Viestintäpolitiikka ja viestinnän sääntely Hannu Nieminen Viestinnän laitos 8.11.2007
Taustaksi Luentosarjan tavoite: antaa yleiskuva viestinnästä yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä ja kohteena Suoritustapa: luennot ja luentotentti, oheislukemisto Luentokuulustelu: ti 11.12., uusintakuulustelu to 10.1.2008
Luentosarjan ohjelma Ti 6.11. Johdanto: viestintä ja demokratia To 8.11. Sananvapaus ja sen rajoitukset Ti 13.11. Kansalaiset ja julkisuus To 15.11. Julkinen palvelu viestinnässä Ti 20.11. Etiikka I: journalistinen itsesääntely To 22.11. Etiikka II: mainonnan itsesääntely Ti 27.11. Etiikka III: kuvaohjelmien tarkastaminen (Juha Herkman) To 29.11. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa Ti 11.12. Luentotentti
Kirjallisuus ja oheislukemisto I Kirjallisuus: Vuortama, Timo & Kerosuo, Lauri (2004): Viestinnän lait ja säännöt. Kustannus-Mäkelä: Karkkila Mäntylä, Jorma (2004): Journalistin etiikka. Gaudeamus: Helsinki Kuka valvoo vapautta? Viestintäoikeuden vuosikirja 2005 (2006). Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Katti: Helsinki Kulla, Heikki ym. (2002): Viestintäoikeus. WSOY: Helsinki Nieminen, Hannu ym. (2005): Media ja demokratia Suomessa. Kriittinen näkökulma. Oikeusministeriön julkaisu 11/2005 Paukku, Eero (2005): Sananvapaus televisio- ja radiotoiminnan sääntelyssä. Helsingin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja. Katti: Helsinki
Luento 1. : viestintä ja demokratia Esimerkkejä: Sonera ja yleispalveluvelvoite Tekijänoikeuksien hallinnointi Yleisradio ja julkinen palvelu Luennon rakenne: 1. Viestintä ja politiikka 2. Viestintäpolitiikan arvoperustat ja painopisteet 3. Viestintäpolitiikan toimijatahot 4. Viestinnän sääntely 5. Viestinnän sääntelyn uudet haasteet
1. Viestintä ja politiikka? Politiikka: Koskee yhteisöllisiä valintoja ja päätöksentekoa Lähtökohta: resurssien rajallisuus Politiikkaa on kaikki se, millä ja miten pyritään vaikuttamaan valintaan eri vaihtoehtojen välillä Kyse on vallasta; demokratiassa valtaa pyritään tasaamaan
Viestintäpolitiikkaa on kaikki se, millä ja miten pyritään vaikuttamaan valintoihin ja päätöksentekoon viestintää koskevissa kysymyksissä
Viestintä: Käsitteenä laaja Viestintäpolitiikka kohdistuu yleensä vain osaan viestintäilmiöistä Viestintäpolitiikka: painoviestintä, sähköinen viestintä, televiestintä, tallenteet Viestinnän infrastruktuuri: digitalisointi, konvergenssi, globalisaatio
Viestintäpolitiikan kenttä: Galtungin kolmio
Viestinnän kentässä monenlaisia toimijoita: valtiovallan markkinoiden median kansalaisyhteiskunnan toimijat
Liikenne- ja viestintäministeriö: Viestintäpolitiikka Viestintäpalvelut ovat tärkeä osa koko yhteiskunnan toimintaa. Merkittävä osa yhteiskunnan palveluista tuotetaan ja kulutetaan viestintäpalveluita hyödyntäen. Tietoon perustuva yhteiskunta edellyttää, että korkealaatuisia viestintäpalveluita on yleisesti saatavilla kohtuulliseen hintaan. Kansalaisten ja yritysten tulee voida luottaa tietoyhteiskunnan palveluihin. Hallitusohjelmassa panostetaan arjen tietoyhteis-kunnan edistämiseen. Tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteena on luoda Suomesta kansainvälisesti vetovoimainen, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen osaamis- ja palveluyhteiskunta.
