VAHINGONKORVAUS- OIKEUS. Jaana Norio-Timonen professori kevät 2013

Transkriptio

1 VAHINGONKORVAUS- OIKEUS Jaana Norio-Timonen professori kevät 2013

2 Ilmoittautuminen luennoille ilmoittautuminen WebOodissa ilmoittauduttava viimeistään ehdoton edellytys luentokuulusteluun osallistumiselle 2

3 Luentokuulustelut I kuulustelu: ma 25.2 klo PI (HUOM. paikka) II kuulustelu: pe 1.3. klo PII (HUOM. paikka) ilmoittautuminen kurssille osallistumisen ehdoton edellytys, ei muuta ilmoittautumista hyväksyttyä suoritusta (vähintään 5/10 p.) ei voi korottaa uusintakuulustelussa vaan vain vastaamalla tentissä edellytetään myös oppikirjaan tutustumista 3

4 Määritelmätehtävät mihin kategoriaan asia kuuluu? eläin, koira, korvausvastuun peruste tarkoitus ei ole kuitenkaan ruveta esittelemään tätä kategoriaa mikä se on? täytyy olla jokin käsite, esim. koirarotu, vastuuperuste, oppi, vahinkolaji; ei: se, semmoinen millainen se on? nimenomaan ne ominaisuudet, joilla se eroaa muista EI: koira: ruskea, 4 jalkaa; samoin esim. pöytä esimerkkejä 4

5 Oikeustapausvastaus tärkeät faktat vihjefaktat: eivät itsessään tärkeitä, mutta antavat välillisesti merkityksellistä tietoa esim.: A asunut jo 70 vuotta samassa talossa => A on iäkäs; A tuntee talon; talo on vanha hämäysfaktat: esim. tietoa, joka toisessa yhteydessä voisi olla merkityksellinen turhat tiedot 5

6 Oikeustapausvastaus (2) mikä on oikeudellinen ongelma? mitkä ovat sovellettavat lainkohdat? lainkohdan soveltaminen tapaukseen pohdinta; lopputulos + perustelu ei saa riitauttaa tapauksen faktoja 6

7 Pisteiden käyttö tentissä luentokuulustelun hyväksytty suoritus korvaa tenttivaatimusten kohdan 3 pisteet & kurssin ajankohta merkitään ao. tenttipaperiin, pisteitä ei oteta huomioon viran puolesta joko ilmoitetaan pisteet tai vastataan tenttikysymykseen tentin läpäisemisen lisäedellytys: puolet jäljellä olevien kysymysten maksimista HUOM. "tutkinnonuudistus" ensi lukuvuonna 7

8 Luentosarjan tavoitteet perusasiat korvausoikeuden järjestelmästä sopimuksenulkoisen vastuun pääpiirteet, erityisesti vahingonkorvauslaki perusasiat sopimusperusteisesta vastuusta 8

9 Luentorunko 1. Johdatus korvausoikeuteen 2. Korvausvastuun peruste 3. Korvausvastuun perustava syy-yhteys 4. Vahingon aiheuttajat 5. Korvattava vahinko 6. Korvauksen määrää alentavat seikat 7. Näyttökysymykset 8. Korvausoikeuden vanhentuminen 9. Erityissääntelyn kohteena olevat vahingonaiheuttajat 10. Isännänvastuu ja muu vastuu toisen teosta 11. Julkisyhteisön korvausvastuu 12. Vahingonkorvausoikeuden tulevaisuus 9

10 1. JOHDATUS KORVAUSOIKEUTEEN

11 Mikä on vahinko? epäedullinen muutos esim. rikkoutuminen, vammautuminen, kuolema jonkun / jonkin aiheuttama äkillisesti / vähitellen syntynyt tuottamuksen vastakohta 11

12 Kuka korvaa vahingon? lähtökohta: jokainen kärsii vahinkonsa itse vaaditaan jokin peruste sille, että voisi vaatia korvausta toiselta moraalinen korvausvelvollisuus vs. oikeudellinen korvausvelvollisuus korvauksen maksajana vahingonaiheuttaja (vahingonkorvaus) tai vakuutus 12

13 Korvausoikeus normistot, joiden perusteella vahingonkärsijä voi saada hyvityksen vahingostaan vahingonkorvausoikeus sopimusperusteinen vastuu sopimuksen ulkoinen korvausvastuu (erit. VahL) vakuutusoikeus vapaaehtoiset vakuutukset (erit. VakSopL) pakolliset vakuutukset työ- ja sosiaalioikeus sosiaalivakuutusjärjestelmä 13

14 Vahinko vahingonkorvausoikeudessa aiheutetaan toiselle = vahingonkärsijä aiheutuu ihmisen toiminnasta lähtökohta: puhdasta vahinkoa ei korvata vahingot, jotka eivät ole ihmisen aiheuttamia (salamanisku); voi olla mahdollista vakuuttaa vahingot, jotka ihminen on aiheuttanut vahingossa; ks. kuitenkin ankara vastuu 14

15 Vahingonkorvauksen tehtäviä kustannustenjako vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän välillä ennalta => riskeihin varautuminen, riskinhallinta vahingon tapahduttua taloudellinen hyvitys vahingonkärsijälle preventio: yleisestävyys, erityisestävyys rangaistus vahingonaiheuttajalle 15

16 Vahinkolajit esinevahinko: irtaimen tai kiinteän esineen vahingoittuminen tai tuhoutuminen henkilövahinko: henkilölle aiheutunut vahinko varallisuusvahinko: omaisuusvahinko, esim. tulojen alentuminen, voiton saamatta jääminen voi olla liittyä henkilö- tai esinevahinkoon voi olla itsenäinen = puhdas varallisuusvahinko voi olla aineetonta = ei objektiivista rahallista arvoa (kipu, särky, kärsimys) 16

17 Sopimusperusteinen vastuu vastuu sopimusvelvoitteiden laiminlyönnistä useimmiten varallisuusvahinkoja erityissäännöksiä esim. kauppalaissa, kuluttajansuojalaissa, huoneenvuokralainsäädännössä, asuntokauppalaissa, maakaaressa, kuljetusoikeudellisessa lainsäädännössä lailla sääntelemättömät sopimustyypit: yleiset sopimusoikeudelliset periaatteet käyttöala laajentunut (puhtaiden varallisuusvahinkojen korvaaminen) 17

18 Sopimuksenulkoinen vastuu eli deliktivastuu korvausvelvollisuus ei perustu sopimukseen toisilleen vieraiden väliset tilanteet usein henkilö- ja esinevahinkoja yleislakina vahingonkorvauslaki 18

19 Sopimuksenulkoinen vastuu (2) erityissääntelyä esim. tuotevastuulaki, ympäristövahinkolaki, potilasvahinkolaki, liikennevakuutuslaki, rikosvahinkolaki, raideliikennevastuulaki erityisnormeja lukuisissa muissa laeissa osa erityislainsäädännöstä siis koskee vakuutusperusteisia korvausjärjestelmiä säädetyn lain ulkopuoliset normit etenkin ankaran vastuun kehitys oikeuskäytännössä myös esim. syy-yhteysopit VahL:n ulkopuolella 19

20 Vahingonkorvauslaki (VahL) ennen rikoslain 9 luku L 412/1974, HE 187/1973 vahinkojen korvaamisen yleislaki ei koske sopimusperusteista vastuuta (joskus kuitenkin sovellettu analogisesti, esim. kärsimyksen korvaamisperusteet sopimussuhteissa) ei koske muussa laissa säänneltyä vastuuta, vaan erityislaki sivuuttaa (niissä viitataan monesti VahL:iin, esim. henkilö- ja esinevahinkokorvauksen sisältö) 20

21 Norminvalinta Mikä vastuumuoto? Sopimuksenulkoinen vastuu Sopimusperusteinen vastuu Erityissääntelyä? Erityissääntelyä? Kyllä Ei Kyllä Ei Erityislaki VahingonkorvausL Erityislaki Sopimusoikeuden yleiset periaatteet 21

22 Vahingonkorvauksen edellytykset vahinkotapahtuma vahinkotapahtumasta aiheutuva vahinko vahingonkärsijä vahingonaiheuttaja relevantti syy-yhteys vahingonaiheuttajan toiminnan ja vahinkotapahtuman välillä jokin peruste sille, että syntyy korvausvelvollisuus ei perustetta, jolla korvausvelvollisuus poistuisi / alenisi 22

