Vuosikertomus 2008 Nordea-sijoitusrahastot. Rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat

Vuosikertomus 2008 Nordea-sijoitusrahastot Rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat

Vuosikertomus 2008 Nordea-sijoitusrahastot Sijoitusrahastolain mukainen Nordea-sijoitusrahastojen vuosikertomus 2008 on jaettu kahteen osaan. Rahastokohtaiset sijoitukset, tuloslaskelmat ja taseet julkaistaan Rahastot Nyt -palvelussa Internet-osoitteessa funds.nordea.com (Ajankohtaista). Vuosikertomuksen molemmat osat saa Suomessa myös Nordean konttoreista. The services and products of Nordea Investment Funds are not available to any resident of the United States of America irrespective of his/her citizenship, any partnership, corporation or entity organised or existing under the laws of the United States of America or of any state, territory or possession thereof, or any estate or trust which is subject to United States tax regulations. Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.-31.12.2008 9 Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallituksen tuotonjakoesitykset 11 Tunnuslukujen laskentaperusteet 14 Nordea-rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat Korkorahastot 18-33 Nordea CDO Debt 18 Erikoissijoitusrahasto Nordea CDO Equity 19 Nordea Corporate Bond 20 Nordea Euro Korko 21 Nordea Euro Midi Korko 22 Nordea Euro Obligaatio 23 Nordea Euro Yrityslaina Plus 24 Erikoissijoitusrahasto Nordea Fixed Income Hedge 25 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 26 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku 27 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku Plus 28 Nordea SEK Korkosalkku 29 Nordea SVE Instituutio Korko 30 Nordea SVE Reaalikorko 31 Nordea Yrityskorko 32 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yrityslaina Plus 33 Yhdistelmärahastot 34-49 Erikoissijoitusrahasto Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku 34 Nordea Graniitti 35 Erikoissijoitusrahasto Nordea Kasvu Private Banking 36 Erikoissijoitusrahasto Nordea SWE Takuuturva 37 Nordea Säästö 25 38 Nordea Säästö 50 39 Nordea Säästö 75 40 Erikoissijoitusrahasto Nordea Takuuturva 100 41 Erikoissijoitusrahasto Nordea II Takuuturva 100 42 Erikoissijoitusrahasto Nordea III Takuuturva 100 43 Erikoissijoitusrahasto Nordea IV Takuuturva 100 44 Erikoissijoitusrahasto Nordea V Takuuturva 100 45 Nordea Tuotto Private Banking 46 Erikoissijoitusrahasto Nordea Turva 75 47 Nordea Vakaa Tuotto 48 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yhdistelmä Private Banking 49 Osakerahastot 50-72 Nordea Eurooppa 50 Nordea Eurooppa Plus 51 Erikoissijoitusrahasto Nordea European Equity Hedge 52 Nordea European New Frontiers 53 Nordea Fennia 54 Nordea Fennia Plus 55 Nordea Foresta 56 Nordea Intia 57 Nordea Itä-Eurooppa 58 Nordea Japani 59 Jatkuu seuraavalla sivulla... Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 2

...jatkuu Nordea Kaukoitä 60 Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat 61 Nordea Kiina 62 Nordea Maailma 63 Nordea Medica 64 Nordea Nordic Small Cap 65 Erikoissijoitusrahasto Nordea Osakesalkku 66 Nordea Pohjois-Amerikka 67 Nordea Pohjoismaat 68 Erikoissijoitusrahasto Nordea Suomi 130/30 69 Nordea Suomi Indeksirahasto 70 Nordea Teknologia 71 Nordea Venäjä 72 Pro-rahastot 73-77 Nordea Pro Euro Korko 73 Nordea Pro Euro Obligaatio 74 Nordea Pro Eurooppa 75 Nordea Pro Stable Return 76 Nordea Pro Suomi 77 Tilintarkastuskertomus 78 Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n yhtiökokouksen tuotonjakopäätös 80 Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy Hallitus, tilintarkastajat ja henkilöstö 82 Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 3

Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2008 oli annus horribilis historiallisen synkkä vuosi arvopaperimarkkinoilla Vuosi 2008 jää sijoitusmarkkinoiden historiaan yhtenä kaikkien aikojen heikoimmista. Maailman osakemarkkinoiden keskimääräistä kehitystä mittaava MSCI Maailma -indeksi putosi vuonna 2008 euroissa mitattuna noin 40 prosenttia eri markkinoilla laskut olivat 30-80 prosenttia. Vuosi on kautta aikojen toiseksi huonoin vain vuonna 1931 osakkeiden tuotot olivat vielä heikommat. Suomenkin osakemarkkinat laskivat noin 50 prosenttia, mikä tekee viime vuodesta kaikkien aikojen heikoimman. Viime vuoden voittajia olivat pieniriskisimmät sijoituskohteet. Valtion lainojen tuotto oli lähes 10 prosenttia ja pankkitalletustenkin 5 prosenttia. Sen sijaan yrityslainojen hinnat laskivat voimakkaasti luottomarkkinoiden syväjäätymisen seurauksena. Viime vuonna parhaiten tuottivatkin ne kohteet, jotka olivat edellisen viiden vuoden heikoimmat. Riskitasojen ja volatiliteettien raju nousu Voimakkaat kurssivaihtelut ja markkinoiden toimintahäiriö heijastuivat myös rahastojen volatiliteettilukuihin, jotka saattoivat jopa kymmenkertaistua vuoden 2008 aikana verrattuna vuoteen 2007. Oheisessa taulukossa vuosien 2008 ja 2007 volatiliteetit on laskettu yhden vuoden havainnoista, ja vuodelle 2008 on lisäksi esitetty 3 vuoden volatiliteetit. Kustakin rahastokategoriasta on valittu neljä sellaista rahastoa, joiden volatiliteetin suhteellinen kasvu vuonna 2008 on ollut suurin verrattuna vuoteen 2007 (sarake 2008/2007). Taulukossa esitetyt vertailuluvut todistavat oikeaksi riskitunnuslukuja koskevan säännön: lyhyille tarkastelujaksoille (alle 3 vuotta) tuotetut luvut eivät välttämättä riittävän hyvin kuvaa rahaston riskitasoa eikä niiden perusteella siten voida arvioida rahaston tulevaa kehitystä. Vähintään kolmen vuoden kehityksen perusteella lasketut riskitunnusluvut antavat selvästi edustavamman kuvan sekä historiallisesta kehityksestä että tulevasta riskitasosta. Arviot rahaston riskitasosta on siis hyvä perustaa toteutuneeseen kolmen vuoden volatiliteettiin. Miten sitten on arvioitava tuleva riskitaso uusien rahastojen kohdalla? Tässä voidaan käyttää hyväksi seuraavaa toimintatapaa: rahaston sijoitusuniversumin ja omaisuusluokkien perusteella mallinnetaan osuuden arvon mahdollinen kehitys ja tehdään arvio osuuden volatiliteetista sen tiedon pohjalta, joka käytettävissä on. Jos sitten toteutunut volatiliteetti jopa sellaisessa toimintaympäristössä, jossa arvopaperi- Volatiliteettivertailu 2008 2007 2008 2008/ (12 kk) (12 kk) (36 kk) 2007* Korkorahastot Nordea Yrityskorko 1,67% 0,15% 1,02% 11,13 Nordea Euro Korko 1,15% 0,16% 0,72% 7,19 Nordea CDO Debt 21,75% 3,51% - 6,20 Nordea Euro Yrityslaina Plus 11,55% 2,91% 7,12% 3,97 Yhdistelmärahastot Nordea Säästö 75 22,43% 8,07% 14,63% 2,78 Nordea Säästö 50 14,71% 5,30% 9,62% 2,78 Nordea Säästö 25 7,12% 2,67% 4,77% 2,67 Nordea Vakaa Tuotto 12,63% 5,86% - 2,16 Osakerahastot Nordea Venäjä 64,28% 19,58% 42,14% 3,28 Nordea Itä-Eurooppa 54,29% 20,52% 36,83% 2,65 Nordea Pohjois-Amerikka 34,99% 14,43% 23,02% 2,42 Nordea Maailma 32,26% 13,38% 21,19% 2,41 Erikoissijoitusrahastot Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku 7,33% 1,34% 4,41% 5,47 Nordea Korkosalkku 2,48% 0,56% 1,61% 4,43 Nordea Fixed Income Hedge 23,98% 6,36% 14,89% 3,77 Nordea Yrityslaina Plus 9,22% 3,07% 5,73% 3,00 Pro-rahastot Nordea Pro Euro Korko 1,59% 0,15% 0,98% 10,60 Nordea Pro Stable Return 26,46% 10,92% 16,96% 2,42 Nordea Pro Eurooppa 32,13% 14,11% 21,63% 2,28 Nordea Pro Suomi 30,86% 15,09% 21,48% 2,05 * Volatiliteettivertailu; vuosi 2008 suhteessa vuoteen 2007. Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 4

