Lausuntoyhteenveto: Maistraattien toimipisteverkon supistamistyöryhmän loppuraportti

Lausuntoyhteenveto VM142:00/2012 1 (13) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.5.2014 Lausuntoyhteenveto: Maistraattien toimipisteverkon supistamistyöryhmän loppuraportti 1 Taustaa Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö asetti 15.5.2013 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää maistraattien toimipisteverkon sopeuttamista siten, että toiminta on tuloksellista ja asiakaslähtöistä. Työryhmä ehdotti loppuraportissaan, että maistraattien toimipisteverkkoa supistettaisiin nykyisestä 41 yksiköstä 25 yksikköön. Näin ollen 16 maistraattien nykyistä yksikköä lakkaisi ja niiden palvelut korvattaisiin vaiheittain vuosien 2015 2019 aikana perustettavilla yhteisillä asiakaspalvelupisteillä. Maistraattien yksiköihin ehdotettujen muutosten toteuttaminen edellyttää muutoksia maistraattien sijaintipaikoista ja yksiköistä säädettyyn valtiovarainministeriön asetukseen 585/2011. Tästä syystä maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö lähetti loppuraportin valtiovarainministeriöön jatkotoimenpiteitä varten. Valtiovarainministeriö lähetti maistraattien toimipisteverkon supistamistyöryhmän loppuraportin lausuntokierrokselle 13.3.2014. Lausunnot pyydettiin 11.4.2014 mennessä. Lausuntoja pyydettiin 26 kappaletta ja niitä saatiin yhteensä 31. Lausunnoista 23 tuli lausuntopyynnön saaneilta ja kahdeksan muilta tahoilta. Lista lausunnonantajista on lausuntoyhteenvedon lopussa liitteenä. 2 Yleinen suhtautuminen toimipisteverkon supistamiseen Lausunnonantajat suhtautuvat pääosin myönteisesti ajatukseen maistraattien toimipisteverkon jonkinasteisesta supistamisesta. Toimipisteverkon supistaminen ja yksiköiden kokoaminen laajemmiksi kokonaisuuksiksi nähdään tarpeelliseksi muun muassa maistraattien tehtäviin ja henkilötyövuosimääriin kohdistuvien sekä yleisessä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten (esim. taloudellinen kehitys) takia. Lausunnoissa korostetaan myös, että maistraattien palvelut on järjestettävä asiakas- ja kysyntälähtöisesti ja niin, etteivät asiointimatkat tai odotusajat henkilökohtaisten palvelujen saamiseksi muodostu missään kohtuuttomiksi. Useammissa eri tahoilta tulleissa lausunnoissa kritisoidaan kuitenkin ehdotuksen valmistumisen ajankohtaa. Ehdotus toimipisteverkon supistamisesta olisi tullut tehdä vasta sitten, kun muiden maistraattien toimintaan vaikuttavien uudistusten (erityisesti Asiakaspalvelu2014 -hankkeen ja keskus- ja aluehallinnon virastoselvityksen (VIRSU)) vaikutukset ovat selvillä. Useissa lausunnoissa edellytetään, että lakkautettavien yksiköiden toiminta korvataan valtiovarainministeriössä suunnitteilla olevilla julkisen hallinnon yhteisillä asiakaspalvelupisteillä ja huolehditaan siitä, että asiakkaat saavat maistraatin palvelut keskeytyksettä. Toisaalta nähdään, että lakkautettavien yksiköiden palveluja voidaan korvata myös kehittämällä ja lisäämällä sähköistä asiointia. Useissa lausunnoissa kaivataan myös ennen lopullisten yksiköiden lakkautuspäätösten tekemistä tar- Valtiovarainministeriö Puh 0295 16001 (vaihde) Snellmaninkatu 1 A, Helsinki Faksi 09 160 33123 PL 28, 00023 Valtioneuvosto valtiovarainministerio@vm.fi www.vm.fi Y-tunnus 0245439-9

2 (13) kempaa analyysia toimipisteverkon supistamisen vaikutuksista ja sillä saatavista säästöistä (ks. tarkemmin luku 5 Ehdotuksen vaikutukset ) Maistraateista Itä-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan ja Lounais-Suomen maistraatit korostavat, että riittävän asiakaspalvelutason ylläpitäminen sekä suomen- että ruotsinkielellä edellyttää riittävän tiheää toimipisteverkkoa. Useimmat maistraatit kommentoivat työryhmän ehdotusta ainoastaan oman maistraattinsa yksiköiden tai lähialueen näkökulmasta (ks. tarkemmin luku 4 Säilytettäväksi ja lakkautettavaksi ehdotetut yksiköt ). Osassa maistraattien ja niiden henkilöstön, aluehallintovirastojen sekä henkilöstöjärjestöjen lausunnoista todetaan, että vaihtoehtona yksiköiden lakkautukselle tulisi tarkastella myös mahdollisuutta yksiköiden erikoistumiseen ei-paikkakuntasidonnaisiin tehtäviin. Tämän vähentäisi esimerkiksi henkilöstön siirtotarpeita ja mahdollistaisi myös julkisen hallinnon yhteisissä asiakaspalvelupisteissä maistraatin henkilöstön antaman asiakaspalvelun järjestämiseen taloudellisemmin ja tehokkaammin. Maistraatteja ohjaavat tahot suhtautuvat toimipisteverkon supistamiseen pääosin myönteisesti. Oikeusministeriö ei kuitenkaan pidä tarpeellisena kaikkien ehdotettujen yksiköiden lakkautusta. Lähinnä sellaisten yksiköiden lakkauttaminen, joille ei ole selkeästi tarvetta käyntiasioinnin vähäisyyden vuoksi, voi olla tarkoituksenmukaista. Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että maistraattien toiminta organisoidaan jatkossakin niin, että ne voivat tarjota palveluja, joita ei voida tarjota sähköisesti, ja palvella asiakkaita, jotka eivät kykene käyttämään sähköisiä tai etäpalveluja (esim. holhoustoimen asiakkaat). Kilpailu- ja kuluttajavirasto puolestaan korostaa, että toimipisteverkon supistamisen jatkovalmistelussa on varmistettava kuluttajaneuvontatehtävän vaatimien toimintaedellytysten toteutuminen työolosuhteiden ja työvälineiden osalta sekä kiinnitettävä erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Henkilöstöjärjestöt suhtautuvat toimipisteverkkoehdotukseen ja ehdotuksen tekoajankohtaan lausunnonantajaryhmistä kriittisimmin. Pardia ry:n näkemyksen mukaan muiden suunnitteilla olevien, maistraattien toimintaan vaikuttavien muutosten takia lopullisia päätöksiä säilytettävistä tai lakkautettavista yksiköistä ei voida tehdä työryhmän ehdotuksen pohjalta. JHL puolestaan toteaa lausunnossaan, että toimipisteverkkoa tulisi tarkastella vasta sitten, kun aluehallinnon kokonaisuudistuksen linjaukset on tehty ja julkisen hallinnon yhteisten asiakaspalvelupisteiden sijainti on selvillä. Ainoastaan päätökset niiden toimipisteiden osalta, joilla ei ole tarkoituksenmukaista roolia asiakaspalvelun tarjoajina missään olosuhteissa, voidaan JHL ry:n mukaan tehdä työryhmän ehdotusten pohjalta. JUKO ry toteaa, että työryhmän käyttämistä indikaattoreista ja niiden yhdistelmästä ei voida suoraan johtaa toimipaikkojen määrää, vaan palveluverkoston sopeuttamistarve on määriteltävä käytettävissä olevien resurssien, asiakkaiden tarpeiden ja muiden toimintaympäristön muutosten perusteella. Suomen lakimiesliitto edellyttää puolestaan lausunnossaan, että ennen päätöstä lakkautettavien yksiköiden valinnasta selvitetään tarkemmin paikalliset olosuhteet ja yksiköiden erikoistumismahdollisuudet. Muista lausunnonantajista Svenska Finlands Folkting vastustaa lausunnossaan maistraattien kaksikielisten yksiköiden lakkauttamista. Folktingin mukaan toimipisteverkkoehdotusta tehtäessä olisi tullut ottaa ylipäätään paremmin huomioon kaksikielisten maistraattiyksiköiden tärkeys ruotsinkielisen asiakaspalvelun antamisessa. Lausunnonantajien näkemykset toimipisteverkon supistamisen vaikutuksista ruotsinkielisten palveluiden saatavuuteen on esitetty tarkemmin luvussa 5.1 Kielelliset vaikutukset.

