L Ä N S I S U O M E N Y M P Ä R I S T Ö K E S K U S... V Ä S T R A F I N L A N D S M I L J Ö C E N T R A L Ympäristölupayksikkö PL 262, Koulukatu 19, 65101 VAASA PB 262, Skolhusgatan 19, 65101 VASA Puh. 06 367 5211 telefax 06 3675251 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Annettu julkipanon jälkeen 31.5.2005 Diaarinumero LSU 2005 Y 77 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee maidon ja lihantuotantotoimintaa ja sen laajentamista. HAKIJA Hauta aho Mty Juha ja Heikki Hauta aho Soinintie 627 62500 Lehtimäki TOIMINTA JA SIJAINTI Tilalla harjoitetaan maidon ja lihantuotantoa. Nykyisessä navetassa on lupa pitää 36 lypsylehmää, 16 hiehoa, 16 yli 6 kk:n ikäistä nautaa ja 15 alle 6 kk:n ikäistä nautaa. Lupahakemuksessa esitetään toimintaa laajennettavaksi enintään 65 lypsylehmään 40 hiehoon, 30 yli 6 kk:n ikäiseen lihanautaan ja 40 alle 6 kk:n ikäiseen nautaan. Tilalle rakennetaan tarvittavat lantalat ja rehuvarastot. Uusi navetta (n.1182 m 2 ) sijoittuu vanhasta navetasta n. 30 metriä etelään, Lehtimäen kunnan Lipon kylään tilalle Hauta aho RN:o 9:54. Vanha navetta sijaitsee samalla tilalla, osoitteessa Soinintie 627. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle, on ympäristölupavelvollinen (YsA 1 1 mom. kohta 11 a). Ympäristönsuojelulain 28 : n mukaan ympäristölupa tarvitaan jos toiminnassa tapahtuu olennainen muutos. Hakemuksen mukaista tuotannon laajennusta voidaan pitää olennaisena muutoksena voimassaolevaan lupaan nähden.
2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen lupaviranomainen eläinsuojaa koskevassa asiassa ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 mom. kohdan 10 a mukaisesti. Asetuksen mukaan eläinsuojan, jossa voidaan pitää vähintään 75 lypsylehmää taikka muu eläinsuojan, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa 1000 lihasian eläinsuojaa, ympäristölupa asian käsittelee alueellinen ympäristökeskus. ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 25.1.2005 hakijoin jättämällä ympäristölupahakemuksella. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisille tuotantorakennuksille on Lehtimäen kunnan 29.5.1998 myöntämä rakennuslupa. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja asutusalueella. ELÄINSUOJAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminto sijoittuu peltoaukean reunaan, joka on n. 6 km Lehtimäen kirkosta itään. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat noin 120, 175 ja kaksi 190 metrin etäisyydellä rakennettavasta eläinsuojasta. Sen lisäksi 280 400 metrin etäisyydellä sijaitsee kolme asuinrakennusta. Lannan levitykseen käytettävät pellot sijaitsevat useina erillisinä lohkoina lähialueella. Eläinsuoja kuuluu Leväjoen osavaluma alueseen, joka laskee Ähtärinjärveen. Eläinsuojista on matkaa Ähtärinjärveen n. 800 metriä. Se kuuluu Kokemäenjoen osavaluma alueeseen nro 35.437. Alueella ei asemakaavaa. Alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Lypsylehmät, hiehot ja puolet alle 6 kk:n naudat sijoitetaan uudisrakennukseen. Muut naudat sijoitetaan vanhaan navettaan. Lannan käsittely on alle 6 kk:n naudoilla ja neljässä poikimiskarsinassa kuivikelannalla. Muiden nautojen lannankäsittely on lietteellä. Lypsylehmät ja hiehot laidunnetaan viisi kuukautta vuodesta, 10 hehtaarin alalla. Laitumella ei ole pysyvää ruokintapaikkaa. Laitumella on täytettävät juomaaltaat. Lehmät pidetään yöt navetassa. Tuotantoon liittyvät muut rakennelmat ja rakennukset sijaitsevat eläinsuojien lähialueella. Uudesta navetasta lietelanta johdetaan kuiluista valutussysteemillä avonaiseen 1300 m 3 lietesäiliöön sekä neljän poikimiskarsinan ja 20 vasikan lanta viedään vanhan lietesäiliön taakse rakennettavaan avonaiseen 110 m 3 kuivalantalaan. Kuivalantalassa on 15 cm ajoluiska. Kuivalantalassa ei ole kuormauslaattaa. Vanhasta navetasta liete menee nykyisiin yhteensä 1630 m 3 avonaisiin lietesäiliöihin. Kuilutilavuutta tulee olemaan yhteensä 770 m 3. Yhteensä varastointitilavuutta tulee olemaan 3700 m 3. Lietesäiliöt täytetään alta päin. Maitohuoneen ja saniteettitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Tilalle rakennetaan 133 m 2 jaloittelutarha. Jaloittelutarhassa on 30 yli 6 kk:n ikäistä lihanautaa 12 kuukautta vuodessa, jos säät sallivat. Tarhan pohjamateriaali on hiekka, jonka päällä on kuorike. Tarha tyhjätään kaksi kertaa vuodessa ja levitetään suoraan peltoon. Virtsa ja sadevedet imeytetään kuorikkeeseen.
