1 Satakunnan kauppakamari Strategia SISÄLLYSLUETTELO 1. Strategian lähtökohdat 2. Toimintaympäristön kehitys 2.1. Kansainvälisen talouden kehitys on ailahtelevaa 2.2. Sääntely lisääntyy 2.3. Suomen kilpailukyky rapistuu 2.4. Vastuullisen toiminnan merkitys kasvaa 3. Kauppakamarin strategiset linjaukset 3.1 Virtaviivainen verotus; selkeä säädösympäristö 3.2 Julkisen sektorin reformi 3.3 Sujuva liikenne 3.4 Vastuullinen yritystoiminta-yritysvastuullinen yhteiskunta 3.5 Osaavan työvoiman saatavuus 3.6 Digitalisaation edistäminen 4. Kauppakamarin keskeiset toiminnan muodot ja tavoitteet 4.1. Asiantuntijapalvelujen tarjoaminen yritysten toiminnan tueksi 4.2. Verkostojen rakentaminen 4.3. Viestintä 5. Resurssit 6. Riskit kauppakamarin käytännön toiminnalle 7. Strategian seuranta ja mittarit
2 1. Strategian lähtökohdat Kauppakamarit ovat koko Suomen kattava elinkeinoelämän verkosto ja elinkeinoelämän alueellinen ääni. Toiminnan keskiössä on yritystoiminnan, yrittäjyyden, talouden vapauden, tasapuolisen kilpailupolitiikan ja kansainvälisen kaupan edistäminen. Kauppakamareiden toiminta perustuu vuonna 2002 vahvistettuun kauppakamarilakiin, joka korvasi aiemmin voimassa olleen kauppakamariasetuksen. Kauppakamariryhmän muodostavat 19 kauppakamaria sekä Keskuskauppakamari, joka koordinoi ryhmän toimintaa. Vuonna 2013 kauppakamariryhmässä on yli 18000 jäsentä, joista suurin osa on yrityksiä. Lisäksi mukana on enemmistö kunnista sekä muiden sidosryhmien edustajia. Kauppakamarien toiminnassa on mukana yli 4000 luottamushenkilöä, jotka toimivat hallituksissa, valtuuskunnissa, valiokunnissa tai työryhmissä. Kauppakamarin jäsenyys on Suomessa vapaaehtoista. Satakunnan kauppakamari toimii 15 kunnan alueella. Kauppakamarissa on noin 570 jäsentä. Jäsenmaksuperusteet ovat kauppakamarien alhaisimpia. Talous on kuitenkin vahva. Kauppakamarin organisaatio on kuten muissakin kauppakamareissa Missio Kauppakamari vahvistaa yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Visio Kauppakamari luo taloudellisen menestyksen edellytyksiä jäsenyrityksille, elinkeinoelämälle ja toiminta-alueelleen. Kauppakamari tarjoaa jäsenyrityksilleen maailmanlaajuiset verkostot kansainvälisen toiminnan tueksi. Kauppakamarilla on paras alueellinen elinkeinoelämän tuntemus, kattavin yritysverkosto ja tehokkain vaikuttamisorganisaatio toiminta-alueellaan. Arvot Tuloksellisuus Toimivassa markkinataloudessa ja kilpailukykyisessä kansantaloudessa yrityksiltä vaaditaan tehokkuutta. Yritykset odottavat myös julkisen sektorin toimivan kustannustehokkaasti. Kauppakamari toimii lähellä jäsenyrityksiä asiakaslähtöisesti ja ammattimaisesti. Luotettavuus Suomalaisen yhteiskunnan avoimuus ja ennakoitavuus tuovat yrityksille kilpailuetua globaalissa taloudessa. Kauppakamari hoitaa kaikki tehtävänsä laadukkaasti ja luotettavasti. Osaaminen Osaaminen luo perustan menestyvälle yritystoiminnalle ja talouden kilpailukyvylle. Kauppakamarin osaaminen perustuu henkilöstön ja luottamushenkilöiden asiantuntemukseen sekä verkostomaiseen toimintatapaan, Kauppakamari kehittää määrätietoisesti osaamistaan ja uudistaa toimintatapojaan
