RUSKON JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSEN LAAJENNUS

FCG Planeko Oy TOIVONEN YHTIÖT OY RUSKON JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSEN LAAJENNUS Hulevesiselvitys 4884-C9831 15.8.2008

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys I SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet... 1 1.2 Selvityksen organisaatio... 1 1.3 Käsitteitä... 2 2 TARVEKARTOITUS... 2 2.1 Nykytila... 2 2.1.1 Valuma-alueet ja reitit... 2 2.1.2 Selvitysalueen maaperä... 6 2.1.3 Sadevesiviemäröinti lähialueilla... 6 2.1.4 Selvitysalueen maankäyttö... 6 2.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi... 7 2.2.1 Hulevedet nykytilanteessa... 7 2.2.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun... 8 2.2.3 Hulevesien johtamisen mahdollisuudet... 8 3 HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU... 9 3.1 Hulevesien käsittely tontilla... 9 3.1.1 Vaihtoehto 1 Nykyinen tontti... 9 3.1.2 Vaihtoehto 2 Kaavamuutoksen mukainen tontti... 9 3.1.3 Tontille tehtävän hulevesien johtamis- ja käsittelyjärjestelmän kuvaus...10 3.2 Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin vaihtoehto 3...10 LIITTEET Liite 1 Hulevesien hallinta, vaihtoehto 1 Asemapiirros 1:1000 VHT-4884-C9831-211 14.8.2008 Liite 2 Hulevesien hallinta, vaihtoehto 2 Asemapiirros 1:1000 VHT-4884-C9831-212 14.8.2008 Liite 3 Hulevesien hallinta, vaihtoehto 3 Asemapiirros 1:1000 VHT-4884-C9831-213 14.8.2008

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 1 (12) TOIVONEN YHTIÖT OY RUSKON JÄTTEENKÄSITTELYLAITOKSEN LAAJENNUS 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen lähtökohdat ja tavoitteet Selvitys koskee :n Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen tonttia ja sen välitöntä lähiympäristöä. Selvitysalue sijaitsee Tampereen kaupungin Ruskon teollisuusalueella. Selvitysalueen sijainti ja rajaus on esitetty kuvassa 1. Työn tarkoituksena on laatia tarkastelu sekä yleissuunnitelma Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen hulevesien hallinnasta. Tarkastelun kohteena ovat tontilla syntyvät sekä tontin ohittavat hulevedet. 1.2 Selvityksen organisaatio Kuva 1. Selvitysalueen sijainti. Maanmittauslaitos 2008 Selvitys on tehty konsulttityönä FCG Planeko Oy:ssä. Konsultin työryhmään kuuluivat dipl.ins. Perttu Hyöty ja tekn.yo. Hannes Björninen. Työn tilaaja on ja yhteyshenkilö Seppo Uusitalo.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 2 (12) 1.3 Käsitteitä 2 TARVEKARTOITUS 2.1 Nykytila 2.1.1 Valuma-alueet ja reitit Tässä työssä selvitysalueella tarkoitetaan Toivonen Yhtiöiden nykyistä tonttia ja sen asemakaavaehdotuksen mukaista laajennusta. Tarkastelualueella tarkoitetaan laajempaa aluetta, jolta hulevedet valuvat Toivonen Yhtiöiden tontin ohi Houkanojaan. Valuma-alue on se maastoalue, jolta vedet kerääntyvät tiettyyn uoman kohtaan. Tässä yhteydessä tarkastelualue muodostuu pienvaluma-alueista 4, 5 ja 6. Selvitysalue sijaitsee Tampereen kaupungin kaakkoisosassa, Ruskon teollisuusalueen eteläreunassa. Alue kuuluu Vihiojan valuma-alueeseen ja sen vedet valuvat Houkan- ja Vihiojaa pitkin suoraan Pyhäjärveen. Selvitysalueen ohi virtaa hulevesiä kolmelta pienvaluma-alueelta: Siikinniityn (4), Taka- Viitasen (5) ja Maankaatopaikan (6) pienvaluma-alueelta. Niiden rajaus on esitetty nykytilanteessa kuvassa 2 ja niiden valumareitit nykytilanteessa kuvassa 3. Kuva 2. Pienvaluma-alueet. Maanmittauslaitos 2008