23 VAKUUTUKSET tärkeä merkitys vahinkojen korvaamisessa vakuutuksen idea: kaikki maksavat, kertyneillä varoilla maksetaan korvaus niille, jolle vakuutustapahtuma sattuu kustannusten pulverointia potentiaalisten vahingonkärsijöiden riskinhallintakeino potentiaalisten vahingonaiheuttajien korvausvastuun rahoittamista 23

24 Vakuutukset (2) vakuutussopimuksessa määritellään vakuutustapahtuma = millä perusteella vakuutuskorvausta maksetaan millaisia korvauksia maksetaan kuinka suuria korvauksia maksetaan vakuutuksesta voidaan siis maksaa korvausta, vaikka ao. tilanteessa vahingonkorvaus ei tulisi kyseeseen 24

25 Vapaaehtoiset vakuutukset varautuminen oman vahingonkorvausvastuun varalta: vastuuvakuutukset vakuutuskorvaus kuuluu vahingonaiheuttajalle vahingonkorvauksen rahoitustapa vahingonkorvausvelvollisuus vakuutuskorvauksen edellytyksenä (VahL tai muu) => ei siis kata moraalista korvausvelvollisuutta lisäksi vakuutusehtojen edellytysten täytyttävä => voidaan rajoittaa olennaisestikin vahingonkorvausvelvollisuutta suppeammaksi 25

26 VASTUUVAKUUTUS VAKUUTETTU = VAHINGONAIHEUTTAJA vakuutuskorvaus vahingonkorvaus VAKUUTUKSENANTAJA VAHINGONKÄRSIJÄ 26

27 Vapaaehtoiset vakuutukset (2) varautuminen itselle sattuvien vahinkojen varalta: henkilö- ja esinevakuutukset pl. vastuuvakuutukset usein vahingonkärsijän omia vakuutuksia sovitaan, mikä on vakuutustapahtuma ja mitä korvataan (kulut / sovittu summa) vakuutuksenantajalla voi olla takautumisoikeus vahingonaiheuttajaa kohtaan => vahingonaiheuttaja voi vakuutuksesta huolimatta olla lopulta korvausvelvollinen vakuutuksen puuttuminen voi vaikuttaa vahingonkorvauksen määrään 27

28 Pakolliset vakuutukset pakollinen vakuutus = pakko ottaa voivat olla myös lakisääteisiä = sisältö lailla säännelty suojataan asiakasta tai kolmatta voi olla korvauskattoja tai muita korvausrajoituksia esim. liikennevakuutus, potilasvakuutus, huvitilaisuuden järjestäjän vastuuvakuutus, vakuutusmeklarin vastuuvakuutus 28

29 Sosiaalivakuutusjärjestelmä vahinkojen korvaaminen lakisääteinen tapaturmavakuutus (työtapaturmat, ammattitaudit) vahingonkärsijälle aiheutuvan vahingon vähentäminen sairausvakuutusjärjestelmä eläkejärjestelmät myös subventoidut hoitopalvelut pienentävät vahingonkärsijän kustannuksia 29

30 Mistä vahinko korvataan? eri lähteistä erilaisia tai erisuuruisia korvauksia yhdestä vahingosta saattaa saada korvausta useammasta eri lähteestä samaa kulua ei korvata moneen kertaan järjestelmillä voi olla etusijajärjestys esim. lakisääteinen tapaturmavakuutus ensisijainen liikennevakuutukseen nähden 30

31 Mistä vahinko korvataan? (2) eroja korvauksen saamisen nopeudessa ja varmuudessa vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän vastakkaiset edut vahingonkorvausjärjestelmän vahinkoja ennalta ehkäisevä vaikutus vakuutusjärjestelmän edullisuus vahingonkärsijän kannalta 31

32 2. KORVAUSVASTUUN PERUSTE

33 Korvausvastuun peruste Vastuuperuste Tuottamusvastuu Ankara vastuu Onko toimittu toisin kuin olisi pitänyt? Onko vahinko yhteydessä ankaran vastuun piirissä olevaan toimintaan? Onko jokin vapauttamisperuste? 33

34 1. TUOTTAMUSVASTUU perinteisesti johtava vastuuperuste moitittavaan käyttäytymiseen perustuva vastuu anonyymi tuottamus riittää, kun vahingon aiheuttajana organisaatio, so. aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä vahingonaiheuttaminen ei välttämättä moitittavaa (esim. kilpailu, markkinointi, arvostelu) edellytyksenä yleensä vahingonaiheuttajan toisintoimimismahdollisuus tekohetkellä olisi tekohetken tietojen nojalla johtanut parempaan tulokseen 34

35 Tuottamusvastuu laiminlyöntikin voi perustaa vastuun, jos aiheuttajalla ollut erityinen velvollisuus toimia toisen eduksi ei yleistä velvollisuutta toimintavelvollisuuden tulee perustua lakiin tms. (esim. tieliikennelainsäädäntö, pelastustoimintaa koskeva lainsäädäntö) joskus jopa ilman normiakin vahingonvaaran ennakoitavuus oikeuttamisperusteet voivat estää vastuun: hätävarjelu, pakkotila, virkavelvollisuus, esimiehen käsky, loukatun suostumus 35

36 Mitä on tuottamus? tuottamus = tahallisuus (dolus) & huolimattomuus (culpa) toisinaan tuottamus = huolimattomuus tuottamuksen asteet tahallisuus: dolus determinatus, dolus directus, dolus eventualis huolimattomuus: lievä, tavallinen, törkeä tuottamuksen vastakohta: puhdas vahinko 36

37 Mitä on tuottamus? (2) huolimattomuus: kuinka merkittävästi poikettu vaadittavasta huolellisuudesta? törkeä: lähellä tahallisuutta, subjektiivinen moitittavuus, (KKO 1997:103: häikäilemätön, seurausten suhteen välinpitämätön) tavallinen: perushuolimattomuus lievä: ei erityisen riskialtista toimintaa, yllättävä tilanne, liian vaativa työtehtävä ja puutteellinen kokemus, omat kyvyt ylittävä tilanne ilman omaa syytä yms. 37

38 Tuottamusasteen merkitys mikä tahansa tuottamuksen asteista saa aikaan tuottamusperusteisen vastuun, ellei toisin säädetty ellei tuottamusta, ei myöskään (oikeudellista) vastuuta toisinaan tuottamusaste tärkeä, esim.: työntekijä ei vastaa lievästä huolimattomuudesta tahallisuus: vastuun sovittelu edellyttää erityisiä syitä normiperusteinen ja riskiperusteinen arviointi 38

39 Normiperusteinen tuottamusarviointi ensisijainen arviointitapa esim. lainsäädännössä, viranomaisohjeessa, järjestyssäännössä, alan tai ammattikunnan tapaohjeissa, yrityksen sisäisessä normistossa asetetun toimintavelvollisuuden rikkominen vahingonaiheuttajan olisi ainakin pitänyt tietää yksityisluonteisten ohjeiden, sääntöjen yms. sisällöstä myös yleisesti noudatettavat käyttäytymistavat: tietyn alan (vahinkoriskin vähentämiseen tähtäävät) käytännöt, huolellisen henkilön menettely (bonus pater familias) 39

40 Normiperusteinen tuottamusarviointi (2) normista poikkeaminen: yleensä tuottamusoletus norminsuojatarkoitus: normin vastainen toiminta ei perusta korvausvelvollisuutta, jos normin tarkoituksiin ei kuulu ao. vahinkojen ehkä normin mukainen käyttäytyminen defenssiperuste (esim. asbestitapaus KKO 1998:87) 40

41 TEHTÄVÄ A pyöräili maantiellä, kun hänen eteensä juoksi B:n koira. Yrittäessään väistää koiraa A kaatui ojaan ja loukkasi itsensä. Metsästyslain mukaan koiran olisi pitänyt olla kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. A:n oikeus korvaukseen B:ltä? 41