markkinat toimivat normaalisti, on arviota korkeampi, on riskitasoa syytä tarkistaa ylöspäin. Joskus kuitenkin jokin riskin komponentti huomattavasti lisää osuuden arvon heiluntaa tavalla, jota kukaan ei ole osannut etukäteen arvioida ja ennustaa, kuten on tapahtunut viimeaikaisen markkinahäiriön aikana erityisesti korkorahastoille. Tällaisessa tilanteessa toteutunut volatiliteetti voi selvästi poiketa etukäteisarvioista ja jopa aiempina vuosina lasketuista volatiliteettiluvuista. Toimintaympäristön keskeisimmät muutokset vuonna 2008 Maailmantalouden kasvu pysähtyi dramaattisesti viime vuonna. USA, Eurooppa ja Japani ajautuivat samanaikaisesti taantumaan ensimmäistä kertaa toisen maailmansodan jälkeen. USA:n asuntoluottojen riskit johtivat asteittain rahoituslaitosten tappioihin etenkin USA:ssa ja Euroopassa. Ongelmaluotot pakottivat rahoituslaitokset mittaviin alaskirjauksiin ja kaatoivat suuria investointipankkeja: syyskuussa tapahtunut Lehman Brothersin konkurssi esimerkiksi oli kova isku yleiselle riskinottohalukkuudelle, minkä seurauksena sekä luotto- että osakemarkkinat heikkenivät. Pankkien joukkolainat muuttuivat yllättäen hyljeksityiksi sijoituskohteiksi ja niiden luottoriskilisät leventyivät huomattavasti, sillä pankkien uskottiin piilottaneen taseisiinsa tappiollisia luottoja. Vuosi oli myös rahamarkkinasijoittajalle murheellinen, ja pankkipapereiden luottoriskilisien jyrkkä nousu murskasi etenkin vaihtuvakorkoisten joukkolainojen tuoton. Kansainvälinen rahoituskriisi syventyi viime vuoden aikana ja muutti rahoitusmarkkinoiden toimintatapoja ja hinnanmääritystä ennalta arvaamattomalla tavalla. Luottoriskit ryhdyttiin hinnoittelemaan rahamarkkinoista lähtien uudella tavalla, mikä on näkynyt kaikissa yritysten velkakirjoissa määritellyn luottoriskilisän nousuna. Luottoriskilisän kehitykseen ei ole vaikuttanut pelkästään liikkeeseenlaskijan luottoluokitus vaan myös markkinoiden muiden toimijoiden arvio yhtiön suorista tai epäsuorista kytköksistä ongelmaluottoihin. Arvopaperistamisen myötä syntynyt pitkä ketju alkuperäisestä velallisesta lopulliseen sijoittajaan on vaikeuttanut tiedonkulkua. Tämä on lisännyt epäluuloa ja johtanut luottamuksen puutteeseen markkinoilla toimivien osapuolten kesken. Nordea-rahastojen markkina-arvon kehitys 2004-2008 25 20 15 10 5 0 9,1 13,3 19,3 Nordea-rahastojen omistajien lukumäärän kehitys 2004-2008 669 810 922 20,1 979 10,4 911 Suomen sijoitusrahastomarkkinoiden ja Nordea-rahastojen kehitys Nordea on viime vuosina ollut menestyksekäs rahastomarkkinoilla ja erityisesti korkorahastomme ovat saavuttaneet suuren suosion. Vaikka vuosi 2008 oli erittäin haastava kaikilla arvopaperimarkkinoiden osa-alueilla maailmanlaajuisesti, heijastui markkinaturbulenssi erityisesti korkomarkkinoille ja korkorahastojen tuottoihin. Etenkin Nordean korkorahastojen markkina-arvoon toimintaympäristön dramaattisella muutoksella oli murskaava vaikutus. Nimenomaan luottomarkkinoilla kehitys on ollut ennenäkemätöntä ja ennalta arvaamatonta. Arvopaperimarkkinoiden poikkeuksellinen tilanne vuoden 2008 aikana on vaikuttanut rahastojen tuottoon ja aiheuttanut suuria pettymyksiä ja tappioita sijoittajille. Sekä Suomen rahastomarkkinan että Nordearahastojen osalta nettomerkinnät olivat negatiiviset ensimmäistä kertaa vuosiin, kun tarkastellaan koko kalenterivuoden kehitystä. Vuoden mittaan Suomeen rekisteröidyistä rahastoista virtasi ulos sijoituksia yli 11,4 miljardia euroa*, ja rahastojen markkina-arvo putosi 41,3 miljardiin euroon* (66,0 miljardia vuoden 2007 lopussa). Nordean osuus nettolunastuksia oli 6,2 miljardia euroa*, mikä tarkoittaa 54,7 prosentin osuutta niistä lunastuksista, joista merkinnät on vähennetty. Katsauskauden aikana tehdyt lunastukset kohdistuivat erityisesti korkorahastoihin. Koska Nordean rahastovalikoima on korkorahastopainotteinen, Nordea-rahastot menettivät markkinaosuuttaan, joka oli 25,0 prosenttia katsauskauden lopussa** (30,4 prosenttia vuoden 2007 lopussa). Nordea-rahastojen markkinajohtajan asemaa vuosi 2008 ei silti horjuttanut. Osuudenomistajien lukumäärä Nordea-rahastoissa laski 911 tuhanteen (979 tuhatta). Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 5