3 (13) 3 Toimipisteverkkokartoituksen toteutus ja käytetyt indikaattorit Toimipisteverkon supistamistyöryhmä pisteytti maistraattien yksiköt valitsemiensa indikaattorien perusteella ja asetti yksiköt järjestykseen pisteiden keskiarvon perusteella. Pisteytyksessä huomioitiin väestöpohja suurimmasta pienimpään, henkilökohtaista asiointia edellyttävien palvelujen/suoritteiden määrä suurimmasta pienimpään sekä yksikön vuoden 2019 arvioitu henkilölukumäärä suurimmasta pienimpään. Lopulliseen esitykseen vaikuttivat harkinnanvaraisesti myös saavutettavuus ja yksikön erityisasema. Vain osa lausunnonantajista kommentoi toimipisteverkkokartoituksen tekotapaa tai käytettyjä indikaattoreita. Asiaan kantaa ottaneista maistraateista Hämeen ja Lapin maistraatit pitävät valittuja indikaattoreita ja niiden perusteella tehtyä kokonaisharkintaa tilanteeseen nähden perusteltuina. Sisä-Suomen maistraatti kritisoi sitä, että erikoistumisyksiköistä on otettu huomioon ainoastaan Kemijärven yksikkö, vaikka muuttoilmoitusten käsittelyä on koottu myös Sisä-Suomen maistraatin Mänttä-Vilppulan yksikköön. Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Lounais-Suomen ja Pohjois-Suomen maistraatit nostavat lausunnoissaan esiin useita kriteereihin ja niiden käyttöön liittyviä ongelmia. Pohjois-Suomen maistraatti toteaa kuitenkin, että työryhmän aikaansaamaa lopputulosta yksiköiden asettamisesta tiettyyn järjestykseen voi pitää hyväksyttävänä. Länsi- ja Itä-Uudenmaan maistraattien näkemysten mukaan toimipisteverkkotarkastelu olisi pitänyt tehdä nykyisistä maistraateista ja niiden toimialueista riippumatta. Lisäksi muutoksia suunniteltaessa olisi voitu näiden maistraattien mukaan ottaa huomioon perustettavien yhteisten asiakaspalvelupisteiden tuen tehokas ja taloudellinen varmistaminen. Myös Pohjois-Suomen maistraatin mukaan toimipisteverkkoa olisi tullut tarkastella joustavammin ja vapaamuotoisemmin ottaen huomioon esimerkiksi liikenneyhteydet, luontaiset asiointisuunnat, kansalaisten asiointietäisyydet virka-alueella tai laajemmin sekä maistraattiyksiköiden väliset etäisyydet. Myös maistraattien ja niiden toimialueiden erityisolosuhteet olisi tullut ottaa Pohjois-Suomen maistraatin mukaan paremmin huomioon. Lounais-Suomen ja Itä-Suomen aluehallintovirastot suhtautuvat kartoituksen toteutustapaan myönteisesti, kun taas Pohjois-Suomen aluehallintovirasto kritisoi kartoituksessa tehtyjä ratkaisuja. Vertailussa olisi pitänyt huomioida aluehallintoviraston mukaan paremmin muun muassa käytössä olevat resurssit, prosessien uudistaminen sekä toimintojen tehostamismahdollisuudet erikokoisten virastojen välillä sekä asiakkaiden todelliset palvelutarpeet ja toimintaympäristön muutostekijät (esim. aluemuutokset). Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan myös työryhmän käyttämien indikaattorien valinta olisi tullut perustella raportissa yksityiskohtaisemmin. Ohjaavista tahoista Väestörekisterikeskus (VRK) toteaa lausunnossaan, että työryhmän valitsemat indikaattorit toimivat pääsääntöisesti hyvinä perusteluina työryhmän ehdotuksille. Henkilöstöjärjestöistä Pardia ry pitää työryhmän ehdotuksia kaiken kaikkiaan liian kevyesti perusteltuina ja pitää välttämättömänä, että ehdotus arvioidaan kokonaisuutena uudestaan ja perustellaan kestävällä tavalla. Pardia ry ja JUKO ry kritisoivat myös sitä, että toimipisteverkkotarkastelussa on lähdetty liikkeelle maistraattien nykyisestä rakenteesta ja toimialuejaosta. Pardia ry:n mukaan tarkastelua olisi tullut ohjata ensisijaisesti tavoite maantieteellisesti tasapainoisesta ja alueelliset erityispiirteet huomioivasta toimipisteverkosta. Muista lausunnonantajista Svenska Finlands Folkting toteaa puolestaan lausunnossaan, että arvioinnissa olisi pitänyt ottaa paremmin huomioon myös saaristo-olosuhteet, pitkät etäisyydet ja puuttuvat kommunikaatiomahdollisuudet. Yksittäisiä indikaattoreita ja niiden käyttöä kommentoidaan suoraan vain muutamissa lausunnoissa. Maistraatin yksiköiden toimialueiden väestöpohjaindikaattoria kritisoivat erityisesti Pardia ry ja Pohjois-Suomen aluehallintovirasto. Lausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että maistraateissa on monia tehtäviä, jotka eivät edellytä tehtävien hoitamisen sitomista maantieteel-

4 (13) liseen toimialueeseen. Tämä heikentää Pardia ry:n näkemyksen mukaan yksikön toimialueen väestöpohjan merkitystä keskeisenä indikaattorina. Lounais-Suomen maistraatti arvioi lisäksi, etteivät loppuraportissa käytetyt väestöpohjaa koskevat tilastotiedot ota riittävästi huomioon asukkaiden asiointisuuntia. Yksikön henkilölukumäärän kehitykseen perustuvaa indikaattoria pidetään Pohjois-Suomen maistraatin lausunnossa liian sattumanvaraisena indikaattorina etenkin tilanteissa, joissa maistraattien väliset piste-erot ovat pieniä. Indikaattori on maistraatin mukaan liian sattumanvarainen myös suhteessa toimipisteverkkotarkastelulle asetettuun tavoitteeseen siitä, että verkon tulee vastata palvelutarpeeseen. Myös JUKO ry kritisoi lausunnossaan vuoden 2019 laskennallisen henkilömäärän käyttöä kuvaamassa yksikön kokoa. Henkilökohtaista asiointia edellyttäviä palveluja pidetään sinänsä hyvänä indikaattorina, mutta muun muassa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että tarkastelussa olisi tullut käyttää useamman kuin yhden vuoden suoritelukuja. Näin tehty tarkastelu olisi antanut paremman kuvan tilanteesta ja kehityksestä sekä tasoittanut analyysistä mahdolliset suuretkin vuosivaihtelut. Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikön henkilöstön lausunnossa todetaan puolestaan, että työryhmän olisi tullut käyttää tarkastelun pohjana vuoden 2013 lopun tietoja vuoden 2012 tietojen sijaan. Yksikön henkilöstön näkemyksen mukaan myöskään kaupanvahvistusten määriä ei olisi tullut käyttää tarkastelussa. Länsi-Suomen maistraatti puoltaa kuitenkin omassa lausunnossaan kyseisten suoritteiden mukanaoloa tarkastelussa. Pohjois-Suomen ja Lounais-Suomen maistraatit ja JUKO ry kritisoivat myös toimipisteverkon kokonaistarkastelussa käytettyä etäisyyttä maistraattien yksiköiden välillä. Maistraattien arvion mukaan tällainen tarkastelu ottaa huonosti huomioon lakkautettavaksi ehdotettujen yksiköiden todellisen vaikutusalueen ja voi johtaa kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukaiseen lopputulokseen. Pohjois-Suomen maistraatin mukaan esimerkiksi Ylivieskan yksikön sijaintia olisi ollut parempi tarkastella suhteessa Oulun kuin Raahen yksikköön. Esityksessä Koillismaalle ja Oulun eteläpuolelle syntyy nyt merkittävät aukot palvelutarjonnalle. Myös Lounais-Suomen maistraatin toimialueella olisi tullut ottaa huomioon Rauman ja Porin yksiköiden välisen etäisyyden sijaan Porin ja Turun yksiköiden välinen etäisyys. Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maistraattien lausunnoissa korostetaan, että asiakkaiden etäisyys maistraattien yksiköihin tulisi olla toiminnan asiakaslähtöisyyttä sekä palvelujen saavutettavuutta arvioitaessa kaikkein keskeisin asia. Itä-Uudenmaan maistraatin ja sen henkilöstön sekä Pardia ry:n lausunnoissa todetaan, että etäisyyttä arvioitaessa olisi tullut maantieteellisen etäisyyden lisäksi ottaa huomioon myös alueen asiakkaiden todelliset kulkuyhteydet maistraattien yksiköihin. Kokonaistarkastelussa niin ikään huomioitu Lapin maistraatin Kemijärven yksikön erityisasema suhteessa muihin maistraattien yksiköihin herättää lausunnonantajissa kritiikkiä. Pohjois- Suomen maistraatin ja Pardia ry:n lausunnoissa todetaan, että tarkastelussa olisi tullut ottaa huomioon kaikki maistraattien erikoistumistehtävät tai jättää ne tarkastelusta kokonaan pois. Myös Sisä-Suomen maistraatti painottaa lausunnossaan sitä, että Kemijärven yksikön lisäksi myös Sisä-Suomen maistraatin Mänttä-Vilppulan yksikkö on erikoistunut muuttoilmoitusten käsittelyyn. 4 Säilytettäväksi ja lakkautettavaksi ehdotetut yksiköt 4.1 Yleistä Säilytettäväksi ja lakkautettavaksi ehdotettuihin yksiköihin kantaa ottaneet lausunnonantajat perustelevat lausunnoissaan pääasiassa tarvetta yksittäisten yksiköiden säilyttämiselle tai lakkauttamiselle. Eniten vastustusta herättävät tiettyjen työryhmän kokonaispisteytyksessä listan keskivaiheille (noin sijoille 20 30) sijoittuneiden yksiköiden lakkautusesitykset. Tällaisten yksiköiden

5 (13) osalta työryhmän olisi muutamien lausunnonantajien mukaan tullut ottaa huomioon useampia erilaisia tekijöitä (mm. paikalliset erityispiirteet). Yksittäisiä pisteitä koskevien esitysten lisäksi osassa lausunnoista otetaan myös yleisemmin kantaa ehdotuksen vaikutuksiin maistraatin palveluiden saatavuuteen tietyllä alueella. Länsi-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan ja Lounais-Suomen maistraattien sekä JUKO ry:n ja JHL ry:n lausunnoissa kritisoidaan Etelä-Suomeen ehdotusten jälkeen muodostuvaa toimipisteverkkoa. Lausunnonantajien mukaan alueelle muodostuva toimipisteverkko ei ole asiakkaiden lähipalvelujen turvaamisen näkökulmasta riittävä. Uudenmaan osalta kritisoidaan erityisesti sitä, että säilytettäväksi ehdotettavat yksiköt sijoittuvat kaikki pääkaupunkiseudulle. Pääkaupunkiseudun ympäristössä palveluiden saatavuus vastaavasti heikkenee. JHL ry:n mukaan koko metropolialueella sijaitsevien toimipisteiden osalta tarkastelussa tulisi käyttää erilaisia indikaattoreita kuin muualla Suomessa. Paikallisten maistraattien mukaan myös Lounais-Suomen alueelle, Koillismaalle ja Oulun eteläpuoliselle alueelle arvioidaan muodostuvan liian pitkiä etäisyyksiä maistraattien yksiköiden välille. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto korostaa myös omassa lausunnossaan pienempienkin yksiköiden säilyttämisen tarpeellisuutta harvemmin asutuissa osissa Suomea pitkien etäisyyksien vuoksi. Lausunnoissa ei esitetä minkään säilytettäväksi ehdotetun yksikön lakkauttamista. Säilytettäväksi ehdotettuihin yksiköihin liittyen Lapin maistraatti toteaa lausunnossaan, että se kannattaa työryhmän ehdotusta maistraatin kaikkien neljän yksikön (Rovaniemi, Kemi, Kittilä, Kemijärvi) säilyttämisestä muun muassa pitkien etäisyyksien, toimialueiden koon ja saamenkielisten palvelujen saatavuuden turvaamisen näkökulmasta. Myös JUKO ry pitää pienempien yksiköiden säilyttäminen erityisesti Lapissa muun muassa pitkien etäisyyksien ja saamenkielisen väestön aseman turvaamisen vuoksi tarpeellisena. Länsi-Suomen maistraatti perustelee lausunnossaan tarvetta säilytettäväksi ehdotetun