42 2. Riskiperusteinen arviointitapa normiperusteinen tuottamusarviointi ensisijainen pelkkä ulkopuolisiin kohdistuvan riskin luominen ei ole tuottamusta mikä on aiheutetun riskin ja tavoitellun hyödyn suhde? tuottamus ilmenee kokonaistaloudellisesti epäedullisiin toimiin ryhtymisenä 42

43 Riskiperusteinen arviointi (2) valitun toimintatavan taloudellisia vaikutuksia verrataan vaihtoehtoiseen menettelyyn esim. pidemmälle menevät turvallisuustoimet, riskialttiista toiminnasta pidättyminen Learned Hand -kaava: tuottamus, jos vahingonvälttämiskustannukset < vahingon todennäköisyys x odotettavissa oleva vahinko 43

44 Riskiperusteinen arviointi (3) voidaan myös esim. vertailla vahingonaiheuttajan ja vahingonkärsijän keinoja välttää vahinko (ja keinojen kustannuksia) kiinnittää huomiota vaaran kohteena olevan intressin laatuun 44

45 KKO 1989:129 Raviradan valaistus oli sammunut kesken kilpailun. Hevoset olivat pimeässä törmänneet yhteen ja vahingoittuneet. Ravikilpailun järjestäjältä edellytettiin varavalaistusjärjestelmää, kun tämän turvatoimen kustannukset eivät olleet kohtuuttomia järjestäjille kertyvään tuottoon nähden. Koska järjestelmää ei ollut, vahinko oli korvattava. 45

46 Kenen tuottamus? vahingon aiheuttajana organisaatio: anonyymi tuottamus riittää eli aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä orgaanin tuottamus (esim. oy:n tj ja hallitus) katsotaan yhteisön omaksi tuottamukseksi työtilanteet isännänvastuu työntekijän tuottamuksesta (ankaraa vastuuta) työnantajan oma tuottamus esim. opastuksen tai valvonnan laiminlyönnin perusteella kotieläimen aiheuttama vahinko: omistajan tms. aiheuttama; edellyttää tuottamusta 46

47 Kenen tuottamus? (2) alaikäisen aiheuttamat vahingot alaikäisen oma tuottamus vanhempien valvontatuottamus KKO 1983 II 41: vht eivät valvoneet, ettei 7-vuotias pääse yksin heittämään tikkaa KKO 1981 II 124: vht laiminlyöneet puuttua 16- vuotiaan pienoiskiväärin käyttöön vanhempien kasvatustuottamus KKO 1981 II 170: isä sanonut 9-vuotiaalle pojalleen, että tämä saa heti lyödä takaisin, jos joku tarttuu kiinni 47

48 Yksilölliset ominaisuudet tuottamusarvioinnissa pääsääntönä objektiivinen arviointi eli ei huomiota vahingonaiheuttajan yksilöllisiin ominaisuuksiin => yksilöllisiin heikkouksiin ei voi vedota vrt. rikosoikeus poikkeus: alaikäiset (VahL 2:2: ikä ja kehitystaso = samanikäisten hyväksyttävä käyttäytyminen) mieleltään häiriintyneet (VahL 2:3: henkilön tila; ei itse aiheutettu) 48

49 Yksilölliset ominaisuudet tuottamusarvioinnissa (2) asiantuntijapalveluiden tarjoajilta vaaditaan alan mukaista toimintaa henkilön poikkeuskyvyt, jos vahingonkärsijä etukäteen pitänyt henkilöä tämän antamien tietojen tai käyttäytymisen vuoksi tavallista kyvykkäämpänä 49

50 Korostunut huolellisuusvelvollisuus halutaan erityisesti suojata vahingonkärsijää normaalia ankarampi vaatimustaso, kuitenkin tuottamusvastuuta eikä ankaraa vastuuta esim. yleisötilojen sekä teiden ja katualueiden ylläpitäjät, yleisötilaisuuksien järjestäjät, asiantuntijapalvelujen tarjoajat käännetty todistustaakka: vahingonaiheuttaja näyttää tehneensä voitavansa 50

51 Korostunut huolellisuusvelvollisuus (2) vahingonaiheuttajalla täytyy olla ollut tosiasiallinen toisintoimimismahdollisuus mikä se olisi ollut? ratkaisun oltava yleisesti kestävä vahingon ennalta-arvaamattomuus voi poistaa vastuun vahingonkärsijän oman toiminnan merkitys 51

52 TEHTÄVIÄ 1. A liukastuu supermarketissa lattialla olevaan nesteeseen ja kaatuu. Hänen ranteensa murtuu. Supermarketin vastuu? 2. B ajaa autollaan kuoppaan tiellä. Autossa on matala maavara ja auto vaurioituu. Tienpitäjän vastuu? 52

53 KKO 1989:114 Lentoaseman ylläpitäjä vastasi siitä, että lentoasema oli suunniteltu ja rakennettu turvalliseksi yleisölle ja että tilat hoidettiin siten, ettei turvallisuus vaarantunut. Tällöin oli otettava huomioon, että on ihmisiä, jotka sairauden, vamman, mielenlaatunsa tai muun syyn johdosta liikkuvat eri tavoin. Kun lentoaseman lattia liukkaudesta johtuen ei täyttänyt sanottuja vaatimuksia, lentoaseman ylläpitäjä velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta matkustajalle, joka liukastuessaan oli vammautunut. 53

54 KKO 2010:28 Vanhempiensa seurassa kulkenut lapsi oli pudonnut Suomenlinnassa Kuninkaanportin yläpuolelta rintamuurilla olevalta, käytössä muodostuneelta polulta noin 15 metriä alas ja kuollut. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla katsottiin, että Suomenlinnan hoitokunta, joka vastasi valtion puolesta Suomenlinnan alueen hoidosta ja kunnossapidosta, oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että alueella nähtävyyksiin tutustuminen tavanomaisella tavalla kulkien oli voinut tapahtua ilman kävijöiden turvallisuudelle aiheutuvaa vaaraa. Valtio oli korvausvelvollinen aiheutuneesta henkilövahingosta. 54

55 2. ANKARA VASTUU vastuun syntyminen ei edellytä kenenkään tuottamusta, eikä tuottamuksen puuttuminen estä vastuuta ankara vastuu syntyy toiminnasta, tuottamusvastuu jostakin yksittäisestä teosta lähinnä arvioitava sitä, onko vahingolla ja ankaran vastuun perustavalla toiminnalla riittävä yhteys syy-yhteysvaatimus saattaa olla normaalia alhaisempi 55

56 Ankaran vastuun perusteluja vahinkokustannusten liittäminen osaksi (elinkeino)toiminnan kustannuksia ja niiden ohjaaminen hyödykkeiden hintoihin tietyllä toiminnalla tavoiteltavan taloudellisen edun ja siihen liittyvien vahinkokustannusten ohjaaminen saman tahon kannettavaksi toiminnanharjoittajan vakuutusmahdollisuudet vahingonkärsijän suojantarve oletus siitä, että vahingot usein kuitenkin tuottamuksella aiheutettuja, jolloin ankara vastuu yksinkertaistaa selvittelyä 56

57 Lakiin perustuva ankara vastuu tuotevastuu (kuluttajia kohtaan) ympäristövahingot (tehosteena toissijainen vakuutusjärjestelmä) potilasvahingot (vakuutusjärjestelmä) liikennevahingot (vakuutusjärjestelmä) raideliikennevahingot ydinvastuu aluksen omistajan vastuu öljyvahingosta 57

58 Lakiin perustuva ankara vastuu (2) ilma-aluksen haltijan vastuu omaisuudesta henkilölle tai omaisuudelle, jota ei kuljeteta ko. ilma-aluksessa ammattimainen perintätoiminnan harjoittaminen henkilö-, kiinteistö-, arvo-osuusrekisterin pitäminen vastuu syyttömästi vangitulle tai tuomitulle vastuu sähköturvallisuuslain mukaisesta sähkövahingosta julkisiin hankintoihin perustuva hankkijan vastuu naapuruussuhdelain eräät säännökset 58

