TERVEISIÄ TARVAALASTA
TIESITKÖ, ETTÄ TARVAALA ON MAAKUNNALLISESTI ARVOKASTA MAISEMA- ALUETTA. TARVAALASSA ON MYÖS VALTAKUNNALLISESTI ARVOKASTA RAKENNUSPERINNETTÄ.
NO NIIN, ASIAAN! eli hieman taustaa
Sotilasvirkata-losta maatalousoppilaitokseksi
Tarvaala tunnettiin jo eräkaudella hämäläisissä asiakirjoissa Lumpelon erämaana. Vuonna 1564 Lauri Laurinpoika Tarvainen asettui asumaan tälle erämaa-alueelle ja perusti Tarvaalan. Tarvaala oli ensimmäisiä Saarijärvelle perustettuja tiloja. Vuonna 1691 Tarvaalan maista erotettiin kappalaisen virkatalo eli Tarvaalan pappila. Kantatilasta tehtiin Rautalammin komppanian luutnantin virkatalo. Sotilasvirkatalon rakennukset purettiin 1990- luvulla. Kappalaispappilasta tuli Saarijärven pääpappila vuonna 1945. Tarvaala oli sotilasvirkatalona aina 1800-luvulle asti, jolloin sinne päätettiin sijoittaa Vaasan läänin suomenkielinen maanviljelyskoulu. Koulu rakennettiin lähelle Majakoskea, noin 600 metrin päähän vanhan sotilasvirkatalon pihapiiristä. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1867.
1860-luvulla rakennetuista maatalousoppilaitoksen rakennuksista ovat jäljellä viljamakasiini ja rehtorin asuinrakennus. Viljamakasiini toimii nykyisin museona, joka tosin ei ole säännöllisesti auki yleisölle. Rehtorin. rakennus toimi yksinomaan koulun rehtorin perheen asuinrakennuksena aina 1930-luvulle asti. Sen jälkeen vuoteen 1963 saakka rakennuksen toisessa päässä toimi Tarvaalan kylän posti. Sota-aikana rakennus oli osittain tapaturmatoimistona, vuonna 1945 sotasairaalana ja tämän jälkeen osittain koulun oppilashuoneina.
Tarvaalan maatalousoppilaitoksen (nykyään POKE) aluetta on rakennettu monessa vaiheessa koulun toimintavaiheiden mukaan. Alkuperäinen neliömäinen piha-alue on kuitenkin edelleen havaittavissa. Pihaan on rakennettu 1920-1930 -luvulla kaksikerroksinen koulurakennus ja asuntolarakennus sekä 1960-luvulla uusi punatiilinen päärakennus ja asuntolarakennuksia.
Tarvaalan kylä alkoi kasvaa nykyiselle paikalleen Majakosken myllyn ja maatalousoppilaitoksen ympäristöön maanviljelyskoulun perustamisen jälkeen. Ensimmäiset pellot olivat harjukannaksella, kantatilan lähellä. 1800-luvulla kylä kasvoi Kallinkosken pohjoispuolelle Summasjärven tasaisille rannoille ja länteen Leuhunjoen järvimäisen suvantokohdan, Kallinjärven ympärille. Suurin osa Tarvaalan nykyisestä rakennuskannasta ja pelloistakin on syntynyt vasta 1940-luvulla. Sotien jälkeen raivattiin paljon asutustiloja Summasjärven rannoille ja Satosuon alueelle. Asutustoimintaan otetut maat olivat lähinnä Tarvaalan maatalousoppilaitoksen maita. Asutuksen sijoittumiseen on vaikuttanut myös vanha Uuraisten maantie, joka kulkee etelästä pohjoiseen Tarvaalan läpi. Varsinkin sodan jälkeinen asutus kasvoi tienvarsikylän muotoon. Majakosken ylittävä vanha kivisilta on rakennettu vuonna 1845. Sen viereen on rakennettu 1990-luvulla uusi silta.
ja faktaa
Kylä vesistöjen ja.. harjun solmukohdassa.
Tarvaalan kylän keskus on maiseman solmukohdassa, jossa pieni Leuhunjoen vesistö laskee koskena Summasjärveen. Summassaaren hiekkarannat ja peuranmetsästykseen sopiva harjuselänne houkuttelivat jo kivikauden ihmisiä. Saaren itärannalla toimii nykyisin kivi-kaudesta kertova elävä museo, kivikauden kylä ja saaressa on myös Summassaaren kylpylä. Harjujakso jatkaa Summassaaresta kulkuaan pohjoiseen. Luoteessa Tarvaalan peltoja rajaa jyhkeän Kusiaismäen hahmo. Etelässä maaston korkeuserot tasoittuvat nopeasti.
Oppilaitos hallitsee maisemaa
Tarvaalan maisemakuva on hyvin selkeä, avoin ja yhtenäinen. Maatalousoppilaitoksella (nykyisin Pohjoisen Keski- Suomen Oppimiskeskus POKE) on ollut ja on edelleen keskeinen asema Tarvaalan maisemassa.
Maatalousoppilaitoksella on enemmän resursseja maiseman hoitoon kuin yksityisillä ihmisillä. Muun muassa keskellä Majakoskea sijaitsevan Virtasaaren maisemia hoidetaan perinteisesti laiduntamalla.
Majakoski
Majakoski on vanhastaan tunnettu uitto- ja lohikoski, joka raivattiin ja kunnostettiin vuonna 1999 kalastuksellisin näkökohdin. Itse koski onkin todella hieno, mutta uuden maantiesillan ympäristö ei tee sille oikeutta.
Majakosken ympäristöllä on erityisen suuri merkitys koko maisema-alueelle, koska se on solmukohta, joka vaikuttaa maisemakuvaan lähes joka suunnalta. Oikeastaan Tarvaalan maisema-alue mieltyykin alkavaksi vasta Voudinniemen kohdalta. Myös suurimmat rakentamispaineet kohdistuvat Summasjärven pohjoispäähän, Jonne on keskittynyt omakotirakentamista ja teollisuusrakennuksia.
Kallinjärven ympäristö ja Leuhunjoki
Aivan oman maisemakokonaisuutensa muodostaa Kallinjärven ympäristö. Kallinjärven ympäri kulkeva tie on edelleen perinteinen hiekkatie. Järven rannalta toiselle aukeaa pitkiä näkymiä. Rakennuskannassa on uutta ja vanhaa sekaisin, mutta valitettavasti osa vanhimmista rakennuksista on päässyt rapistumaan.
Leuhunjoen alapäässä on 1920- luvulla rakennettu voimalaitos. Voimalaitoksenmiljöö on hieno. Tie kulkee voimalaitoksen yli ja Leuhunjoelle aukeaa näkymiä molempiin suuntiin sillalta.
Tarvaalan pappilan maisemia
ja Summassaarta
LÄHTEET Kallio reino, Vanhan Saarijärven Historia, Saarijärven Offset Ky 1987 Lehtonen Teija ja Lahtinen Saija, Tarvaalan kyläsuunnitelma 2004, Gummerus kirjapaino Oy Saarijärvi 2004 ymparisto.fi, Keski-Suomen ympäristökeskus
HAUSKAA VIIKONLOPPUA! Kuvat, koostaminen ja musiikki: Antti Vesanen Jaakko Riekko Timo Väätänen YMP09