Arja Haapakorpi Ammattien muutos ja teknologia tutkimuksessa - Huolta ja hurmiota Tuula Heiskasen juhlaseminaari 8.9.2017 Työ yhteiskunnassa eilen, tänään, huomenna
Tausta Radikaalit ennusteet ammattien ja työn katoamisesta Huikeat tulevaisuusvisiot uudesta teknologiasta Ammattien ja työn muutoksen taustan moniaineksisuus ja teknologian kietoutuminen työnorganisointiin
Esityksen tavoite: Tarkastella ammattien ja työn muutosten taustoja ja teknologisten vaikutusten tutkimuksen pitkää linjaa, koska tutkimus tarvitsee itseymmärrystä suurien sanojen aikakautena.
Ammattien muutos taustojen moninaisuus Teknologiset, taloudelliset, kulttuuriset ja institutionaaliset prosessit, jotka kietoutuvat toisiinsa, kuten Lainsäädäntö Hallinnolliset ja organisatoriset muutokset, johtaminen Toimintaympäristö Kansainvälistyminen
Ammattien muutos taustojen moninaisuus 2 Ammattien sisäiset muutokset/ammattien väliset muutokset Yhteiskunnan arvomuutos/ilmapiirimuutos Teknologian muutos Yleisin muutos: osa ammatin tehtävistä/menetelmistä korvautuu teknologialla
Teknologia ja ammattien/työn muutos 50-luvulta nykyaikaan Teknologian teemat työelämätutkimuksessa eri vuosikymmeninä: huoli innostus teknologian mullistavaan vaikutukseen
Tutkimus 50-luvulla: tutkimuksen yhteiskunnallinen tehtävä jälleenrakennuksessa Jälleenrakennuksen aikakausi: tutkijat yhteiskunnan rakentajina Asiantuntijoiden ja yliopiston arvostus ja näkyvyys yhteiskunnan rakentamisessa Tutkimuksella yhteiskunnallinen tehtävä Vesa Laakkonen (1959) Automaatio - muudan teknillisen kehityksen vaihe: työntekijä ja teknillinen uudistus. Helsingin yliopisto, 1959. Aihe: työntekijöiden uutta tekniikkaa koskevat asenteet Tutkimuksen kohteena valimo ja sulfaattiselluloosatehdas
taustalla vaikutteita amerikkalaisesta liikkeenjohdon tutkimuksesta ja sosiaalipolitiikasta jälleenrakennuksen näkökulma: neutraali poliittisesti, tutkimustekninen Kysymykset käsittelivät teknologian tuomia mahdollisia etuja (etenemismahdollisuudet) ja sen kurjistavia vaikutuksia. Tapaturmat erityisenä huolen aiheena 50-luvun matala ammatillisen koulutuksen taso ja työsuojelu lapsenkengissä kuka hyötyy: työnantaja vai työntekijä? konsensushenkinen tulos, mutta myös eri työryhmien asemien eriytyminen
huoli turvattomista sosiaalipolitiikka kansalaisten huolehtijana - ei individualistista näkemystä yksilön omasta vastuusta innostus uuteen teknologiaan Lainaukset - Konsensushenkinen tulkinta tutkimustuloksista - Työelämän yhteistoiminnallista tutkimusta ja kehittämistä ennakoiva arvio tutkimuksessa - Yhteiskunta pitää huolta kansalaisista, vaikka pakolla - Innostus uuden tietojen käsittelylaitteen saapumisesta Suomeen
Tutkimus 60-70 luvulla: kriittisyys ja luottamus vaikuttamiseen 60 ja 70 - luvulle tultaessa kriittinen tutkimus, taustalla yhteiskunnan radikaalit ja vasemmistolaiset virtaukset Automatisaatio laajemmin käyttöön Muutto pientiloilta kaupunkiin, tehtaat tarjosivat töitä, väestön koulutustaso yhä verrattain matala Työn sosiologian 1970-luvun suuri keskustelu koski työn humanisointia Teemana työntekijöiden mahdollisuus vaikuttaa työhönsä ja työolosuhteet
Rantalaiho, Liisa. 1977. Automation, work organization and workers' commitment. Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos. Suomen akatemia. Huoli: tehdastyön pakkotahtisuus, työn polarisoituminen hyviin tehtäviin ja huonoihin, eriarvoisuus teknologian hedelmiä poimittaessa. Teknologian näkeminen myönteisenä ihmistyövoimaa säästävänä yhteiskunnallisena resurssina, mutta vain aktiivisen vaikuttamisen kautta Pyrkimys vaikuttaa työpaikoilla työn organisointiin, ay-liikkeen ja tutkijoiden yhteistyö