59 Oikeuskäytännössä omaksuttu ankara vastuu erityisvaaralliset toimintamuodot: räjäytystyö (KKO 1957 II 10, KKO 1963 II 93), autokilpailujen järjestäminen (KKO 1972 II 97), kovapanosammuntojen järjestäminen (KKO 1982 II 94) työnantajan koneiden tai laitteiden puutteellisuuksista työntekijöille aiheutuneissa vahingoissa (KKO 1990:55, KKO 1991:156) valtiolla rokotuksen aiheuttamasta henkilövahingosta, kun valtio oli järjestänyt erityisen rokotuskampanjan (KKO 1995:53) 59

60 Oikeuskäytännössä omaksuttu ankara vastuu (2) arvioitaessa mahdollisuutta asettaa ankara vastuu ilman nimenomaista lainsäännöstä huomiota kiinnitetty mm. seuraaviin seikkoihin: toimintaan liittyy normaalista poikkeava vahinkoriski tilanteen samankaltaisuus niiden toimintamuotojen kanssa, joita koskeva ankara vastuu perustuu säädettyyn lakiin osapuolten mahdollisuudet vaikuttaa vahinkoriskiin toiminnasta koituvan hyödyn jakaantuminen muiden, osittaisen korvauksen tarjoavien korvausjärjestelmien olemassaolo (KKO 1998:88, asbestitapaus) 60

61 Esimerkki ankarasta vastuusta: räjäytystyö ankaran vastuun perusteena räjäytystyöstä aiheutuvat ominaiset erityisriskit, esim. sinkoutuvien kivien aiheuttamat vahingot, tärinästä aiheutuvat vahingot erityissuojan kohteena eivät ole esim. työmaalla liikkuvan ulkopuolisen vahingot, läheisen hotellin asiakasmenetykset 61

62 KKO 1972 II 97 A:n järjestämissä autojen nopeuskilpailuissa oli jarruvian johdosta ajoradalta ulos syöksynyt B:n auto vahingoittanut ns. autokatsomossa A:n perimää pääsymaksua vastaan pysäköityä C:n autoa. A velvoitettiin luonteeltaan erityisen vaaralliseksi katsottavan kilpailutoiminnan harjoittajana suorittamaan C:lle vahingonkorvausta, mutta B:tä vastaan ajettu kanne hylättiin, koskei ollut näytetty, että C:lle aiheutunut vahinko olisi johtunut B:n tuottamuksesta. 62

63 KKO 1991:156 Rakennustyömaalla kattopeltinippua nostettaessa ajoneuvonosturin ylävaunu oli kaatunut ja nosturin puomi oli osunut vieressä työskennelleen henkilön päähän. Ylävaunun kaatuminen oli johtunut ajoneuvonosturissa olleesta rakenneviasta. Nosturin omistaja oli vastuussa siitä, että hänen rakennustyömaalle käyttäjineen vuokraama nosturi oli tapaturmien ehkäisemiseksi rakenteeltaan tarkoituksenmukainen. Nosturin omistaja velvoitettiin tuottamuksesta riippumatta korvaamaan nosturin puutteellisuudesta johtunut vahinko. 63

64 KKO 1995:53 Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian torjumiseksi järjestäneet niin sanotun massarokotuksen. Rokotuksen saatuaan A oli sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syy-yhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä, A:n katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden rokotuksen ja sairastumisen välillä. Valtio rokotuksen toimeenpanijana velvoitettiin korvaamaan rokotuksen aiheuttama yllättävä vahinko, jota enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät olleet pystyneet ennakoimaan. 64

65 KKO 1995:53 (2) rokotettavan itsensä suojaaminen taudilta terveys-viranomaisten pelkäämän polioepidemian torjuminen joukkomittaisella rokottamisella, johon koko väestöä oli voimakkaasti kehotettu osallistumaan = rokotettaville asetettu vastuu muiden terveydestä massarokotuksen yhteydessä ei mahdollista yksilöllisesti tutkia jokaista rokotettavaa ja häneen mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä rokotettavalla itsellään tai hänestä vastaavilla henkilöillä ei ole mahdollisuutta osaltaan perusteellisesti harkita riskejä => rokotuksen toimeenpanija kantaa vastuun rokotuksen aiheuttamista yllättävistä vahingoista, joita enempää rokotuksen toimeenpanijat kuin rokotettavat itse eivät ole pystyneet ennakoimaan 65

66 Ankaran vastuun rajoittuminen tai estyminen vahingon aiheuttanut vastuutahon kannalta ylivoimainen tapahtuma, esim. luonnonilmiö (ks. raideliikennevastuulaki, ydinvastuulaki) ylivoimaisen esteen asema defenssinä ei kuitenkaan selvä siltä osin kuin asiasta ei ole nimenomaista säännöstä 66

67 Ankaran vastuun rajoittuminen tai estyminen (2) vahingonkärsijän myötävaikutus osasyynä vahinkoon tai lisännyt sen suuruutta toisinaan säädetty korvausta supistavaksi vain, kun se ilmentää törkeää huolimattomuutta (potilas-, raideliikenne- ja ydinvahingot; vrt. sähköturvallisuuslaki: muu kuin lievä huolimattomuus) ko. vahingon riskiä ei kyetty ennakoimaan parhaankaan tieteellisen tiedon perusteella (ns. kehittelyvahinkotilanne) voidaan joskus vedota erilaisia ratkaisulinjoja niin kansainvälisesti (tuotevastuu) kuin kansallisestikin (vrt. tuotevastuu / asbestin käyttö) 67

68 3. KORVAUSVASTUUN PERUSTAVA SYY- YHTEYS

69 SYY-YHTEYS aiheuttaminen: puuttumista odotettavissa oleviin tapahtumakulkuihin status quon häiritsemistä odotettavissa olevan kehityksen estämistä vahingon aiheutuminen voi edellyttää useiden olosuhteiden olemassaoloa inhimillisiä tekoja niistä riippumattomia taustaolosuhteita ongelma: millaisesta syy-yhteydestä kyse? 69

70 Erilaisia syy-yhteyksiä 1. Välttämätön syy (conditio sine qua non, "but for ) X on seuraus Y:n välttämätön edellytys, jos X:n poistaminen edeltävästä tapahtumakulusta johtaisi Y:n poistumiseen tekijän poistaminen tapahtumakulusta merkitsee, että sen tilalle oletetaan norminmukainen tai muu normaali tapahtumakulku 70

71 Erilaisia syy-yhteyksiä (2) 1. Välttämätön syy (jatkoa) auttaa sulkemaan pois vahingon kannalta irrelevantteja tekijöitä ei johda kaikissa tilanteissa pätevään juridiseen ratkaisuun esimerkki: Kaksi teollisuuslaitosta laskee päästöjä samaan vesistöön niin, että kummankin päästöt yksin riittäisivät pilaamaan vesistön. Kumpikaan ei olisi välttämätön syy, sillä seuraus syntyisi, vaikka toisen teko jäisi pois. 71

72 Erilaisia syy-yhteyksiä (3) 1. Välttämätön syy (jatkoa) osa sinänsä välttämättömistä syistä juridisesti irrelevantteja: metsäpalon välttämätön edellytys on happi, muita voivat olla esim. maaston kuivuus, tuulen suunta 72

73 Erilaisia syy-yhteyksiä (4) 2. Riittävä syy X on Y:n riittävä syy, jos X:n käsillä olo on yksinään ollut riittävä aiheuttamaan Y:n (oletuksena normaalit luonnonolot) mikä välttämättömistä syistä riittävä em. päästöesimerkissä kummankin teollisuuslaitoksen päästöt ovat yksinään riittävä syy vahinkoon em. metsäpaloesimerkissä hapen käsillä olo ei riittävä syy 73

74 Erilaisia syy-yhteyksiä (6) 3. NESS-kausaliteetti (necessary element of a sufficient set) X on Y:n syy, jos ja vain jos X välttämätön osa Y:tä edeltävää seikastoa, joka on ollut riittävä Y:n aikaansaamiseksi sisältää sekä välttämättömyyden että riittävyyden ongelmia: sellaisen seuraamuksen aiheuttaminen, joka olisi joka tapauksessa myöhemmin seurannut ajallisesti peräkkäisten aiheuttamisprosessien ongelma 74

75 TEHTÄVIÄ 1. Työkyvyttömyyteen johtavaa sairautta sairastava tulee työtapaturman vuoksi jo aikaisemmin työkyvyttömäksi. 2. Hiv-positiiviselle annetaan hiv-positiivista verta. 75