Kokkolan yksikön säilyttämiselle suhteessa lakkautettavaksi ehdotettuun Pietarsaaren yksikköön. Maistraatin mukaan jatkotyössä tulee muun muassa tarkastella lähemmin Kokkola-Pietarsaari alueen erityispiirteitä. Molempien kaupunkien alueilla sijaitsee esimerkiksi paljon kansainvälistä kauppaa käyviä yrityksiä, jotka tarvitsevat mm. julkisen notaarin palveluja. Pohjois-Suomen maistraatti toteaa puolestaan säilytettäväksi ehdotettujen yksiköiden osalta yleisesti, että ne kaikki tulisi säilyttää myös avoimena käyntiasiakkaille. Lakkautettavaksi ehdotettujen yksiköiden osalta lausunnoissa esitetään perusteluja Pietarsaaren, Kristiinankaupungin, Raaseporin, Porvoon, Kotkan, Rauman, Ylivieskan, Hyvinkään, Paraisten, Lohjan ja Salon yksiköiden säilyttämiselle. Toisaalta osa lausunnonantajista on kannattanut Paraisten, Salon, Kristiinankaupungin, Pietarsaaren ja Rauman yksiköiden lakkautusta. Yksittäisten lausunnonantajien näkemykset ovat selkeimmin ristiriitaisia Pietarsaaren ja Kristiinankaupungin yksiköiden osalta. 4.2 Lakkautettavaksi ehdotetut yksiköt Länsi-Suomen maistraatti Länsi-Suomen maistraatin osalta työryhmä on ehdottanut Pietarsaaren ja Kristiinankaupungin yksiköiden lakkauttamista ja Vaasan, Kokkolan ja Seinäjoen yksiköiden säilyttämistä. Länsi- Suomen maistraatin mukaan sekä Pietarsaaren että Kristiinankaupungin yksiköt tulisi lakkauttaa. Pietarsaaren yksikön säilyttämistä puolletaan sen sijaan maistraatin Pietarsaaren yksikön henkilöstön lausunnossa ja henkilöstön omaan lausuntoonsa liittämissä paikallisten sidosryhmien lau-

6 (13) sunnoissa sekä oikeusministeriön lausunnossa. Kristiinankaupungin yksikön säilyttämistä puolustetaan puolestaan Närpiön kaupungin ja Svenska Finlands Folktingin lausunnoissa. Pietarsaari Länsi-Suomen maistraatin mukaan Pietarsaaren yksikön lakkautusta puoltavat lyhyt etäisyys (38 km) säilytettäväksi ehdotettuun Kokkolan yksikköön, kaupunkien muodostama yhtenäinen talous- ja työssäkäyntialue sekä alueen väestöpohja ja asiointisuunnat. Vertailtaessa maistraatin Kokkolan ja Pietarsaaren yksiköitä, Kokkolan yksikön säilyttämistä suhteessa Pietarsaaren yksikköön voidaan maistraatin mukaan perustella myös muun muassa Kokkolan maakuntakeskusasemalla, Kokkolan yksikön erikoistumistehtävällä sekä yksikön paremmalla tilatehokkuudella. Maistraatti korostaa kuitenkin lausunnossaan, että maistraatin käyntiasiointia edellyttävien palveluiden saatavuus on turvattava myös yksikön lakkautuksen jälkeen Pietarsaaren alueella esimerkiksi julkisen hallinnon yhteisellä asiakaspalvelupisteellä. Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikön henkilöstö toivoo lausunnossaan, että Pietarsaaren yksikkö säilytettäisiin ainakin vuoteen 2026, eli yksikön toimitilojen vuokrasopimuksen päättymiseen, asti. Jos tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, yksikön tilanne tulee henkilöstön mukaan arvioida uudelleen vuonna 2018 ennen suunniteltua lakkautusta vuonna 2019. Yksikön henkilöstön mukaan Pietarsaaren yksikön säilyttämistä puoltaa muun muassa ulkomaalaisten (esim. pakolaiset ja opiskelijat) sekä kansainvälistä kauppaa käyvien yritysten suuri määrä. Oikeusministeriön mukaan Pietarsaaren yksikön säilyttämistä tulisi vielä harkita erityisesti ruotsinkielisten palveluiden saatavuuden turvaamisen näkökulmasta. Myös JUKO ry korostaa, että ruotsinkielisten asiakkaiden palvelutaso tulee turvata, mikäli yksikkö päätetään lakkauttaa. Kristiinankaupunki Länsi-Suomen maistraatin mukaan Kristiinankaupungin yksikön toimintaedellytykset ovat viime vuosina heikentyneet merkittävästi ja yksikön lakkauttaminen on mainittu jo maistraatin vuosien 2012 2014 tulossopimuksissa. Yksikössä työskentelee tällä hetkellä enää kaksi henkilöä, eikä alueen väestöpohja riitä maistraatin arvion mukaan henkilökuntamäärän kasvattamiseen. Närpiön kaupungin lausunnossa sen sijaan todetaan, että Kristiinankaupungin yksikön lakkauttaminen aiheuttaisi Etelä-Pohjanmaan väestölle ja yrityksille kohtuuttoman pitkän välimatkan lähimpään maistraatin yksikköön. Kaupungin mukaan maistraatin palvelujen saatavuus alueella on tärkeää myös alueella asuvien ulkomaalaisten (pakolaiset ja maahanmuuttajat) palveluiden saatavuuden turvaamiseksi. Kaupunki korostaa myös sitä, että ruotsinkielinen palvelu toimii Kristiinankaupungin yksikössä hyvin. Mikäli Kristiinankaupungin yksikkö päätetään kuitenkin lakkauttaa, yksikön toimintaa tulee Närpiön kaupungin mukaan jatkaa ainakin siihen saakka, kunnes palvelut voidaan tarjota paikkakunnalla julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelupisteestä. Myös JUKO ry korostaa, että ruotsinkielisten asiakkaiden palvelutaso tulee turvata, mikäli yksikkö päätetään lakkauttaa. Svenska Finland Folktingin mukaan Kristiinankaupungin yksikön säilyttämistä tulisi vielä tarkastella erityisesti saaristoalueen erityispiirteiden ja pitkien asiointietäisyyksien näkökulmasta. Länsi-Uudenmaan maistraatti Länsi-Uudenmaan maistraatin osalta työryhmä on ehdottanut Raaseporin ja Lohjan yksiköiden lakkauttamista ja Espoon yksikön säilyttämistä. Länsi-Uudenmaan maistraatin mukaan lakkautettavaksi ehdotetuista yksiköistä ainakin maistraatin Raaseporin yksikkö tulisi säilyttää.

