisia 199

Vakuutustapahtuman aiheuttaminen / vahinko (30 ) tahallisuus: ei korvausta törkeä huolimattomuus: korvausta voidaan alentaa tai se evätä vakuutuksessa alkoholiehto: korvausta voidaan alentaa tai se evätä, jos alkoholin tai huumausaineen käyttö on vaikuttanut vakuutustapahtumaan ellei alko-ehtoa, päihtymys otetaan huomioon osana tuottamusarviointia vaikuttaa vain aiheuttajan omaan korvaukseen; ks. kuitenkin samastaminen 200

Vakuutustapahtuman aiheuttaminen / henkilö Vakuutetun aiheuttama (28 ) (= itsensä vahingoittaminen) tahallinen aiheuttaminen vakuutuksenantaja vastuusta vapaa poikkeuksena itsemurha henkivakuutuksessa jos vakuutuksenantajan vastuun alkamisesta max.1 vuosi: ei korvata; muuten korvataan törkeä huolimattomuus vain tapaturma- tai sairausvakuutuksessa: alennus kohtuuden mukaan ei saa käyttää alkoholiehtoa 201

TEHTÄVÄ Vuonna 2011 Timo (s. 1955) irtisanottiin työpaikastaan, ja yrityksistään huolimatta hän ei enää työllistynyt. Seuraavana vuonna Timon pitkäaikainen parisuhde päättyi vaimon aloitteesta. Vuonna 2013 Timo otti henkivakuutuksen, jossa edunsaajana on hänen tyttärensä Katja. Heinäkuun viimeisenä päivänä 2014 Timo ajoi aurinkoisena iltana suurella ylinopeudella suoralla tieosuudella ulos tieltä ja törmäsi kallioon. Hän kuoli heti. Tänään Katja vaatii vakuutusyhtiöltä henkivakuutuskorvausta. Esitä juridisesti perusteltu näkemyksesi siitä, onko ja jos, millä edellytyksillä, vakuutusyhtiöllä oikeus evätä haettu vakuutuskorvaus tai alentaa sitä. 202

Vakuutustapahtuman aiheuttaminen / henkilö (2) Vakuutuskorvaukseen oikeutetun aiheuttama (29 ) (= toisen vahingoittaminen) tahallinen aiheuttaminen ei korvausta vakuutustapahtuman aiheuttajalle muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy törkeä huolimattomuus / rikosoikeudellisesti syyntakeeton korvausta aiheuttajalle vain, jos kohtuullista ottaen huomioon olosuhteet, joissa vakuutustapahtuma aiheutettu muita kohtaan korvausvelvollisuus säilyy 203

Alaikäisen aiheuttama vakuutustapahtuma vahinkovakuutus - vakuutettu alle 12-vuotias 12-14-vuotias 15-17-vuotias täysi korvaus (36.1 ) kokonaisharkinta, mm. ikä (34 ) kokonaisharkinta, mm. ikä (34 ) henkilövakuutus - vakuutettu täysi korvaus (36.1 ) kuten aikuinen kuten aikuinen henkivakuutus - itsemurha kuten aikuinen kuten aikuinen kuten aikuinen henkilövakuutus - muu korvauksensaaja (29.2 ) korvaus poikkeuksellisesti: kohtuus + teko-olosuhteet korvaus poikkeuksellisesti: kohtuus + teko-olosuhteet kuten aikuinen 204

SAMASTAMINEN (33 ) periaatteessa lähtökohtana se, että vain omat toimet vaikuttavat oikeuteen saada vakuutuskorvausta samastaminen: jonkun toiminta saa aikaan samat vaikutukset kuin vakuutetun toiminta vain vahinkovakuutuksissa vain vakuutustapahtuman aiheuttaminen, pelastamisvelvollisuuden laiminlyönti, suojeluohjeiden laiminlyönti voi vaikuttaa myös syyttömän vakuutetun korvaukseen 205

Samastaminen (2) 1. joku vakuutetun suostumuksella vastuussa moottorikäyttöisestä tai hinattavasta ajoneuvosta, aluksesta tai ilma-aluksesta 2. vakuutetun omaisuuden yhteisomistus ja yhteinen käyttö 3. yhteisessä taloudessa asuminen ja vakuutetun omaisuuden yhteinen käyttö 4. henkilö, jonka tehtävänä vakuutuksenottajaan olevan työ- tai virkasuhteen perusteella huolehtia suojeluohjeiden noudattamisesta 206