76 TEHTÄVIÄ (2) 3. Rakennus oli perustettu rakentamisen aikana yleisesti käytetyn rakentamistavan mukaan, joka sittemmin osoittautui puutteelliseksi rakennuspaikan savikerroksen paksuuden suurten vaihtelujen vuoksi. Naapurikiinteistöllä oli tehty tärinää aiheuttavaa paalutustyötä ja rakennus oli vahingoittunut. 76

77 Näyttövaatimus lähtökohta: vahingonkärsijällä näyttötaakka ongelma biologis-kemiallisten aiheutumisprosessien yhteydessä, esim. altistussairaudet luonnontieteellinen vs. oikeudellinen käsitys syyyhteydestä: juridiikassa näyttövaatimuksen ei tarvitse olla yhtä korkea kuin esim. lääketieteessä yleisen tason syy-yhteys ja yksilöllinen syy-yhteys eri asioita 77

78 Näyttövaatimus (2) pelkkä ajallinen yhteys ei riitä näytöksi alennettu näyttövaatimus esim. ammattitautilaissa, potilasvahinkolaissa, ympäristövahinkolaissa näyttövaatimusta voidaan säännellä joko todennäköisyysasteeseen tai todistustaakan jakoon puuttumalla yleiset todistustaakan jakoperiaatteet: näyttömahdollisuudet alkuperäistodennäköisyys aineellisen oikeuden tavoitteiden toteuttaminen 78

79 KKO 1995:53 Valtion viranomaiset olivat uhkaavan polioepidemian torjumiseksi järjestäneet niin sanotun massarokotuksen. Rokotuksen saatuaan A oli sairastunut. Vaikka rokotuksen ja sairauden syy-yhteyttä ei voitu pitää lääketieteellisesti selvitettynä, A:n katsottiin riittävästi näyttäneen syy-yhteyden rokotuksen ja sairastumisen välillä. 79

80 KKO 2012:36 Työntekijä oli hakenut työnantajaltaan opintovapaata erään ammatillisen perustutkinnon suorittamiseksi. Työnantajan ilmoitettua vastoin opintovapaalain säännöksiä siirtävänsä opintovapaan alkamisajankohtaa työntekijä oli irtisanoutunut ja menettänyt sen seurauksena oikeutensa aikuiskoulutustukeen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla työnantaja oli velvollinen korvaamaan työntekijälle sanotun menetyksen. 80

81 Käytännön ongelma: tapaturmavakuutus paljon tapauksia KKO:ssa viime vuosina riidattomasti tapaturma sattunut ja vamma syntynyt vakuutusyhtiö: lääketieteellisen tietämyksen mukaan ao. tapaturmasta ei seuraa ao. vammaa / olisi jo parantunut => täytyy johtua vanhasta sairaudesta/vammasta, kulumasta KKO: tapaturma ollut riittävä aiheuttamaan ao. vamman ei ole näytetty, että ao. henkilöllä olisi vanha sairaus / vamma tai kuluma => korvataan 81

82 VAHINGON ENNAKOITAVUUS ongelma: riittääkö pelkkä syy-yhteys korvausvelvollisuuden perusteeksi? ennakoitavuus-/adekvaattisuusrajoitus: kaikkia vastuuperusteeseen nähden syy-yhteydessä olevia vahinkoja ei korvata rajanvetokriteeri: ovatko vahingon mahdollisuus ja suuruus olleet aiheuttajan ennalta arvattavissa tekotai toimintahetkellä riski yleisesti tunnettu vahingonaiheuttajalla erityistietoja (tulevan) vahingonkärsijän olosuhteista 82

83 Vahingon ennakoitavuus (2) koskee sekä vahinkotapahtumaa että vahingon määrää; kumman tahansa puutteellinen ennakoitavuus kaventaa vastuuta keino suojata toimijoita kohtuuttomilta vastuuriskeiltä johtaa siihen, että vahinko(a) voi jäädä korvaamatta tuottamuksen korkea-asteisuus saattaa laajentaa vastuun ulottuvuutta 83

84 Vahingon ennakoitavuus (3) henkilövahingoissa korvausvelvollisen vastuu ulottuu yleensä pisimmälle ennakoitavuusvaatimus myös sopimussuhteissa, mutta niissä monesti enemmän tietoa riskeistä sopimuspuolten välisen yhteistoiminnan vuoksi vahingonvaaran ennakoitavuus kuuluu myös tuottamuksen edellytyksiin 84

85 KKO 1995:198 Maksukorttijärjestelmää hoitava osuuskunta oli vakiintuneen käytännön mukaan maksanut ns. poisottopalkkion myyjälle, joka oli ottanut vääriin käsiin joutuneen maksukortin sen luvattomalta käyttäjältä. Korttia käyttämällä maksuvälinepetoksiin syyllistyneet velvoitettiin korvaamaan palkkio osuuskunnalle, vaikka he katsoivat, ettei poisottopalkkio voi olla yleisesti tunnettu sellaisten henkilöiden keskuudessa, joilla itsellään ei ole ko. pankki- ja maksukorttia. 85

86 KKO 1992:180 Työnantajan edustaja oli ajoittain suhtautunut työntekijään asiattomasti ja epäystävällisesti. Työntekijä oli työnantajan edustajan puhuttelun jälkeen sairastunut niin, ettei hän enää voinut palata töihin. Työnantaja ei voinut välttää vastuutaan sillä, että henkisiltä ominaisuuksiltaan vahvempi ( normaali ) ei ehkä olisi sairastunut. 86

87 KKO 1997:3 Asunto-osakeyhtiö oli viivytellyt kannanottoa siihen, edellyttikö tietty huoneistossa tehtävä työ yhtiön suostumusta. Tämä johti osakkaan tekemän esisopimuksen raukeamiseen. Yhtiölle ei kuitenkaan syntynyt korvausvastuuta kauppahinnan saamatta jäämisestä, koska se ei ollut ollut tietoinen esisopimuksesta. 87

88 KKO 1996:47 A oli tuomittu avunannosta ajoneuvon luvattomaan käyttöönottoon, kun hän oli kuljettanut varkaat autoliikkeen pihaan tietäen näiden tarkoituksesta. Kun auto myöhemmin vahingoittui tavalla, jota voitiin pitää luvattomalle käytölle tyypillisenä, vahinko oli ollut A:n ennalta arvattavissa. 88

89 TEHTÄVÄ A uhkasi asunnossa veljeään C:tä leipäveitsellä. Viereisessä huoneessa ollut C:n tyttöystävä B pelästyi ja hyppäsi parvekkeelta. A:n korvausvelvollisuus? 89

90 Normin suojatarkoitus jonkin normin vastainen toiminta ei perusta korvausvelvollisuutta, jos normin tarkoituksiin ei kuulu tällaisten vahinkojen ehkäiseminen vahingon on siis oltava sekä ennakoitava että loukatun normin suojatarkoituksen piirissä käytännössä ennakoitavuus yleensä tärkeämpi 90

91 KKO 1997:49 RO oli laiminlyönyt valvoa, että perunkirjoitus toimitettiin ja perukirja annettiin oikeuteen säädetyssä ajassa. A ei ollut saanut tietoa perittävän kuolemasta ja oli siten menettänyt oikeutensa perintöön. A:n kanne valtiota vastaan hylättiin, kun tuomioistuimen valvontavelvollisuuden tarkoituksena ei ollut, että perillinen saisi tiedon perittävän kuolemasta vaan lähinnä verotukselliset intressit. 91

92 TEHTÄVÄ Koira karkasi pannastaan, juoksi tielle ja aiheutti kolarin. Metsästyslain mukaan koiran olisi pitänyt olla kiinni. Vastuu koiran aiheuttamasta kolarista? 92

93 4. VAHINGON AIHEUTTAJAT

94 Vahingon aiheuttajat yksi tai useampi tietty henkilö yhteisvastuu korvauksesta vahingonkärsijälle (VahL 6:2) vahingonaiheuttajien keskinäinen vastuu kohtuuden mukaan ottaen huomioon kunkin syyllisyyden määrä, vahinkotapahtumasta ehkä saatu etu ja muut seikat takautumisoikeus liikaa maksetusta osasta; jos joku korvausvelvollisista ilmeisen maksukyvytön tai oleskelupaikka tuntematon, muut maksavat hänen osuutensa (VahL 6:3) 94