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 3 (12) Siikinniityn pienvaluma-alue Taka-Viitasen pienvaluma-alue Kuva 3. Valumareitit nykytilanteessa. Siikinniityn pienvaluma-alue (4) käsittää Hervannantien ympäristön. Tien länsipuolella se ulottuu Tampereen Teknilliselle Yliopistolle ja Hervannan Kaakkoiskulmassa olevalle pientaloalueelle asti; pohjoisessa Korkeakoulunkadun pohjoispuolelle; idässä Hervannantietä reunustaviin rinteisiin; ja etelässä Hervannantiehen. Oja alkaa Hervannantien länsipuoliselta kosteikolta pienenä kirkasvetisenä purona. Saapuessaan Hervannantien varteen se alittaa tien 600B rummulla. Tienalitukseen jälkeen oja jatkuu uutena hyväkuntoisena ojana Hermiankadun risteykseen asti, josta vedet johdetaan risteyksen alittavalla 600B rummulla Siikinniityn kosteikon puolelle. Siikinniityn kosteikolla vedet kerätään varsin hyväkuntoiseen ojaan ja johdetaan Hervannantien ja Kauhakorvenkadun risteykseen. Tästä vedet johdetaan Hervannantien alittavaan 800B rumpuun ja edelleen Taka-Viitasen pienvaluma-alueelle (5). Taka-Viitasen pienvaluma-alue (5) on laaja ja se rajoittuu pohjoisessa Poliisikoulun alueeseen, vanhaan Hepolammin kaatopaikkaan sekä Kauhakorven rinteisiin. Vedet johtuvat Poliisikoulun suunnalta kohti Hervannantietä, jonka saavuttaessaan suurin osa vesistä on jo imeytynyt maaperään. Hervannantien alittavaa rumpua ei ole Korkeakoulunkadun pohjoispuolella.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 4 (12) Kuva 4. Siikinniityltä Taka-Viitasen pienvaluma-alueelle johtava rumpu. Kuvassa 4 on esitetty kuinka Siikinniityn pienvaluma-alueen suunnasta tulevat vedet purkautuvat Kauhakorvenkadun ja Hervannantien risteyksen pohjoispuolella 800B rummusta. Sen purkupisteessä on pieni lammikko, josta oja jatkuu noin 1,5m leveänä Kauhakorvenkadun suuntaisesti. Oja alittaa Kiitolinjan tieliittymän 1000B rummulla ja myöhemmin Kauhakorvenkadun viistolla 1200B rummulla. Täten vedet johtuvat Kauhakorvenkadun eteläpuolelle Taka- Viitasen peltoalueelle, missä oja myöhemmin yhdistyy valuma-alueen pohjoisosista Kyntömaan suunnalta tulevaan ojaan. Tästä vedet johtuvat syvemmälle Ruskon teollisuusalueelle. Ruskon teollisuusalueelle tullessaan oja alittaa Santen Oy:n tontin rummussa. Tämän jälkeen oja jatkuu hyväkuntoisena 1-1,5 metriä leveänä ojana, joka Santen Oy:n tonttia sivuuttaessaan alittaa kaksi tieliittymää 1000B rummulla. Santen Oy:n tontin jälkeen oja jatkuu 1-1,5m leveänä Tauskonkadun suuntaisesti. Oja on paikoin varsin tukkoinen ennen kääntymistään etelään Pitkäsuntinkadun suuntaiseksi. Tästä eteenpäin oja on hieman paremmassa kunnossa, vaikka onkin metsän puolelta kasvillisuuden peittämä. Pitkäsuntinkadulla sijaitsevan teollisuuskiinteistön eteläpuolella oja kapenee noin yhden metrin levyiseksi ja alkaa samalla muuttua tukkoiseksi kasvillisuuden johdosta. Ojan kaartaessa edelleen pohjoiseen kohti Toivonen Yhtiöiden tonttia ojassa olevan kasvillisuuden määrä kasvaa edelleen.. :n rajalle on muodostunut pieni lammikko, josta vedet johdetaan tontin alittavaan 800B rumpuun. Rummun toisessa päässä, tontin toisella reunalla, oja jatkuu noin 1,5 m leveänä selkeälinjaisena ojana ja laskee Houkanojaan.