Ohjelmaluonnokset valtuuskunnalle MTK:n liittokokouksen esitys
Sisällys Lukijalle... 3 Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohjelma... 5 1. Yhteiskunnan rakenteet ovat murroksessa ohjelman tausta ja tarve... 5 2. MTK:n kanta suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin... 6 2.1. Suomi on vihreiden elinkeinojen suurvalta biotaloudesta kasvua... 6 2.2. Maaseutu uhkaa hiljetä MTK on maaseudun ja sen elinkeinojen äänitorvi... 7 2.3. Impivaarasta Eurooppaan Euroopasta maailmalle... 8 2.4. Maaseudun yrittäjät huolehtivat maistaan, metsistään ja vesistään oikeusvaltio kunnioittaa omaisuuden suojaa... 9 2.5. Olemme ylpeitä suomalaisesta vastuullisesta alkutuotannosta... 10 3. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen MTK:ssa eri tasoilla... 10 3.1. Kansainvälinen vaikuttaminen, EU-vaikuttaminen ja kansallinen vaikuttaminen... 11 3.2. Maakunnallinen vaikuttaminen... 12 3.3. Kunnallinen vaikuttaminen... 12 3.4. Media ja kansalaisvaikuttaminen... 12 4. 4A - tehokkaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen edellytykset... 13 4.1. Ajoitus... 13 4.2. Asiantuntemus... 14 4.3. Aktiivisuus... 14 4.4. Avoimuus... 15 Markkinavaikuttamisen ohjelma... 16 1. Markkinoihin voidaan vaikuttaa... 17 1.1. Vihreiden elinkeinojen merkitys kasvaa... 17 1.2. Yhdessä enemmän voimaa ja parempaa hintaa markkinoilta... 17 2. Näin se tehdään... 18 2.1. Uskomme tulevaisuuteen ja vahvistumme yrittäjinä... 18 2.2. Reilun pelin säännöt markkinoille... 18 2.3. Toimimme verkostoissa ja haemme kysyntää lisääviä investointeja... 19 2.4. Olemme tuotteistamme ja tuotantotavoistamme ylpeitä ja itsetuntoisia yrittäjiä... 20 2.5. Lisää taloudellista tulosta yhteistyöllä... 20 2.6. Vahvistamme toimivia ja luomme uusia markkinakanavia... 21 2.7. Aktiivista vuorovaikutusta kuluttajien kanssa... 21 2.8. Julkiset hankinnat omasta maasta... 21 2.9. Liiketoimintaosaamisella tuottavuutta ja kannattavuutta... 22 2.10. Tuotamme ja käytämme tietoa markkinoista... 23 MTK-järjestön kehittämisohjelma... 26 1. Jäsenpalvelut... 26 1.1. Jäsenten odotukset ja toimintaympäristön muutokset haastavat järjestön... 26 2. Jäsenyys ja jäsenille tarjottava tuote kuntoon... 27 2.1. Laaja jäsenpohja vahvistaa yhteiskunnallista kaikupohjaa... 27 2.2. Jäsenkunta muutoksessa... 27 2.3. Jäsenyys kiinnostaa nuoret ajoissa järjestöön... 27 2.4. Jäsenet haluavat vaikuttaa... 28 3. Toiminnan ja toimintatapojen kehittäminen... 30 3.1. Yhteinen tahtotila tuo tuloksia... 31 3.2. Jäsenet kohtaavat järjestössä... 31 4. Resurssien turvaaminen -järjestön organisaation kehittäminen... 32 4.1. Jokaista jäsentä palvellaan... 32 4.2. Yhteistyö paikallisesti ja alueellisesti vahvistaa järjestöä... 32 5. Osaamisen kehittäminen... 34 5.1. Jäsenen arjen tuntemus on MTK:n vahvuus... 34 5.2. Koko järjestön osaaminen jäsenen parhaaksi... 34 6. Ohjelman toimeenpano ja seuranta... 35 2
Vihreää kasvua ja menestystä maalle Tulevaisuuden talous on biotaloutta, luonnonvarojen kasvavaa ja kestävää käyttöä. Luonnonvarat ovat Suomen maaseudulla. MTK:n jäsenet, vihreiden elinkeinojen yrittäjät hallitsevat ja hyödyntävät niitä vastuullisesti. Maailman kasvava väestömäärä tarvitsee vuonna 2050 jopa 70 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa. Uusiutuvan energian, bioenergian ja puun kysyntä kasvaa uusiutumattomien luonnonvarojen saatavuuden vaikeutuessa. Yhä tiiviimmiksi muuttuvissa yhdyskunnissa kasvaa maaseudun muiden palveluiden ja arvojen kysyntä. Ruoan, uusiutuvan energian ja puun tuotannon toimintaedellytykset vaikeutuvat ilmastonmuutoksen, ympäristöpaineiden ja vesipulan vuoksi monilla alueilla. Yhteiskunnissa lisäksi rajoitetaan ja säädellään luonnonvarojen käyttöä ja vaaditaan käyttäjiltä vastuullisuutta. Toisaalta kansainväliset ja kansalliset poliittiset päätökset ja tavoitteet edellyttävät luonnonvarojen kasvavaa käyttöä. Maailman markkinoiden toiminta on pääosin avointa ja yhä kansainvälisempää, ja hinnat määräytyvät markkinakysynnän mukaisesti. Markkinoiden toiminta ei kuitenkaan ole täysin säätelemätöntä ja vapaata. Kansainvälisillä, maailman kauppajärjestö WTO:n toimilla ja kauppapolitiikalla luodaan tavaroiden ja palveluiden liikkumisen poliittinen toimintaympäristö. Suomalainen kestävä tapa hyödyntää luonnonvaroja on jo tulevaisuutta. Suomen ruoantuotannon vahvuudet korostuvat lähivuosikymmeninä ja voivat olla nykyistä merkittävämpiä valtteja markkinoilla. Metsävaramme mahdollistavat luonnonvarojen kestävän käytön huomattavan lisäämisen kotimaan ja maailman tarpeisiin. Hyvin hoidettu maaseutu osaavine yrittäjineen on suuri mahdollisuus Suomen uudelle vihreälle talouskasvulle. Maaseutualueisiin voimakkaasti kohdistuva palveluiden ja asumisen keskittämispolitiikka uhkaa näivettää elinvoiman. Yhteiskunnan on varmistettava yrittämisen toimintaedellytykset ja välttämättömät palvelut koko maassa. Ruoan, puun, bioenergian ja monimuotoisten palveluiden kestävälle tuottamiselle on olemassa markkinoilla ja kuluttajien keskuudessa tilaus, johon MTK:n jäsenet haluavat vastata. MTK-järjestön tehtävänä on palvella jäseniä ja valvoa jäsenten etuja mahdollisimman tehokkaasti. Kehittyvä järjestö varmistaa jäsenille yhteiskuntapoliittisen ja markkinavaikuttamisen ympäristön MTK:n johtokunta on valmistellut MTK:n valtuuskunnalle ja edelleen järjestön liittokokoukselle 2012 kolme ohjelmaa, joilla jäsenet ja järjestö yhdessä toimien ja toimintaa kehittäen vastaavat tulevaisuuden yhteiskuntapoliittisiin ja markkinavaikuttamisen haasteisiin. Ohjelmia ja toiminnan kehittämistä tarvitaan, koska jäsenten elinkeinot monipuolistuvat ja toimintaympäristö muuttuu rajusti. Järjestön tavoitteena on parantaa vihreiden elinkeinojen kannattavuutta ja varmistaa elinkeinoille suotuisa toimintaympäristö. 3