Samastaminen (3) KKO 2001:52 A:n autovakuutuksen ehtojen mukaan korvausta voitiin alentaa tai se evätä, jos vakuutustapahtumaan oli vaikuttanut sellaisen henkilön alkoholin käyttö, joka vakuutetun suostumuksella oli vastuussa vakuutuksen kohteena olevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta. A oli antanut suostumuksensa siihen, että B kuljetti vakuutuksen kohteena ollutta autoa. Suostumuksen antamisen jälkeen B oli A:n tietämättä nauttinut alkoholia ja alkoholin vaikutuksen alaisena kuljettanut autoa sillä seurauksella, että auto oli suistunut tieltä ja vaurioitunut. Vakuutuskorvauksen epäämistä ei ollut pidettävä vakuutussopimuslain 34 :n nojalla perusteettomana vain sen seikan perusteella, että A:lla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa B:n menettelyyn sen jälkeen, kun hän oli luovuttanut auton tämän käyttöön. Pelkästään tällä samalla perusteella korvauksen vakuutussopimuksen ehtoihin perustuvan epäämisen ei katsottu johtavan myöskään kuluttajansuojalain 4 luvun 1 :n 1 momentin nojalla kuluttajan kannalta kohtuuttomuuteen. 207

Samastaminen (4) KKO 2002:89 Vajaavaltaisen A:n omistama ajoneuvo oli vaurioitunut hänen samassa taloudessa asuvan isänsä B:n käyttäessä sitä. Vahinko oli johtunut B:n törkeästä huolimattomuudesta. Vakuutustapahtuman aiheuttamisessa B samastettiin vakuutussopimuslain 33 :n 1 momentin 3 kohdan nojalla vakuutussopimuksen mukaiseen vakuutettuun A. Kysymys myös oikeudenkäyntikuluista. (Ään.) 208

Samastaminen (5) A:n omistama henkilöauto oli vakuutettu vapaaehtoisella autovakuutuksella muun muassa kolarin varalta. Auto oli vaurioitunut A:n pojan B:n ajettua sillä päin pylvästä. A oli ilmiantanut poikansa auton luvattomasta käytöstä, ja B oli tapahtuman johdosta tuomittu sakkorangaistukseen sekä luvattomasta käytöstä että myös törkeästä rattijuopumuksesta ja törkeästä liikenteen vaarantamisesta. B oli törkeästä huolimattomuudesta vaurioittanut kuljettamaansa autoa, jonka omisti hänen isänsä A. A ja B asuivat yhteisessä taloudessa. Kysymys siitä, oliko auto ollut A:n ja B:n yhteisessä käytössä sillä tavoin, että vakuutusyhtiö oli oikeutettu epäämään vakuutuskorvauksen A:lta. KKO: yhteisessä taloudessa asuminen, ei yhteiskäyttöä 209

Yhteenveto vakuutuksenottajapuolen velvoitteista vak.- ottaja vakuutusmaksu x x x vakuutettu tiedonanto x x x x vaaran lisääntyminen x x x x x x x suojeluohjeet x x x hlö vahinko samastaminen eiaiheuttaminen pelastamisvelvollisuus vahingonselvittely x x x x x korvauksen hakija 210

Yhteenveto tuottamusasteiden merkityksestä laiminlyönneissä vilppi tahallisuus törkeä tuott. tavall. tuott. tiedonanto ei sido x x x vaaran lisääntyminen aiheuttaminen x x x - henkilö x/ - -/x - vahinko x x suojeluohjeet x x x pelastamisvelvollisuus vahingonselvittely x x x x lievä tuott. 211

TEHTÄVÄ Opiskelija Juha oli viettänyt tyttöystävänsä Nooran kanssa viikonloppua mökillä, jonka hän omistaa puoleksi yhdessä isosiskonsa Merjan kanssa. Maanantaiyönä mökkinaapurit huomasivat, että pihalla oleva erillinen saunarakennus oli tulessa, ja he hälyttivät palokunnan. Saunarakennus paloi siitä huolimatta kokonaan. Juha ja Noora olivat sunnuntaiiltana juuri ennen kotiinlähtöä grillanneet makkaraa ja nauttineet alkoholia, ja Juha oli kaatanut grillihiilet maahan saunan taakse. Palo oli saanut alkunsa näistä hiilistä. Merja on ottanut palovakuutuksen, joka kattaa sekä mökin että siihen liittyvät rakennukset, muun muassa saunan. Esitä juridisesti perusteltu arviosi mahdollisuuksista saada kyseisestä palovakuutuksesta korvausta palaneesta saunasta. 212