3 Yhteistyö Elinkeinoelämän hyvät yhteistyöverkostot sekä kotimaassa että kansainvälisesti tarjoavat edellytykset yritysten menestymiselle. Kauppakamari toimii laaja-alaisena verkostona jäsenilleen ja on avoin ja yhteistyöhakuinen kumppani sidosryhmilleen. Yhteistyö muiden kauppakamarien kanssa on tiivistä ja tavoitteellista. 2. Toimintaympäristön kehitys 2.1. Kansainvälisen talouden kehitys on ailahtelevaa Maailma on muuttunut yhdeksi- joskaan ei yhtenäiseksi markkina-alueeksi. kansainvälistä taloutta leimaa epävarmuus. Vuonna 2008 alkanut globaali talouskriisi on johtanut talouksien velkaantumiseen kaikkialla maailmassa. Hidas talouskasvu johtaa julkisen talouden säästöihin ja samalla paine veronkorotuksiin kasvaa. Lähivuosina talouskasvu on aiempaa vaisumpaa niin Suomessa, Euroopassa kuin koko maailmassa. 2.2. Sääntely lisääntyy Sääntelyn paluu on ollut viime vuosien trendi. Regulaatio on kasvanut voimakkaasti muun muassa ympäristöasioissa ja finanssisektorilla. Sääntely tuo lisäkustannuksia yrityksille ja myös julkiselle sektorille, kun se valvoo sääntelyn toimivuutta ja noudattamista. 2.3. Suomen kilpailukyky rapistuu Suomalaista teollisuustuotantoa siirtyy halvemman työvoiman tai kohdemarkkinoiden läheisyyteen. Osaamiseen ja innovaatioihin perustuva etulyöntiasemamme murentuu, kun koulutustaso nousee muissa maissa. Euroalueella on edelleen haasteita ja uudet kriisit euroalueella ovat mahdollisia. Kuljetuskustannusten nousu heikentää kilpailukykyä myös Satakunnassa. Riittämättömät panostukset liikenneverkkoon huonontavat tilannetta entisestään. Energiaratkaisut heikentävät yritysten kilpailukykyä perinteisillä teollisuustoimialoilla Yritysten osaamis- ja työvoimatarpeissa tapahtuu nopeita muutoksia, mikä edellyttää koulutusorganisaatioilta joustavuutta. Työikäisen väestön määrän lasku luo haasteita yrityksille ja maakunnalle. Julkisten palvelujen avaaminen mahdollistaa säästöjen saamisen julkiselle sektorille. 2.4. Vastuullisen toiminnan merkitys kasvaa Kuluttajat ja viranomaiset edellyttävät yrityksiltä vastuullista toimintaa. Oikein ymmärrettynä vastuullisuus on yrityksille kilpailutekijä. Yritykset, jotka ottavat sosiaalisen ja ekologisen vastuullisen tosissaan, saavat siitä hyötyä. Elinkeinoelämän ei kuitenkaan tule hyväksyä sitä, että vaatimus vastuullisuudesta johtaa kohtuuttomaan sääntelyyn. Toimivalla itsesääntelyllä edistetään vastuunkantoa ja vähennetään yritysten vastuullisuuteen liittyvän ylisääntelyn uhkaa.
4 3. Kauppakamarien strategiset linjaukset Koko kauppakamariryhmän strategiset linjaukset tiivistävät sen, mitä kauppakamariryhmä aikoo tehdä tulevina vuosina Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Keskeisimmät keinot ovat - lainsäädäntöön vaikuttaminen - hyvien toimintatapojen levittäminen - ajankohtaisen tiedon tuottaminen - tapahtumien järjestäminen - yleiseen mielipiteeseen vaikuttaminen 3.1. Virtaviivainen verotus; selkeä säädösympäristö Selkeällä säädösympäristöllä ja virtaviivaisella verotuksella voidaan asemoida Suomea globaalissa toimintaympäristössä ja parantaa maamme kilpailukykyä suhteessa muihin maihin. Tavoitteena on, että yritystoiminta on Suomessa helppoa. Kauppakamariryhmä kannattaa linjakasta ja ennustettavaa yritysverotusta, matalia veroasteita ja laajaa veropohjaa. 3.2. Julkisen sektorin reformi Kauppakamariryhmä pitää tärkeänä, että julkisia palvelumarkkinoita avataan yksityisille palvelutarjoajille ja julkisen sektorin toimintatapoja uudistetaan. Julkisen sektorin tuottavuuden nostaminen edellyttää laajamittaista rakenteiden saneerausta ja sähköisten palveluiden käyttöönottoa. Tulevaisuudessa merkittävästi suurempi osa julkisesti rahoitetuista palveluista tulee olla yritysten tuottamaa. 