Rahasto-omistusten myyntikierre jatkui samalla kun talletusten arvo kasvoi Kotitalouksien rahastosijoitukset ja määräaikaistalletukset Suomessa 2004-2008 Kotitalouksien rahasto-omistusten arvo ylitti Suomessa ensimmäisen kerran määräaikaistalletusten arvon vuonna 2006 Suomen Pankin Rahoitusmarkkinaraportin mukaan. Vuonna 2007 ykkössija siirtyi selvällä erolla määräaikaistalletuksille, joiden etumatka on edelleen kasvanut katsauskauden aikana: kotitalouksien rahastosijoitukset ja määräaikaistalletukset olivat vuoden 2007 lopussa 18,0 / 21,0 miljardia euroa. Joulukuun 2008 lopussa vastaavat luvut olivat 10,6 / 26,8 miljardia euroa. 8,3 12,4 11,7 13,7 17,3 15,0 18,0 21,0 10,6 26,8 Markkinoiden muutokset on otettu huomioon rahastojen tuotekehityksessä vuoden 2008 aikana lanseeratut sekä toimintansa lopettaneet ja fuusioidut rahastot Olemme katsauskauden aikana (15.4.2008) lanseeranneet uuden, Suomen osakemarkkinoille sijoittavan Erikoissijoitusrahasto Suomi 130/30:n. Perinteisistä osakerahastoista poiketen 130/30-rahastoon ostetut osakkeet eli pitkät positiot ovat pääsääntöisesti 130 prosentin tuntumassa rahaston varoista. Rahaston 130/30-rakenteen ansiosta salkunhoitaja voi käytännössä toteuttaa näkemyksensä entistä tehokkaammin ja vaikkapa ylipainottaa tiettyjä suosikkiosakkeita, joiden hän arvioi kehittyvän suotuisasti, ja samalla myydä lyhyeksi sellaisia osakkeita, joista hänellä on negatiivinen näkemys. Osana tuotevalikoiman jatkuvaa kehittämistä jo vuonna 2007 toteutetut sulautumiset saivat heti vuoden 2008 alkukuukausina jatkoa. Sijoitusrahasto Nordea IT sulautui Nordea Global Mobility -rahastoon 2.3.2008. Toimintaansa jatkaneen Nordea Global Mobility -rahaston nimi muuttui samalla Nordea Teknologiaksi 3.3.2008 alkaen. Fuusion yhteydessä Nordea Global Mobility otti käyttöön myös vertailuindeksin; rahastolla ei ollut indeksiä toiminnan alusta eli maaliskuusta 2001 lukien. Maailmanlaajuisesti sijoittavista multi-manager-rahastoista olemme lisäksi karsineet päällekkäisyyksiä. Olemme näin ollen lakkauttaneet 12.3.2008 Choice Global Equities -rahaston, sillä Nordea markkinoi Suomessa myös hyvin samantyyppistä, Luxemburgiin rekisteröityä Nordea Fund of Funds Choice International Equities -rahastoa. Myöhemmin syksyllä oli aika tarkastella erillisten Eurooppaan sijoittavien ja euroalueelle keskittyvien Eurooppa-rahastojen tarvetta. Tämän tarkastelun tuloksena Nordea Eurooppa ja Choice European Equities yhdistyivät Nordea Euroland -rahastoon, joka jatkoi toimintaansa Nordea Eurooppa -nimellä 17.11.2008 alkaen. Maailma-rahastojen valikoimaa puolestaan selkeytettiin siten, että Nordea Kasvuyhtiö Plus sulautui joulukuussa Nordea Maailma -rahastoon. Vastaanottava rahasto jatkoi toimintaansa Nordea Maailma -nimellä 15.12.2008 alkaen. Rahoitusmarkkinoiden kriisin kärjistyminen syyslokakuussa johti Sijoitusrahasto Nordea CDO:n ja Erikoissijoitusrahasto Nordea CDO Equityn osalta tilan- Rahastosijoitukset Määräaikaistalletukset teeseen, jossa likviditeetti CDO-markkinoilta hävisi, CDO-tuotteiden arvostukset laskivat roimasti ja samanaikaisesti CDO-markkinoilla ei myöskään ollut näköpiirissä paranemisen merkkejä. CDO-rahastojen jatkaminen itsenäisinä sijoituskohteina ei ollut mahdollista, ja tästä syystä Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallitus päätti 11.12.2008 lakkauttaa CDOrahastot. Kunkin osuudenomistajan omistusta vastaavat varat on siirretty osuudenomistajan tilille 17.1.2009 mennessä. Nordea on ottanut käyttöön yhteiskuntavastuullisen sijoittamisen periaatteet osana aktiivista omistajapolitiikkaa Nordean sijoitusrahastot ovat soveltaneet yhteiskuntavastuullisen sijoittamisen periaatteita (Socially Responsible Investment, SRI) kaikissa Pohjoismaissa marraskuusta 2007 lähtien. Nordea-konserniin kuuluvat rahastoyhtiöt ovat allekirjoittaneet YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteet (United Nations Principles for Responsible Investment, UNPRI). Ympäristöön, yhteiskunnalliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät seikat otettiin näin osaksi rahastojen sijoitustoimintaa. Nordea on yksi ensimmäisistä suurista pohjoismaisista pankeista, jotka ovat ryhtyneet käsittelemään yritysten eettisiin toimintatapoihin liittyviä kysymyksiä. SRI-periaatteiden soveltamisessa on nyt päästy hyvään vauhtiin, ja Nordean ruotsalainen yhteistyökumppani Ethix on säännöllisesti suorittanut rahastojen salkkujen eettistä seulontaa. Brittiläinen Hermes on toinen Nordean valitsema kumppani, joka on aloittanut yhteydenpidon ja neuvottelut Etixin seulonnan perusteella esille tulleisiin yhtiöihin. Neuvottelut, joita vuonna 2008 on käyty yhdeksän yhtiön kanssa, kestävät yleensä kuukausia. Neuvotteluiden tarkoituksena on vaikuttaa kyseisten yhtiöiden toiminta- Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 6

Yhteiskuntavastuullinen sijoittaminen näin se toimii tapoihin siten, että ne eivät enää riko YK:n asettamia yhteiskunnallisen vastuun perusvaatimuksia esimerkiksi ympäristö- tai ihmisoikeusasioissa. Olemme vuonna 2008 lisänneet rypäleaseet seulontakriteereiden joukkoon. Tämä liittyy Dublinissa toukokuussa pidettyyn kokoukseen, jossa suuri joukko valtioita teki alustavan, rypäleaseiden valmistuksen ja myynnin kieltävän sopimuksen. Lisäksi olemme runsaan 50 muun sijoittajan kanssa osallistuneet kansainväliseen, UNPRI-kysymyksiin liittyvään kampanjaan: yli 9 000 yhtiötä ympäri maailman saivat kirjeen, jonka tarkoituksena oli saada yhä useampi yritys sitoutumaan ihmisoikeuksia, ympäristöä ja korruption kitkemistä koskeviin, kansainvälisen standardin mukaisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Nordea-rahastot panostaa hyvän hallintotavan edistämiseen oman Corporate Governance -ohjeistuksensa avulla Nordea-rahastot on jo vuodesta 2001 toiminut oman Corporate Governance -ohjeistuksensa mukaisesti. Ohjeistuksessa on määritelty, mitä rahastoyhtiö odottaa yhtiöiltä, joihin sen hallinnoimien rahastojen varoja sijoitetaan. Sijoituskohteena olevien yhtiöiden panostukset corporate governance -kysymyksiin vaikuttavat positiivisesti niiden osakkeiden kurssikehitykseen ja tuovat lisäarvoa sekä yhtiön osakkeenomistajille että rahastojen osuudenomistajille. Corporate governance -ohjeistuksen peruskivi on yhtiön ja sen osakkeenomistajien kanssakäymisen läpinäkyvyys. Avoimuuden ja selkeyden periaate koskee myös hallituksen ja sen työryhmien kokoonpanoa. Vuoden 2008 keväällä painopistealue Nordearahastojen corporate governance -toimissa oli yhtiöiden nimityskomiteoiden kokoonpanoon vaikuttaminen. Lisäksi rahastoyhtiön hallitus on corporate governance -työryhmän esityksestä muuttanut yhtiökokouksiin osallistumisen kriteerejä siten, että Nordea-rahastot on voinut osallistua lukumääräisesti useampaan kokoukseen kuin aikaisemmin. Katsauskauden aikana Nordea-rahastot osallistui Suomessa 37 ja Ruotsissa 37 sellaisen yhtiön yhtiökokoukseen, jotka täyttivät osallistumiselle asetetut kriteerit. Kaikissa näissä yhtiökokouksissa Nordearahastot antoi tukensa valtaosalle kyseisten yhtiöiden hallitusten tekemistä esityksistä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Kevään 2008 aikana Nordearahastot oli yhdessä Ruotsiin rekisteröityjen Nordearahastojen kanssa edustettuna 11 ruotsalaisyhtiön nimityskomiteassa. Suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen rahastosäästäminen Epävakaus ja kurssiheilahtelut olivat katsauskauden aikana edelleen niin suuria, että tilannetta voidaan hyvinkin kuvailla markkinahäiriöksi. Etenkin näin poikkeuksellisen markkinatilanteen yhteydessä on hyvä palauttaa mieliin muutamia rahastosäästämisen perusteesejä, kuten ajallisen hajautuksen merkitys. Pitkäjänteinen, säännöllinen säästäminen rahastoihin yleensä palkitsee, sillä rahastosäästäjä saa markkinoiden heilahteluista paremman hyödyn. Sijoittamisen riskiähän pienentää se, että sijoittaja on markkinoilla kaiken aikaa: rahasto-osuuden arvon laskiessa kuukausittain merkittyjen uusien osuuksien määrä on nimittäin suurempi. Kun taas kurssit ja rahasto-osuuden arvo nousevat, kasvaa myös kurssilaskun aikana hankittujen osuuksien yhteenlaskettu arvo hankintahetkeen verrattuna. Nyt kun sekä korkotuotteet että osakkeet ovat erityisen halpoja, on hyvä aika aloittaa suunnitelmallinen säästäminen omien tavoitteiden ja riskinottohalukkuuden mukaisesti ja valita säästökohteeksi korko-, yhdistelmä- tai osakerahastoja tai kaikkia näitä riippuen siitä, millainen säästötavoite on. Pitkän aikavälin säästösuunnitelmassa rahastosalkku kannattaa hajauttaa mahdollisimman hyvin, ja suunnitelmasta on hyvä pitää kiinni. Ilman harkitusti laadittua suunnitelmaa säästäjä voi helposti toimia hätäisesti ja tunnepitoisesti ja myydä sijoituksensa juuri silloin, kun kurssit ovat alhaalla. Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat siis eduksi osuudenomistajalle. Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 7