Uusi tietotekniikka vyöryy työpaikoille 1980-luvulla Yhteiskunnallisen ja tasaisen hyvinvoinnin kasvu ja työmarkkinoiden kukoistus, koulutustaso nousu Tietotekniikan massatuotanto ja sovellukset työpaikoilla ensi kerran muuttivat toimisto- ja suunnittelutyön ammatteja Joidenkin rutiinitoimistotehtävien katoaminen, muttei massamitassa vaan pikkuhiljaa Uusien ammattien synty erityisesti ATK-alalle, yhteiskunnan suunnittelutehtävien kasvu
Kortteinen, Matti ; Lehto, Anna-Maija ; Ylöstalo, Pekka. 1986. Tietotekniikka ja suomalainen työ. Tilastokeskus. Huoli: eriarvoistuminen tekniikan käyttöönotossa, ristiriidat työyhteisössä, sosiaaliset ongelmat, työpaikkojen kato ei keskeisin huoli tietotekniikan merkitystä toimistotyölle ei ehkä vielä hahmoteta, ajankohta ennen tietotekniikan sovellusten ja käyttöönoton suurinta aaltoa Myönteisenä mahdollisuus tietotekniikan käyttöön työn rikastamisessa Muutoksen maltillinen kuvaus ei lopunajan maalailua eikä futuristisia visioita
Teknologian tutkimuksen hajaantuminen ja suuret sanat 2010-luvulla Pitkäkestoisen / rakenteellisen työttömyyden, koulutuksen kasvun, IC teknologian laajeneminen eri elämänalueille ja globalisaation aika Teknologiaa koskevan tutkimuksen hajautuminen eri teemojen alle, esimerkiksi terveysteknologia Työpaikkojen katoamisen uhka / digitalisaation ja robottien siunauksellisuus - tutkimuksen näkyvyys mediassa Huoli myös korkeakoulutettujen työpaikkojen korvaamisesta teknologialla
Martin Ford. Robottien kukoistus : teknologia ja massatyöttömyyden uhka. Sammakko 2016 Tekoälyn kehittyessä eksponentiaalisesti myös korkeakoulutettujen työpaikat alkavat olla vaarassa: data-analyytikot ja monet muut vastavalmistuneet ovat jo tulilinjalla. Lähitulevaisuudessa robotit syrjäyttävät niin lääkärit, toimittajat, taksinkuljettajat kuin - ironista kyllä - tietokoneohjelmoijatkin. Jos emme arvioi yhteiskuntiemme taloudellisia ja poliittisia rakenteita perusteellisesti uudelleen, kapitalistinen talousjärjestelmä on vaarassa romahtaa.
Myönteisenä ilmiönä teknologian työtä helpottava ja työvoimaa säästävä resurssi Mari Kangasniemi, CristinaAndersson. 2016. Enemmän inhimmillistä hoivaa. Robottien avulla voitaisiin jo nyt tehdä viidennessairaanhoitajien ja lähihoitajien töistä. Julkaisussa. Robotit töihin. Koneet tulivat mitä tapahtuu työpaikoilla? EVA. http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2016/09/robotittöihin.pd Vanhusten hoivaan tähtäävien robottien markkinoiden kasvunäkymät ovat huimat, kun väestörakenne vanhenee vauhdilla perinteisissä teollisuusmaissa. Valtaosa nykyään tarjolla olevista kodeissa avustavista roboteista pystyy vielä vain yksittäiseen toimintoon, kuten avustamaan ruokailussa tai pölynimurointiin.
Yhteenveto Huolen kohde on vaihdellut sotien jälkeisinä vuosikymmeninä teknologian vaikutuksesta työhön ja ammatteihin, työttömyyteen, ihmisten terveyteen ja asemaan työpaikoilla, epätasa-arvoon, työpaikan ristiriitoihin ja työn polarisaatioon. Myönteisyys: teknologian ihmistä säästävä merkitys, työn rikastuminen, vaurastuminen, yhteiskunnallinen merkitys Teknologian ja työn suhdetta koskevassa tutkimuksessa ajalliset kerrostumat, vaikka painotukset muuttuneet. Muutos yhteiskunnassa 2000-luvulla: toimeentulon lähde ja yksilön asema 50-luvulla miten sosiaalipolitiikan tehtävä huolehtia turvattomista ihmisistä ei painetta yksilöön. 2010-luvulla kysytään: miten toimeentulo pitäisi järjestää, jos digitalisaatio ja robotit tekevät ihmisten työt? Kansalaispalkka/yksilöön tärähtävä vastuu?