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 5 (12) Maankaatopaikan pienvaluma-alue Maankaatopaikan valuma-alueen (6) vedet kerääntyvät sen keskellä sijaitsevaan rämeeseen, jonka kosteimmassa osassa on säilynyt kuljupintainen neva. Sieltä vedet laskevat suoalueen pohjoisosasta alkavaa, kuvassa 5 esitettyä kosteikkoa pitkin kohti Taka-Viitasen pienvaluma-aluetta ja Toivonen Yhtiöt Oy:n tonttia. Kosteikko on runsaan aluskasvillisuuden peittämä ja maa on leveältä alueelta veden kyllästämä, mutta selkeää ojaa tai yksittäistä painannetta ei ole. Kuva 5. :n tontille johtava kosteikko kuvattuna etelään. Kuva 6. Selvitysalueen ja sen ympäristön maaperä 1. 1 Tampereen kaupunki yhdyskuntapalvelut selvitys- ja arviointiryhmä. 2006. Hervantajärvi-Rusko Maisema- ja Ympäristöselvitys.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 6 (12) 2.1.2 Selvitysalueen maaperä 2.1.3 Sadevesiviemäröinti lähialueilla 2.1.4 Selvitysalueen maankäyttö Suurin osa selvitysalueesta on moreenia, joka on tyypiltään hiekkamoreenia. Kartassa selvitysalueelle sijoittuva savi- sekä turvealueet on poistettu tonttia rakennettaessa ja korvattu betonimurskeella. Kuvassa 6 on havainnollistettu alueen maaperää. Selvitysalueen läheisyydessä ei ole sadevesiviemäröintiä. Tauskonkadun kiinteistöjen kuivatusvedet johdetaan omien hulevesijärjestelmien kautta avoojiin ja edelleen Houkanojaan. Selvitysalue on :n Ruskon jätteenkäsittelylaitoksen nykyinen kiinteistö ja asemakaavaehdotuksessa sille varattu laajennus. Selvitysalueen pinta-alasta nykytilassa 60% on rakennettua ja 40% metsää. Selvitysalueen maankäyttöä esitetään kuvassa 7. Kuva 7. Suunnittelualueen nykyinen maankäyttö 2. 2 Tampereen kaupunki. 2008. Kartta- ja paikkatietoaineistot. http://www.tampere.fi/ytoteto/kartta/

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 7 (12) 2.2 Hulevesien hallinnan tarpeen arviointi 2.2.1 Hulevedet nykytilanteessa Hulevesien johtaminen ja käsittely Nykytilanteessa tontilla on kestopäällystettyä pintaa noin 2,4 ha ja rakennusten kattopintaa noin 0,5 ha. Tontin hulevesien johtaminen on toteutettu kahdella erillisellä järjestelmällä ja ne johtavat osan myös Toivonen Yhtiöiden länsipuolisen tontin hulevesistä. Ensimmäinen järjestelmä kerää vedet päällystetyltä piha-alueelta hallin länsipuolella ja johtaa vedet hiekan- ja öljynerotuskaivojen sekä pengerimeytyksen kautta tontin alittavaan ojaan. Toinen järjestelmä puolestaan johtaa tontin länsireunassa sijaitsevan liikennealueen ja ongelmajätteen varastointialueen hulevedet öljynerotuskaivon ja pengerimeytyksen kautta tontin alittavaan ojaan. Osa piha-alueen vesistä on ohjattu suoraan Tauskonkadun päästä alkavaan ojaan. Rakennusten katoilta sadevedet on johdettu pihalle. Keväisin on ilmennyt ongelmia tontin ohittavien hulevesien johtamisessa. Ongelmia on esiintynyt Taka-Viitasen pienvaluma-alueella ennen Toivonen Yhtiöiden tontin alittavaa rumpua. Sitä edeltävän ojan ahtaudesta johtuen tulvimista on esiintynyt ainakin Santen Oy:n tontilla. Maastokäynnillä oja Santen Oy:n ja Toivonen Yhtiöiden välillä havaittiin paikoin hyvin tukkoiseksi ja rehevöityneeksi ja se vaatisikin kunnostusta. Ojan kuntoa on esitetty kuvassa 8. Kuva 8. Oja Tauskonkadun varressa Santen Oy:n jälkeen. Kevättalvella 2008 tontilla tapahtui sadevesitulva kun eteläpuolisen rinteen (maankaatopaikan valuma-alue) valumavedet eivät päässeet imeytymään tontin pohjan betonimursketäyttöön pintakerroksen ollessa jäässä. Valumavedet aiheuttivat tontin eteläosaan laajan lammikon ja purkautuivat Houkanojaan hallitsematonta reittiä tontin alittavan putkitetun ojan vierestä. Valumavedet huuhtoivat tontilta mukanaan kierrätyspolttoaineen valmistamiseen käytettävää muovi- ym. roskaa, mikä aiheutti Houkanojan roskaantumisen.