Kenties ensimmäinen häivähdys paremmasta Ensimmäistä kertaan vuoden 2007 heinäkuun jälkeen suomalaisten sijoitusrahastojen keräämien merkintöjen arvo oli helmikuussa 2009 suurempi kuin lunastusten: nettomerkinnät olivat 550 miljoonaa euroa plussan puolella. Kukaan ei tietenkään pysty sanomaan, onko trendi nyt kääntymässä tai onko sijoittajien luottamus arvopaperimarkkinoihin pysyvämmin palautumassa. Ainakin nettomerkintöjen plusmerkki on positiivinen uutinen. Niitä viime aikoina ei juuri ole saatu. Tällaisen synkän vuoden jälkeenkin on syytä luottaa siihen, että sijoitusten arvonkehitys kääntyy nousuun pitkällä aikavälillä. Samalla haluamme luoda uskoa siihen, että rahastot ovat hyvä säästökohde eri markkinatilanteissa: pitkäjänteinen ja harkittu säästösuunnitelma kantaa niin laskevilla kuin nousevillakin markkinoilla. Me Nordea-rahastoissa katsomme luottavaisina tulevaisuuteen ja uskomme, että tarve pitkäaikaissäästämiseen kasvaa. Nordea on myös jatkossa se luotettava, innovatiivinen rahastojen tarjoaja. Helsingissä, 15. päivänä maaliskuuta 2009 Jari Kivihuhta toimitusjohtaja * Lähde: Suomen sijoitusrahastoyhdistyksen tilasto ** Lähde: Finanssivalvonnan (Rahoitustarkastus 31.12.2008 saakka) rahastotilasto Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 8

Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallituksen toimintakertomus tilikaudelta 1.1.-31.12.2008 Rahastomarkkinoiden ja Nordea-rahastojen kehitys vuonna 2008 Suomen sijoitusrahastomarkkinoilla vuosi 2008 oli synkkä. Rahastomarkkinoiden kasvu hiipui selvästi jo vuoden 2007 jälkimmäisen puoliskon aikana. Erityisesti katsauskauden aikana rahastojen markkina-arvo pieneni kiihtyvällä vauhdilla sekä kurssilaskun että lunastusten seurauksena. Suomen sijoitusrahastoyhdistyksen tilaston mukaan Suomen rahastomarkkinat pienentyivät 37,4 % vuonna 2008. Suomeen rekisteröityjen rahastojen yhteenlaskettu markkina-arvo laski 41 338,8 miljoonaan euroon (vrt. 65 999,9 miljoonaa euroa vuoden 2007 lopussa). Huomionarvoista oli se, että rahastojen sijoitusten arvon aleneminen ja lunastukset koskivat kaikkia rahastokategorioita. Nordea-rahastojen osalta kehitys meni huomattavasti negatiiviseen suuntaan vuoden 2008 aikana. Vuoden loppuun mennessä maailmalaajuinen taantuma oli saavuttanut jo laman mittasuhteet, ja markkinat olivat todella epävakaat. Osakkeiden hinnat olivat vuoden lopussa suunnilleen puolet siitä, mitä ne olivat olleet vuodenvaihteessa; yrityslainamarkkinat romahtivat, kun luottokriisin seurauksena luotonanto tyrehtyi maailmanlaajuisesti. Finanssivalvonnan (Rahoitustarkastus 31.12.2008 saakka) ylläpitämän rahastotilaston mukaan markkinaosuutemme Suomeen rekisteröidyissä rahastoissa hallinnoidusta varallisuudesta oli 25,0 % (10 409,6 miljoonaa euroa) vuoden 2008 lopussa verrattuna 30,4 %:iin (20 119,9 miljoonaa euroa) vuotta aiemmin. Tämän perusteella Nordea-rahastot on edelleen onnistunut pitämään markkinajohtajan asemansa, joskin selvästi pienemmällä erolla kuin aiempina vuosina. Markkinaosuudessa on otettu huomioon merkinnät Suomeen rekisteröityihin Nordea-rahastoihin myös Suomen ulkopuolella. Osuutemme nettolunastuksista oli 54,7 %. Joulukuun lopussa Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallinnoimien rahastojen osuudenomistajien lukumäärä oli 911 327, mikä merkitsee 67 232 omistajan vähennystä mukaan lukien osuudenomistajat Norjassa, Ruotsissa ja Virossa. Yhteenvetona vuodesta 2008 voidaan mainita, että se oli varsinainen koettelemus sijoittajille. Merkittävimmät tapahtumat vuonna 2008 Olemme vuoden 2008 aikana lanseeranneet kolme uutta rahastoa. Huhtikuussa (15.4.2008) aloitti toimintansa Erikoissijoitusrahasto Suomi 130/30, jolle ominaista on vahva markkinanäkemys. Rahaston 130/30-rakenteen ansiosta salkunhoitaja voi käytännössä toteuttaa näkemyksensä tavanomaista tehokkaammin. Syyskuussa (17.9.2008) toimme markkinoille ensimmäisen Nordea-indeksirahaston: Nordea Suomi Indeksirahasto. Rahasto on ensisijaisesti tarkoitettu institutionaalisille sijoittajille, ja se sijoittaa OMX Helsinki Benchmark Cap GTR -tuottoindeksin mukaisesti. Indeksissä osingot ovat mukana. Joulukuussa (1.12.2008) puolestaan lanseerattiin viides pääomaturvattu rahasto, Erikoissijoitusrahasto Nordea V Takuuturva 100. Rahastossa sekä sijoitetulle pääomalle että kertyneelle arvonnousulle annetaan takuu, jonka mukaisesti osuuden arvo saavuttaa tietyn vähimmäisarvon takuupäivänä. Aina kun osuuden arvo nousee 5 %, takuutasoa nostetaan ja samalla lukitaan jo kertynyt tuotto. Sen lisäksi, että olemme tuoneet markkinoille uusia rahastoja, olemme samanaikaisesti pyrkineet selkeyttämään ja sopeuttamaan rahastovalikoimaamme muuttuneeseen toimintaympäristöön. Sulautuneista rahastoista voidaan mainita Nordea IT ja Nordea Global Mobility, joista jälkimmäinen jatkoi toimintaansa Nordea Teknologia -nimellä 3.3.2008 alkaen. Lokakuussa puolestaan Eurooppa-rahastot Choice European Equities ja Nordea Eurooppa sulautuivat Nordea Euroland -rahastoon, joka jatkoi toimintaansa Nordea Eurooppa -nimellä 17.11.2008 alkaen. Joulukuussa olivat vuorossa Nordea Kasvuyhtiö Plus ja Nordea Maailma, jotka fuusioituivat 14.12.2008. Vastaanottava rahasto jatkoi toimintaansa ilman nimenmuutosta. Joulukuussa rahastoyhtiön hallitus päätti lakkauttaa Sijoitusrahasto Nordea CDO Debtin ja Erikoissijoitusrahasto Nordea CDO Equityn sen seurauksena, että kansainvälisen rahoituskriisin syövereissä CDO-markkinoiden likviditeetti oli kokonaan hävinnyt. Lakkauttamista perusteltiin lisäksi sillä, että CDO-rahastojen ja -markkinoiden toipuminen ihan lähiaikoina oli epätodennäköistä. Rahastoyhtiön hallitus on päättänyt myös useiden rahastojen sääntömuutoksista. Muun muassa Nordea European Equity Hedge -rahaston sääntöjä on muutettu siten, että rahaston osuuksia on voinut merkitä ja lunastaa 1.9.2008 alkaen joka päivä verrattuna aiempaan käytäntöön, jonka mukaisesti rahasto oli auki vain kerran kuukaudessa. Tässä yhteydessä rahaston minimimerkintäkin muutettiin 10 000 eurosta 10 euroon. Rahastoyhtiön hallituksen päätöksen mukaisesti kaikkien Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallinnoimien rahastojen säilytysyhteisöksi on valittu J.P. Morgan Europe Limited, Helsingin sivuliike. Säilytysyhteisön vaihto tulee voimaan keväällä 2009. Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 9