3.3. Sujuva liikenne Saavutettavuus, kansainväliset yhteydet, logistiikan kustannukset ja huippuluokan tietoliikenneverkko ovat yritysten kannalta tärkeitä asioita. Liikennejärjestelmän ylläpito ja kehittäminen tulee olla pitkäjänteistä. Liikennemäärärahojen tulee olla tasolla, joka mahdollistaa liikenneinfran asianmukaisen kunnossapidon ja investoinnit. Kauppakamarit tukevat uusia rahoitusmuotoja ja toimintatapoja. Kauppakamari toimii Satakunnan liikenneinfran ja liikenneyhteyksien kehittämiseksi. 3.4. Vastuullinen yritystoiminta yritysvastuullinen yhteiskunta Kauppakamari on mukana kehittämässä ja levittämässä hyvää hallinnointia koskevia käytäntöjä ja hallitustyöskentelyn osaamista. Kauppakamari kehittää viranomaisten ja yritysten välistä yhteistyötä yritysturvallisuuteen liittyvissä asioissa. 3.5. Osaavan työvoiman saatavuus Kauppakamari tekee läheistä yhteistyötä alueen oppilaitosten kanssa ja vaikuttaa siihen, että yritykset saavat osaavaa työvoimaa. Oppilaitoksien edustajia on jäseninä kauppakamarin luottamuselimissä ja kauppakamarin edustajia on mukana kattavasti oppilaitosten hallinnossa. Kauppakamari edistää joustavaa täydennyskoulutusta sekä kohentaa nuorten työelämäosaamista ja tukee toimia, joilla työllisyysaste saadaan nousuun.
5 3.6. Digitalisaation edistäminen Digitalisaation ja aineettomien oikeuksien painoarvo yritysten tuottavuuden ja liiketoiminnan kasvun kannalta on nousemassa. Kauppakamarin tavoitteena on tuottavuuden nostaminen sekä yksityisellä että julkisella sektorilla digitalisaatiota ja uusia toimintamalleja hyödyntämällä. 4. Satakunnan kauppakamarin keskeiset toiminnan muodot ja tavoitteet Kauppakamarilain mukaan kauppakamari kehittää toiminta-alueensa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä hoitaa sille säädettyjä ja määrättyjä julkisia tehtäviä. Edunvalvonnassa pidetään säännöllisesti yhteyttä alueellisiin ja kansallisiin päättäjiin. Keskeisiä edunvalvonnan kohteita ovat liikenne-, kaavoitus- ja energiakysymykset sekä osaavan työvoiman saantiin liittyvät kysymykset. Kauppakamari tekee säännöllistä jäsenhankintaa tavoitteena lisätä jäsenmäärää ja ylläpitää jäsenkunnan edustavuus mm. yrityskoon ja toimialojen suhteen. 4.1. Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen yritysten toiminnan tueksi Kauppakamari tuottaa jäsenilleen riittävät ja hinnaltaan edulliset koulutus-, neuvonta- ja kustannepalveluja sekä kansainväliset palveluja joko itse tai yhteistyössä muiden kauppakamarien tai yhteistyökumppanien kanssa. Kauppakamarin asiantuntijapalvelut voidaan ryhmitellä seuraavasti: 4.1.1 Jäsenpalvelut Jäsenpalveluja ovat kauppakamarin jäsenille suunnattuja, maksuttomia asiantuntijapalveluita. Jäsenpalveluja ovat jäsentiedottaminen ja maksuttomat tilaisuudet sekä neuvontapalvelut. Palvelutarjontaa kehitetään siten, että se vastaa yritysten toiminnan kehittämiseen ja tiedonsaantiin liittyviin tarpeisiin. Kauppakamarin kansainvälistymispalvelut käsittävät erityisesti pk-yritysten alkuvaiheen kansainvälistymisneuvontaa ja seminaareja. Yhteistyötä tehdään Team Satakunnan toimintaan osallistuvien kanssa. Team Satakunnan toimintaan osallistuvat maakunnan kauppakamarien lisäksi mm. ELY-keskus, alueelliset kehitysyhtiöt, yrittäjäjärjestö sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu. Maksullisia palveluja ovat maksulliset koulutustilaisuudet, ulkomaankaupan asiakirjat sekä mm. Keskuskauppakamarin ansiomerkit. 