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 8 (12) 2.2.2 Maankäytön vaikutukset hulevesien muodostumiseen ja laatuun Vaikutukset pintavalunnan määrään Vaikutukset pintavalunnan laatuun Selvitysalueella muodostuvien hulevesien ja pintavalunnan määrä arvioitiin ilmakuvien, kartta-aineiston ja maankäyttösuunnitelmien perusteella. Nykytilassa selvitysalueesta 40 prosenttia on metsää ja 60 prosenttia rakennettua, mutta Toivonen Yhtiöiden tontin suunnitellun laajennuksen toteutuessa rakennetun alueen osuus nousisi 100 prosenttiin. Laajennuksen jälkeen rakennusten kattopinta-ala pysyisi muuttumattomana, mutta tontin kestopäällystetyn pinnan laajuus nousisi 1,7 ha ollen lopulta noin 4,1 ha. Näin ollen kestopäällystetyn pinnan määrä tulisi lisääntymään 70%. Tällä olisi merkittävä vaikutus tontilla muodostuvien hulevesien määrään ja niiden johtamis- ja käsittelyjärjestelmiin. Tontin laajennus valtaisi alaa luonnolliselta valumareitiltä, joka johtaa vedet Houkanojaan selvitysalueen eteläpuolelta Maankaatopaikan pienvalumaalueelta. Maankaatopaikan pienvaluma-alueella (6) sijaitsee kuvassa 7 näkyvä kosteikko, jolta vedet valuvat selvitysalueelle. Maankaatopaikan valumaalueelle on suunnitteilla Huppionmäen ja Hiidenmäen asemakaavat, jotka toteutuessaan lisäisivät pintavalunnan määrää Toivosen tontille johtavalla valumareitillä. Etenkin Huppionmäen teollisuusalueen toteuttaminen lisää tulvimisriskiä merkittävästi. Huppionmäen ja Hiidenmäen asemakaavojen hulevesien hallintaa on tarkastelu erillisessä selvityksessä Ruskon asemakaavojen hulevesiselvitys. Tontin laajentumisella ei ole merkittävää vaikutusta pintavalunnan laatuun, koska laajennus ei mainittavasti muuta toimintojen luonnetta ja niiden aiheuttamia päästöjä. Kenttäalueiden kasvaessa hulevesien määrä kuitenkin kasvaa, jolloin hulevedet kuljettavat enemmän epäpuhtauksia laajemmalta alueelta. Tällöin Houkanojaan päätyvien epäpuhtauksien kokonaismäärä tulee kasvamaan ilman hulevesien käsittelyä. Hulevesien aiheuttamia laatuvaikutuksia arvioitaessa on huomioitava, että Toivonen Yhtiöiden tontilta Houkanojaan purkautuvat hulevedet sisältävät paitsi jätteenkäsittelytoiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia, myös yläpuolisilta valuma-alueilta tulevien vesien tuomia aineksia. Etelästä tontille johtuvissa vesissä voi olla Ruskontien maankaatopaikan aiheuttamaa kuormitusta sekä suoalueelta tulevaa humusta, mikä voi aiheuttaa osan havaitusta ravinnekuormituksesta. Tontin alitse lännestä tuleva Taka-Viitasen oja kerää vettä mm. Hepolammin vanhan kaatopaikan alueelta, mistä voi olla peräisin mitä erilaisempia haitta-aineita. Tästä johtuen Houkanojaan johtuvien vesien laatua tarkkaillessa tulisi näytteenotto ulottaa myös yläpuolisille alueille, jotta pystytään osoittamaan, mikä osa kuormituksesta on jätteenkäsittelytoiminnan aiheuttamaa. 2.2.3 Hulevesien johtamisen mahdollisuudet Tarkastelualueella muodostuvat hulevedet ovat johdettavissa pääosin nykyisiä reittejään Houkanojaan. Ainoa selkeitä muutoksia vaativa kohde on selvitysalueen eteläreuna, jossa hulevesien hallinnan tarve kasvaa merkittävästi mikäli tontin laajennus toteutuu. Hulevesien hallittu johtaminen edellyttää sadevesiviemäröinnin laajentamista tontilla, jolloin suora pintavalunta tontilta maastoon estyy.