Viestintäpolitiikan merkitys kasvanut voimakkaasti: Median poliittinen merkitys Informaatioteknologian taloudellinen merkitys Viestinnän läpitunkevuus arjessa Kaiken takana joukko valintoja, eli viestintäpolitiikkaa
2. Viestintäpolitiikan arvoperusta(t) Viestintäpolitiikan tutkimuksen suhde muihin tutkimuksen alueisiin (vrt. Galtungin kolmio): Viestintäoikeus Viestintäkulttuuri Viestinnän talous Kirjallisuutta: esim. Daniel Hallin & Paolo Mancini (2004) Comparing Media Systems
Oma lähtökohtani: millaiset arvot ja intressit ohjaavat viestintäpoliittista päätöksentekoa ja miten ne sen tekevät toisin sanoen, millä valintoja eri vaihtoehtojen välillä perustellaan esim. markkinalähtöisyyden ongelmat viestintäpolitiikassa
Tarkastelun avuksi: median arvoketjuanalyysi Sisältöjen luominen Toimitus ja koostaminen Jakelu Vastaanotto Kansalaiset (kuluttajina, käyttäjinä, yleisön jäseninä)
3. Tärkeimmät toimijatahot Tärkeimpiä toimijatahoja, politiikan tekijöitä: 1. Poliitikot ja puolueet (eduskunta, EP) 2. Viranomaiset (ministeriöt, Viestintävirasto, EU) 3. Markkinavoimat (mainostajat, yritykset) 4. Mediateollisuus (Viestinnän keskusliitto, WAN, EBU) 5. Journalistit ja muut media-ammattilaiset (Journalistiliitto ym., tuottajat) 6. Kansalaiset (järjestöt, ammattiliitot)
4. Viestinnän sääntely Julkinen sääntely ominaista kaikelle yhteiskunnalliselle toiminnalle Viestinnän sääntelyn kolme päämuotoa: 1. Kulttuuris-moraalinen: kulttuuriset itsestäänselvyydet uskomukset, tavat, tottumukset kyseenalaistamattomat totuudet
2. Itsesääntely: vapaaehtoisuus eettinen ammatillinen markkinasääntely 3. Oikeudellinen: pakottava yleinen etu kilpailun edistäminen tekninen
Oikeudellisen sääntelyn keinoja: Proaktiivinen positiivinen sääntely: ennakoiva tukeva toiminta (julkinen palvelu) Reaktiivinen positiivinen: jälkikäteinen tukeva (tuotantotuki) Proaktiivinen negatiivinen: ennakoiva kielto (tupakkamainonta) Reaktiivinen negatiivinen: jälkikäteinen kielto (tuomioistuinpäätökset)
Perinteisiä sääntelyn painopisteitä: 1. Demokratian edistäminen (sananvapaus, diversiteetti) 2. Valtiollinen etu (rikosten ehkäiseminen, valtion turvallisuus) 3. Yksilönsuoja (kunnia, yksityisyys, lasten suojelu) Viime aikoina yhä korostuneempi: 4. Talouden edistäminen
Britannia: Media Ownership (1995)
5. Viestinnän sääntelyn uudet haasteet Viestinnän sääntelyn pitkä perinne: Painoviestintä: sensuurista painovapauteen Televiestintä: universaalista palvelusta markkinoiden vapauteen Sähköinen viestintä: julkisesta palvelusta kohti säänneltyjä markkinoita
Sisältöjen tuotanto Tekijänoikeuslaki Rikoslaki Julkisuuslaki Toimitustyö ja koostaminen Tekijänoikeuslaki Rikoslaki EU:n avlainsäädäntö (TWF II) YLE-laki, TV- ja radiolaki Kilpailulaki Jakelu Vastaanotto Viestintämarkkinalaki Rikoslaki EU:n avlainsäädäntö Kilpailulaki Kuluttajansuojalaki Viestintämarkkinalaki Rikoslaki Av-lainsäädäntö Kuluttajansuojalaki Kansalaisten viestinnälliset oikeudet: Informaatio? Orientaatio? Yhteisölisyys? Itseilmaisu? Yleinen viestinnän ja median sääntelyjärjestelmä (Eduskunta, EUparlamentti, EC, Euroopan tuomioistuin)
Esimerkkejä tutkimuksen aiheista Viimeaikaisia aiheita: 1.Omistuksen keskittyminen mediassa (EU: Media Pluralism) 2. Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan tulevaisuus 3. Tekijänoikeudet verkkoyhteiskunnassa 4. Sähköisen viestinnän toimilupa-asiat 5. Lankapuhelinliittymien korvaaminen matkapuhelinverkolla
Käynnisteillä oleva tutkimus: Miten proaktiiviset positiiviset sääntelykeinot ovat vaikuttaneet kansalaisten viestinnällisen oikeuksien toteutumiseen?
Seuraavalla kerralla: Sananvapaus ja sen rajoitukset