95 Vahingon aiheuttajat (2) joku tietystä ryhmästä yhteinen hanke (esim. pahoinpitelijöitä): yhteisvastuu yksi useammasta samaa asiaa tekevästä: yhteisvastuu, jos ei kyetä erottelemaan syyllisiä / eisyyllisiä aiheuttamiseen voi osallistua eri tavoin joku, muttei tiedetä, kuka anonyymi aiheuttaja riittää, kun vahingon aiheuttajana organisaatio, so. aiheuttajaa ei tarvitse yksilöidä esim. joku yrityksen työntekijöistä => yrityksen isännänvastuu 95

96 TEHTÄVÄ Kolme henkilöä oli samalla aseella vuorotellen ampunut useita laukauksia maavallia kohti. A oli ampunut noin 10 laukausta, B ja C kumpikin 5. Yksi laukaus oli osunut ampumalinjan lähellä olleeseen muuntajaan ja aiheuttanut sen vaurioitumisen. 96

97 5. KORVATTAVA VAHINKO

98 Mikä on korvattava vahinko? differenssioppi: vahinko on toteutuneen ja hypoteettisen tapahtumakulun erotus subjektiivinen lähtökohta täyden korvauksen periaate rikastumiskielto vahingonkärsijän velvollisuus rajoittaa vahinkoa 98

99 Korvattava vahinko (VahL 5 luku) Aiheutuneen vahingon laji Henkilövahinko, esinevahinko Puhdas varallisuusvahinko Kärsimys Täyttyykö VahL 5:1:n edellytys? Täyttyvätkö VahL 5:4a:n tai 5:6:n edellytykset? Rangaistavaksi säädetty teko Julkisen vallan käyttö Erittäin painava syy Läheisen kuolema Loukkaus 99

100 HENKILÖVAHINKO perusmääritelmä: lääketieteellisesti todettavissa oleva terveydentilan häiriö perussäännös VahL 5:2, jonka mukaan korvataan tarpeelliset sairaanhoitokustannukset ja muut tarpeelliset kulut ansionmenetys kipu ja särky sekä muu tilapäinen haitta pysyvä haitta 100

101 Sairaanhoitokustannukset lääkärinpalkkiot, lääketieteelliset tutkimukset, lääkkeet, hoitotarvikkeet, sairaalamaksut yms. lääketieteellisesti perustellut tutkimukset ja vallitsevan lääketieteellisen tietämyksen mukaan vaikutuksellinen hoito 101

102 Sairaanhoitokustannukset (2) vahingonkärsineellä velvollisuus rajoittaa vahinkoa miten suhtaudutaan kokeellisiin ja erityisen kalliisiin hoitomuotoihin? millaista vaikuttavuutta edellytetään? julkinen terveydenhoito ja sairausvakuutusjärjestelmä: korvausta vain omavastuuosuudesta 102

103 Muut tarpeelliset kulut kuntoutusmenot, säännölliset lääkärintarkastukset, apuvälineiden hankinta, asunnossa tehtävät muutokset, kodinhoitopalvelut yms. lähinnä vain vahingon jälkeen aiheutuvat kustannukset ei vaatteiden käyminen tarpeettomaksi (KKO 1999:90); koskee ilmeisesti myös esim. harrastusvälineitä 103

104 Ansionmenetys tilapäisen tai pysyvän työkyvyttömyyden ajalta VahL 5:2a: lähtökohtana arvio ansiotulosta ilman vahinkoa, vähennetään ansiotulo, jonka silti saanut, olisi voinut saada, arvioidaan tulevaisuudessa saavan huomioidaan työkyky, koulutus, aikaisempi toiminta, uudelleenkouluttautumismahdollisuus, ikä, asumisolot yms. vahingoittunut ei voi olla täysin passiivinen 104

105 Ansionmenetys (2) koskee sekä pää- että sivutuloja koskee myös yrittäjätuloja nuorelle henkilölle korvattu myös koulutuksen viivästymisen aiheuttama ansion menetys (KKO 1997:113) myös työttömältä ohi menevä työpaikka voidaan korvata alaikäisen ansiotulon arviointi VahL 5:2b 105

106 KKO 1997:65 Tapon yrityksen johdosta vammautunut 27-vuotias A ei kyennyt enää palaamaan aikaisempaan ammattiinsa, vaan tarvitsi uudelleenkoulutuksen, johon hän oli hakeutunutkin. A:lle määrättiin maksettavaksi korvausta työtulojen menettämisestä siihen ajankohtaan saakka, jolloin hänellä arvion mukaan oli uudelleenkoulutuksensa jälkeen riittävästi aikaa hakeutua sellaiseen ansiotyöhön, johon hän vammastaan huolimatta kykeni. 106

107 TEHTÄVÄ Kaupungin omistaman oppilaitoksen johtokunta oli asetuksen säännösten vastaisesti jättänyt oppilaitoksen rehtorin tehtäviä hoitaneen lehtorin siirtämättä perustettuun rehtorin virkaan. Mikä on korvattava vahinko? 107

108 KKO 1997:113 Liikenneonnettomuudessa loukkaantunut 16-vuotias A oli vammoistaan aiheutuneiden poissaolojen vuoksi joutunut käymään lukion toisen luokan uudelleen. Tämän vuoksi hänen ylioppilaaksi tulonsa ja ammatilliseen tutkintoon valmistumisensa olivat viivästyneet. Viivästymisen välittömänä syynä oli liikennevahinko eikä sillä seikalla, että A oli luopunut suunnitelmastaan opiskella lukion aikana ulkomailla vuoden vaihto-oppilaana, ollut merkitystä harkittaessa sitä, saiko A korvausta ansiotulojen myöhentymisestä koulutuksen viivästymisen vuoksi. Vakuutusyhtiö velvoitettiin suorittamaan korvausta yhdeltä vuodelta. 108

109 Kipu ja särky ja muu tilapäinen haitta huomioidaan erityisesti vahingon laatu ja vaikeusaste, sen edellyttämän hoidon laatu ja kestoaika sekä haitan kestoaika (5:2c) aineettomien vahinkojen korvaamisen perusongelmana arvioperusteiden subjektiivisuus/objektiivisuus: eri henkilöiden kokemukset erilaisia ei vaadita yksilöllistä näyttöä, jos on ilmeistä 109

110 Pysyvä haitta esim. liikuntakykyyn vaikuttava vamman jälkitila, aistien toiminnan heikentyminen, kosmeettinen haitta, pysyvä kipuoireilu huomioidaan vahingon laatu ja vaikeusaste, vahingoittuneen ikä; korottavana tekijänä elämänlaadun erityinen heikentyminen (5:2c) määrien suhteen samankaltaiset perusteet kuin kivun ja säryn osalta 110

111 Aineettomien vahinkojen määrät standardointia erilaisten luokitusten ja ohjeiden kautta STM:n asetus tapaturmavakuutuslaissa tarkoitetusta haittaluokituksesta (1649/2009) liikennevahinkolautakunnan ohjeet vammat tyypitelty erilaisiin haitta-asteisiin ja määritelty niitä vastaavat normaalikorvaukset käytetty paljon myös muissa kuin liikennevakuutusasioissa 111

112 Aineettomien vahinkojen määrät (2) henkilövahinkoasiain neuvottelukunta tavoitteena henkilövahinkojen ja kärsimyksen korvaamista koskevan oikeus- ja korvauskäytännön yhtenäisyyden edistäminen suositukset perustuvat oikeuskäytäntöön uusimmat suositukset vuodelta 2011 KKO 2012:

113 Hautauskulujen korvaaminen (VahL 5:3) kolmannelle aiheutunutta vahinkoa 1. vainajan hautaamisesta huolehtineelle kohtuullinen korvaus hautaamisesta aiheutuneista kustannuksista 2. vanhemmille, lapsille, aviopuolisolle sekä muulle näihin rinnastettavalle surmansa saaneelle erityisen läheiselle henkilölle heille aiheutuneet kohtuulliset hautaamiseen liittyvät kustannukset 113