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 9 (12) 3 HULEVESIEN HALLINNAN SUUNNITTELU 3.1 Hulevesien käsittely tontilla 3.1.1 Vaihtoehto 1 Nykyinen tontti Ympäristöluvan velvoittaman vesitarkkailun perusteella Toivonen Yhtiöiden tontilta on todettu pääsevän likaantuneita vesiä (typpi, fosfori, öljyt) Houkanojaan. Näin ollen nykyisellekin tontille kattavamman hulevesien hallintajärjestelmän toteuttaminen on suositeltavaa. Tämä tarkoittaisi kahden uuden sadevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmän asentamista. Luonnos järjestelmien toteuttamisesta on liitteenä 1. Jo nykytilanteessa tontilla on havaittu hulevesistä aiheutuvia tulvimisongelmia keväisin. Tontin yläpuolisten alueiden maankäytön muutoksista johtuen selvitysalueelle valuvat hulevesimäärät tulevat kasvamaan selvästi. Samalla ongelmat tulevat lisääntymään, mikäli hulevedet johdetaan nykyisiä valumareittejään pitkin. Tontin eteläpuolelta, maankaatopaikan valuma-alueelta tulevien hulevesien hallinta ja johtaminen tulee ratkaista Huppionmäen teollisuusalueen suunnittelun yhteydessä. Ruskon asemakaavoja koskevassa hulevesiselvityksessä on esitetty, että mikäli hulevesiä johdetaan nykyistä reittiä kohti Toivonen Yhtiöiden tonttia, tulee hulevesiä voimakkaasti viivyttää Huppionmäen alueella virtaamien pienentämiseksi. Toinen vaihtoehto on ohjata Huppionmäen vedet uutta reittiä Houkanojaan Ruskontien jatkeen suuntaisesti. :n tontin alitse lännestä tulevan Takaviitasen ojan kuntoa olisi syytä tarkkailla ja tarvittaessa tukkoisia kohtia perata ja kunnostaa. Takaviitasen oja on aiheuttanut nykyisessä kunnossaan ongelmia myös Santen Oy:n alueella. 3.1.2 Vaihtoehto 2 Kaavamuutoksen mukainen tontti Asemakaavaehdotuksen mukaisesti toteutettu laajennus vaatisi koko tontin kattavan hulevesien hallintajärjestelmän. Se voitaisiin toteuttaa rakentamalla tontille nykyisen erotinjärjestelmän lisäksi kolme uutta sadevesien keräys- ja käsittelyjärjestelmää. Tähän liittyen kestopäällystetyt pinnat tulisi varustaa sopivilla kaadoilla, jotta hulevedet saataisiin johdettua suunniteltuihin kaivoihin ja edelleen hiekan- ja öljynerottimiin. Luonnos järjestelmän toteuttamisesta on liitteenä 2. Tontin laajennus poistaisi osan luonnollista valumareittiä, joka johtaa vedet Maankaatopaikan pienvaluma-alueelta kohti Houkanojaa. Näin ollen valumareitin kyky viivyttää hulevesiä pienenisi ja se aiheuttaisi hulevesimäärien kasvua tontin rajalla, mikä on otettava huomioon suunniteltaessa tontin reunoille tehtäviä kallioleikkauksia ja ojajärjestelyitä. Tontin laajennuksen toteutuessa Huppionmäen alueen hulevesien hallintaan on kiinnitettävä erityistä huomiota.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 10 (12) 3.1.3 Tontille tehtävän hulevesien johtamis- ja käsittelyjärjestelmän kuvaus Tontille tehtävä hulevesijärjestelmä koostuu sadevesiviemäröinnistä sekä siihen kytkeytyvistä öljyn- ja hiekanerottimista. Piha-alueilla muodostuvat hulevedet kerätään sadevesiviemäreillä ja johdetaan virtauksensäätökaivon kautta erottimiin. Virtauksensäätökaivolla ohjataan erottimiin sateen alussa muodostuvat, eniten epäpuhtauksia sisältävät hulevedet ja sallitaan suurimman, jo puhtaamman, hulevesivirtaaman ohittaa erotinjärjestelmä. Tällöin erottimien koko ei kasva toteuttamiskelpoisuuden ja kustannusten