Ohjelmien valmistelun pohjana ovat MTK:n juhlaliittokokouksen 2007 tulevaisuusasiakirja Osaava maaseutu 2020 ja sen toteuttamiseksi MTK:n valtuuskunnan vuonna 2009 hyväksymä strategiaasiakirja Kohti osaavaa maaseutua 2015. Kohti osaavaa maaseutua 2015 -strategian mukaisesti MTK on etujärjestö, joka edistää jäsentensä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia ja maaseutuvarallisuuden kestävää, taloudellista käyttöä ja hoitoa. Strategian toteuttamista ohjaavat MTK:n arvot ovat: jatkuvuus yli sukupolvien, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus, yrittäjyys, avoimuus ja asiantuntevuus. Strategian visio on: Jäsenet ja järjestö yhdessä varmistavat maaseutuelinkeinojen kannattavuuden ja arvostuksen. Vahva ja yhtenäinen MTK on merkittävä ja aktiivinen markkina- ja yhteiskuntavaikuttaja. MTK:n valtuuskunta on vuosittain vahvistanut strategian päämääristä ja tavoitteista johdetut painopistealueet järjestön toiminnalle. Viestintää sekä ympäristö- ja kuluttaja-asioita varten valtuuskunta on vahvistanut erillisohjelmat. MTK-strategia 2015 strategiset päämäärät 1. Edunvalvontamme perustuu jäsenten tarpeiden tunnistamiseen ja toimintaympäristön jatkuvaan analyysiin, ennakointiin ja vahvaan asiantuntijuuteen. 2. Turvaamme jäsentemme maa- ja metsäomaisuuden omistus- ja käyttöoikeuden. 3. Toiminnallamme on mitattava, myönteinen vaikutus jäsentemme hyvinvointiin, sosiaaliseen tasa-arvoon, elinkeinojen menestymiseen ja kannattavuuteen. 4. Syvennämme sidosryhmäyhteistyötä ja tiivistämme yhteyksiä jäsenten ja kuluttajien välillä. 5. Ennakoimme ja edistämme uusia maaseudun liiketoimintamahdollisuuksia ja niiden kannattavaa hyödyntämistä. 6. Järjestömme on maaseudun elinkeinojen kestävän kehityksen suunnannäyttäjä. 7. Järjestöllämme on oikein mitoitetut ja kohdennetut voimavarat, tehokkaat toimintatavat ja tarkoituksenmukainen, kaikkia jäseniä tasapuolisesti palveleva organisaatio. 8. Järjestömme on kiinnostava ja motivoiva nykyisille ja tuleville jäsenille sekä luottamus- ja toimihenkilöille. 4
Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ohjelma Maaseutu tulevaisuuden tekijä 1. Yhteiskunnan rakenteet ovat murroksessa ohjelman tausta ja tarve Maaseudun toimintaympäristössä tapahtuu nopeita muutoksia. Maaseudun asukkaille ja yrittäjille asetetaan jatkuvasti uusia lakisääteisiä velvoitteita. Samanaikaisesti yhteiskunnallinen päätöksenteko on entistä lyhytjänteisempää ja vaikeammin ennustettavaa. Muuttuva toimintaympäristö vaatii edunvalvonnalta uusia toimintatapoja, järjestelmällistä ohjausta sekä ketteryyttä reagoida uusiin tilanteisiin. Väestön ikääntyminen ja alueellinen keskittyminen Suomessa jatkuvat. Keskittymiskehitys on maaseudun elinolosuhteille haitallista. Ihmisten oikeutta valita asuinpaikkansa pyritään rajoittamaan normein ja ohjeistuksin entistä enemmän. Myös palveluiden saatavuus vaikeutuu maaseudulla. Maaseudun elinkeinoja koskevassa päätöksenteossa korostuvat muiden väestöryhmien tarpeet. Elinkeinojen kasvava julkinen säätely vaikeuttaa yrittäjien päätöksentekoa ja vähentää yrittäjien vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksia. Jäsenille usein etäisiksi jäävien päätösten taustalla ovat yhä useammin kansainväliset sitoumukset, sopimukset tai globaalien markkinoiden toiminta tai toimimattomuus. Euroopan unionin merkitys yritystoiminnan ohjauksessa on suuri. Yhteinen maatalouspolitiikka, aluepolitiikka, ympäristö- ja energiapolitiikka sekä kilpailupolitiikka vaikuttavat suoraan yritysten ja elinkeinonharjoittajien toimintaedellytyksiin. Kun päätöksenteko siirtyy kauemmas toimijoista, tarvitaan kotimaan edunvalvonnan lisäksi vahvaa panostusta edunvalvontaan EU:n kaikilla politiikkasektoreilla. Kuntarakenteen muutos huolettaa maaseudulla. Aiheellinen pelko on, että kuntarakenteen muuttuminen johtaa rajoituksiin hajarakentamisoikeudesta, palveluiden karkaamiseen kasvukeskuksiin ja maaseutualueiden elinvoiman heikkenemiseen. Kuntauudistuksessa voidaan maaseutu pahimmillaan nähdä vain suurkunnan keskustan asukkaiden virkistysalueena tai pelkkänä kaavoitukseen käytettävissä olevana raakamaana. Keskittymisen myötä tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisten palveluiden merkitys kasvaa. Tämä voi johtaa maaseudun infrastruktuurin näivettymiseen. Palveluiden keskittyminen ja muu alueellinen keskittyminen voivat johtaa myös syrjäytymiseen, mikäli yhteisöllisyyden säilymiseen harvaan asutuilla alueilla ei kiinnitetä erityistä huomiota. Keskittämisen sijasta yhteiskunnan tulisi suosia maaseudun ilmastoystävällistä asumista. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen edellyttää kansantalouden kasvun paikkojen täysimääräistä hyödyntämistä. Maaseutuelinkeinojen toiminta- ja investointiedellytyksiä on kehitettävä samalla tavalla kuin muitakin elinkeinoja. Luonnonvarojen rikkauden ja korkean luonnonvara-alan osaamisen ansiosta Suomella on mahdollisuus luoda uutta yritystoimintaa ja hyvinvointia maaseudun elinkeinoista, jotka perustuvat luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. MTK:n tehtävä on maaseudun elinkeinojen, yrittäjyyden ja maaseudulla asumisen edistäminen sekä omaisuudensuojan puolustaminen. 5
2. MTK:n kanta suuriin yhteiskunnallisiin muutoksiin MTK on järjestönä ja jäsenistönsä kautta toimien vahva ja paras maaseudun asioiden asiantuntija, tärkein maaseudun elinkeinojen edunvalvoja ja tehokas yhteiskunnallinen vaikuttaja. Maaseudulla harjoitettava yritystoiminta edellyttää, että yhteiskunnan perusrakenteet säilytetään ja yritystoiminnan toimintaedellytyksiä maaseudulla kehitetään. Maaseudun yritystoiminnan edunvalvonta edellyttää myös maaseudun yleisten asioiden edunvalvontaa. Tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee maaseudun tarjoamia resursseja. Vihreät elinkeinot ja biotalous tarjoavat paljon uusia yritystoiminnan mahdollisuuksia. Nämä uudet vihreiden elinkeinojen yritykset sijoittuvat luontevasti maaseudulle ja MTK:n ajamat asiat tukevat myös näiden yritysten yrittäjyyttä. Jäsenistömme omistuksessa on pääosa luonnonvaroista. MTK:n jäsenten yritysten tuotteet ja palvelut ovat yhteiskunnallisesti erittäin tärkeitä. Painoarvoamme lisää se, että MTK on maaseudun elinkeinonharjoittajien ensisijainen edunvalvoja. 2.1. Suomi on vihreiden elinkeinojen suurvalta biotaloudesta kasvua Maaseudun vihreät elinkeinot ovat kasvun lähde. Kilpailukykymme vahvistuu ruoan, puun ja muiden maaseudun tuotteiden ja palvelujen tarjonnassa. Tarvitsemme vahvasti tulevaisuuteen suuntaavan kasvustrategian. Tässä yhteydessä biotaloudella tarkoitetaan maataloutta, metsätaloutta, luonnontuotteiden hyödyntämistä sekä uusiutuvia luonnonvaroja käyttävää, jalostavaa ja markkinoivaa tuotantoa ja palveluita. Biotalous tarkoittaa myös siirtymistä entistä enemmän uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. MTK:n jäsenistön omistuksessa ovat biotalouden tuotannontekijät, joilla vaikutetaan koko maan tulevaisuuteen ja pystytään nostamaan Suomi takaisin kasvu-uralle. Kasvua voidaan hakea sekä tuotantomääriä lisäämällä että biotalouden tuotteiden arvoa kasvattamalla. Maaseudun resurssit kuuluvat jokaisen suomalaisen arkeen. Biotalous lisää maaseudun mahdollisuuksia ja tuo maaseudun tuotteet ja palvelut entistä lähemmäksi kaikkia kansalaisia. Suomi myös tarvitsee vihreää kasvua menestyäkseen. Luonnonvarojen niukentuminen luo Suomelle suhteellisen edun meidän runsaiden luonnonvarojemme ja korkean osaamisemme takia. Suomen maaseudulta löytyvät avaimet kansantalouden kasvulle. Meillä on merkittäviä mahdollisuuksia tehostaa ja lisätä luonnonvaroihimme perustuvaa elinkeino- ja yritystoimintaa. 6