114 Elatuksen menetys (VahL 5:4) kolmannelle aiheutunutta vahinkoa jos elatusvelvollinen tai muuten toisen elatuksesta huolehtinut henkilö saa surmansa tosiasiallinen elatussuhde riittää elatukseen voidaan erityisestä syystä rinnastaa kotityön arvo elatukseen tai elatusapuun oikeutetulle tai muutoin surmansa saaneen elatuksen varassa olleelle korvauksen määrä: huomioidaan todennäköinen elatus surmansa saaneelta sekä mitä kohtuuden mukaan tarvitsee elatukseensa ottaen huomioon mahdollisuutensa hankkia itse elatuksensa ansiotyöllä ja muut olosuhteet 114

115 Kärsimys (VahL 5:4a) ennen: kärsimyskorvausta ei KKO:n käytännössä henkirikoksissakaan, ellei tekijän tarkoituksena nimenomaan tuottaa kärsimystä omaiselle (KKO 1983 II 8) nyt: korvausoikeus surmansa saaneen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla erityisen läheisellä henkilöllä, jos kuolema aiheutettu tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella ja korvaus harkitaan kohtuulliseksi ottaen huomioon henkilösuhteen läheisyys, teon laatu ja muut olosuhteet tulkittu melko korvausmyönteisesti 115

116 KKO 2002:124 A kuristi päihtynyttä ja lievästi kehitysvammaista B:tä (32 v.) ja tämän jälkeen potkaisi laiturin reunalle kyykistynyttä B:tä seurauksin, että tämä putosi veteen ja hukkui. Kärsimyskorvausta isälle? euroa suhteen läheisyys: normaalia suurempi riippuvuus perheestä, yhteydenpito isän kanssa säännöllistä kauempana asunut veli läheinen, mutta ei erityisen läheinen korvauksen kohtuullisuus: teon laatu, uhri kehitysvammainen 116

117 KKO 2003:123 B ja C eivät ole asuneet yhdessä ja he ovat seurustelleet vasta noin neljän kuukauden ajan. KKO: ei ole perustetta pitää B:tä C:lle aviopuolisoon rinnastettavana erityisen läheisenä henkilönä. 117

118 KKO 2002:56 Varusmies oli saanut surmansa puolustusvoimien kovapanosammunnoissa. Valtio velvoitettiin suorittamaan varusmiehen läheisille korvausta kärsimyksestä, vaikka kuolemantuottamuksesta rangaistukseen tuomittu ammunnan johtaja ei ollut menetellyt törkeän huolimattomasti, kun vahinkoon johtaneessa puolustusvoimien toiminnassa ilmennyttä huolimattomuutta oli kokonaisuudessaan pidettävä törkeänä. äiti euroa, sisarukset euroa 118

119 KKO 2004:48 Henkilöauto oli törmännyt jalankulkijaan, joka sai surmansa. Auton kuljettaja oli tuomittu törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kuolemantuottamuksesta. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein jalankulkijan 12- vuotiaalla pojalla katsottiin olevan oikeus saada korvausta isänsä kuoleman aiheuttamasta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 4 a :n nojalla, vaikka syyte törkeästä kuolemantuottamuksesta oli hylätty. (6.000 euroa) 119

120 KKO 2004:2 A oli syyllistynyt B:n tappamiseen hätävarjelun liioitteluna. B:llä oli puolentoista vuoden ikäinen lapsi. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, ettei isän kuolemantapauksesta lapsen tunneperäiselle tai henkiselle kehitykselle mahdollisesti aiheutuvia haitallisia seurauksia voitu pitää VahL 5:4 a:ssä tarkoitettuna korvattavana kärsimyksenä. lapsi kaipaa isää, mutta ei nimenomaan kärsi siitä, mistä syystä isä on kadonnut lapsen elämästä 120

121 Kärsimys (VahL 5:6) loukkauksen aiheuttaman kärsimyskorvauksen edellytykset: 1. vapauden, rauhan, kunnian tai yksityiselämän loukkaaminen rangaistavaksi säädetyllä teolla 2. syrjiminen rangaistavaksi säädetyllä teolla 3. henkilökohtaisen koskemattomuuden tahallinen tai törkeän huolimaton vakava loukkaus 4. vakava tahallinen tai törkeän huolimaton ihmisarvon loukkaus muulla, em. kohtiin verrattavalla tavalla omiaan aiheuttamaan kärsimystä ottaen erityisesti huomioon loukkauksen laatu, loukatun asema, loukkaajan ja loukatun välinen suhde, loukkauksen julkisuus 121

122 Kärsimys (VahL 5:6) (2) tiedotusvälineiden kautta tehdyt yksityiselämän loukkaukset herjaukset ja solvaukset lievää väkivaltaa ja väkivallan uhkaa käyttäen tehty pakottaminen asiakirjan allekirjoittamiseen (KKO 1997:82) pankkiryöstöön liittynyt aseella uhkaaminen (KKO 1994:27) henkilön terveystietojen kertominen eteenpäin salassapitovelvollisuutta rikkoen (KKO 1985 II 57) rotuun perustuva syrjintä (KKO 1981 II 33) 122

123 KKO 1997:80 Lehdessä oli julkaistu tuhopolttoja koskeva kirjoitus, jossa oli kerrottu, että syylliseksi epäilty oli paikkakunnan palopäällikön vaimo. Kun palopäälliköllä itsellään ei edes väitetty olleen osuutta tapahtumiin, hänen ja syylliseksi epäillyn aviosuhteen julkistamiselle ei ollut hyväksyttävää perustetta. Lehden kustantaja, päätoimittaja ja jutun kirjoittaja velvoitettiin suorittamaan vahingonkorvausta yksityiselämän loukkaamisesta aiheutuneesta henkisestä kärsimyksestä. 123

124 KKO 2012:14 Taksin matkustajana ollut mies oli tuomittu pahoinpitelystä hänen lähenneltyään seksuaalisesti naispuolista kuljettajaa matkan aikana. Mies velvoitettiin suorittamaan kuljettajalle korvausta kärsimyksestä vahingonkorvauslain 5 luvun 6 :n 1 momentin 1 kohdan perusteella. 124

125 KKO 2012:81 Vankilan vartija oli avannut tutkintavangille Rikosseuraamuslaitoksesta saapuneen kirjeen, jota tutkintavankeuslain mukaan ei olisi saanut avata. Tutkintavanki vaati valtion velvoittamista suorittamaan hänelle vahingonkorvausta viestintäsalaisuuden loukkauksen aiheuttamasta kärsimyksestä. Kirjeen avaamisen katsottiin tapahtuneen erehdyksessä, eikä kysymys ollut rangaistavaksi säädetystä teosta. VahL 5:6.1:ssä säädetyt edellytykset kärsimyksen korvaamiselle eivät täyttyneet. Kysymys lisäksi siitä, voitiinko korvausta tuomita sillä perusteella, että kirjeen oikeudetonta avaamista oli pidettävä myös perus- ja ihmisoikeusloukkauksena. 125

126 KKO 2012:74 A oli lyönyt B:tä nyrkillä useita kertoja päähän ja vartaloon, syöttänyt B:lle mäntysuopasaippuaa, suihkuttanut B:n päälle vettä ja pitänyt B:tä rinnuksista kiinni. A oli tuomittu pahoinpitelystä vankeusrangaistukseen. KKO: B:n henkilökohtaista koskemattomuutta ei ollut VahL 5:6.1:n 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin taikka ihmisarvoa säännöksen 4 kohdassa tarkoitetuin tavoin vakavasti loukattu. Huomioon ottaen, että pahoinpitelyssä oli käytetty myös toista halventavia tekotapoja, B:llä katsottiin olevan oikeus korvaukseen kärsimyksestä VahL 5:6.1:n 1 kohdan nojalla. 126

127 LÄHEISEN OIKEUS KORVAUKSEEN korvausoikeus vahingonkärsineen vanhemmilla, lapsilla ja aviopuolisolla sekä muulla näihin rinnastettavalla erityisen läheisellä henkilöllä kärsimyskorvaus (5:4a, kuolema, ks. ed.) hautaukseen liittyvät kulut (5:3, ks. ed.) vahingonkärsijän hoitaminen yms. (VahL 5:2d) oma järkytys (VahL 5:4b, kuolema) 127