7 (13) Raasepori Länsi-Uudenmaan maistraatin mukaan Raaseporin yksikön säilyttäminen olisi perusteltua erityisesti ruotsinkielisen palvelutason varmistamiseksi. Yksikköön on keskitetty jo nyt maistraatin ruotsinkielistä palvelua ja jatkossa voitaisiin maistraatin näkemyksen mukaan selvittää mahdollisuuksia yksikön laajempaankin erikoistumiseen ruotsinkielisten palvelujen antamiseen. Myös oikeusministeriön, Svenska Finland Folktingetin ja JUKO ry:n mukaan Raaseporin yksikön säilyttämistä tulisi vielä tarkastella ruotsinkielisten palveluiden turvaamisen sekä saaristoalueen erityispiirteiden näkökulmasta. JUKO ry:n mukaan Raaseporin yksikön säilyttämistä voidaan perusteella myös asiakasmäärällä ja palvelujen kysynnällä. Itä-Uudenmaan maistraatti Itä-Uudenmaan maistraatin osalta työryhmä on ehdottanut Porvoon ja Hyvinkään yksiköiden lakkauttamista ja Vantaan yksikön säilyttämistä. Itä-Uudenmaan maistraatin mukaan maistraatin lakkautettavaksi ehdotetuista yksiköistä ainakin Porvoon yksikkö tulisi säilyttää. Porvoon yksikön säilyttämistä esitetään myös maistraatin Porvoon yksikön henkilöstön (Pardia ry ja JUKO ry) lausunnoissa. JHL ry ei puolestaan pidä Hyvinkään yksikön lakkautusta perusteltuna. Järjestön mukaan asiakkaiden ei voida olettaa siirryttävän asioimaan yli 50 km päässä toimiviin Vantaan, Espoon tai Helsingin toimipisteisiin. Porvoo Itä-Uudenmaan maistraatin ja sen Porvoon yksikön henkilöstön mukaan Porvoon yksikön säilyttämistä puoltaa erityisesti ruotsinkielisen palvelutason takaaminen. Yksikköön on keskitetty jo nyt maistraatin ruotsinkielistä palvelua ja jatkossa maistraatin näkemyksen mukaan voitaisiin selvittää mahdollisuuksia yksikön laajempaankin erikoistumiseen ruotsinkielisten palvelujen antamiseen. Myös oikeusministeriön, Svenska Finland Folktingetin ja JUKO ry:n mukaan Porvoon yksikön säilyttämistä tulisi vielä tarkastella ruotsinkielisten palveluiden turvaamisen sekä saaristoalueen erityispiirteiden näkökulmasta. Sekä maistraatin että sen Porvoon yksikön henkilöstön lausunnoissa kiinnitetään huomiota siihen, että Porvoosta ei ole lähimpään Itä-Uudenmaan maistraatin yksikköön (Vantaa/Tikkurila) suoraa yhteyttä, vaan julkinen liikenne kulkee Helsingin kautta. Tästä syystä Porvoon asiakasvirrat tulisivat yksikön lakkautuksen jälkeen todennäköisesti suuntautumaan pitkälti Helsingin maistraattiin niiden asioiden osalta, joita ei ole pakko hoitaa oman asuinpaikan mukaisessa maistraatissa. Vaikeat kulkuyhteydet muuttavat asioinnin maistraatissa lausunnonantajien arvioiden mukaan kohtuuttomaksi osalle asiakasryhmistä ja lisäävät ylipäätään asiakkaiden ajallisia ja rahallisia kustannuksia. Myös henkilöstön kulkeminen Porvoosta töihin Tikkurilaan olisi yksikön henkilöstön näkemyksen mukaan vaikeiden kulkuyhteyksien takia kohtuutonta. Maistraatin henkilöstön mukaan yksikön säilyttämistä puoltaa myös muun muassa yksikön tilastoitua suuremmat asiakasvirrat sekä asiakasmäärien merkittävä kasvu kesäisin. Myös JUKO ry:n mukaan Porvoon yksikön säilyttämistä voidaan perusteella asiakasmäärällä ja palvelujen kysynnällä. Kaakkois-Suomen maistraatti Kaakkois-Suomen maistraatin osalta työryhmä on ehdottanut Kouvolan ja Lappeenrannan yksiköiden säilyttämistä ja Kotkan yksikön lakkauttamista. Kaakkois-Suomen maistraatti toteaa lausunnossaan, ettei sen yksiköiden keskinäistä järjestystä lakkautuslistalla ole tarvetta muuttaa.

8 (13) Kotka Edellä sanotusta huolimatta Kaakkois-Suomen maistraatti yhtyy JUKOn työryhmän raporttiin jättämään eriävään mielipiteeseen Kotkan yksikön tarpeellisuudesta ja toteaa myös, että Kotkan yksikön lakkautusta tulisi harkita vielä uudelleen lähempänä suunniteltua lakkautusajankohtaa vuonna 2019. Maistraatin mukaan Kotkan yksikön säilyttämistä puoltavat käyntiasiakkaiden melko suuri määrä suhteessa joihinkin säilytettäväksi ehdotettuihin yksiköihin, keskimääräistä suurempi ulkomaalaisten osuus ja pakolaisten vastaanottokeskuksen sijainti alueella sekä Kotkan alueen kehityssuunnitelmat liittyen E18-tien valmistumiseen ja satamatoimintojen kehittämiseen. Myös JUKO ry puoltaa Kotkan yksikön säilyttämistä. Svenska Finlands Folkting toteaa lausunnossaan, että Kotkan yksikön säilyttämistä tulisi vielä tarkastella erityisesti saaristoalueen erityispiirteiden näkökulmasta. Lounais-Suomen maistraatti Lounais-Suomen maistraatin osalta työryhmä on ehdottanut Rauman, Salon ja Paraisten yksiköiden lakkauttamista ja Turun ja Porin yksiköiden säilyttämistä. Lounais-Suomen maistraatti pitää lausunnossaan tärkeänä, että lakkautettavaksi ehdotetuista yksiköistä ainakin Rauman yksikkö säilytetään. Maistraatin toimipisteverkon kattavuus vastaisi maistraatin mukaan näin paremmin palvelujen käyttäjien tarpeita. Rauma Rauman yksikön sulkeminen aiheuttaisi Lounais-Suomen maistraatin arvion mukaan Saloa enemmän henkilöstöön