kannalta liian suureksi mutta suurin osa epäpuhtauksista voidaan kuitenkin poistaa vedestä. Erotinjärjestelmän ensimmäinen osa, hiekanerotin, poistaa tulovirtaamasta kiintoainesta, johon iso osa epäpuhtauksista on sitoutunut. Hiekanerotin on tarpeen myös öljynerottimen toiminnan varmistamiseksi. Öljynerottimella poistetaan vettä kevyempiä epäpuhtauksia. Erottimien jälkeen hulevedet ohjataan näytteenotto- ja purkukaivon kautta maastoon tai ojiin. Erotinjärjestelmän rakennetta on havainnollistettu kuvassa 9. Kuva 9. Esimerkki öljyn- ja hiekanerotusjärjestelmästä 3. 3.2 Hulevesien johtaminen jätevesiviemäriin vaihtoehto 3 Vaihtoehtona mittavien hiekan- ja öljynerotinjärjestelmien rakentamiselle on tontilla muodostuvien hulevesien kerääminen ja pumppaaminen Tampereen Veden jätevesiviemäriverkostoon. Tontilla muodostuvat hulevedet kerättäisiin sadevesiviemäreillä pumppaamolle, josta ne johdettaisiin paineviemärillä jätevesiviemäriverkostoon. Tontilla muodostuva hulevesivirtaama on kuitenkin suurten asfalttipintojen takia niin suuri, että pumppaamoa ja paineviemäriä ei käytännössä ole mahdollista mitoittaa tulovirtaamalle suoraan, vaan pumppaamon yhteyteen on rakennettava tasausallas. Alustavien laskelmien perusteella tasausaltaan tilavuudeksi tulisi suunnitellun laajennuksen jälkeen noin 300 m 3 jos pumppaamon tuotto on 50 l/s. Pumpattava virtaama 50 l/s edellyttäisi paineviemäriä 250M. Mitoituslaskelman perusteena on kerran viidessä vuodessa toistuva 10 minuuttia kestävä rankkasade. Luonnos järjestelmän toteuttamisesta on liitteenä 3. 3 Labko Oy. 2003. Labko Bypass-järjestelmä sadevesien käsittelyyn. Esite.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 11 (12) Koska jätevesiviemäriverkosto tontin lähialueella on dimensioiltaan melko pientä, tulee hulevedet johtaa paineviemärillä aina Kauhakorvenkadun varteen, jossa liitos pääviemäriin 800B on mahdollinen. Paineviemäri sijoittuisi Houkanojanraitille ja sen pituus olisi noin 720 metriä. Paineviemärin linjaus on esitetty kuvassa 10. Kuva 10. Paineviemäri hulevesien johtamiseksi Toivonen Yhtiöiden tontilta.

FCG Planeko Oy Hulevesiselvitys 12 (12) Mikäli tontilla muodostuvat hulevedet johdettaisiin jätevesiviemäriin, ei epäpuhtauksia pääsisi Houkanojaan käytännössä lainkaan. Huomioitava on kuitenkin, että tontin sadevesijärjestelmää eikä pumppaamoa tasausaltaineen ole tarkoituksenmukaista mitoittaa kaikkia mahdollisia tilanteita varten, jolloin erittäin runsailla sateilla jonkin verran hulevesiä tulee ohjautumaan ylivuotona Houkanojaan. Tämän vaihtoehdon toteuttamiskelpoisuus riippuu pitkälti Tampereen Veden halukkuudesta ottaa vastaan suurta määrää hulevesiä jätevesiviemäriverkostoonsa. Pääviemärin, johon hulevesiä olisi määrä purkaa, kapasiteetista on tehty tarkastelua Vuoreksen vesihuollon yleissuunnitelman yhteydessä 4. Tuolloin Pöyry Environment Oy:n tekemän mallinnuksen mukaan tiedossa olevat hankkeet aiheuttavat Hervannan itäisen pääviemärin kapasiteetin ylittymisen tietyillä osuuksilla. Tästä johtuen :n hulevesien johtaminen ko. viemäriin todennäköisesti pahentaa kapasiteettiongelmia tai aiheuttaa ongelmien laajenemisen useammille verkosto-osuuksille. FCG Planeko Oy Tarkastanut ja hyväksynyt: Perttu Hyöty aluepäällikkö, dipl.ins. Laatinut: Hannes Björninen nuorempi suunnittelija, tekn.yo. 4 Suunnittelukeskus Oy. 2007. Vuoreksen vesihuollon yleissuunnitelman päivitys.