128 Läheisen oikeus korvaukseen (2) kohtuullinen korvaus tarpeellisista kuluista ja ansionmenetyksestä, joka aiheutunut henkilövahingon kärsineen hoitamisesta tai muista toimenpiteistä, jotka ovat omiaan edistämään vahingonkärsijän tervehtymistä tai kuntoutumista (VahL 5:2d) tahallisesti tai törkeällä huolimattomuudella aiheutetun kuolemantapauksen yhteydessä oikeus korvaukseen (järkytyksen kaltaisesta) henkilövahingosta johtuvista tarpeellisista sairaanhoitokustannuksista, muista kuluista ja ansionmenetyksestä (VahL 5:4b) 128

129 TEHTÄVÄ Käytetyn henkilöauton tuhoutuminen omistajan kannalta: 1. auton merkitys omistajalle? 2. mitä pitäisi korvata ja miten? 3. miten 2 kohdan ehdotuksenne sopii yhteen täyden korvauksen periaatteen ja rikastumiskiellon kanssa? 129

130 ESINEVAHINKO (VahL 5:5) esine = sekä irtaimet (myös kotieläimet) että kiinteät esineet, myös koneet, laitteet ja niiden osat täyden korvauksen periaate korvataan koko vahinko eli saatetaan vahingonkärsijä siihen taloudelliseen asemaan, jossa hän olisi ilman vahinkoa rikastumiskielto (eduntasoitus) vahingon kärsinyt ei saa saada hyötyä vahingosta eli tulla parempaan taloudelliseen asemaan kuin ennen vahinkoa 130

131 Esinevahinko (2) korvataan esineen korjauskustannukset, muut kulut, arvonalennus, tuhoutuneen tai hukatun esineen arvo, tulojen ja elatuksen vähentyminen esineen lisäksi korvausta välillisistä vahingoista, esim. esineen käyttömahdollisuuden estymisen aiheuttamasta tulon menetyksestä onko esine korjattavissa, korjauskelvoton, kadonnut, tilapäisesti ei-käytettävissä? korjaaminen vahingonkärsijällä vahingonrajoittamisvelvollisuus eli aiheettomia kustannuksia tulee välttää jos esine tulee vahinkotapahtumaa edeltänyttä tilaa parempaan kuntoon, hyöty yleensä vähennetään 131

132 Korvauksen määrittelyperuste tuhoutuneen tai hukatun esineen arvon määrääminen jälleenhankinta-arvo (uudelleenhankinta-arvo, uusarvo): uuden, vastaavan esineen hankkimiseksi tarvittava summa vanha omaisuus korvautuu uudella (käyttämätön, modernimpi) => vastoin rikastumiskieltoa uuden osan liittäminen vanhaan kohteeseen, osan käyttöiällä ei merkitystä päivänarvo: jälleenhankinta-arvo, josta tehdään mm. ikä-, käyttö-, käyttökelpoisuusvähennys 132

133 Korvauksen määrittelyperuste (2) käypä arvo, (edelleen)myyntiarvo: summa, jonka esineen myynnistä olisi saanut juuri ennen vahinkoa vastaa esineen varallisuusarvoa omistajalle soveltuu, jos kyse myytävästä esineestä jos kyse käytetystä esineestä, ei yleensä riitä vastaavan esineen hankkimiseen pääsääntönä voitaneen pitää jälleenhankinta-arvoa; ellei tällaista kyetä määrittämään esimerkiksi objektin yksilöllisyyden vuoksi, kysymykseen tulee lähinnä esineen iän, kunnon ym. seikat huomioon ottava käypä arvo 133

134 Esimerkkejä KKO 1982 II 121: Huoltamolta tavaraa varastaneet velvoitettiin korvaamaan jälleenhankintahinta sekä jälleenhankinnasta ja tavaroiden käsittelystä aiheutuvat kustannukset. KKO 1997:208: Henkilöt olivat tilanneet tv-laitteita laskua vastaan aikomattakaan maksaa niitä. Heidät tuomittiin petoksesta, ja korvausvastuu käsitti tilausten mukaiset kauppahinnat. 134

135 Esimerkkejä (2) KKO 1990:78: Kyse muuntajan vaurioitumisen korvaamisesta: 30 vuotta käytetty 50 kw:n muuntaja korvattiin 100 kw:n muuntajalla. Uuden muuntajan hinta mk, korvattiin vanhan muuntajan menettämisen mukaan arvioituna mk sekä uuden muuntajan asentaminen ( mk). 135

136 PUHDAS VARALLISUUS- VAHINKO (VahL 5:1) taloudellinen vahinko, joka ei ole yhteydessä (samalle henkilölle aiheutuneeseen) henkilötai esinevahinkoon sopimusperusteinen vastuu: tyypillistä, korvataan deliktivastuu: pelkkä tuottamusperuste voisi johtaa liialliseen vastuuseen (esim. liikekilpailu ja julkinen arvostelu sallittua vahingoittamista ) => korvaamista rajoitettu 136

137 Puhdas varallisuusvahinko (2) Korvaamisen edellytykset VahL:ssa 1) vahinko aiheutettu rangaistavaksi säädetyllä teolla syyntakeettomuus tai rikoksen vanhentuminen eivät estä vastuuta dekriminalisointi poistaa korvausvastuun (KKO 1993:15) 2) vahinko aiheutettu julkista valtaa käytettäessä julkinen valta viranomainen tunnusmerkistön tulkinta laajahkoa (esim. työvoimaviranomaisen antama neuvonta KKO 1989:50, rekisteriasiakirjojen antaminen KKO 1993:15) 137

138 KKO 1993:15 Vuosina tapahtunut ennakonpidätysten suorittamatta jättäminen ei ollut tuomitsemishetkellä voimassa olevan rikoslain 29 luvun 4 :n (769/90) mukaan rangaistava teko. Lääninveroviraston mainittuja ennakonpidätyksiä koskeva vahingonkorvausvaatimus hylättiin, koska teko ei ollut rangaistava eikä lääninverovirasto ollut vaatimuksensa tueksi vedonnut seikkoihin, joiden nojalla vahingonkorvaus jollakin muulla perusteella tulisi harkittavaksi. 138

139 KKO 1989:50 Valtion työvoimaneuvoja oli antanut paluumuuttoa Suomeen suunnittelevalle Kanadan kansalaiselle virheellisiä tietoja paluumuuttajalle tärkeiden ja häneen pakottavina sovellettavien säännösten ja määräysten sisällöstä. Tietojen antaminen oli ollut olennainen osa työvoimaneuvojan virkatehtävistä. Tietojen laatu ja tarkoitus huomioon ottaen katsottiin, että työvoimaneuvoja oli tiedot antaessaan käyttänyt julkista valtaa. Valtio velvoitettiin korvaamaan tietojen virheellisyydestä aiheutunut vahinko. 139

140 KKO 2009:24 Suomen Pietarin pääkonsulaatin toimistosihteeri oli, saatuaan ulkomaalaisvirastosta tiedon, jonka mukaan työ- ja oleskelulupia hakeneet venäläiset vuokratyöntekijät eivät tarvitsisi erikseen lupia Espanjassa työskentelyä varten, ilmoittanut tiedon edelleen yhtiön toimitusjohtajalle. Korkein oikeus katsoo, ettei neuvon antamista tällaisissa olosuhteissa ole perusteltua rinnastaa työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia koskevaan hallintopäätökseen. 140

141 KKO 1993:15 Auton rekisteriote oli ollut kirjoitusvirheen johdosta virheellinen auton vuosimallia koskeneen merkinnän osalta siten, että auton todellinen vuosimalli oli merkinnän mukaista vuosimallia vanhempi. Rekisteriotteen antaminen oli julkisen vallan käyttämistä. Siinä ei ollut noudatettu kohtuudella asetettavia tarkkuusvaatimuksia. Valtio katsottiin, riippumatta auton myyjän mahdollisesta korvausvelvollisuudesta, VahL 3:2:n nojalla velvolliseksi korvaamaan A:lle virheellisen merkinnän aiheuttama vahinko, joka oli aiheutunut siten, että A oli maksanut autosta enemmän kuin mitä hän olisi maksanut, jos hän olisi tiennyt auton oikean vuosimallin. 141