3 Tarhan alla on salaojaputki, jota pitkin nesteet johdetaan 2 m 3 kokoojakaivoon. Kaivosta jätevesi pumpataan lietesäiliöön. Esikuivattua tuorerehua valmistetaan pyöröpaaleihin yhteensä 1300 tonnia vuodessa. Lanta käytetään pellolla kasvien ravinnetarpeeseen. Tilalla on käytettävissä lannanlevitykseen peltoa yhteensä 89 ha, josta omaa 46 ha ja vuokrapeltoa 43 ha. Lanta levitetään viikoilla 20 22 (50%), 24 (10%), 28 (10%) ja 39 41 (30). Tilalla on 4000 litran polttoainesäiliö, jotka on varustettu laponestolaitteella. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään korjaamohallissa. Tilalla ei käytetä torjunta aineita eikä säilöntäaineita. Navetassa pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Tilalla on kunnan vesiliittymä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Yrittäjät ovat esittäneet, että tilalla toimitaan normaalisti ympäristötuen ja luomuehtojen mukaisesti. Navetan hajuja pyritään välttämään yleisellä siisteydellä. Lanta puhdistetaan ritilöiltä ritilöiden päälle asennettavilla pintaraapoilla. Lietesäiliöt täytetään alatäyttönä lietteen sekoittumisen estämiseksi. Eläinten ruokinta toteutetaan ruokintanormien mukaisesti alan viimeisintä tutkimustietoa hyväksikäyttäen. Parsien kuivituksessa käytetään ammoniakkikaasua sitovaa turvetta. Uudessa eläinsuojassa ilmanvaihto toteutetaan vapaana ilmanvaihtona, jossa poistoilma ohjataan avattavien kattoluukkujen kautta. Nykyisessä navetassa on koneellinen alipaineistettu ilmanvaihto. Eläinsuoja pyritään pitämään mahdollisimman viileänä hajuhaittojen vähentämiseksi. Valumat estetään vesitiiviillä rakenteilla (lattiat, kuilut ja lietesäiliö). Lietteen pääsy ojien kautta vesistöihin estetään suojakaistoilla. Lannan levitykseen on käytettävissä riittävästi peltoa. Lietteen ajo suoritetaan mahdollisimman nopeasti ja liete mullataan asetuksen mukaisesti. Naapureille tiedotetaan ennen lietteen ajon aloittamista. Rakentamisessa noudatetaan viranomaisohjeita ja sähköasennukset tehdään hyväksytyillä tarvikkeilla ja välineillä. Suunnitelmissa on hankkia lietteen levitykseen letkulevitin, jolla lietettä tullaan levittämään viljojen oraille. Syntyville jätteille varataan säilytystilat tai astiat, jotka tyhjennetään jätekuljetuksen toimesta tai jätteet toimitetaan ao. keräyspisteisiin. Tila on liittynyt luomuun ja ympäristötukijärjestelmään vuonna 2000 2004. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ Tilalla harjoitetaan normaalia maataloustoimintaa. Tilalle hankitaan aggrekaatti. TIEDOT SYNTYVISTÄ JÄTTEISTÄ, NIIDEN MÄÄRISTÄ JA KÄSITTELYSTÄ Toiminnasta syntyvät jätteet ja kuolleet eläimet viedään asianmukaisiin paikkoihin tai laitoksiin. Jätteitä muodostuu vuodessa n. 2 kuollutta nautaa vuodessa. Muovijäte 2 tn vuodessa varastoidaan ja poltetaan. Ongelmajätteet (akut), metallit, lasit, loisteputket ja jäteöljy toimitetaan hyötykäyttöasemille ja kierrätettävät jätteet ekopisteisiin. Pilaantunut rehu kompostoidaan josta ne levitetään pellolle. Talousjätteet viedään jätekeräykseen. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Lanta levitetään ympäristötukiehtojen mukaisesti. Lietteen levitykseen on tarkoitus hankkia letkulevitin. Tarvittaessa lietesäiliöt voidaan kattaa kevytkatteella.