Biotalouden kasvu ja ilmastonmuutokseen varautuminen edellyttää riittävää panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja koulutukseen. Kilpailukyvyn varmistaminen osaamisessa edellyttää, että biotekniikkaosaamistamme kehitetään ja julkisesti rahoitettua tutkimusta lisätään. Yhteiskunnan on luotava vihreille elinkeinoille kehittymisen edellytykset. Yhteiskunnan on sitouduttava vihreiden elinkeinojen edistämiseen ja pidättäydyttävä aiheuttamasta elinkeinoille ylimääräisiä kustannuksia ja byrokratiaa erilaisilla lupa- ja valitusmenettelyillä. MTK:n jäsenet puolestaan vastaavat haasteeseen kehittämällä yritystoimintaansa. Uusi yritystoiminta luo työllisyyttä ja kasvun mahdollisuuksia maaseudulle ja samalla hyvinvointia koko yhteiskunnalle. Elinkeinoja on edistettävä ja toimintaa kehitettävä maaseudun ja kaupunkien välisenä yhteistyönä. Suomalaisen maaseudun elinvoimaisuus edellyttää kuluttajien kuuntelemista. 2.2. Maaseutu uhkaa hiljetä MTK on maaseudun ja sen elinkeinojen äänitorvi Suomalainen yhteiskunta tarvitsee elinvoimaisemman maaseudun. Maaseudun palveluja ja infrastruktuuria on kehitettävä. Asumisen ja yritystoiminnan vaikeuttaminen ympäristöja ilmastopolitiikan sekä keskittämisen verukkeilla on maaseudulla lopetettava. Vireä maaseutu on ratkaisu kestävään kehitykseen. Maatalouden rakennemuutos sekä palveluiden ja asumisen keskittäminen johtaa vähitellen maaseudun autioitumiseen. Keskittymiskehitys on pysäytettävä, sillä nähtävissä on, että sen seurauksena maaseutualueiden kehitys lakkaa. Maaseudun harveneva väestö tarvitsee äänekkään edunvalvojan, joka pitää huolta maaseudun asioiden näkyvyydestä, asumisen edellytyksistä, omaisuudensuojasta ja yritystoiminnan edellytysten turvaamisesta maaseutualueilla. MTK tuntee maaseudun arjen sekä elintarviketalouden ja biotalouden tarjoamat mahdollisuudet ja haluaa vahvasti edistää alueiden tasapainoista kehittämistä ja yritystoimintaa. Yritystoiminnan edistäminen edellyttää myös, että luonnonvara-alan koulutuksessa on säilytettävä riittävästi koulutuspaikkoja ja sisällön on vastattava nykypäivän tarpeita. Kaikilla suomalaisilla on oltava yhtäläiset mahdollisuudet hyvinvointiin niin asumisen, työllisyyden, toimeentulon, terveyden, koulutuksen kuin peruspalveluiden osalta. Yhteiskunnan on järjestettävä peruspalvelut ja perusinfrastruktuuri kaikille alueille tasa-arvoisesti. Keskittymiskehitys johtaa syrjäytymisen kasvuun ja se koskee kaikkia maaseudun väestöryhmiä. Syrjäytyminen tarkoittaa lähiyhteisöjen tuen heikentymistä, työttömyyttä ja köyhyyttä sekä pahimmillaan ihmisten jäämistä yksin. Erityisesti nuorten syrjäytyminen on suuri yhteiskunnallinen ongelma, jota voidaan ehkäistä varmistamalla nuorten mahdollisuudet koulutukseen, yrittäjyyteen ja työelämään. Jokaisella suomalaisella on oltava myös oikeus valita asuinpaikkansa. Lyhytnäköinen Ihmisten pakkokeskittäminen taajamiin ei ole sivistysyhteiskunnan toimintatapa. Ihmisten pakkokeskittäminen kaavoituksen sekä kunta- ja liikennepolitiikan ohjausvaikutuksella on lopetettava. Kaavoituksen ja muiden yhteiskunnan maankäyttöratkaisujen on mahdollistettava maaseudulla asuminen ja työnteko sekä maa-alueiden, metsien, rantojen ja vesialueiden käyttö kestävällä tavalla. 7
Yhteiskuntarakennetta suunniteltaessa on otettava huomioon luonnonvaratalouden mahdollisuudet yritystoiminnassa. Työllisyyden parantamisen näkökulmasta yrittäjyys ja sen edistäminen maaseudulla - ja erityisesti harvaan asutulla maaseudulla on merkittävin mahdollisuus työllistymiseen. Hyvin hoidettu maaseutu houkuttelee uusia asukkaita ja mahdollistaa uusien maaseutuelinkeinojen ja palveluiden tarjonnan. Infrastruktuurin kehittäminen, tietoliikenneyhteyksien parantaminen ja uudet elinkeinot ovat avainasemassa. Ajan myötä tämä johtaa maaseudun väestöpohjan kasvuun, mikä osaltaan vahvistaa maaseudun asioiden painoarvoa päätöksenteossa. 2.3. Impivaarasta Eurooppaan Euroopasta maailmalle Suomen paikka on Euroopassa, rakentavana ja uudistavana EU:n jäsenenä. Kansainvälistymisestä tehdään mahdollisuus suomalaiselle maaseudulle ja sen elinkeinoille. Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuonna 1995. EU:n päätöksenteko vaikuttaa suoraan tai välillisesti kaikkiin yrityksiin. EU:n jäsenyys on merkinnyt suuria muutoksia erityisesti suomalaiselle maataloudelle. Rakennemuutos on ollut nopeaa ja elinkeinon kannattavuus on heikentynyt merkittävästi ja byrokratia on lisääntynyt kohtuuttomasti. Kansainvälisen vaikuttamisen on oltava maaseudun elinkeinoja tukevaa ja edistävää. Kansainvälisessä yhteistyössä on turvattava kansallinen etu. Suomen kannalta tärkeiden asioiden ajaminen ja Euroopan unionin kehittäminen haluttuun suuntaan edellyttää, että vaikutamme aktiivisesti EU:n toimielinten päätöksentekoon. Tähän tarvitaan vaikuttamista omien yhteyksiemme kautta niin Suomessa kuin Brysselissä sekä aktiivista yhteistyötä eurooppalaisten sisarjärjestöjemme kanssa. Maailman pohjoisimman maataloutta harjoittavan maan näkemykset ja tarpeet on otettava huomioon Euroopan unionin päätöksenteossa. Unionin on otettava nykyistä paremmin huomioon, että jäsenmaiden luonnonolosuhteet, yhteiskunnallinen tilanne ja kulttuuri ovat hyvin erilaisia. Tämä erilaisuus on myös rikkaus. Kansallista päätäntävaltaa on lisättävä yhteisten säädösten toimeenpanossa. Siten mahdollistetaan Suomen kansallisten erityispiirteiden ja -tarpeiden huomioon ottaminen riittävällä tavalla. Suomella on oltava rohkeutta katsoa myös Euroopan ulkopuolelle ja hyödynnettävä maantieteellinen sijaintimme ja osaamisemme tarjoamat globaalit yhteistyö- ja vientimahdollisuudet. Suomalainen biotalous eli laadukkaat elintarvikkeet, runsaisiin metsävaroihin perustuvat tuotteet, laajat pohjavesivarat sekä korkea luonnonvaratalouden osaaminen ovat kaikki ainutlaatuisia vientituotteita. Näitä vientimahdollisuuksia ei ole toistaiseksi hyödynnetty riittävästi. Biotalouden johtajuuden tavoittelu Euroopassa edellyttää, että kykenemme houkuttelemaan maahamme myös kansainvälisiä investoijia. Kansainvälistymisen kustannuksella ei saa unohtaa kansallista huoltovarmuutta. Yksi keskeinen haaste tulevaisuudessa on ruoan ja puhtaan juomaveden riittävyys. Luonnonvarojen niukentuminen ja ilmastonmuutoksen eteneminen tulevat lisäämään kansallisen huoltovarmuuden merki- 8