Muista tapahtumista mainittakoon Suomeen rekisteröityjen Nordea-rahastojen Ruotsissa tapahtuvaa jakelua ja myyntiä koskeva sopimus, jonka rahastoyhtiö on tehnyt SkandiaBanken AB:n sekä MFEX Mutual Fund Exchange AB:n kanssa. Rahastoyhtiö on myös uudistanut jakelusopimuksensa suomalaisen Eufex Oy:n kanssa siten, että Eufex ylläpitää jatkossa osuusrekisteriä niiden Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallinnoimien rahastojen osuudenomistajien osalta, jotka ovat jakelusopimuksessa mukana. Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut muita olennaisia tapahtumia tai liiketoimia. Corporate governance -toimet vuonna 2008 Vuoden 2008 keväällä painopistealue Nordea-rahastojen corporate governance -toimissa oli edelleen yhtiöiden nimityskomiteoiden kokoonpanoon vaikuttaminen. Lisäksi rahastoyhtiön hallitus on corporate governance -työryhmän esityksestä muuttanut yhtiökokouksiin osallistumisen kriteerejä siten, että Nordea-rahastot on voinut osallistua lukumääräisesti useampaan kokoukseen kuin aikaisemmin. Kevään 2008 aikana Nordea-rahastot osallistui Suomessa 37 sellaisen yhtiön yhtiökokoukseen, jotka täyttivät osallistumiselle asetetut kriteerit. Kaikissa näissä yhtiökokouksissa Nordea-rahastot antoi tukensa valtaosalle kyseisten yhtiöiden hallitusten tekemistä esityksistä. Nordea-rahastot toimi kevään aikana edelleen aktiivisesti omistajakysymyksissä myös Ruotsissa, missä corporate governance -kulttuuri on Suomea selvästi pidemmälle kehittynyt. Ruotsissa noudatettiin Nordea-rahastojen ruotsalaisia osakeyhtiöitä koskevia suuntalinjoja. Osallistuessaan yhtiökokouksiin Nordea-rahastot hyödynsi Nordean ruotsalaisen rahastoyhtiön corporate governance -osaamista. Suomeen rekisteröidyt Nordea-rahastot osallistuivat Ruotsissa yhteensä 37 yhtiön yhtiökokoukseen. Kokouksissa Nordea-rahastot antoi tukensa useimmille kyseisten hallitusten esityksille. Tiettyjen ruotsalaisyhtiöiden yhtiökokouksissa haettiin valtuutusta osakeantiin, jossa nykyisillä osakkeenomistajilla ei ole etuosto-oikeutta. Koska nykyisille osakkeenomistajille tulisi mielestämme tarjota etuosto-oikeus, äänestimme hallituksen esitystä vastaan ja jätimme samassa yhteydessä myös äänestysselityksen seuraavien yhtiöiden yhtiökokouksissa: Consilium, Sigma ja Skanditek. Myös Q-Medsin yhtiökokouksessa äänestimme sellaista esitystä vastaan, jonka takana oli nimityskomitean enemmistö ja joka koski nimityskomiteoiden jäsenten valintaperusteita. Me sen sijaan äänestimme sellaisen ehdotuksen puolesta, jossa ruotsalaisen käytännön mukaisesti yhtiön suurimmat osuudenomistajat yhdessä hallituksen puheenjohtajan kanssa muodostavat nimityskomitean. Kevään 2008 aikana Nordea-rahastot oli yhdessä Ruotsiin rekisteröityjen Nordea-rahastojen kanssa edustettuna 11 ruotsalaisyhtiön nimityskomiteassa. Riskinhallintaperiaatteet ja riskit Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy soveltaa toiminnassaan Nordea-konsernin yleisiä riskinhallintaperiaatteita. Tämän lisäksi rahastoyhtiölle on laadittu erillinen riskinhallintapolitiikka. Rahastoyhtiön hallitus on hyväksynyt nämä riskinhallintaperiaatteet joulukuussa 2007. Rahastoyhtiö pyrkii jatkuvasti kartoittamaan ja tunnistamaan sekä hallitsemaan yhtiön toimintaan liittyviä riskejä. Nyt vallitsevassa poikkeuksellisessa markkinatilanteessa riskinhallinnan tärkeyttä on aivan erityisesti painotettu. Rahastoyhtiön toimintaan liittyvät riskit ovat ensisijaisesti toiminnallisia ja taloudellisia riskejä. Toiminnalliset riskit liittyvät pääsääntöisesti arvonlaskentaan sekä muuhun operatiiviseen toimintaan tai IT-ympäristöön ja henkilöstöasioihin. Taloudelliset riskit puolestaan muodostuvat etenkin markkinariskistä. Siitäkin huolimatta, että osuudenomistajat kantavat rahastosijoitukseen liittyvän varsinaisen markkinariskin, heijastuvat markkinoiden muutokset kuitenkin myös rahastoyhtiön toimintaan ja lisäävät riskiä. Markkinoiden epävakauden seurauksena rahastoyhtiön hallinnoitavana olevan varallisuuden arvo muuttuu, mikä edelleen vaikuttaa rahastoyhtiön liiketoiminnan tuottoihin. Hallituksen kokoonpano ja tilitarkastajat Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n 13.2.2008 pidetty varsinainen yhtiökokous valitsi uudelleen rahastoyhtiön hallitukseen seuraavat henkilöt: Jukka Perttula, varatoimitusjohtaja, Head of Group Marketing Allan Polack, Head of Nordea Savings Products & Asset Management Riitta Pyhälä, Head of Nordea Private Banking Finland Jari Sundström, Head of Segment Corporate Finland. Yhtiökokouksen valitsemat sekä rahastoyhtiön että sen hallinnoimien rahastojen tilintarkastajat (varatilintarkastajat) ovat Raija-Leena Hankonen, KHT (Paula Pasanen, KHT), ja tilintarkastusyhteisö KPMG Oy Ab. Vuoden 2007 lopun tilanteen mukaisesti markkina-arvoltaan kolmen suurimman rahaston (Nordea Pro Euro Korko, Nordea Korkosalkku ja Nordea Euro Korko) osuudenomistajat valitsivat 15.4.2008 pidetyssä varsinaisessa osuudenomistajien kokouksessa edustajikseen rahastoyhtiön hallitukseen johtaja Jussi Mustosen, toimitusjohtaja Antti Kasin ja hallituksen jäsen/ asiamies Magnus Ståhlbergin. Nordea Pro Euro Koron osuudenomistajien kokous valitsi lisäksi rahastojen tilintarkastajaksi Riitta Pyykön, KHT (KPMG Oy Ab). Jari Sundström toimi hallituksen puheenjohtajana 28.5.2008 saakka. Hänen seuraajakseen valittiin Allan Polack. Hallitus kokoontui kuluneena vuonna yhteensä neljä kertaa. Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 10

Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuoden 2009 osalta lähtötilanne on vaikea ja markkinoiden toipuminen on tiukasti sidoksissa reaalitalouden kehitykseen. Arviomme mukaan kasvu hiipuu maailmanlaajuisesti ja kaikilla sektoreilla siitäkin huolimatta, että keskuspankit yrittävät eri tavoin elvyttää taloutta. Huonot uutiset on kuitenkin jo pääosin otettu huomioon osakekursseissa ja yrityslainojen hinnoittelussa tietyissä tapauksissa ihan liioitteluun asti. Kuluneen vuoden kaltainen markkinaturbulenssi ei mielestämme ole todennäköinen vuonna 2009. Arvioimme, että osakekurssien heilahtelu on suurta myös vuonna 2009, kun tunnelma markkinoilla vaihtelee toivon ja epäuskon välillä. Vaikka varovaisuus luonnollisesti on paikallaan, tarjoavat markkinat myös ostotilaisuuksia sijoittajille. Uskomme, että riskittömien tuotteiden, kuten talletukset ja valtionlainat, tuotot ovat pienet etenkin koronlaskujen seurauksena, mikä merkitsee sitä, että niiden sijoittajien, jotka tavoittelevat parempaa tuottoa, on etsittävä muita sijoituskohteita. Erityisesti vakavaraisten yritysten lainat ovat kiinnostavia, koska niiden hinnat ovat ennätyksellisen alhaalla. Vaikka markkinat ovat lähikuukausina poikkeuksellisen epävakaat, on todennäköistä, että toipuminen alkaa jo vuonna 2009. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallituksen tuotonjakoesitykset Tuotonjaon periaatteet Nordea-rahastoissa Kaikissa Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallinnoimissa rahastoissa on sekä kasvu- että tuotto-osuuksia. Poikkeuksia ovat Nordea CDO Debt, Nordea CDO Equity, Nordea European Equity Hedge, Nordea Fixed Income Hedge, Nordea Suomi 130/30 sekä Nordea SWE Takuuturva, Nordea Takuuturva 100, Nordea II Takuuturva 100, Nordea III Takuuturva 100, Nordea IV Takuuturva 100, Nordea V Takuuturva 100 ja Nordea Turva 75, joissa on ainoastaan kasvuosuuksia. Niistä kahdesta Nordea-rahastosta, joissa on kaksi osuussarjaa, Nordea Corporate Bond I/A ja Nordea Euro Obligaatio A/I), A-sarjassa ja vastaavasti I-sarjassa on vain kasvuosuuksia. Kaikki sijoitusrahastot pois lukien yllä mainitut rahastot, joissa on ainoastaan kasvuosuuksia, voivat sääntöjensä mukaan jakaa tuottoa (ent. voitto-osuus) vuodelta 2008 huolimatta tilikauden mahdollisesta tuloksesta (voitto/ tappio). Rahastojen tuotto-osuuden omistajille jaettavasta tilikauden tuotosta päätetään Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tuotto maksetaan yhtiökokouksen määräämänä päivänä kaikille niille tuotto-osuuksille, jotka yhtiökokousta edeltävänä päivänä, täsmäytyspäivänä, on merkitty osuudenomistajarekisteriin eli niille tuottoosuuksille, joiden merkintätoimeksianto on annettu täsmäytyspäivänä ennen kello 17.00 sekä toteutettu samana pankkipäivänä. Poikkeuksia ovat ns. viivästetyt rahastot. Rahastojen tuotonjaon euromäärä, irtoamispäivä sekä maksuajankohta päätetään vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa. Tuoton irtoaminen ei vaikuta kasvuosuuden arvoon. Tuoton irtoaminen muuttaa kuitenkin tuottoja kasvuosuuksien arvojen välistä suhdelukua. Suhdeluku muuttuu vuosittain aina tuoton irtoamisen yhteydessä. Suhdeluvun laskemisesta määrätään kunkin rahaston säännöissä. Tuotonjaon euromäärän laskemisessa sovelletaan kahta eri periaatetta. Nordea-rahastot (pl. Nordea Corporate Bond, Nordea Graniitti ja Nordea Pro -rahastot) Kaikkien Nordea-rahastojen tuotto-osuuksien omistajille suoritettavassa tuotonjaossa pyritään mahdollisimman suureen tasaisuuteen. Vuodelta 2008 maksettavat tuotot olivat: - osakerahastojen osalta noin 1,0 % (vrt. 2,0 % vuodelta 2007) ml. rahastojen rahastot; - yhdistelmärahastojen osalta noin 2,0 % (2,0 %) ml. rahastojen rahastot; - joukkolainarahastojen osalta noin 3,0 % (2,0 %) ml. Nordea Euro Obligaatio A ja Nordea Reaalikorko; - keskipitkän koron rahastojen osalta noin 3,0 % (2,0 %); ja - lyhyen koron rahastojen osalta noin 1,0 % (2,0 %), tuotto-osuuden arvosta vuoden viimeisenä pankkipäivänä (31.12.2008). Poikkeuksia ovat Nordea Suomi Indeksirahasto, joka ei jaa tuottoa, koska rahasto on toiminut alle 6 kuukautta; Nordea Euro Yrityslaina Plus, Nordea Yrityslaina Plus ja Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat, jotka jakavat tuottoa 1,0 % (2,0 %); Nordea Korkosalkku ja Nordea Korkosalkku Plus, jotka jakavat tuottoa 1,0 % (2,0 %); Nordea SEK Korkosalkku ja Nordea Instituutio Korko (rahastojen kaikki liikkeellä olevat osuudet ovat kasvuosuuksia), jotka eivät jaa tuottoa. Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 11

Tuotonjaon yhteismäärä euroissa määritetään tiettynä prosentuaalisena osuutena tuotto-osuuksien yhteenlasketusta arvosta vuoden viimeisenä pankkipäivänä. Koska rahaston markkina-arvo muuttuu vuodenvaihteen jälkeen sijoitusten arvonmuutoksen, merkintöjen sekä lunastuksien myötä, ja edelleen, koska jaettavan tuoton yhteiseuromäärä määritetään vuodenvaihteen tilanteen mukaan edellä kerrotulla tavalla, ei etukäteen ole mahdollista ilmoittaa tuotonjaon prosentuaalista osuutta tuotto-osuuden arvosta täsmäytyspäivänä (tuoton irtoamispäivää edeltävä pankkipäivä) tai vuoden viimeisenä pankkipäivänä. Hallitus ehdottaa, että näiden rahastojen tuottoosuuksien omistajille jaetaan tuottona korkeintaan alla olevan taulukon mukainen euromäärä. Tuotonjaon yhteiseuromäärä on laskettu yllä mainitun rahastotyyppikohtaisen prosenttiluvun mukaisesti. Nordea-rahastot (pl. Nordea Corporate Bond, Nordea Graniitti ja Nordea Pro -rahastot) Rahastokohtainen Tuotto- Tuottona jaetaan tilikauden 2008 osuuden arvo korkeintaan voitto/tappio (euro) 31.12.2008 (euro) (euroa) Korkorahastot Nordea CDO Debt -139 698 154,88 - - Erikoissijoitusrahasto Nordea CDO Equity -25 136 613,17 - - Nordea Euro Korko -47 715 057,01 0,17380 174 340,26 Nordea Euro Midi Korko 10 493 175,58 1,12847 263 560,44 Nordea Euro Obligataatio A 36 727 448,28 0,24431 1 970 940,55 Nordea Euro Yrityslaina Plus -80 286 305,31 6,50865 11 439,71 Erikoissijoitusrahasto Nordea Fixed Income Hedge -180 507 566,70 - - Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat -14 194 718,24 9,53600 7 361,79 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku Plus -78 758 673,47 7,59385 8 371,07 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku -180 186 872,02 8,58804 176 052,99 Erikoissijoitusrahasto Nordea SEK Korkosalkku -110 922 242,96 8,38076 0,00 Nordea SVE Instituutio Korko -55 161 203,00 99,90663 0,00 Nordea SVE Reaalikorko -28 786 196,07 10,55929 95,98 Nordea Yrityskorko -26 316 571,91 9,56539 8 100,65 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yrityslaina Plus -5 514 727,66 9,30032 5 180,34 Yhdistelmärahastot Erikoissijoitusrahasto Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku -28 240 615,67 7,96817 11 804,17 Erikoissijoitusrahasto Nordea Kasvu Private Banking -44 470 941,43 579,30511 26 536,32 Erikoissijoitusrahasto Nordea SWE Takuuturva -76 644,44 - - Nordea Säästö 25-19 990 208,98 9,25435 13 276,86 Nordea Säästö 50-39 171 390,63 8,79192 12 085,32 Nordea Säästö 75-26 020 143,29 7,99060 6 111,36 Erikoissijoitusrahasto Nordea Takuuturva 100-734 970,24 - - Erikoissijoitusrahasto Nordea II Takuuturva 100 449 691,18 - - Erikoissijoitusrahasto Nordea III Takuuturva 100-1 580 749,59 - - Erikoissijoitusrahasto Nordea IV Takuuturva 100-331 061,79 - - Erikoissijoitusrahasto Nordea V Takuuturva 100 18 557,08 - - Erikoissijoitusrahasto Nordea Tuotto Private Banking -16 870 225,02 9,98247 18 952,20 Erikoissijoitusrahasto Nordea Turva 75-4 550 051,90 - - Nordea Vakaa Tuotto -110 452 522,58 8,44214 666 550,40 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yhdistelmä Private Banking -38 153 762,21 9,50473 42 350,93 Osakerahastot Choice European Equities -812 677,44-0,00 Choice Global Equities -2 062 390,21-0,00 Nordea Euroland 18 572 203,95 2,68771 83 222,30 Nordea Eurooppa 7 827 653,45 0,25567 150 817,93 Nordea Eurooppa Plus 2 058 240,98 1 029,29474 82 588,19 Erikoissijoitusrahasto Nordea European Equity Hedge 9 588 132,63-0,00 Nordea European New Frontiers 8 101 585,97 11,37235 1 814,45 Nordea Fennia 22 464 784,52 1,33936 98 577,55 Nordea Fennia Plus 4 200 502,60 1 781,83240 14 917,44 Nordea Foresta -2 644 503,64 0,32040 21 366,56 Nordea Global Mobility 265 938,89 4,78215 4 722,11 Nordea Intia 38 832 639,75 18,10358 36 942,72 Nordea IT -264 374,26 0,33502 52 742,56 Nordea Itä-Eurooppa 34 967 315,28 33,99601 130 356,22 Nordea Japani -26 558 714,44 0,12908 50 208,89 Nordea Kasvuyhtiö Plus 996 026,90 6,33774 1 687,79 Nordea Kaukoitä 21 949 587,48 13,25934 54 934,51 Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat 20 587 956,70 18,19427 74 303,43 Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 12