TIEDOT LIIKENTEESTÄ JA LIIKENNEJÄRJESTELYISTÄ 4 Maidonkeräily on joka toinen päivä. Teurastamoauto käy n. 5 kertaa vuodessa. Väkirehua tuodaan 4 kertaa vuodessa. Säilörehupaaleja ajetaan päivittäin. Säilörehua tehdään kaksi kertaa vuodessa 5 7 päivää. Lanta levitetään keväällä ennen kylvöä, oraille kesäkuun alussa, nurmelle ensimmäisen rehusadon jälkeen sekä syksyllä. ASIAN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ympäristönsuojelulain 38 mukaisesti ajalla 25.2. 2005 29.3.2005 Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Lehtimäen kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty tieto erikseen niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tilalle tehtiin tarkastuskäynti 13.5.2005, jossa tarkasteltiin mm. navetan laajuutta, sijoittumista lähiasutukseen, ja maisemaan nähden. LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET Lausunnot Ympäristökeskus on pyytänyt lausuntoa Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta ja kunnanhallitukselta. Lehtimäen kunnanhallitus lausunnossaan puoltaa luvan myöntämistä, kun toimintaa harjoitetaan lupahakemuksessa esitetyllä tavalla ja noudatetaan luvassa asetettuja ehtoja. Lehtimäen kunnan ympäristölautakunta ei antanut lausuntoa. Muistutukset Asiasta ei ole jätetty muistutuksia. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Länsi Suomen ympäristökeskus myöntää Hauta aho maatalousyhtymä / Juha ja Heikki Hauta aho ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan 65 lypsylehmän, 40 hiehon, 30 yli kuuden kuukauden ikäisen ja 40 alle 6 kuukauden ikäisen naudan eläinsuojan toiminnalle, joka sijoittuu Lehtimäen kunnan Liponkylään tilalle Hauta aho RN:o 9:54 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen osoittamalle paikalle, seuraavien lupamääräysten mukaisesti. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lanta sekä eläinsuojien pesu ja muut jätevedet varastoidaan maa ja metsätalousministeriön rakentamisohjeiden mukaisesti rakennetuissa vesitiiviissä säiliöissä ja kuivalantalassa, joissa on täyttöä varten tarpeelliset vesitiiviit rakennelmat ja laitteet. Lietelannan ja jätevesien varastointia varten tulee olla käytettävissä varastointitilavuutta lietekuilut mukaan lukien yhteensä vähintään 3200 m³. Lisäksi tulee olla sadevesille säiliötilavuutta, mikäli säiliöihin ei rakenneta kevytkattoa. Lietesäiliössä lietteen pinnalla tulee käyttää hajujen levittämisen estämiseksi kel
luvaa katetta, kuten turvetta tai vastaavaa. Kelluvan katteen paksuus tulee olla vähintään 10 cm. Lietteen kuormaus tulee tapahtua asfaltilla tai vastaavan tiiveyden omaavalla pohjamateriaalilla. 5 Kuivalantalan tilavuus tulee olla vähintään 110 m³. Kuivalantaloissa tulee olla hakemuksen mukaiset reunat ja vähintään 25 cm ajoluiska. Nautojen kasvatustilasta tulee kuivikelanta poistaa riittävän usein. Kuivalannan kuiva ainepitoisuuden tulee olla riittävä. Jaloittelutarhassa tulee olla tiivis pohja tiiveydeltään vähintään asfalttibetonia tai tiiveydeltään vastaavaa. Tarha tulee muotoilla niin, että se on keskelle vähintään 20 cm kallistuva tai siinä on vähintään 20 cm reunat. Jätevedet ja lanta tulee ottaa talteen ja varastoida säiliössä ja kuivalantalassa. Lanta tulee myös poistaa jaloittelutarhalta riittävän usein. Maitohuonevedet ja muut jätevedet tulee varastoida säiliöissä. Katoilta valuvat sade ja sulamisvedet on johdettava säiliöiden ja kuivalantalan ulkopuolelle. Mahdolliset rehujätteet tulee varastoida/kompostoida tiiviillä alustalla tai kyntää ne suoraan peltoon. Lannan säilytystilat on tyhjennettävä perusteellisesti vuosittain. Niiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti. Mikäli rakenteissa tai lannan käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita, on ne välittömästi korjattava. Eläinsuojien ja laitumen välisen kulkuväylän tulee olla kovapohjainen, niin että lanta voidaan poistaa kulkuväylältä. Laidunpaine ei saa olla niin suuri, että siitä muodostu eroosiota. Mikäli laitumelta naudat pääsevät vapaasti Leväjokeen tulee se estää, esimerkiksi aidalla. Mikäli laitumen juottopaikalla muodostuu eroosiota, tulee juottopaikan olla tiiveydeltään vastaavanlainen kuin jaloittelutarhalla. Juottopaikalta jätevedet tulee imeyttää esimerkiksi turpeeseen tai johtaa säiliöön. 