tystä. On erittäin tärkeää, että Suomessa säilyy elinvoimainen maa- ja metsätalous. Hajautettua uusiutuvan energian tuotantoa on lisättävä ja tuotantotapoja kehitettävä siten, että ostopanosriippuvuus vähenee. Tämän lisäksi on huolehdittava, että maaomaisuus sekä riittävä osa tuotantopanos- ja jalostusteollisuudesta säilyy kansallisessa omistuksessa. 2.4. Maaseudun yrittäjät huolehtivat maistaan, metsistään ja vesistään oikeusvaltio kunnioittaa omaisuuden suojaa Oikeusvaltio kunnioittaa omaisuuden suojaa. Yrittäjyys tarvitsee vakaan pitkän aikavälin toimintaympäristön. Yhteiskunnan säätelyllä ja ohjauksella ei saa rajoittaa elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia enempää kuin muuallakaan EU:n yhteismarkkinoilla. Maanomistuksen perustuslainsuojaa ja siihen kuuluvia oikeuksia tulee edistää. Maaomaisuuden käyttöä on rajoitettu lainsäädännöllä muita omaisuuslajeja tiukemmin. Ympäristö- ja maankäyttölainsäädäntöä on viety liiaksi omaisuuden käyttöä rajoittavaksi. Maanomistajien oikeusturvaa on parannettava ja maaomaisuuden käyttöä liiaksi rajoittavaa lainsäädäntöä on muutettava. Maa- ja vesialueiden omistajille on taattava kohtuullinen tuotantoon perustuva korvaus liiketoiminnasta, jota muut harjoittavat heidän maillaan. Jos omaisuutta pakkolunastetaan tai käyttöä rajoitetaan, maanomistajille on maksettava korkeimman käyvän hinnan mukainen täysi korvaus. Jokamiehenoikeus on suomalainen maan tapa. 9
Jokamiehenoikeuksien nojalla ei saa aiheuttaa haittaa, rikkoa kotirauhaa tai häiritä elinkeinotoimintaa. Liiketoiminnan harjoittaminen toisen maalla ja vesillä ei kuulu jokamiehen oikeuksiin. Jokamiehenoikeuksien säilyminen ei myöskään voi olla itsestäänselvyys, jos maa- ja metsätalousalueiden rasitteita lisätään. 2.5. Olemme ylpeitä suomalaisesta vastuullisesta alkutuotannosta Suomen maaseudulla harjoitetaan maailman vastuullisinta maa- ja metsätaloutta. Kestävän kehityksen mukaisesti tavoitteenamme on turvata jälkipolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Maaseutualueiden runsaat luonnonvarat, mahdollisuus omavaraisuuteen, uusiutuvan energian käyttömahdollisuus sekä vihreät elinkeinot ovat kestävän kehityksen perustana harvaan asutuilla alueilla. Maat, metsät, vedet, kiviaines ja mineraalit ovat MTK:n jäsenten omistamia tuotannontekijöitä, joista pidetään hyvää huolta. Meille on tärkeää siirtää tila seuraavalle sukupolvelle paremmassa kunnossa kuin mitä se on aikoinaan otettu vastaan. Suomessa tuotantotavat ovat vastuullisia ja ympäristöystävällisiä. Maaseudun elinkeinot perustuvat luonnonvarojen kestävään käyttöön, joten myös ympäristön- ja luonnonsuojelu ovat olennainen osa kestävän kehityksen mukaista tuotantoa. Luonnon monimuotoisuudesta on huolehdittava, mutta ympäristön- ja luonnonsuojelun tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja täyden korvauksen periaatteelle. Suomessa eläimistä pidetään hyvää huolta. Kansainvälisesti vertaillen suomalaiselle kotieläintuotannolle on asetettu hyvin korkeat lainsäädännölliset vaatimukset ja niitä myös noudatetaan. Hyvinvoinnista puhuttaessa ei saa unohtaa maatalousyrittäjää. Vastuullinen ruuantuotantoketju huolehtii myös ruuan tuottajien hyvinvoinnista ja oikeudenmukaisesta tulonjaosta tuotantoketjussa. 3. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen MTK:ssa eri tasoilla MTK:n yhteiskunnalliselle vaikuttamiselle löytyvät luontevat yhteistyökumppanit järjestön eri tasoilla. Tehokas yhteiskunnallinen vaikuttaminen edellyttää, että: Olemme sitoutuneet luottamus- ja toimihenkilöinä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen omassa toiminnassamme ja kaikilla tasoilla. Tunnistamme keskeiset sidosryhmät ja niissä toimivat henkilöt. Ylläpidämme hyviä vuorovaikutustaitoja ja verkostoja. Teemme koko järjestön voimin yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vahvistamme toiminnalle keskeiset painopisteet ja toimintamallit. 10
Toimintaa johdetaan ja koordinoidaan järjestössä. Tehtävät vastuutetaan ja vaikuttamiseen resursoidaan riittävästi voimavaroja. Olennaista on tunnistaa tärkeät vaikuttamisen paikat ja keskittyä toiminnan kannalta olennaiseen. Toteutamme tiedotus- ja viestintästrategiaa kaikessa toiminnassa, sillä vaikuttaminen on tehokkainta, kun toimitaan ja viestitään yhdessä sovituilla tavoilla. Hyödynnämme sosiaalista mediaa tehokkaasti ja vuorovaikutteisesti. 3.1. Kansainvälinen vaikuttaminen, EU-vaikuttaminen ja kansallinen vaikuttaminen Valtakunnallisessa vaikuttamisessa keskeisintä on luottamus, jonka voi rakentaa vain vahvalla asiantuntemuksella ja osaamisella. MTK:n vahvuus on maaseudun asioiden maa-, metsä- ja ympäristökysymysten hallinta sekä ymmärrys maaseudun lainalaisuuksista. Asiantuntemus on pystyttävä kanavoimaan käytännön teoiksi ja toiminnaksi oikea-aikaisesti. Tehokkainta vaikuttaminen on, kun valmisteluprosessiin päästään mukaan alusta alkaen. Tämä on mahdollista, jos verkostot ja asiantuntemus ovat kunnossa. Kansallisen vaikuttamisen lisäksi erityisen tärkeää on onnistua kansainvälisessä vaikuttamisessa sekä vaikuttamisessa Euroopan Unionin toimielimiin. Maaseudun asioiden osaajia tarvitaan keskeisillä paikoilla niin kansainvälisissä järjestöissä, Euroopassa kuin kotimaassakin. MTK:n Brysselin toimiston henkilökunta on keskeisessä roolissa kansainvälisessä vaikuttamisessa. 11
3.2. Maakunnallinen vaikuttaminen Maakuntatasolla henkilökohtaiset yhteydet ovat avainasemassa, sillä päätöksentekokoneisto on melko rajattu. On erittäin tärkeää, että luottamushenkilöpaikoilla on maaseudun asioiden osaajia, joilla on vahva asiantuntemus. Asiantuntemuksen saavuttaminen ja ylläpitäminen edellyttää erikoistumista eri osa-alueille. Nämä mahdollistavat maaseudun näkökulmien huomioon ottamisen valmistelussa. Maakuntahallintoon ja maakunnan yhteistyöryhmiin sekä muihin tärkeisiin maakunnallisiin elimiin tarvitaan asiantuntevia ja maaseudun asioita ymmärtäviä henkilöitä. Avoimuutta ja demokratiaa pystytään lisäämään paikallisesti perustamalla valtion organisaatioihin yrittäjälähtöisiä neuvottelukuntia tai asiakasraateja. Maaseudun asioiden osaamista voidaan lisätä saamalla luottamustehtäviä MTK:n jäsenille ja kouluttamalla luottamushenkilöitä. Liitoilla on luonteva rooli maakunnallisten ja alueellisten tarpeiden ja erityispiirteiden välittämisessä oman alueensa kansanedustajille ja europarlamentaarikoille. Säännöllinen yhteydenpito alueen poliittisiin vaikuttajiin hyödyttää molempia osapuolia. 