Nordea Kiina 13 427 200,41 14,21773 24 971,83 Nordea Maailma -3 810 321,32 0,18100 56 378,51 Nordea Medica (ent. Nordea Biotekniikka) -18 070 200,12 5,22966 135 362,74 Nordea Nordic Small Cap -36 258 789,05 3,77469 86 765,41 Erikoissijoitusrahasto Nordea Osakesalkku -655 710,29 11,26891 8 393,18 Nordea Pohjois-Amerikka (ent. Nordea Amerikka Plus) -13 587 081,46 6,43783 55 099,69 Nordea Pohjoismaat (ent. Nordea Avanti) 12 014 555,14 0,09380 138 531,32 Nordea Venäjä 32 241 166,94 17,57065 91 790,10 Nordea Corporate Bond I, Nordea Graniitti ja Nordea Pro -rahastot Nordea Pro -rahastojen, Nordea Corporate Bondin (I-sarja) ja Nordea Graniitin sääntöjen mukaan Nordea Pro Euro Korko -rahaston tuotonjakoprosentti vuodelta 2008 on 4,0 %, ja rahastojen Nordea Corporate Bond, Nordea Pro Euro Obligaatio, Nordea Pro Eurooppa, Nordea Pro Suomi sekä Nordea Graniitti puolestaan 6,0 % kyseisen rahaston tuottoosuuden arvosta vuoden viimeisenä pankkipäivänä (31.12.2008). Nordea Pro Stable Return jakaa sääntöjensä puitteissa 6,0 % tuotto-osuuden arvosta vuoden viimeisenä pankkipäivänä 31.12.2008. Näiden rahastojen osalta tuotto-osuuksille maksettavan tuoton yhteismäärä euroissa määräytyy vasta tuoton irtoamispäivänä edellisen päivän, eli täsmäytyspäivän, osuudenomistajarekisteriin merkittyjen tuotto-osuuksien lukumäärän mukaan käyttäen laskentaperusteena kiinteää prosenttilukua. Hallitus ehdottaa, että näiden rahastojen tuottoosuuksien omistajille jaetaan tuotto, joka lasketaan kiinteän tuotonjakoprosentin mukaisesti. Alla olevassa taulukossa ilmoitetaan sekä tuotto yhtä tuottoosuutta kohden että kiinteä prosenttiluku. Tuotto (euroa) yhtä Rahastokohtainen Tuotto-osuuden tuotto-osuutta tilikauden 2008 arvo 31.12.2008 kohden/ kiinteä voitto/tappio (euroa) (euro) prosenttiluku Nordea Corporate Bond, Nordea Graniitti ja Nordea Pro -rahastot Nordea Corporate Bond I -38 713 554,43 0,83879 0,0503274 (6%) Nordea Graniitti -5 159 727,14 0,54168 0,0325008 (6%) Nordea Pro Euro Korko -145 267 197,15 6,51169 0,2604676 (4%) Nordea Pro Euro Obligaatio 38 944 779,95 9,88402 0,5930412 (6%) Nordea Pro Eurooppa -46 510 290,51 0,46525 0,027915 (6%) Nordea Pro Stable Return -104 235 550,69 0,50054 0,0300324 (6%) Nordea Pro Suomi -74 405 993,84 19,39150 1,16349 (6%) Edellä mainituin tavoin laskettu tuotto maksetaan 6.2.2009 kaikille niille tuotto-osuuksille, jotka täsmäytyspäivänä eli 4.2.2009 ennen kello 17.00 on merkitty osuudenomistajarekisteriin. Poikkeuksia ovat ns. viivästetyt rahastot, joita ovat Nordea Euro Yrityslaina Plus, Nordea Intia, Nordea Japani, Nordea Kaukoitä, Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat, Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat, Nordea Kiina ja Nordea Yrityslaina Plus. Näiden rahastojen osalta tuottoon oikeuttavat merkinnät tulee kuitenkin tehdä viimeistään täsmäytyspäivää edeltävänä päivänä eli 3.2.2009 ennen kello 17.00. Tuoton irtoamispäivä on 5.2.2009. Rahastokohtainen tilikauden voitto/tappio on otettu huomioon rahaston arvossa 31.12.2008. Helsingissä, 4. päivänä helmikuuta 2009 Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallitus Allan Polack puheenjohtaja Antti Kasi Jussi Mustonen Jukka Perttula Riitta Pyhälä Magnus Ståhlberg Jari Sundström Jari Kivihuhta toimitusjohtaja Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 13