kohdistuvia järjestelytarpeita ja tukisi toimitilastrategiaa omistustilojen osalta. Myös JUKO ry puoltaa Rauman yksikön säilyttämistä. Lounais-Suomen aluehallintoviraston lausunnossa pidetään sen sijaan Rauman yksikön lakkauttamista perusteltuna heikon tilatehokkuuden takia. Rauman yksikön säilyttämistä puoltavat sekä Lounais-Suomen maistraatin että Lounais-Suomen aluehallintoviraston mukaan muun muassa vaikeat kulkuyhteydet Pori-Rauma-Uusikaupunki seudulla (ei raideliikennettä, valtatien 8 huono kunto) ja Olkiluodon ydinvoimahankkeen luomat tarpeet esimerkiksi julkisen notaarin palvelujen ja ulkomaalaisten rekisteröintipalvelujen saamiselle alueella. Lounais-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että Rauman seudun korvaaviin järjestelyihin tulee kiinnittää erityistä huomiota, jos yksikkö päätetään lakkauttaa. Lounais-Suomen maistraatin lausunnossa muistutetaan myös, että henkilöstöä siirrettiin Uudenkaupungin yksikön lakkautuksen yhteydessä Rauman yksikköön. Salo Salon yksikkö voitaisiin Lounais-Suomen maistraatin mukaan mahdollisesti lakkauttaa. Lounais- Suomen maistraatti toteaa lausunnossaan muun muassa, että maistraatti ei voi tukea metropolialueen palveluja säilyttämällä Salon yksikkö samalla kun esimerkiksi muiden maistraattien Lohjan, Raaseporin ja Hyvinkään yksiköt lakkautetaan. Myös JUKO ry toteaa lausunnossaan, että Lohjan ja Salon yksiköitä tulisi tarkastella yhdessä niitä erottavasta maistraattirajasta huolimatta ja säilyttää niistä toinen asiakasmäärään ja palvelujen kysyntään nähden riittävän toimipisteverkon säilyttämiseksi Etelä-Suomessa. Lounais-Suomen maistraatti ja Lounais-Suomen aluehallintovirasto nostavat kumpikin lausunnoissaan esille hyvät liikenneyhteydet Salon ja Turun välillä (52 km). Yhteydet toimivat virastojen arvioiden mukaan hyvin myös julkisilla kulkuneuvoilla. Lounais-Suomen aluehallintoviras-

9 (13) ton lausunnossa pidetään Salon yksikön lakkautusta perusteltuna myös heikon tilatehokkuuden takia. Maistraatin lausunnossa todetaan puolestaan, että yksikön toimiloista on mahdollisesti saatavissa säästöjä, koska Senaatin nykyisin omistama toimitalo on myynnissä. Parainen Lounais-Suomen maistraatin mukaan Paraisten yksikkö voidaan lakkauttaa ja maistraatti on jo tehnyt valtiovarainministeriölle esityksen yksikön lakkauttamisesta vuoden 2015 alusta alkaen. Myös Lounais-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että koska Paraisten yksikkö sijaitsee lähellä Turkua, sen lakkauttamisesta ei ole asiakkaille juurikaan haittaa. Alueen asiointi suuntautuu muutenkin jo Turkuun. Paraisten yksikön lakkauttaminen on aluehallintoviraston mukaan perusteltua myös heikon tilatehokkuuden takia. Lounais-Suomen maistraatti toteaa toimitilojen osalta, että toimitiloista on lakkautuksen yhteydessä saatavissa säästöjä, koska toimitilalla on kuuden kuukauden irtisanomisaika. JUKO ry korostaa lausunnossaan, että ruotsinkielisten asiakkaiden palvelutaso tulee turvata, mikäli yksikkö päätetään lakkauttaa. Svenska Finland Folktingin mukaan Paraisten yksikön säilyttämistä tulisi puolestaan vielä tarkastella erityisesti saaristoalueen erityispiirteiden näkökulmasta. Pohjois-Suomen maistraatti Pohjois-Suomen maistraatin osalta työryhmä on ehdottanut Ylivieskan ja Pudasjärven yksiköiden lakkauttamista ja Oulun, Kajaanin ja Raahen yksiköiden säilyttämistä. Pohjois-Suomen maistraatin mukaan lakkautettavaksi ehdotetuista yksiköistä erityisesti Ylivieskan yksikön lakkauttaminen olisi kriittistä koko alueen palvelukysynnän kannalta. Maistraatti pitää kuitenkin myös Pudasjärven yksikön lakkauttamista ongelmallisena muodostuvien asiointietäisyyksien näkökulmasta. Ylivieska Sekä maistraatti että sen henkilöstö korostavat lausunnoissaan sitä, että Ylivieskan yksikkö on siirretty vasta 1.7.2011 Haapavedeltä Ylivieskaan. Yksikön siirtoa perusteltiin tuolloin asiakaslähtöisyydellä sekä sidosryhmien tilanteella ja tulevaisuuden suunnitelmilla. Siirto paransi maistraatin arvion mukaan merkittävästi Oulun eteläisen alueen palvelutarjontaa. Ylivieskan toimitiloista tehty 10 vuoden vuokrasopimus on voimassa 30.6.2021 asti. Maistraatin Ylivieskan yksikön henkilöstön mukaan yksikön säilyttämistä puoltaa muun muassa pitkät maantieteelliset etäisyydet ja vaikeat ja kalliit kulkuyhteydet Pohjois-Suomen maistraatin toimialueen sisällä, Ylivieskan maakuntakeskusasema sekä alueella suunnitteilla oleva kuntaliitos. Henkilöstö epäilee lausunnossaan myös, voidaanko yksikön lakkauttamisella saada todellisia säästöjä. 5 Ehdotuksen vaikutukset Useiden lausunnonantajien mukaan työryhmän loppuraportissa olisi tullut analysoida tarkemmin ehdotuksen vaikutuksia ja sillä saavutettavia säästöjä. Lausunnonantajat korostavat, että huolelliset vaikutusarvioinnit tulee olla käytössä ennen lopullisten yksiköiden lakkautuspäätösten tekemistä.