3.3. Kunnallinen vaikuttaminen Kuntarakenneuudistuksen myötä kunnalliset vaikuttamismahdollisuudet ovat muuttumassa entistä haastavammiksi. Suurissa kunnissa luottamushenkilöiden aika, määrä ja asiantuntemus eivät riitä tehokkaaseen vaikuttamiseen. Isojen kaupunkien rooli kasvaa ja maaseudun ääni heikkenee kuntaliitosten myötä. Tällöin myös maaseudun asioiden osaajat ja maaseudun palveluiden puolustajat vähenevät kunnallisessa päätöksenteossa. Erityisesti kuntaliitostilanteissa on huolehdittava, että järjestöstä tulee yhtenäinen viesti kunnallisille päättäjille. Kuntatason vaikuttamisen turvaamiseksi tulee kunnanvaltuustoihin ja lautakuntiin saada MTK:n jäseniä. Tämä edellyttää aktiivista toimintaa kuntavaalien ehdokasasettelusta aina valittujen valtuutettujen jatkuvaan perehdyttämiseen. On erittäin tärkeää, että maaseudun asioita ymmärtäviä valtuutettuja löytyy kaikista puolueista. 3.4. Media ja kansalaisvaikuttaminen Sosiaalisella medialla tarkoitetaan internetin palveluita ja sovelluksia, joissa yhdistyvät käyttäjien välinen kommunikaatio ja oma sisällöntuotanto. Sosiaalinen media sisältää ihmisten välistä kanssakäymistä ja se eroaa perinteisestä joukkoviestinnästä muun muassa siinä, että viestintä on vastavuoroista ja käyttäjät voivat tutustua toisiinsa. Toiminta sosiaalisessa mediassa lisää verkottumista ja yhteisöllisyyttä. MTK:ssa sosiaalista mediaa tulisi käyttää tiedottamisen lisäksi yhteisöllisyyden vahvistamiseen. Pitkät välimatkat estävät usein fyysisen tapaamisen, mutta sosiaalisen median avulla pystytään vahvistamaan yhteisöllisyyttä järjestön sisällä. Järjestölle tärkeitä asioita on pidettävä näkyvillä myös perinteisissä medioissa: lehdissä, radiossa ja televisiossa. Keskustelunavausten tekeminen sekä maaseudun elinkeinojen tarpeiden ja näkökulmien tuominen julkiseen kansalaiskeskusteluun on hyvin tehokas tapa vaikuttaa. 12
Kansalaisvaikuttamiseen osallistuvat kaikki MTK:n jäsenet kaikessa toiminnassaan. MTK:n vahvuus on laaja jäsenkenttä, jonka sitoutuminen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen mahdollistaa asioidemme hyvän näkyvyyden. 4. 4A - tehokkaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen edellytykset Yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja painoarvon kannalta jäsenmäärä ja asiantuntemus ovat tärkeimpiä tekijöitä. Mitä paremmin MTK:n mielletään edustavan maaseudun elinkeinojen harjoittajia ja asukkaita, sitä varmemmin tulemme kuulluiksi. Vaikuttamistyötä tehdään tarvittaessa yhdessä muiden järjestöjen ja yhteistyökumppaneiden kanssa, sillä näin varmistetaan parempi näkyvyys. Maanomistus on pirstaloitumassa ja entistä suurempi osuus maanomistajista asuu taajamissa ja kaupungeissa. Tämä on nähtävä MTK:n mahdollisuutena saada jäsenistöönsä eri alojen asiantuntijoita, joilla on maanomistuksen kautta yhteys alkutuotantoon sekä tarve ja tahto vaikuttaa yhteisten tavoitteiden edistämiseen yhteistyöverkostoissaan ja luottamustehtävissään. Tärkeitä perinteisiä vaikuttamismuotoja ovat kampanjat, osallistuminen viranomaistyöskentelyyn sekä tiedotus ja koulutus. Mikäli perinteinen vaikuttaminen ei tuota haluttua tulosta, käytämme perustuslain mukaista oikeutta mielenilmauksiin ja joukkokokouksiin. Äärimmäisenä keinona MTK:n jäsenistöllä on tarvittaessa valmius myös väkivallattomaan suoraan toimintaan, jonka tavoitteena on korjata koettu epäoikeudenmukaisuus. 4.1. Ajoitus Vaikuttamisen onnistuminen edellyttää oikea-aikaisuutta. Varhainen vaikuttaminen esimerkiksi lainsäädäntötyöhön on erittäin tärkeätä. Hallituksen esitykset ovat jo pitkälle vietyjä kompromisseja, joissa on otettu huomioon eri tahojen näkemykset ja soviteltu asiaa poliittisesti. Suurten muutosten aikaansaaminen vaatii paljon työtä, kun asia on eduskuntakäsittelyssä. 13
Mitä aikaisemmin omat näkökohdat tuodaan valmisteluun mukaan, sitä paremmat edellytykset on saada ne vietyä eteenpäin. 4.2. Asiantuntemus MTK:n sidosryhmille tehdyn kyselyn mukaan MTK on asiantunteva ja vaikutusvaltainen järjestö. Järjestössä tunnetaankin jäsenten arki eli viljelijöiden, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien mahdollisuudet sekä tarpeet. MTK on paras maaseudun asioiden asiantuntija ja MTK:n asiantuntemus kestää kriittisenkin tarkastelun. Asiantuntemus on avoimuutta ja kykyä kuunnella muita. Se mahdollistaa tavoitteiden eteenpäin viemisen yhteistyössä erilaisten ihmisten ja tahojen kanssa. Asiantuntemus auttaa järjestöä ja sen jäseniä kohtaamaan muutoksia. Asiantuntemus on hyvää ammattitaitoa, osaamista ja jatkuvaa oppimista. Asiaosaamisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota poliittiseen osaamiseen. MTK:n luottamus- ja toimihenkilöiden on osattava lainvalmisteluprosessi ja ohjelmavalmisteluprosessit. Tällöin osataan vaikuttaa oikea-aikaisesti ja oikeaan henkilöön. Edunvalvonnan resurssit ovat pienentyneet suhteessa tehtäväkentän laajenemiseen. Järjestön ulkopuolella on entistä enemmän tahoja, jotka haluavat vaikuttaa maaseudun asioihin osittain eri motiiveilla ja lähtökohdilla kuin MTK. On erittäin tärkeä pyrkiä rakentavaan vuoropuheluun näiden tahojen kanssa. 4.3. Aktiivisuus Yhteiskunnallisen vaikuttamisen kannalta keskeisiä ovat henkilökohtaiset yhteistyösuhteet ja verkostot. Näiden ylläpitäminen ja luominen vaatii työtä. Hiljaisen tiedon ja verkostojen katoaminen eläköitymisen ja työpaikanvaihdosten myötä on riski, johon on ennalta varauduttava hyvissä ajoin. On erittäin tärkeää, että Euroopan parlamenttiin, eduskuntaan, maakuntahallinnon luottamustehtäviin sekä kunnallishallintoon ja kansalaisjärjestöjen toimintaan tulee maaseudun asioita ymmärtäviä henkilöitä. MTK:n on tehtävä aktiivisesti ja aloitteellisesti keskustelunavauksia. Emme saa MTK:lle tärkeitä asioita halutulla tavalla julkiseen keskusteluun, jos joudumme vain puolustamaan ja selittelemään kantojamme. Yksi tehokas vaikuttamisen tapa ovat mielenilmaukset ja muut epäsovinnaiset toimenpiteet, joita on järjestettävä tarvittaessa, jos perinteiset vaikuttamiskeinot eivät enää tehoa. Jäsenistön tuki on erittäin tärkeää ongelmien laajuuden esiin tuomisessa poliittisille päättäjille. 14