13. VAKUUTUSKORVAUKSEN HAKEMINEN 213

Korvauksen hakijan velvollisuus antaa selvityksiä (69 ) annettava vakuutuksenantajalle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen vakuutuksenantajan vastuun selvittämiseksi ja joita häneltä kohtuudella voidaan vaatia ottaen myös huomioon vakuutuksenantajan mahdollisuudet hankkia selvitys myös epäedullinen selvitys (esim. sairaskertomukset, joista selviää, että on jo aikaisemmin ollut jokin sairaus) ellei toimita selvitystä, vakuutustapahtuman sattuminen voi jäädä epäselväksi => ei korvausta vakuutuskorvaus suoritettava / kielteinen korvauspäätös viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun em. tiedot toimitettu (VSL 70 ) 214

Väärät tiedot vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen (72 ) Jos korvauksen hakija on vakuutustapahtuman jälkeen vilpillisesti antanut vakuutuksenantajalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä vakuutuksenantajan vastuun arvioimisen kannalta, hänen korvaustaan voidaan alentaa tai se voidaan evätä sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista. vakuutuksenantaja saa vedota vain vilppiin VSL pakottava => ei voi asettaa muita velvollisuuksia, joilla seuraamuksia 215

TEHTÄVÄ Korvauksen hakijan on annettava vakuutusyhtiölle sellaiset asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen yhtiön vastuun selvittämiseksi. Tällaisia asiakirjoja ja tietoja ovat esimerkiksi ne, joiden avulla voidaan todeta, onko vakuutustapahtuma sattunut, kuinka suuri vahinko on syntynyt ja kenelle korvaus on suoritettava, kuka on kuljettanut ajoneuvoa ja onko alkoholilla tai muilla huumaavilla aineilla ollut osuutta vakuutustapahtuman syntyyn. Vakuutettu ei saa esim. vahinkopaikalta poistumalla, muulla vahingon selvittelyä välttelevällä toiminnalla tai nauttimalla vahingon jälkeen alkoholia vaikeuttaa tai estää sellaisen seikan selvittämistä, jolla voi olla merkitystä vakuutustapahtumaa ja vakuutuksenantajan vastuuta arvosteltaessa. 216

Vakuutuskorvauksen vanhentuminen (73 ) ei saa vaatia vahinkoilmoitusta määräajassa 1 vuosi siitä, kun korvauksen hakija on saanut tietää vakuutuksen voimassaolosta, vakuutustapahtumasta ja vakuutustapahtumasta aiheutuneesta vahinkoseuraamuksesta joka tapauksessa 10 vuotta vakuutustapahtumasta, henkilö- ja vastuuvakuutuksissa vahinkoseuraamuksen aiheutumisesta korvauksenhakijan edellytetään tuntevan lain ja vakuutuksen vakioehtojen sisällön, joten määräaika ei pitene näiden sisällön selvittämisen vuoksi 217

Vakuutuskorvauksen vanhentuminen (2) jos kuitenkin jokin yksilöllinen ehto ratkaiseva, edellytetään tietoa nimenomaan tästä erityisehdosta vahinkoseuraamus: ensimmäinen seuraamus vanhan vamman paheneminen (esim. uusi leikkaus) uusi vamma (kielteinen) korvauspäätös toisesta järjestelmästä korvaus vanhentunut, kun jompikumpi aika on kulunut; myöhästymisen syyllä ei merkitystä vanhentumisen katkaiseminen: yksilöity korvausvaatimus tai ainakin ilmoitus vakuutustapahtumasta 218