10 (13) 5.1 Kielelliset vaikutukset Ruotsinkieliset palvelut Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maistraattien, Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikön henkilöstön, oikeusministeriön, JHL ry:n, Suomen lakimiesliiton ja Svenska Finlands Folktingin mukaan ennen lopullisten toimipisteverkkopäätösten tekemistä tulee tehdä työryhmän loppuraportissa esitettyä perusteellisempi arviointi muutosten vaikutuksista kielellisten oikeuksien toteutumiseen ja erityisesti ruotsinkielisten palveluiden saatavuuteen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Kielellisten vaikutusten arviointi tulee tehdä ottaen huomioon perustuslain 17 ja valtioneuvoston vuonna 2012 antama periaatepäätös Kansalliskielistrategia (VNK 4/2012) ja oikeusministeriön ohjeet. Oikeusministeriö kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että toimipisteverkkoehdotuksen mukaan Suomeen ei jäisi yhtään maistraatin yksikköä, joka sijaitsisi ruotsinkielienemmistöisellä paikkakunnalla. Lakkautettavaksi ehdotetuista 16:sta yksiköstä kuusi sijaitsee kaksikielisellä paikkakunnalla ja neljä ruotsinkielienemmistöisellä paikkakunnalla (Kristiinankaupunki, Raasepori, Parainen ja Pietarsaari). Ministeriön arvion mukaan on vaarana, että näiden yksiköiden lakkauttaminen heikentää käytännössä mahdollisuuksia saada palveluita ruotsin kielellä. Oikeusministeriö vastustaa sellaisten yksiköiden lakkauttamista, joissa palvelut toimivat tällä hetkellä hyvin sekä suomeksi että ruotsiksi ja joissa on vähäistä suurempi määrä käyntiasiointia. Tällaisina yksikköinä ministeriö nostaa lausunnossaan esiin Itä-Uudenmaan maistraatin lakkautettavaksi ehdotetut yksiköt sekä Raaseporin ja Pietarsaaren yksiköt. Svenska Finlands Folkting vastustaa maistraattien kaksikielisten yksiköiden lakkauttamista. Folktingin mukaan on ilmeistä, että sellaisten yksiköiden lakkauttaminen, joissa on vahva ruotsin kielen osaaminen, johtaa ruotsinkielisten palveluiden huononemiseen. Lausunnossa ehdotetaan, että yksiköiden lakkauttamisen sijaan esimerkiksi Pietarsaaren, Kristiinankaupungin, Paraisten, Raaseporin ja Porvoon yksiköihin keskitettäisiin nykyistä enemmän ruotsinkielisten asioiden hoitoa maistraattien muista yksiköistä. Raaseporin ja Porvoon yksiköiden osalta myös Länsi- Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maistraattien sekä Itä-Uudenmaan maistraatin Porvoon yksikön henkilöstön (JUKO) lausunnoissa on pohdittu lakkautuksen vaihtoehtona näiden yksiköiden erikoistumista jatkossa entistä enemmän ruotsinkielisten asioiden hoitamiseen. Myös Suomen lakimiesliitto ja JUKO ry toteavat, että jo toteutettu yksiköiden erikoistuminen ruotsinkielisten palveluiden antamiseen on parantanut asiakkaiden saamia ruotsinkielisiä palveluja. Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maistraatit sekä Svenska Finlands Folkting perustelevat kaksikielisillä tai ruotsinkielienemmistöisillä paikkakunnilla sijaitsevien yksiköiden säilyttämistä myös sillä, että ruotsin kieltä osaavan henkilöstön ja erityisesti ruotsia äidinkielenään puhuvan henkilöstön rekrytointi on näillä paikkakunnilla helpompaa. Lounais-Suomen aluehallintovirasto arvioi, että kielelliset oikeudet ja palvelut pystytään hoitamaan Lounais-Suomen maistraatin Paraisten yksikön lakkautuksen jälkeen hyvin Lounais- Suomen maistraatin Turun yksikössä, kun työntekijöiden siirtyminen Paraisilta Turkuun entisestään vahvistaa Turun yksikön kykyä antaa palvelua myös ruotsin kielellä. Kiintiöityjen kielitaitovaatimusten osalta Lounais-Suomen maistraatti vastustaa vähemmistösuojan ja ruotsinkielisten palvelujen saatavuuden varmistamisen näkökulmista työryhmän loppuraportin ehdotusta siitä, että myös kiintiöityjen kielitaitovaatimusten henkilömääriä päivitettäisiin maistraattien henkilöstöön kohdistuneiden vähennysten suhteessa. Länsi-Suomen maistraatti sen sijaan puoltaa tätä loppuraportin ehdotusta samoin kuin ehdotusta siitä, että kiintiömäärät asetettaisiin tulevaisuudessa myös maistraatin Kokkolan yksikölle. Maistraatti ehdottaa lausun-

11 (13) nossaan muutoksia myös rekisterihallintoasetuksen kielitaitoa koskeviin erityisiin kelpoisuusvaatimuksiin. Svenska Finlands Folkting pitää puolestaan tärkeänä, että kelpoisuusvaatimukset vahvistetaan nykyisten perusteiden mukaisesti. Saamenkieliset palvelut Lapin maistraatti muistuttaa lausunnossaan, että saamenkielisillä on saamen kielilain mukaan oikeus käyttää valtion viranomaisessa asiointikielenä saamea ja saada toimituskirjat saamenkielisinä. Lain säännökset velvoittavat koko Lapin maistraattia. Kaikki saamelaisalueen kunnat kuuluvat Lapin maistraatin virka-alueeseen. Myös saamenkielisten palvelujen saatavuus tulee ottaa huomioon aina toimipisteverkkoa tarkasteltaessa. 5.2 Vaikutukset henkilöstön asemaan Työryhmän loppuraportissa esitettyihin henkilöstön asemaan liittyviin periaatteisiin ja menettelytapoihin liittyen Pohjois-Suomen maistraatti korostaa lausunnossaan, että yksiköiden lakkautuksen yhteydessä noudatettavat maistraattien yhteiset henkilöstöpoliittiset periaatteet tulee olla selvillä jo ensimmäisiä yksiköitä lakkautettaessa. Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maistraatit korostavat muutosvalmennuksen merkitystä ja henkilöstökohtaisten ratkaisumallien etsimisen tärkeyttä sekä henkilöstön mukaan ottamista muutosten toteuttamisessa. Pardia ry painottaa sitä, että yksiköiden henkilöstön esittämiä toiveita on aidosti kuunneltava muutoksen yhteydessä, jotta luottamus työnantajaan ja työmotivaatio säilyy jatkossakin. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto edellyttää huomion kiinnittämistä muutostilanteissa erityisesti henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen. Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen maistraatit, Itä-Uudenmaan maistraatin Porvoon yksikön henkilöstö (Pardia ry ja JUKO ry) ja Pohjois-Suomen maistraatin Ylivieskan yksikön henkilöstö ovat huolissaan erityisesti lakkautettavien yksiköiden henkilökunnan pitenevistä ja kallistuvista työmatkoista. Joissain tapauksissa henkilöstön päivittäinen kulkeminen kotipaikkakunnalta uudelle työskentelypaikkakunnalle voi muodostua kohtuuttomaksi pitkien etäisyyksien ja huonojen julkisten kulkuyhteyksien takia. Ratkaisuna muun muassa kulkemistarpeeseen Lounais-Suomen ja Länsi-Suomen maistraatit sekä myös Pohjois-Suomen maistraatti ja Pardia ry nostavat esiin erityisesti etätyömahdollisuuksien mahdollisimman laajan hyödyntämisen. Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan esimerkiksi kuluttajaneuvontatehtävät soveltuvat hyvin myös etätyönä tehtäväksi. Henkilöstövaikutusten vähentämiseksi Sisä-Suomen maistraatti toivoo puolestaan lausunnossaan, että yksiköiden lakkautusten aikataulua suunniteltaessa kiinnitettäisiin huomiota henkilöstön eläköitymisen ajankohtaan. 