4.4. Avoimuus Avoimuudella tarkoitetaan sekä MTK:n sisäistä avoimuutta, joka helpottaa jäseniä sitoutumaan yhteisiin tavoitteisiin että avoimuutta ulospäin. MTK:n on syytä hakeutua nykyistä laajemmin yhteistyöhön ja vastuulliseen vuoropuheluun eri viranomaisten, etujärjestöjen, kansalaisjärjestöjen ja yhteiskuntaryhmien kanssa. Kuluttajat on saatava kiinnostumaan luonnonvaroihin perustuvasta yritystoiminnasta ja tuotantotavoista. Suomalainen kuluttaja ratkaisee kotimaisen maataloustuotannon tulevaisuuden. Viestintästrategiassa on otettava huomioon avoimuus. Nykyisin suuri osa suomalaisista ei enää tiedä, millaista yritystoimintaa maaseudulla harjoitetaan ja mitkä ovat maaseudun tarpeet. Meidän on avoimesti kerrottava yritystoiminnasta ja tuotantotavoista kuluttajille, mutta myös osattava kuunnella kuluttajia ja muita sidosryhmiä. Erityisen tärkeää on välittää lapsille ja nuorille oikeaa tietoa maaseudun elinkeinoista, yrittäjyydestä ja työllistymismahdollisuuksista. MTK:n on oltava aktiivinen maaseudun yrittäjien ja kuluttajien vuorovaikutuksen ylläpitäjä sekä toimittava linkkinä maaseudun ja kaupungin, maaseutuyrittäjien ja kuluttajien välillä. 15
Markkinavaikuttamisen ohjelma Yhdessä olemme markkinavoima Ohjelma pohjautuu MTK:n arvoihin ja Kohti osaavaa maaseutua 2015 -strategiaan. Se sisältää linjauksia markkinavaikuttamisen käytäntöihin järjestön joka tasolle. Linjauksissa esitetään uusia ja perinteisiä vaikuttamisen malleja, joilla parannetaan jäsentemme asemaa markkinoilla. Ohjelma tarvitaan, koska osittain hallinnollisesta markkinajärjestelmästä on siirrytty ja edelleen siirrytään avoimeen ja kansainvälisempään markkinaympäristöön. 1. Markkinoihin voidaan vaikuttaa 1.1. Vihreiden elinkeinojen merkitys kasvaa Vihreät elinkeinot ovat tulevaisuutta ja toimivat voimakkaasti kasvavilla markkinoilla. Vihreiden elinkeinojen merkitys myös yhteiskunnissa kasvaa. Elinkeinot kuihtuvat, mikäli yritykset jäävät markkinoiden sivustaseuraajiksi. Ne kehittyvät, kun yritykset kykenevät vahvistamaan liiketoimintaosaamistaan, tuottavuuttaan ja erityisesti markkinavoimaansa. Elinkeinojemme yrittäjillä on mahdollisuus saada vahva markkina-asema. Mutta sitä ei saavuteta ilman ponnisteluita. Merkittäväksi markkinavaikuttajaksi kasvaminen vaatii meiltä kaikilta MTK:n jäseniltä, järjestön luottamus- ja toimihenkilöiltä ja organisaatiolta uudenlaisia ja ennakkoluulottomia toimintatapoja ja keinoja elinkeinojemme jatkuvuuden ja kannattavuuden turvaamiseksi. MTK:lle ja sen jäsenille on tärkeää varmistaa kotimainen omistajuus ja yrittäjyys. 16
Maaseudun yritykset toimivat avoimilla markkinoilla. Siellä menestyminen varmistaa maaseudun tulevaisuuden. Maaseudun tuotteita ja palveluita käytetään lähi- ja paikallismarkkinoilla sekä kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla. MTK:n jäsenet tuottavat raaka-ainetta elintarvike- ja rehuteollisuudelle, ruokaa, puuta ja uusiutuvaa energiaa, ruoka-, matkailu-, urakointi- ja muita palveluita. Valtaosa jäsenten yrityksistä myytävistä tuotteista päätyy kuluttajamarkkinoille, vähittäiskauppaan ja palveluiden tuottajille kotimaisen ja kansainvälisesti toimivan teollisuuden jatkojalostuksesta. Lyhyen toimitusketjun kautta suoraan kuluttajille, kauppaan ja muille toimijoille myyvien jäsenten yritysten määrä näyttää olevan kasvussa lähi- ja luomutuotteiden, bioenergian sekä monimuotoisten maaseutupalveluiden kysynnän kasvun myötä. Markkinavoima erityisesti ruokaketjussa on erittäin vahvan, kansainvälisesti toimivan ja keskittyneen vähittäiskaupan voimaa. Uusien markkinakanavien myötä kuluttajien suora markkinavoima kasvaa. Puumarkkinoilla ostovoima on keskittynyt kansainvälisesti toimivalle metsäteollisuudelle. Metsänomistajan markkina-asemaa on lisäksi heikentänyt puunjalostuskapasiteetin riittämättömyys metsävarojen kasvuun nähden. Alkutuotannon kannattavuus on tuotantoyksiköiden kasvusta ja tuottavuuden kehittymisestä huolimatta riittämätöntä yritystoiminnan kehittämisen kannalta. Suurin syy heikkoon kannattavuuteen on tuotteiden huono hintakehitys tuotantokustannuksiin nähden. Kannattavuutta voidaan parantaa, kun markkinoilta saadaan oikea hinta. Kestävien ja vastuullisesti toimivien yritysten merkitys Suomen uuden kasvun mahdollistajina korostuu tulevaisuudessa. Kuluttajamarkkinoilla voimistuu laadukkaiden, vastuullisesti ja kestävästi tuotettujen tuotteiden ja palveluiden kysyntä. Tulevaisuudessa yhä useampi kuluttaja on valmis maksamaan korkeasta laadusta ja vastuullisesta tuotannosta. Tuotantopanosten ja tuotteiden hintojen raju vaihtelu on vapaiden markkinoiden ominaisuus. Vaihtelu edellyttää jatkuvaa markkinatiedon seurantaa, arviointia ja hyödyntämistä liiketoiminnassa. Yhtä tärkeää on ennakoida kuluttajamarkkinoiden muutoksia ja vahvistaa asiakaslähtöisyyttä arvoketjun kaikilla tasoilla. 1.2. Yhdessä enemmän voimaa ja parempaa hintaa markkinoilta MTK:n jäsenten liiketoiminta perustuu uusiutuvien luonnonvarojen kestävään ja kasvavaan käyttöön sekä innovatiiviseen tuote- ja palvelukehitykseen. Liiketoimintayksiköt ovat hyvin erikokoisia, pääosin perheiden omistuksessa ja hallinnassa olevia yrityksiä. Niitä on lukumääräisesti paljon, ja ne toimivat hajallaan eri puolilla maata. Jäsenillä ei yksittäisinä toimijoina ole riittävästi markkinavoimaa kotiuttaa kestävän ja vastuullisen tuotantonsa eettistä, ympäristöllistä ja korkealaatuista arvoa vastaavaa hintaa markkinoilta. Jäsenet ja MTK-järjestö muodostavat yhdessä riittävän vahvan ja vaikuttavan markkinavoiman. Yhteisen markkinavoiman kasvattaminen sekä liiketoimintaosaamisen ja tuottavuuden parantaminen ovat MTK:n jäsenten keinoja kasvattaa tuotteiden ja palveluiden arvoa ja saada niistä markkinoilta oikea hinta. Järjestö tukee ja kannustaa jäsenten toimintaa ja varmistaa, että markkinavoiman vahvistumiselle on suotuisa kansallinen ja kansainvälinen toimintaympäristö. 17
2. Näin se tehdään Me kaikki, MTK:n jäsenet ja järjestön luottamus- ja toimihenkilöt kaikilla järjestön tasoilla toimimme siten, että seuraavat toimenpidekokonaisuudet ovat merkittävä osa markkinavaikuttamistamme vuosina 2013 2017. Yhteisen markkinavoiman vahvistaminen 2.1. Uskomme tulevaisuuteen ja vahvistumme yrittäjinä Tuemme jäseniä mieltämään oman identiteetin entistä selkeämmin yrittäjiksi, joilla on mahdollisuuksia ja osaamista toimia markkinoiden täysivaltaisena osapuolena, yhteistä voimaa ja painoarvoa hyödyntäen. Tuotamme jäsenille yrittäjyyttä tukevia palveluita ja jäsenetuja. Viestimme sidosryhmille, että MTK on maaseudun vihreiden elinkeinojen yrittäjäjärjestö. Viestimme monipuolisesti ja eri kanavia käyttäen kansalaisille ja päättäjille vihreiden elinkeinojen yrittäjien strategisesta merkityksestä. Viestinnällä tuemme jäsenten tulevaisuuden uskoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa markkinoilla. Todistamme yhteiskunnalle, että olemme tulevaisuuden kilpailukykyinen kasvuala. Vahvistamme järjestön markkinavoimaa ja -asemaa muun muassa kasvattamalla aktiivisesti jäsenmääräämme. 