Muutoksenhaku korvauspäätökseen tuomioistuintie: käräjäoikeus => hovioikeus => korkein oikeus suosituksia antavat lautakunnat: kuluttajariitalautakunta: vapaaehtoiset kuluttajavakuutukset, ei kuitenkaan sijoitussidonnaiset; vain kuluttajan aloitteesta Vakuutuslautakunta: vapaaehtoiset vakuutukset; liikennevakuutus vain erityisistä syistä vakuutusoikeus on toimeentuloturva-asioiden erityistuomioistuin eikä se käsittele vapaaehtoisia vakuutuksia koskevia riitoja 219

Kanteen nostaminen (74 ) kanne nostettava 3 vuoden kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut kirjallisen tiedon vakuutuksenantajan päätöksestä ja em. määräajasta muussa tapauksessa kanneaika ei ala kulua myös vakuutuksenottajan, vakuutetun tai muun vakuutuskorvaukseen oikeutetun asemaan vaikuttava muu päätös kuin korvauspäätös vanhentumisen katkaisu: kanteen nostaminen, asian vieminen kuluttajariitalautakuntaan tai Vakuutuslautakuntaan 220

YHTEENVETOA VAHINKOJEN KORVAAMISESTA

Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa tärkeä merkitys vahinkojen korvaamisessa vakuutuksen idea: kaikki maksavat, kertyneillä varoilla maksetaan korvaus niille, jolle vakuutustapahtuma sattuu kustannusten pulverointia potentiaalisten vahingonkärsijöiden riskinhallintakeino potentiaalisten vahingonaiheuttajien korvausvastuun rahoittamista 222

Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (2) vakuutussopimuksessa määritellään vakuutustapahtuma = millä perusteella vakuutuskorvausta maksetaan millaisia korvauksia maksetaan kuinka suuria korvauksia maksetaan vakuutuksesta voidaan siis maksaa korvausta, vaikka ao. tilanteessa vahingonkorvaus ei tulisi kyseeseen samasta tapahtumasta (tulipalo, kaatuminen) mahdollinen vakuutuskorvaus ja vahingonkorvaus voivat olla erilaiset ja eri suuruiset 223

Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (3) varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta: vastuuvakuutukset vakuutus vahingonkorvausvelvollisuuden varalta, siis vahingonaiheuttajan eikä -kärsijän vakuutus vahingonkorvauksen rahoitustapa vakuutuskorvauksen edellytyksenä vahingonkorvausvelvollisuus (VahL tai muu) => ei siis kata moraalista korvausvelvollisuutta vakuutusehtojen mukaisten korvausedellytysten täyttyminen => voidaan rajoittaa olennaisestikin vahingonkorvausvelvollisuutta suppeammaksi 224

Vastuuvakuutus VAKUUTETTU = VAHINGONAIHEUTTAJA vahingonkorvaus vakuutuskorvaus VAHINGONKÄRSIJÄ VAKUUTUKSENANTAJA 225

Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (4) varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta: vastuuvakuutukset (jatkoa) vahingonkärsijä saa vaatia korvausta suoraan vakuutuksenantajalta (VSL 67 ), jos 1) vakuutuksen ottaminen on perustunut lakiin tai viranomaisen määräykseen; 2) vakuutettu on asetettu konkurssiin tai on muutoin maksukyvytön; tai 3) vastuuvakuutuksesta on ilmoitettu vakuutetun elinkeinotoimintaa koskevassa markkinoinnissa muissa tapauksissa vakuutettu ratkaisee, käytetäänkö vakuutusta vakuutuskorvaus kuuluu vakuutetulle eli vahingonaiheuttajalle 226

Vakuutusten käyttö vahinkojen korvaamisessa (5) varautuminen itselle sattuvien vahinkojen varalta: henkilö- ja esinevakuutukset pl. vastuuvakuutukset usein vahingonkärsijän omia vakuutuksia sovitaan, mikä on vakuutustapahtuma ja mitä korvataan (kulut / sovittu summa) vakuutuksenantajalla voi olla takautumisoikeus vahingonaiheuttajaa kohtaan => vahingonaiheuttaja voi vakuutuksesta huolimatta olla lopulta korvausvelvollinen tavanomaisen vakuutuksen puuttuminen voi vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään 227

Sopimuksenulkoisen vahingon korvaaminen ei (välttämättä) korvausvelvollista vahingonkärsijä vahingonkorvausvelvollinen vahingonkorvaus vastuuvakuutus muu vakuutus kuin vastuuvakuutus 228