5.3 Muut vaikutukset Lapin maistraatti kiinnittää lausunnossaan huomiota siihen, että maistraatit tulevat poikkeamaan ehdotettujen toimipisteverkkomuutosten jälkeen entistä enemmän kokonsa sekä yksiköidensä ja henkilöstönsä määrän suhteen toisistaan. Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maistraatit sekä Suomen muistiasiantuntijat ry kantavat puolestaan lausunnoissaan huolta erityisesti holhoustoimen edunvalvontapalveluiden asiakkaiden pidentyvistä asiointimatkoista ja asiointitapojen muuttumisesta. Suomen muistiasiantuntijat ry pelkää toimipisteverkon supistamisen johtavan käytännössä siihen, että yhä suurempi osa edunvalvontaan liittyvistä kuulemisista hoidetaan kirjallisesti tai videoyhteyden välityksellä. Yhdistyksen arvion mukaan muistisairaiden kuulemista ei voida laadukkaasti suorittaa kirjallisesti eikä videoneuvottelun välityksellä, vaan heille tulee turvata edunvalvontapalveluiden saaminen lähipalveluina suorassa kasvokkaisessa kontaktissa maistraatin asiantuntijan kanssa. Länsi-Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maistraatit arvioivat lausunnoissaan myös, että maistraatin siirtyminen antamaan holhoustoimen edunvalvontapalveluja pitkän

12 (13) matkan päähän joko asiakkaan kotiin tai julkisen hallinnon yhteiseen asiakaspalveluun on sekä ajallisesti että rahallisesti epätaloudellista. Väestörekisterikeskus (VRK) arvioi, että maistraattien toimipisteverkon supistaminen yhdessä Asiakaspalvelu2014 -hankkeen kanssa tulee vaikuttamaan merkittävästi väestötietopalveluiden saatavuuteen. VRK:n arvion mukaan nämä muutokset tulevat rajoittamaan esimerkiksi henkilökohtaista asiointia vaativia ulkomaalaisten henkilöiden tietojen rekisteröintimahdollisuuksia, jos nämä palvelut ovat jatkossa saatavissa entistä harvemmissa maistraatin omissa toimipisteissä ja lisäksi maistraatin oman henkilökunnan antamana julkisen hallinnon yhteisissä asiakaspalvelupisteissä. Säästöjen osalta Länsi- ja Itä-Uudenmaan maistraatit toteavat, että arviot säästöistä voivat tässä vaiheessa perustua vain arvailuun, koska vielä ei tiedetä esimerkiksi julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelun maistraateille aiheuttamia kustannuksia. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto toteaa loppuraportissa esitettyjen toimitilasäästöjen osalta, että niissä olisi tullut huomioida lisäkustannuksina myös julkisen hallinnon yhteiseen asiakaspalveluun mahdollisesti liittyvät toimitilamaksut. Aluehallintovirasto kaipaa loppuraporttiin lisäksi tarkempaa arviointia myös toimipisteverkon supistamisen maistraateille aiheuttamista siirtymäkustannuksista sekä asiakkaille aiheutuvista lisäkustannuksista. Pohjois-Suomen maistraatti epäilee puolestaan lausunnossaan, etteivät loppuraportissa esitetyt 830 000 euron toimitilasäästöt tule täysimääräisesti toteutumaan, koska toimitiloista ei maistraatin arvion mukaan todennäköisesti pystytä irtautumaan tavoitellussa aikataulussa. 6 Toimipisteverkkomuutosten aikataulu Useissa eri tahoilta tulleissa lausunnoissa todetaan, että ennen lopullisia lakkautuspäätöksiä tulee olla selvillä muun muassa Asiakaspalvelu2014 hankkeen ja rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvät aluehallinnon järjestämisen täsmälliset linjaukset. Itä-Suomen aluehallintoviraston mukaan työryhmän nopealla aikataululla toteutettavaksi ehdottamat yksiköiden lakkautukset voidaan kuitenkin toteuttaa jo vuonna 2015. Lounais-Suomen maistraatti toivoo, että maistraattien mahdollinen toimipisteverkon supistaminen aloitettaisiin vasta vuonna 2019 tai vuonna 2020, kun on ensin saatu myös käytännönkokemuksia julkisen hallinnon yhteisestä asiakaspalvelusta. Pardia ry pitää tärkeänä, että henkilöstö saa mahdollisimman pian tiedon maistraattien toimipisteverkkoon tulevista muutoksista. Pitkään kestävä prosessi antaa aikaa sopeutumiselle, mutta vuosia jatkuva epävarmuus on henkilöstölle kuluttavaa. Yksittäisiin lakkautettavaksi ehdotettuihin yksiköihin liittyen Sisä-Suomen maistraatti toivoo, että Mänttä-Vilppulan yksikön lakkautusaikataulua suunniteltaessa huomioitaisiin yksikön henkilöstön eläköitymisajankohta ja yksikön erikoistumistehtävänä hoitama muuttoilmoitusten käsittely. Nämä tekijät huomioiden maistraatti toivoo, että yksikkö lakkautettaisiin vasta vuonna 2019. Maistraatti pitää kuitenkin mahdollisena, että Mänttä-Vilppulan yksikkö suljetaan käyntiasiakkailta jo aiemmin julkisen hallinnon yhteisen asiakaspalvelupisteen aloittaessa toimintansa paikkakunnalla. Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikön henkilöstö toivoo ensisijaisesti, että Pietarsaaren yksikkö voitaisiin säilyttää ainakin vuoteen 2026 asti, jolloin yksikön toimitilan vuokrasopimus päättyy. Länsi-Suomen maistraatti sen sijaan pitää perusteltuna Pietarsaaren yksikön lakkautusta jo vuonna 2019, kun julkisen hallinnon yhteinen asiakaspalvelupiste aloittaa toimintansa paikkakunnalla. Pohjois-Suomen maistraatti toivoo puolestaan, että jos sekä maistraatin Pudasjärven että Ylivieskan yksiköt päätetään lakkauttaa, lakkautukset tehtäisiin yhtä aikaa. Maistraatti kuitenkin vastustaa näistä Ylivieskan yksikön lakkautusta.

13 (13) Liite Lausunnonantajat Maistraatit (10, pyydetty 11): Helsingin maistraatti Hämeen maistraatti Itä-Uudenmaan maistraatti Kaakkois-Suomen maistraatti Lapin maistraatti Lounais-Suomen maistraatti Länsi-Suomen maistraatin Kokkolan yksikkö Länsi-Suomen maistraatin Kristiinankaupungin yksikkö Länsi-Uudenmaan maistraatti Pohjois-Suomen maistraatti Sisä-Suomen maistraatti Maistraattien henkilöstö (4, ei pyydetty): Itä-Uudenmaan maistraatin Porvoon yksikön henkilöstö (Pardia ry) Itä-Uudenmaan maistraatin Porvoon yksikön henkilöstö (JUKO ry) Länsi-Suomen maistraatin Pietarsaaren yksikön henkilöstö Pohjois-Suomen maistraatin Ylivieskan yksikön henkilöstö Aluehallintovirastot (5, pyydetty 6): Etelä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto Lounais-Suomen aluehallintovirasto Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Ohjaavat tahot (5, pyydetty 6)): Kilpailu- ja kuluttajavirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Oikeusministeriö Patentti- ja rekisterihallitus Väestörekisterikeskus Henkilöstöjärjestöt (4, pyydetty 3): Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry Palkansaajajärjestö Pardia ry Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry Suomen lakimiesliitto Muut tahot (3, ei pyydetty): Svenska Finlands folkting Suomen muistiasiantuntijat ry Närpiön kaupunki