2.2. Reilun pelin säännöt markkinoille Toimimme siten, että kilpailulainsäädäntöä ja kilpailulain soveltamista muutetaan markkinoiden vääristymien poistamiseksi, alkutuottajan neuvotteluaseman vahvistamiseksi ja alkutuottajien asemaa polkevien kauppatapojen korjaamiseksi. Varmistamme, että maatalouspolitiikassa on riittävä määrä markkinoita edistäviä ja luonnonolosuhteiltaan erilaisten maiden kilpailukykyä tukevia markkina- ja riskienhallintajärjestelmiä. Varmistamme lainsäädännön ja yritysten uudet toimintamallit, joilla arvoketjujen markkinamekanismit, kauppatavat, sopimuskäytännöt ja sisäinen tulonjako ovat läpinäkyviä, oikeudenmukaisia ja niistä on saatavissa riittävästi tietoa. Korostamme, että tuottajan ja ostajan välillä on oltava kirjallinen sopimus, joka sitoo molempia osapuolia tasavertaisesti. Vaikutamme siihen, että lainsäädännöllä mahdollistetaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioiden perustaminen ja toiminta. Toimimme sen puolesta, että Suomeen kolmansista maista tuotavien tuotteiden on täytettävä vähintään Suomen-normiston mukaiset eettisen ja vastuullisen tuotannon kriteerit. 18
2.3. Toimimme verkostoissa ja haemme kysyntää lisääviä investointeja Korostamme toimivia suhteita kaikkiin tuotteita ja palveluita ostaviin ja myyviin yrityksiin. Lisäämme vuorovaikutusta yritysten kanssa. Vahvistamme strategista kumppanuutta sellaisten jalostajien ja kauppiaiden kanssa, joille kotimainen raaka-aine tuo kilpailuetua. Etsimme uusia kumppaneita, joilla on halu vallitsevien markkina-asetelmien haastamiseen ja suomalaisen tuotannon lisäarvon vahvistamiseen. Edistämme aktiivisesti vihreiden elinkeinojen tuotteiden kysyntää ja käyttöä. Teemme aloitteita kysyntää ja kotimaista työllisyyttä tukevien kehitysohjelmien käynnistämiseksi. Olemme aloitteellisia ja kysyntää lisääviä, kotimaista raaka-ainetta ja maaseudulla tuotteita ja palveluita hyödyntävien investointien lisääntymiseksi kotipaikkakunnillamme ja investointien saamiseksi Suomeen. Sijoitamme järjestönä ja jäseninä vihreiden elinkeinojen tuotteita jalostaviin ja myyviin yrityksiin. Tuemme sijoitustoiminnalla uusien markkinapaikkojen selvittämistä ja kokeilua. Vahvistamme MTK:n ja järjestöä lähellä olevien yhteisöjen ja yritysten luottamus- ja toimihenkilöiden markkinavaikuttamisen kansallista ja kansainvälistä osaamista yhteistyössä järjestökoulutuksen ja muiden yhteistyötahojen kanssa. 19
2.4. Olemme tuotteistamme ja tuotantotavoistamme ylpeitä ja itsetuntoisia yrittäjiä Huolehdimme tuotantomme ja palveluidemme laadusta. Me kaikki sitoudumme suomalaiseen ruokaan ja suosimme omissa hankinnoissamme kotimaisia tuotteita ja työtä. Korostamme tuotantoketjun avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, pidämme tuotantotilamme hyvässä kunnossa. Varmistamme, että kuluttaja saa aina ja vaivattomasti tiedon ruoan alkuperästä. Selvitämme suomalaista ruoantuotantoa arvioivan ja todentavan laatujärjestelmän tarpeellsuuden ja kustannukset. Vaikutamme siihen, että jalostava teollisuus ja kauppa käyttävät aina hyväksyttyä ja valvottua kotimaisuusmerkkiä kotimaisista raaka-aineista valmistetuissa tuotteissa. Vahvistamme Suomi-brändiä. Osallistumme aktiivisena toimijana ja toiminnan varmistajana kotimaisen ja sertifioidun tuotannon menekinedistämistyöhön. Parannamme PEFC-sertifikaatin kotimaista ja kansainvälistä tunnettavuutta. Perustamme menekinedistämisrahastoja yhdessä muiden vastuullisten toimijoiden kanssa ja kannustamme jäseniä osallistumaan toiminnan rahoittamiseen. Teemme menekinedistämistyötä yhdessä osuuskuntien, muiden yritysten ja kaupan toimijoiden kanssa. Kehitämme järjestön ja vihreiden elinkeinojen yhteiskuntavastuun raportointijärjestelmän. Tuotteiden ja palveluiden arvon kasvattaminen 2.5. Lisää taloudellista tulosta yhteistyöllä ja omistajaohjauksella Toimimme siten, että jäsenen ja omistamiemme yritysten yhteinen markkinavoima vahvistuu, ja että alkutuottajat saavat mahdollisuuden oikeudenmukaiseen taloudelliseen tulokseen ja liikevoittoon. Huolehdimme siitä, että Suomessa vahvistuu ja säilyy jäsentemme hallinnassa oleva osuuskuntapohjainen elintarvike- ja muuhun biotalouteen perustuva teollisuus- ja palvelusektori. Pidämme huolta siitä, että osuuskunta yritysmuotona saa riittävät toimintaedellytykset lainsäädännössä. Vahvistamme jäsenten ja järjestön omistamien yritysten ja osuuskuntien omistajuutta. Tämä parantaa tuottajalähtöistä omistajaohjausta sekä jäsenyyden ja asiakkuuden tuomaa lisäarvoa. Varmistamme, että yritysten hallinto edustaa jäseniämme riittävän laajasti. Lisäämme vuorovaikutusta ja koulutusta osuuskuntien hallinnon ja osuuskuntien omistamien hankinta- ja jalostusyritysten edustajien kanssa. Kehitämme yhdessä luottamusjohdon ja operatiivisen johdon kanssa hankintayhtiöiden ja jalostavien yritysten liiketoiminnan strategioita ja sopimuskäytäntöjä. 20
Selvitämme Itämeren alueen ja pohjoismaisen tavan toimia ja yhteistoimintamahdollisuudet tuotantopanosmarkkinoilla. 2.6. Vahvistamme toimivia ja luomme uusia markkinakanavia markkinavoimaamme heikentämättä Parannamme metsänomistajien markkinavoimaa vahvistamalla metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Varmistamme metsänhoitoyhdistysten edellytykset tuottaa metsänomistajalähtöisiä metsäpalveluja ja lisätä kilpailua puumarkkinoilla. Kehitämme metsänhoitoyhdistysten toimintaa yhtenäisesti ja koko maan kattavasti. Kannustamme jäseniä tarvittaessa perustamaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioita. Perustamme sähköisiä markkinapaikkoja tuotteiden myyntiin, tuotantopanosten ostoon ja tilojen väliseen kaupankäyntiin. Edistämme liiketoimintamalleja uusien, jäsenten hallitsemien markkinakanavien luomiseksi tuotteille ja palveluille, joilla markkinat eivät toimi tai joilla jäsenten markkinavoima on heikko. Kannustamme jäseniä perustamaan uusia osuuskuntia, lyhyen toimitusketjun kanavia ja yritys verkostoja. Laadimme näistä monistettavia liiketoimintakonsepteja. 2.7. Aktiivista vuorovaikutusta kuluttajien kanssa Meitä kaikkia tarvitaan toteuttamaan järjestön kuluttajaohjelmaa kotimaisten tuotteiden markkinaosuuden vahvistamiseen ja lunastamaan kuluttajille luvatut kestävän tuotannon kriteerit ja tuotantotavat. Vahvistamme vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuluttaja- ja ympäristötoimijoiden kanssa ja pyrimme molempia osapuolia hyödyttäviin kumppanuussuhteisiin. Luomme yksittäisille kuluttajille kanavan kannattaa suomalaisen ruoan, energian ja puun tuottamista ja tukea järjestön työtä. Viestimme kuluttajille ja päättäjille aktiivisesti kotimaisen tuotannon arvonlisästä ja lisäkustannuksista, jotka syntyvät tuotannon jäljitettävyydestä, eettisesti ja ympäristöllisesti kestävistä tuotantotavoista ja tuotantoeläinten hyvinvoinnista. Kerromme kuluttajille, että suomalaisella laadulla on hintansa. Korostamme alkuperätiedon merkitystä kaikissa tuotteissa ja kaikissa myynti- ja jakelupaikoissa. Viestimme lähiruoan merkityksestä kuluttajille ja päättäjille. Lähiruoka on mahdollisimman lähellä tuotettua suomalaista ruokaa, jonka alkuperä, tuottaja ja valmistaja tiedetään. 2.8. Julkiset hankinnat omasta maasta Vaikutamme julkisen sektorin ostokäytäntöihin ja hankinnoista päättävien osaamiseen. Edellytämme hankintojen suuntaamista tuotteisiin, joiden tuotantotavat ovat kestävät, vähintään suomalaista tuotantotapaa noudattavat ja joiden tuottaja ja valmistaja voidaan todentaa. 21