Tunnuslukujen laskentaperusteet Nordea-rahastot on jo vuodesta 2002 esittänyt rahastojensa puolivuotis- ja neljännesvuosikatsauksissa sekä vuosikertomuksissa rahastokohtaisia tunnuslukuja Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaisesti. Yhdistys on tarkentanut raportointia koskevaa ohjeistustaan keväällä 2005 siten, että tiettyjen tunnuslukujen laskentaperiaatteet ovat muuttuneet (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) ja Sharpen luvun sekä kaupankäyntikulujen ilmoittaminen on lisätty vaatimuksiin. Ensimmäisen kerran tunnusluvut on määritetty uusien laskentaperiaatteiden mukaisesti erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 31.3.2006, mistä alkaen tietyt tunnusluvut (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin. Tunnuslukujen yhtenäinen laskenta- ja raportointikäytäntö lisää rahastojen vertailtavuutta Suosituksen tarkoituksena on lisätä sijoitusrahastotoiminnan läpinäkyvyyttä ja antaa vertailukelpoista informaatiota sijoituspäätöksiä harkitseville asiakkaille. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on ollut jo vuosia edelläkävijä erilaisten tuotto- ja tunnuslukujen raportoinnissa joko painettuna vuosikertomuksissa ja muissa julkaisuissa, tai Rahastot Nyt -palvelussa Internet-osoitteessa funds.nordea.com. Rahastokohtaiset tunnusluvut raportoidaan rahastosta riippuen joko kaksi tai neljä kertaa vuodessa vuosikertomuksen ja puolivuotis- tai neljännesvuosikatsausten yhteydessä. Nämä katsaukset julkaistaan Rahastot Nyt -palvelun Ajankohtaista-osiossa, funds. nordea.com. Mitä tunnusluvut kertovat? Tunnusluvuista ensimmäinen, volatiliteetti, mittaa sijoituksen tuoton vaihtelua. Suuri volatiliteettiluku tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden tuoton vaihteluun liittyvä epävarmuus eli riski on todennäköisesti suuri, ja päinvastoin. Nordea-rahastot esittää sekä rahasto-osuuden että vertailuindeksin volatiliteetin, mikäli rahastolle on määritelty indeksi. Tracking Error (TE) puolestaan kertoo, miten paljon rahasto-osuuden tuotto eroaa vertailuindeksistä. Mikäli salkun sijoitukset poikkeavat kovin paljon vertailuindeksin jakaumasta, kasvaa se mahdollisuus että myös sijoituksen tuotto on vertailuindeksin tuoton ylä- tai alapuolella. Mikäli taas rahaston Tracking Error on pieni, on todennäköistä, että myös osuuden tuotto seurailee melko tarkasti vertailuindeksiä. Sharpen luku on rahasto-osuuden tuoton ja riskin mittaamisessa käytetty suhdeluku. Mitä suurempi luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä. Kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa arvopaperit on ostettu tai myyty suhteessa rahaston koko varallisuuteen. Mitä suurempi kiertonopeus on, sitä enemmän rahasto on käynyt kauppaa rahasto-osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta aiheutuvan kierron lisäksi. Total Expense Ratioon (TER) sisältyvät tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana rahaston varoista todellisuudessa veloitettu hallinnointipalkkio euroina, tuottosidonnainen palkkio (vuoden 2006 alusta) ja muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. Rahaston kaupankäyntikulut (vuoden 2006 alusta) raportoidaan tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta. Tunnusluku kuvaa, miten rahaston varoista veloitettavat, rahaston kaupankäyntiin liittyvät ja arvopaperinvälittäjille maksettavat palkkiot sekä valuutanvaihdosta aiheutuvat kulut vaikuttavat rahaston arvoon vuositasolla. Kaupankäyntikulut ilmoitetaan prosenttilukuna rahaston suurimmasta markkina-arvosta tarkastelujakson aikana (viimeiset 12 kuukautta). Viimeinen tunnusluku, konsernille maksetut välityspalkkiot, kertoo miten suuressa osassa kaikkien arvopaperikauppojen arvosta euroina on käytetty samaan konserniin kuuluvaa välittäjää. Miten tunnusluvut on laskettu? Tuoton vaihtelevuus / volatiliteetti / standardipoikkeama, % Näin volatiliteetti lasketaan Rahastot Nyt -palvelussa Laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet Arvopaperisijoittamiseen liittyy sijoituksen markkina-arvon vaihtelu, joten sijoituksen arvo voi sekä nousta että laskea. Kun arvo vaihtelee, sijoituksen tuottoon liittyy epävarmuutta, jota kutsutaan riskiksi. Riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (standardipoikkeama, keskihajonta). Rahasto-osuuden volatiliteetti on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 12 kuu- Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 14

kauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 250 kaupankäyntipäivää vuodessa. Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 12 kuukauden tuottohistoria. Kullekin Nordea-rahastolle ilmoitetaan myös vertailuindeksin volatiliteetti silloin, kun rahastolle on määritelty indeksi. Näin volatiliteetti lasketaan vuosikertomuksissa ja muissa katsauksissa Ajanjaksoja tullut lisää Rahoitustarkastuksen syksyllä 2007 antaman ohjeen myötä Volatiliteetin laskentaperiaatteet ovat samat kuin edellä; vain ajanjaksoja, joille volatiliteetti lasketaan, on tullut lisää. Mikäli rahasto on toiminut yli kolme mutta alle 12 kuukautta, lasketaan rahastolle kyseisen toimintajakson volatiliteetti, joka ilmoitetaan vuositasolle muutettuna. Näin tuotetut volatiliteetit on ensimmäisen kerran raportoitu Nordea-erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 30.9.2007. Tracking Error / aktiivinen riski, % Laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet Tracking Error (TE) kuvaa rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin tuottoeron vaihtelevuutta. Se kertoo, miten suuri rahastosijoitukseen liittyvä riski on suhteessa vertailuindeksiin. TE on laskettu rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin logaritmisten viikkotuottojen erotusten perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina vuodessa. TE voidaan laskea, mikäli rahastolla on vertailuindeksi ja vähintään 12 kuukauden historia. Sharpen luku Kokonaan uusi tunnusluku Sharpen luku kuvaa, kuinka paljon enemmän rahastoosuus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Sharpen mittarin arvo on rahasto-osuuden tuoton ja riskittömän tuoton erotus jaettuna volatiliteetilla. Rahasto-osuuden tuotto ja volatiliteetti lasketaan viimeisten 12 kuukauden päivähavainnoista. Salkun kiertonopeus, % Uudet laskentaperiaatteet Salkun kiertonopeus lasketaan vähentämällä rahaston ostamien ja myymien arvopapereiden yhteenlasketusta arvosta (summa 1, EUR) merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo (summa 2, EUR). Kiertonopeus on edellä mainittu erotus (summa 2 vähennettynä summasta 1) jaettuna keskimääräisellä rahaston markkina-arvolla, joka on laskettu päiväkohtaisista markkina-arvoista viimeisten 12 kuukauden ajalta. Mikäli kiertonopeus on 0 %, rahasto-osuuksien merkintöjen ja lunastusten aiheuttama kierto on pääasiassa ohjannut rahaston kaupankäyntiä. Uuden laskutavan myötä rahaston kiertonopeus voi olla myös negatiivinen, ja tällöin rahaston ostojen ja myyntien yhteenlaskettu arvo on pienempi kuin merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo. Neljännesvuosi- ja puolivuotiskatsauksessa tai vuosikertomuksessa salkun kiertonopeutta ei ole annualisoitu, mikäli rahasto on toiminut alle vuoden. Kiertonopeuden määritelmän mukaan arvopaperilla tarkoitetaan kaikkia rahoitusinstrumentteja, joilla rahasto on käynyt kauppaa lukuun ottamatta sellaisia transaktioita, jotka liittyvät muun muassa tiettyihin optioihin, termiineihin tai osakelainaussopimuksiin. Total Expense Ratio (TER), % Uudet laskentaperiaatteet Total Expense Ratiolla tarkoitetaan vuotuiseksi muutettua lukua, jossa rahaston varoista perittävät, neljästä eri erästä koostuvat palkkiot lasketaan yhteen. TERluku ei sisällä rahaston kaupankäyntikuluja, joiden vaikutus rahaston arvoon on ilmoitettu erikseen. Huom! TER-lukua laskettaessa jakajana on rahaston keskimääräinen markkina-arvo, kun taas kaupankäyntikuluttunnuslukua määritettäessä jakajana on rahaston suurin markkina-arvo tarkastelujakson aikana. Nordea-rahastot ilmoittaa yksinkertaistetun rahastoesitteen mukaisen hallinnointipalkkion prosenttiluvun (vaihtelee rahastoittain: 0,30 % - 2,30 % p.a.) neljännesvuosi- ja puolivuotiskatsauksissa sekä vuosikertomuksissa TERluvun yhteydessä. TER = A + B + C + D A = Rahaston varoista todellisuudessa veloitetun hallinnointipalkkion euromäärä, joka jaetaan rahaston keskimääräisellä, päivähavainnoista lasketulla markkina-arvolla tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina p.a. Mikäli rahasto on tarkastelujakson päättyessä toiminut alle vuoden, hallinnointipalkkion prosenttiluku on annualisoitu. Mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot sisältyvät TER-lukuun vuoden 2006 alusta, ja ne tulee aina ilmoittaa myös erikseen TER-luvun yhteydessä. Tuottosidonnaisen palkkion ilmoittaminen koskee seuraavia Nordea-rahastoja: CDO Debt, CDO Equity, Fixed Income Hedge, European Equity Hedge ja Suomi 130/30. Nämä rahastot ovat ainoat kotimaiset Nordea-rahastot, joiden varoista voidaan veloittaa tuottosidonnainen palkkio silloin, kun se on mahdollista. Tuottosidonnaisen palkkion laskentaperiaatteet esitellään Rahastot Nyt palvelun Ajankohtaista-osiosssa, funds.nordea.com. Merkinnän ja/tai lunastuksen yhteydessä mahdollisesti perittävää kaupankäyntipalkkiota ei ole otettu huomioon TER-luvussa. Niiden rahastojen osalta, joissa tällainen kaupankäyntipalkkio peritään, on todennäköistä, että käytännössä rahaston varoista veloitetut, sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheu- Nordea-sijoitusrahastot Vuosikertomus 2008 Sivu 15