2. Hajuhaittojen vähentäminen Lietelanta on mullattava neljän tunnin sisällä yrittäjän asuinrakennuksen ja maantien välisellä peltolohkolla. Muuten lanta tulee levittää valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti. Eläinsuojasta tulevia hajuja on vähennettävä edellä mainitun lisäksi yleisellä siisteydellä, ilmastoinnin oikealla mitoituksella, eläinten oikealla terveydenhoidolla, ja tarttuvien tautien minimoinnilla. Sisäilman ja lietelannan lämpötilan tulee olla mahdollisimman alhainen. Lietesäiliöt tulee täyttää altapäin. Eläinsuojien ympäristö, jaloittelutarha, rehuvarastot, lannan varastointitilat ja lannankuljetuskalusto tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lanta ja jätevedet tulee kuljettaa ja levittää siten, ettei niiden sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai tielle. Jos eläinsuojien yhteydessä pestään lannan kuljetus ja levityskalustoa, tulee pesu tapahtua tiiviillä alustalla ja pesuvedet johtaa umpisäiliöön tai imeyttää turpeeseen ja hyödyntää peltoviljelyssä tai toimittaa ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien kuljetus ja levityskaluston tulee siihen tarkoitukseen suunniteltu ja että sillä päästään mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Mikäli kuljetusreitille pääsee valumaan lantaa tai jätevesiä, tulee kuljetukset keskeyttää ja kalusto korjata tiiviiksi sekä puhdistaa likaantuneet alueet välittömästi. Typpilannoitteita ei saa levittää lumipeitteiseen tai routaantuneeseen eikä veden kyllästämään maahan 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä peltoalueilla lannan levitys on kielletty. Typpilannoitus on kielletty viisi metriä
6 lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lanta on mullattava myös keväällä, kylvötöiden yhteydessä, vuorokauden sisällä. Muutoinkin lannan levityksessä tulee noudattaa mitä voimassa olevissa viranomaismääräyksissä ja asetuksessa 931/2000 on säädetty. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä vyöhyke käsittelemättä lannalla tai jätevesillä. Lanta ja pesuvedet on hyödynnettävä ensisijaisesti peltolannoitteena tai toissijaisesti ne on toimitettava ympäristöluvalliseen laitokseen. Lannan ja jätevesien peltolevitysalaa tulee olla vähintään 70 ha. Muuttuvista vuokrapeltolevitysalasta tulee olla sopimukset ja lohkokohtaiset kartat. Sopimukset ja kartat tulee esittää tarvittaessa valvontaviranomaiselle. Lannan, pesuvesien, tai muiden jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Lietelantaa tai jätevesiä ei saa levittää luokitelluille pohjavesialueille. Kuivalantaa ei saa levittää luokitellun pohjavesialueen muodostumisalueelle, ainoastaan keväällä voidaan kuivalantaa levittää välivyöhykkeelle (kartassa yhtenäisen ja katkoviivan väliselle alueelle). Lietelannan ja jätevesien levittäminen pohjavesialueilla on sallittua vain, mikäli yrittäjä maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoittaa, että siitä ei aiheudu pohjaveden pilaantumisen vaaraa. Yrittäjien tulee olla selvillä pohjavesialueiden sijainnista. Lannan ja jätevesien sisältämä ravinnemäärä ei saa ylittää viljeltävän kasvin vuoden tarvetta vastaavaa määrää. Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä. Lannan ja jätevesien levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan ja jätevesien peltolevitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi ja fosforipitoisuus. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Kesantopellolle lantaa saa levittää vain kesantokauden jälkeen välittömästi ennen nurmen perustamista. 4. Kuolleet eläimet Kuolleet ja lopetetut naudat joita ei ole teurastettu elintarvikkeiksi, tulee toimittaa mahdollisimman nopeasti laitokseen, jolla on lupa kyseisten eläinjätteiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten varastointia tulee välttää. Lyhytaikaistakin varastointia varten tulee olla varastointihuone. Pitempiaikainen varastointi vaatii kylmävaraston. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Ongelmajätteet kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut, ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Muovijätteen polttaminen vaatii erillisen ympäristöluvan, joten muovijätteet tulee toimittaa niille varatulle jätteen vastaanottopaikkaan. Jätteiden ja polttonesteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei siitä aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa eikä maaperän tai pohjaveden saastumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Hyötyjätteet, kuten paperi, pahvi, metalli ja lasijätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa kunnan jätehuoltomääräysten mukaisiin paikkoihin tai muuhun hyväksyttävään keräyspaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttoneste ja öljysäiliöt tulee varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä, kuten esimerkiksi öljynerotuskaivolla, joka estää sadevesien kertymisen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Öljy ja
polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. 6. Kotieläintoiminnan tarkkailu ja kirjanpito 7 Toiminnanharjoittajien tulee pitää kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpitoon tulee merkitä tilalla vuosittain pidettävien eläinten määrä, toiminnassa muodostuva lantamäärä, tiedot peltopinta alaan liittyvistä sopimuksista, kuolleiden eläinten määrästä ja toimituspaikasta, tiedot lannan levitysaloista, tiedot mahdollisista uusista tai muuttuneista lannan vastaanottosopimuksista, tiedot siitä kuinka paljon lantaa tilalta on viety ympäristöluvalliseen käsittelylaitokseen sekä tiedot eläinsuojien toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä. Levitettävästä lietteestä on tehtävä lanta analyysit kokonaistypen, liukoisen typen sekä liukoisen fosforin osalta vähintään viiden vuoden välein. Analyysitulokset tulee liittää eläinsuojien toiminnasta pidettävään kirjanpitoon. Kirjanpito tulee tarvittaessa esittää ympäristökeskuksen valvontaviranomaisille. Mikäli lantatilojen rakenteissa, katteissa tai muissa niiden käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on vauriot ja toimivuusongelmat korjattava välittömästi. 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien tulee seurata toimialansa parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajien vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mahdollisista toiminnan häiriötilanteista, joista saattaa aiheutua ympäristön pilaantumista, tulee ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle ja Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8.Eläinsuojien laajennuksen käyttöönotto Toimenharjoittajien tulee kirjallisesti ilmoittaa laajennuksen käyttöönottoajankohta n. 1 kk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. PÄÄTÖKSEN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että hakemuksessa esitetty eläinsuojien toiminta täyttää ympäristönsuojelulaissa säädetyt ympäristönluvan myöntämisen edellytykset toimittaessa tämän päätöksen ja siinä asetettujen lupamääräysten mukaisesti. Luvan myöntämisen edellytykset Länsi Suomen ympäristökeskus on harkinnut, että luvan myöntämisen edellytykset ovat olemassa hakemuksessa esitetylle eläinmäärälle niin, kun toimitaan hakemusasiakirjojen ja lupamääräysten mukaisesti. Toiminnan ei katsota aiheuttavan terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalu
8 eella, kohtuutonta haittaa naapureille eikä toimintaa sijoiteta asemakaavan vastaisesti. Luvan myöntämisen edellytyksenä on myös, että toiminnan sijoittamisessa noudatetaan mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Eläinsuojat sijoittuvat maa ja metsätalousvaltaiselle haja asutusalueelle, jolla kotieläintoiminnan harjoittaminen voidaan katsoa alueelle tavanomaiseksi toiminnaksi. Ottaen huomioon eläinsuojien eläinmäärä ja eläinsuojien sijainti naapureihin nähden ei toiminta todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Näin ollen eläinsuojien hakemuksen mukaisesta toiminnasta ei voida katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa rasitusta tai haittaa. Eläinsuojien toiminnan luvanmukaisuutta tarkasteltaessa otetaan huomioon sen lisäksi, mitä tästä päätöksestä ilmenee, hakemuksessa esitetyt suunnitelmat. Lupamääräysten perustelut 1. Lannan ja jätevesien varastointi sekä käsittely Lantaloiden, kourujen, ruokintavarastojen, lattioiden, pesu ja muiden jätevesivarastojen sekä muiden täyttöä varten tarpeellisten rakennelmien ja laitteiden tulee olla vesitiiviitä ( MMM:n rakentamismääräykset ja ohjeet C 4) suorien valumien estämiseksi. Lannan, pesuvesien, sekä muiden jäte ja valumavesien varastointitilavuuksien tulee vastata vähintään 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen nro 931/2000 mukaisesti, että varmistetaan lannan asianmukainen varastointi ympäri vuoden. Lietesäiliön katteella varmistetaan, ettei kohtuuton haitta ja rasituskynnys ylity. Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla voidaan tarkastaa rakenteet silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Säiliöiden kuormauspaikan tiiviillä alustalla estetään ympäristön pilaantuminen. Vasikoiden ja poikimiskarsinoihin kertynyt kuivikelanta on tyhjennettävä riittävän usein, ettei kasvatustiloihin kertyisi liikaa lantaa. Kuivalantalan reunoilla ja ajoluiskalla varmistetaan, ettei ympäristö pilaannu. Lannan varastointitilavuudeksi hyväksytään säiliöiden lisäksi myös syvien lietekourujen sekä mahdollisten pumppukaivojen tilavuus. Kuivalannan säilytystilojen vähimmäistilavuudessa on otettu huomioon sadevedet. Kuivalannan riittävällä kuiva ainepitoisuudella varmistetaan, ettei valumia pääsisi ympäristöön. Jaloittelutarhan tiiviillä alustalla ja reunoilla varmistetaan, ettei valumia muodostu ympäristöön. Lanta poistetaan riittävän usein, ettei jaloittelutarha täyty lannalla. Lantaa, pesuvesiä tai jätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi, vaan niille tulee olla hyväksyttävä käsittely, kuten johtaminen säiliöön. Mahdollisen rehujätteen varastoinnilla/kompostoinnilla tiiviillä alustalla tai rehujätteen kyntämisellä suoraan peltoon estetään ravinnevalumia. Rehuvarastojen tiiviillä pohjalla ja mahdollisten valumavesien johtamisella säiliöön estetään ympäristön pilaantumista ja kohtuuttoman hajuhaitan muodostumista naapureille. Nautojen kulkuväylän tiiveydellä varmistetaan, että lantaa voidaan poistaa kulkuväylältä ja täten ympäristön pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Liian suuren laidunpaineen estämisellä varmistetaan ettei laitumella muodostu eroosiota. Laitumen aitauksella Leväjoen varressa minimoidaan pinta ja pohjavesien pilaantuminen. Mikäli juomapaikalla muodostuu eroosiota, juomapaikan tiivispohjaisuudella ja jäteve
sien johtamisella säiliöön tai imeyttämisellä turpeeseen varmistetaan etteivät pinta ja pohjavedet pilaannu. Laitumella voi olla liikuteltava juottokärry. 2. Hajuhaittojen vähentäminen 9 Lietelannan multaamisesta koskevat rajoitukset on annettu, ettei lähiasukkailla viihtyisyys alene kohtuuttomaksi eläinsuojasta ja lannanlevityksestä aiheutuvien hajujen yhteisvaikutusten vuoksi. Lietelannan nopealla multaamisella rajoitetaan hajujen lisäksi myös typen hävikkiä ilmakehään. Lanta ja muut jätevedet levitetään pelloille pääosin keväällä, ettei ympäristö tai pohjavedet pilaantuisi. Säiliöiden katteella ja sisäilman ja lietelannan lämpötilan pitämisellä mahdollisimman alhaisena vähennetään hajuja ja kärpäsiä. Samasta syystä on annettu määräys lietesäiliöiden altapäin täytöstä. Eläinsuojan ympäristön, rehuvarastojen, lannanvarastointitilojen ja lannankuljetuskaluston kunnossa pitämisellä varmistetaan, ettei ympäristön asukkaille tai muille asianosaisille aiheudu kohtuutonta viihtyvyyteen tai terveyteen kohdistuvaa haittaa tai rasitusta. Ilmastoinnin mitoittamista ja yleistä siisteyttä koskevat määräykset on annettu viihtyisyyden lisäämiseksi ja ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Lannan lastaamiselle, kuljettamiselle ja levittämiselle sekä kuljetuskalustolle on asetettu vaatimuksia, ettei ympäristö pilaannu ja toiminnasta aiheutuisi mahdollisimman vähän hajuhaittoja. Kuljetus ja levityskaluston kunnossa pitämisellä ja niiden mahdollisen pesupaikan tiiveydellä varmistetaan ettei kaluston vuotamisen ja jätevesien huuhtoutumisen takia ympäristö pilaannu. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon, että peltoja ei saa lannoittaa enempää kuin viljeltävä kasvi tarvitsee, ettei ravinteiden huuhtoutumisriski lisääntyisi. Lannan ja jätevesien levitysajankohdat tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lisäksi tulee ottaa huomioon mitä typpilannoitteiden levittämisestä jäljempänä sanotaan. Typpilannoitteiden levittäminen lumipeitteiseen tai routaiseen maahan on kielletty valtioneuvoston asetuksella (VNA maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta 931/2000). Toistuvasti kevättulvan alle jäävillä pelloilla lannan levitys on kielletty, etteivät vesistöt rehevöidy. Kaltevien peltojen lannanlevitysrajoituksilla estetään lantavesien valuminen ojiin ja vesistöihin. Typpilannoitteiden levittäminen siten, ettei ravinteita pääse valumaan vesistöön, edellyttää riittäviä suojakaistoja vesistön varsille sekä lannan