4.1.2 Avoimet palvelut Vapaasti kaikkien yritysten käytettävissä olevia palveluja ovat mm. kauppakamarin verkkopalvelut ja avoimet yritystilaisuudet sekä erilaiset yritysten toiminnan tai toimintaympäristön kehittämiseen tähtäävät julkisrahoitteiset projektit. Kauppakamari osallistuu hankkeisiin, joilla on suora yhteys yritysten toiminnan tai toimintaympäristön tukemiseen. 4.1.3 Julkiset tehtävät ja itsesääntelytehtävät Julkiset tehtävät tukevat yritysten toimintaa ja ovat kauppakamarilaissa ja muussa lainsäädännössä määrättyjä julkisia tehtäviä. Näihin kuuluvat mm. auktorisoitujen
6 tilintarkastajien hyväksyminen ja valvonta. Julkisten tehtävien hoitajana kauppakamari toimii hyvän hallintotavan ja sääntöjen mukaisesti tehokkaasti, oikeudenmukaisesti ja riippumattomasti. 4.2. Verkostojen rakentaminen Verkostoitumisen merkitys liiketoiminnassa kasvaa koko ajan. Kauppakamari tuottaa jäsenille lisäarvoa verkostoimalla yrityksiä kotimaassa ja kansainvälisesti. Kauppakamari tarjoaa jäsenilleen vuosikokouksien, valiokuntatyön, projektien ja muiden tilaisuuksien kautta liiketoiminnan kehittämisen kannalta hyödyllisiä vertaiskontakteja, liiketoiminnassa tarpeellisia sidosryhmä- ja viranomaiskontakteja sekä potentiaalisia asiakaskontakteja. Kauppakamari toimii hyvässä yhteistyössä muiden kauppakamarien ja elinkeinoelämän järjestöjen kanssa. Rauman kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa on yhteistyösopimukset. Alueellisesti tehdään yhteistyötä myös yrittäjäjärjestön kanssa, alueellisten kehitysyhtiöiden ja kuntien kanssa. 4.3. Viestintä Viestintä tukee kauppakamarin tehtävien hoitoa. Kauppakamarin viestintää painotetaan sähköiseen viestintään. Jäsenviestintä perustuu säännöllisesti tuotettavaan sähköiseen jäsentiedotteeseen. Uusien välineiden käytössä pyritään yhteistyöhön muiden kauppakamarien kanssa. 5. Resurssit Kauppakamarin talous on vakaalla pohjalla, vaikka varallisuus onkin suhteellisen pieni. Jäsenmaksut säilytetään kohtuullisella tasolla ja kilpailukykyisinä muihin järjestöihin nähden kuitenkin siten, että vakavaraisuus säilyy hyvänä. Kauppakamarin asiantuntemus perustuu paljolti luottamushenkilöorganisaatioon. Tärkeätä on, että luottamuselimissä toimivat edustavat laajasti ja monipuolisesti jäsenistöä. Perinteistä valiokuntatoimintaa uudistetaan hyödyntämällä uusia neuvotteluvälineitä. Yhteistyötä keskeisten alueellisten toimijoiden kanssa jatketaan, jolloin saadaan lisäresursseja edunvalvontaan ja jäsenpalveluihin. Henkilökunnan määrä säilytetään nykyisellä tasolla. Kauppakamarin palveluksessa on kolme henkilöä. Tarpeen mukaan toteutetaan erillisprojekteja; niiden toteuttaminen edellyttää ulkoista rahoitusta. 6. Riskit kauppakamarin käytännön toimintaedellytyksille Merkittävän riskin muodostaa pitkäaikainen laskusuhdanne, jolla saattaa vaikuttaa kielteisesti sekä jäsenmäärään että maksullisten palvelujen kysyntään. Uusien toimijoiden tuleminen ajankohtaiskoulutuksen toteuttajaksi vaikuttaa kauppakamarin koulutuksen kysyntään. 7. Strategian seuranta ja mittarit Strategia päivitetään tarvittaessa. Kauppakamariryhmällä on yhteiset strategian seurannan mittarit. Satakunnan kauppakamarin osalta keskeisiä ovat jäsenmäärän muutos, jäsenien tyytyväisyys toimintaan ja koulutuksen laatu. 22.10.2013
7
8