Vastustamme liian pitkälle vietyä hankintojen keskittämistä, joka rajaa kotimaiset pienet tarjoajat pois julkisten hankintojen markkinoilta. Vaikutamme julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön soveltamiseen siten, että paikalliset toimijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin ja aidot lähimarkkinat voivat toteutua. Kannustamme jäseniä tarjoamaan tuotteita julkisiin hankintoihin yhteistyöverkostoina ja tarvittaessa perustamaan osuuskuntia tai erilaisia yhteisiä toimitusketjuja. Liiketoimintaosaamisen ja toiminnan tuottavuuden parantaminen 2.9. Liiketoimintaosaamisella tuottavuutta ja kannattavuutta Tuemme jäsenyritysten työtä liiketoimintaosaamisen ja tuottavuuden parantamiseksi. Osaamisen jatkuva kehittäminen on henkisen ja fyysisen kunnon ohella keskeinen osa työhyvinvointia. Huolehdimme liiketoimintaosaamista vahvistavan perus- ja jatkokoulutuksen sekä neuvonnan saatavuudesta. Varmistamme, että jäsenet saavat valmennusta hankintojen ja myyntien kilpailuttamiseen, tuotehintatarjousten vertailuun, tarjousten tekemiseen ja sopimuserimielisyyksien ratkaisemiseen. Valvomme, että yhteiskunnan sääntely ei vaaranna tuottavuuskehitystä. Huolehdimme siitä, että lainsäädäntö ei rajoita kilpailua tuotantopanosmarkkinoilla ja että jäsenet voivat aidosti kilpailuttaa panoshankinnat. Kannustamme jäseniä lisäämään tuotantoa sellaisissa tuotteissa ja liiketoiminta-aloilla, joilla on kysyntää. 22
Seuraamme aktiivisesti vientimarkkinoita ja välitämme vientimahdollisuuksista tietoa jäsenille. Vahvistamme valmiuksiamme vientiin tilanteissa, joissa tasapainotetaan markkinoita tai viennistä on saatavissa kotimaata parempi hinta. Kannustamme jäseniä parempaa lisäarvoa tuovaan vientiin. Luomme kannusteita tilojen energiatehokkuuden parantamiseksi ja lisäarvon tuottamiseksi monimuotoisen biotalouden kuten energiantuotannon ja -myynnin kautta. 2.10. Tuotamme ja käytämme tietoa markkinoista Tuotamme ja välitämme ajantasaista tietoa markkinoista, markkinoiden pelisäännöistä, sopimusehdoista ja hinnoista. Investoimme tekniikkaan, jolla varmistamme, että jäsenet saavat markkinatiedon nopeasti ja helposti. Kannustamme ja valmennamme jäseniä osallistumaan markkinatiedon tuottamiseen ja hyödyntämään sitä. Analysoimme ja ennakoimme yhdessä tutkimuslaitosten kanssa jatkuvasti tietoa vihreiden elinkeinojen markkinoiden tulevasta kehityksestä ja kasvumahdollisuuksista. Välitämme näistä tietoa jäsenille. Laadimme yhteistyössä tutkimuksen ja arvoketjun toimijoiden kanssa Suomen maaseutuelinkeinojen mahdollisuuksia valottavat ennusteet ja vaihtoehtoiset tulevaisuuskuvat, joilla tunnistamme Suomen suhteelliset vahvuudet esimerkiksi elintarvike- ja energiantuotannossa. Viestimme jäsenille tuotteita ostavien ja jalostavien yritysten strategioista ja niiden vaikutuksista tuotteiden markkinoihin Ohjelman liitteet: 1. Ruokaan käytettävien kulutusmenojen jakautuminen elintarvikeketjussa 2000 2009 2. Kuitupuiden reaaliset kantohinnat 1986 2012 3. Tukkipuiden reaaliset kantohinnat 1986 2012 4. Monialainen maaseutuyrittäjyys vuonna 2010 23
24
25
MTK-järjestön kehittämisohjelma Järjestö palvelee jäseniään 1. Jäsenpalvelut MTK tarjoaa jäsenilleen 1) edunvalvontaa, 2) jäsenpalveluja ja jäsenetuja sekä 3) yhteisöllistä toimintaa jäsenyyden maatalousyrittäjien, metsänomistajien ja maaseutuyrittäjien etujärjestössä. Näitä palveluita järjestö tuottaa jäsenilleen yhdistyksissä, liitoissa ja keskusliitossa. Jäsenten tyytyväisyys syntyy hyvin tuotetuista ja selkeästi markkinoiduista palveluista. Hyväksyessään Kohti osaavaa maaseutua 2015 strategian vuonna 2009 MTK:n valtuuskunta päätti, että MTK:n johtokunta vastaa järjestön organisaation ja rakenteen kehittämiseen tähtäävän hankkeen suunnittelusta ja käynnistämisestä. Hankkeen aikana on pohdittu johtokunnassa, työryhmissä ja eri foorumeilla, mitä meidän tulee tehdä lähivuosina, jotta MTK-järjestö on vahva ja yhtenäinen vaikuttaja vielä vuonna 2020. Tässä asiakirjassa käsitellään järjestön kehittämisen tavoitteita ja keinoja. Järjestön kehittämisohjelman tehtävänä on parantaa järjestön vaikuttamisen edellytyksiä niin markkinoilla kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Ohjelmassa esitettävät kehittämistoimet etenevät vaiheittain ja ajoittuvat usealle vuodelle. 1.1. Jäsenten odotukset ja toimintaympäristön muutokset haastavat järjestön Jäsenten odotukset ja tarpeet on tiedettävä, jotta kehitystoimet voidaan kohdistaa oikeisiin asioihin. Toiminnan nykytasoa on selvitetty jäsentyytyväisyyskyselyin sekä keskusliiton, liittojen ja yhdistysten tekemien itsearviointien avulla. Jäsenkyselyiden mukaan edunvalvonnan ja jäsenpalveluiden kokonaisarvio on parantunut viime vuosina. Kokonaisuutena tyytyväisyys ei silti yllä vielä hyvälle tasolle. Jäsenet pitävät MTK:n vahvimpina puolina asiantuntevuutta ja yhteistyökykyä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa. Järjestön muutoskykyisyyden ja vaikutusvaltaisuuden osalta jäsenten arviot ovat heikoimmat. Vaikka MTK:lla on kriittisiä jäseniä, jäsenyydestä pidetään kiinni. Jäsenet ovat myös valmiita suosittelemaan MTK:n jäsenyyttä. Jäsenten odotukset kohdistuvat ennen kaikkea edunvalvonnan tehostamiseen. Liitoille ja yhdistykselle tehdyn järjestökyselyn (2010) tulosten perusteella jäsenistö tunnistaa järjestön sisäiset muutostekijät. Vastanneista tuottajayhdistyksistä 90 prosenttia näkee, että ohenevalla jäsenpohjalla, nuorten vähentyneellä kiinnostuksella järjestötoimintaan ja jäsenten tyytyväisyydellä järjestön toimintaan on 5 10 vuoden aikajänteellä joko tuntuva tai todella iso merkitys. Lähes yhtä suuri osuus yhdistyksistä kokee, että aktiiveista ja osaavista luottamushenkilöistä on pulaa. Yhdistysten ja liittojen taloudelliset resurssit erilaistuvat ja rajoittavat toimintaa, tulevaisuudessa jopa nykyistä enemmän. 26