levitysrajoituksia kaltevilla pelloilla. Lietelannan ja jätevesien tai muiden runsaasti ravinteita sisältävien ainesten levittäminen pohjavesialueelle voi aiheuttaa pohjaveden laadun heikkenemistä, joten lupamääräyksellä on kielletty niiden levitys pohjavesialueella. Välivyöhykkeelle voidaan levittää kuivalantaa. Talousvesikaivojen ympärille jätettävällä 100 m lannasta vapaalla suojavyöhykkeellä estetään talousvesikaivon pilaantuminen suorien valumien kautta. Lanta ja pesuvedet tulee jätelain mukaan ensisijaisesti käyttää hyödyksi ravinteina kasveille niin, ettei vesistöjen kannalta haitallisia ravinnehuuhtoumia muodostu. Peltoalavaatimus on vähintään yksi peltohehtaari puoltatoista lehmää kohden, yksi peltohehtaari neljää yli 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden ja yksi peltohehtaari kahdeksaa alle 8 kuukauden ikäistä nautaa kohden. Lupamääräyksen vähimmäispeltoala on ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 antaman ohjeen mukainen. Lannanlevityspeltolohkojen karttojen esittämisellä ympäristöviranomaisille varmistetaan, että viranomainen voi valvonnassaan tarkastella, ettei peltolohkoja käytetä useaan kertaan ja tapahdu ylilannoitusta. Kesantopellon lannanlevityskiellolla varmistetaan ettei pellon fosforipitoisuus lisäänny.
10 Lanta ja jätevedet tulee levittää pellolle pääosin keväällä, koska kasvit saavat tällöin ravinteet kasvuunsa ja myös hajuhaitat ovat vähäisempiä ilman lämpötilan ollessa alhaisempi kuin kesällä. Lannan, pesuvesien, tai muitten jätevesien varastoinnista tai käsittelystä ei saa aiheutua pinta eikä pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. 4. Kuolleet eläimet Maa ja metsätalousministeriön asetus 1022/2000 eläinjätteen käsittelystä edellyttää kuolleiden tai kuolleina syntyneiden nautaeläinten käsittelyä suuririskisenä eläinjätteenä. Toiminnanharjoittajat ovat jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Kuolleiden eläinten asiallinen välivarastointi tilalla ennen niiden noutamista laitoskäsittelyyn on tarpeen, ettei tautivaara lisäänny. Pitempiaikaista varastointia varten tulee olla kylmähuone, etteivät hajut ja tautivaaraa lisäänny. Lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää niin, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa tai epäsiisteyttä. Asianmukaisella hävittämisellä estetään eläintautien leviämistä tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten tai eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Asetus eläinjätteiden käsittelystä on tullut voimaan 28.11.2000. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnanharjoittajien on ympäristönsuojelulain ja jätelain mukaan velvollinen huolehtimaan ongelmajätteiden ja muiden jätteiden sekä polttonesteiden asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän, pintavesien ja pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajien tulee jätelain mukaisesti huolehtia myös muusta jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä kuten jätteiden varastoinnista ja ongelmajätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Tilalla on lupahakemuksen mukaan 4000 litran varastotilavuus öljytuotteille. Niiden varastoinnissa on otettu huomioon KTM:n päätös 415/1998 vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista hakemuksessa esitetyn mukaisesti. Imeytysaineen varaamisella polttoneste ja öljysäiliöiden lähistölle voidaan pitää tarpeellisena varotoimena. Säiliöiden varustaminen suoja altaalla sekä katoksella tai muulla vastaavalla menettelyllä sekä ylitäytön ja lapon estämiseen tarkoitetuilla laitteilla voi estää maaperän ja pintavesien pilaantumisen säiliöiden vuototilanteissa. 6. Eläinsuojien toiminnan tarkkailu ja kirjanpito Ympäristöluvallisen laitoksen kanssa mahdollisesti tehdyn kirjallisen lannan vastaanottosopimuksen liittämisellä kirjanpitoon varmistetaan lannan sijoittaminen. Kirjanpito ja esittämisvelvoitteet sekä määräykset lanta analyyseistä ja sopimuksista on annettu valvonnan helpottamiseksi. Tiedot toiminnassa tapahtuneista mahdollisista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista ja niiden korjaustoimenpiteistä on annettu valvonnan helpottamiseksi. Lannan säilytystilojen säännöllinen tarkkailu mm. säiliöiden tyhjennyksen yhteydessä varmistaa varastotilojen tiiveyden ja estää niiden vaurioitumisesta mahdollisesti aiheutuvan vesien pilaantumisen.
11 7. Muut määräykset Toiminnanharjoittajien on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja seurata alan kehitystä. Maidontuotantotoiminta ja siihen liittyvä lannankäsittelytekniikka ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy jatkuvasti ja sitä tulee myös ottaa käyttöön parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteen mukaisesti. Olennaiset muutokset toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. Häiriötilanteista tulee ilmoittaa välittömästi Lehtimäen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Länsi Suomen ympäristökeskukselle, koska sillä pienennetään mahdollisia lisävahinkoja. 8. Eläinsuojan laajennuksen käyttöönotto Laajennuksen käyttöönotto ajankohdan ilmoittamisella helpotetaan valvontaa. PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Kuitenkin viimeistään 1.7.2016 tulee jättää lupaviranomaiselle hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi uhalla, että lupa voidaan muutoin määrätä raukeavaksi. Hakemukseen lupamääräyksen tarkistamiseksi tulee liittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuuksista sekä lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltopinta alasta. Toiminta on aloitettava viiden vuoden kuluessa päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta, tai lupa raukeaa. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on saanut lainvoiman. Lupamääräyksiä ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. TÄYTÄNTÖÖNPANO Tämän lupapäätöksen mukainen toiminta voidaan aloittaa, kun päätös on tullut lainvoimaiseksi. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 2 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 2, 6, 8 10, 16 19, 21 23, 30, 37 ja 42 Jätelaki 3, 4, 6, 8, 9, 12, 15, 19, 51 ja 52 Jäteasetus 3, 3a ja 5 Valtioneuvoston asetus 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisesta suoritteista (1237/2003)
12 Lisäksi otettu huomioon Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998. Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002). Maa ja metsätalousministeriön asetus eläinjätteen käsittelystä (1022/2000). Ympäristöministeriön kirje kotieläinsuojia koskevista ympäristöluvista (18.03.2002, YM4/401/2002). KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Maksu 1200 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) mukaan. Maksutaulukon mukaan eläinsuojan ympäristöluvan perusmaksu on 1200 euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Lupapäätös lähetetään ympäristönsuojelulain 54 mukaisesti seuraaville: Päätös: Hakija Jäljennös päätöksestä: Lehtimäen kunnan hallitus Lehtimäen kunnan ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Etelä Pohjanmaan T & E keskus Ilmoitus päätöksestä; Suni Antti Tapani, Soinintie 613, 63500 Lehtimäki Myllykangas Timo Eero Juhani, Huvilatie 511, 63500 Lehtimäki Hauta aho Jarmo Eljas, Soinintie 652, 63500 Lehtimäki Hauta aho Taimi Tuulikki, Soinintie 652, 63500 Lehtimäki Kuoppa aho Markku, Huvilatie 295, 63500 Lehtimäki Suni Mari Eerika, Suninniementie 75 2, 63500 Lehtimäki Hauta aho Juha Petri, Soinintie 627 1. 63500 Lehtimäki Hauta aho Heikki Juhani, Soinintie 627 1, 63500 Lehtimäki Kytölä Kirsti Marjatta, Soinintie 737, 63500 Lehtimäki Suni Hannu, Eteläahontie 7, 63500 Lehtimäki Lammi Nieminen Taina Hannele, Papinkorventie 10, 40660 Jyväskylä Kurkikangas Hilkka, Sahikatu 6 E, 60200 Seinäjoki Harjula Helena, Varpukuja 8 as. 1, 71850 Leppäkaarre Mannio Tapio, Lehtilammentie 4 A 2, 63500 Lehtimäki Syväoja Alli, Ruukintie 90, 60100 Seinäjoki Hauta aho Tenho, Soinintie 638, 63500 Lehtimäki
13 Ilmoittaminen ilmoitustauluilla Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen ja Lehtimäen kunnan virallisella ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella luvan hakija ja ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, sekä laitoksen sijaintikunnan kunnanhallitus ja sellaiset viranomaiset, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua (YsL 96 ja 97 ) ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä Ympäristölupayksikön päällikkö Lakimies Päivi Kentala Tarkastaja Mauri Yli Koski LIITTEET Valitusosoitus Sijaintikartta Asemapiirros