7. Vastaanottopalvelut Vastaanottopalveluiden tavoitteena on ehkäisevän terveydenhuollon keinoin edistää terveyttä ja vähentää sairauksien esiintymistä sekä hoitaa alueen asukkaiden perussairaanhoito ja tutkimukset. 7.1. Palvelujen järjestämistä ohjaava lainsäädäntö Terveydenhuoltolaki (1326/2012) Kansanterveyslaki (66/1972) Erikoissairaanhoitolaki (1062/1989) Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992) Potilasvahinkolaki (585/1986) Tartuntatautilaki (583/1986) ja asetus (786/1986) Laki (734/1992) ja asetus (912/1992) sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) Sairausvakuutuslaki (1224/2004) Lääkelaki (395/1987) ja -asetus (693/1987) Laki lääketieteellisistä tutkimuksista (488/1999) ja asetus (27/1999) Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista (1505/1994) ja asetus (1506/1994) Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994) Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (564/1994) Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta (338/2011) Lisäksi noudatetaan Terveydenhoidon ja Hyvinvoinnin laitoksen antamaa ohjeistusta. 7.2. Palvelukokonaisuudet Vastaanottopalveluiden kokonaisuudet ovat avoterveydenhuolto, avosairaanhoito, akuutti vuodeosastohoito sekä laboratorio- ja kuvantamistutkimukset. 7.2.1. Avoterveydenhuolto Avoterveydenhuollon toiminta Palveluun kuuluvat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto sekä seulontoja koskevan asetuksen mukaisesti naisten kohdun kaulaosan syövän toteamiseksi järjestettävät joukkotutkimukset ja kansallisen rokotusohjelman mukainen väestön rokotussuojan ylläpito. Avoterveydenhuollon toiminta painottuu määräaikaistarkastuksiin. Niiden lisäksi perustyöhön sisältyvät yksilöllisen tarpeen mukaiset lisäkäynnit, puhelinneuvonta, ryhmien ja opetustapahtumien pitäminen sekä verkostopalaverit ja neuvottelut. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaitosten terveydellisten olojen seuranta joka kolmas vuosi. Vuonna 2014 tarjotaan samansisältöiset palvelut kaikissa kunnissa, ainoastaan moniammatillisesti toteutettavaan perhevalmennukseen alavieskalaiset osallistuvat Ylivieskassa, koska lasta odottavia perheitä on Alavieskassa vähän. Vertaistukiryhmiä pienten lasten äideille järjestetään kuntakohtaisesti.
Määräaikaistarkastukset Raskaana olevat 10-16 Ensimmäisen ikävuoden aikana Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm terveydenhoitaja Asetuksen velvoite/ tarkastusten lkm lääkäri 2-3, joista 1 laaja 9 2+1 laaja=3 1-6 vuoden iässä 6 2 laajaa Peruskoulu 1-9 lk 9 3 laajaa Lukio 1 1 Ammatillinen oppilaitos Ammattikorkeakoulu 1 1 tarvittaessa (terveyskyselyn pohjalta) tarvittaessa Tarkastukset 2013 10-16, tervhoit, joista 1 kotikäynti 2-3 lääkäri,joista 1 laaja 9 terv.hoitajan, joista 1 kotikäynti 2 lääkäri, joista 1 laaja 6 terv.hoitaja 2 lääkäri 9 terv.hoitaja 3 lääkäri 1 terv.hoitaja lääkäri vain Nivalassa 1 terv.hoitaja lääkäri vain Nivalassa tarvittaessa (ei lääkäriä Yka) Tarkastukset 2014 Uusitaan syksyllä 2013 julkaistavan äitiyshuollon uuden ohjeistuksen mukaiseksi +1 lääkärikäynti (8kk) kuten v 2013 kuten 2013 lääkärikäynti myös Ykassa ja Sievissä? lääkärikäynti myös Ykasssa? lääkäri tarvittaessa? Perhesuunnitteluneuvola vastaa ehkäisyn aloituspalvelusta, tarvittavista kontrolleista sekä puhelinym. terveysneuvonnasta terveyskeskusten perhesuunnitteluneuvolassa tai opiskeluterveydenhuollossa. Lakisääteiset sikiöseulat ostetaan kaikille raskaana oleville Keski-Pohjanmaan keskussairaalasta. Seulonta-asetuksen mukaiset naisten kohdun kaulaosan syöpäseulonnat tarjotaan suositusten mukaisesti 7 ikäluokalle, 30 60 -vuotiaille naisille viiden vuoden välein. Matkailijoiden ja muiden aikuisten tehosterokotukset, influenssarokotukset riskiryhmille ja yli 65 - vuotiaille. Avoterveydenhuollon kohderyhmä Toiminta kattaa jokaisessa kunnassa kaikki odottavat naiset ja perheet sekä lapset ja nuoret oppivelvollisuuden päättymiseen saakka ja lisäksi kaikki erikseen määritellyn opiskeluterveydenhuollon piiriin kuuluvat päätoimiset opiskelijat, joiden opiskelu kestää vähintään kaksi kuukautta. Opiskeluterveydenhuollon palveluihin ovat oikeutettuja alueen oppilaitoksissa opiskelevat ulkokuntalaiset opiskelijat. Perinteisen neuvolatyön lisäksi neuvolan henkilöstö huolehtii matkailijoiden rokotussuojan antamisesta, yleisen rokotusohjelman mukaisesta koko väestön rokotussuojan ylläpidosta sekä naisten lakisääteisestä kohdun kaulaosan syöpäseulonnasta.
Avoterveydenhuollon asiakasmäärät Avoterveydenhuollon asiakasmääriin ei lähivuosina ole odotettavissa suuria muutoksia, vaikka syntyvyys alueella on korkea. Vuonna 2013 syntyvien ennuste on Alavieskassa 29 Nivalassa 174, Sievissä 85 ja Ylivieskassa 233, yhteensä 521. Neuvolaikäisten määrä 31.12.2012 ja ennuste vuosi/ikäl. 2012 2013 2015 2020 2025 2030 2035 2040 0 533 521 531 524 510 508 513 524 1 529 533 532 529 516 506 511 522 2 550 529 532 535 520 510 512 521 3 538 550 536 541 530 516 515 526 4 551 538 532 541 531 522 516 527 5 510 551 533 542 539 524 519 522 6 496 510 536 546 545 532 524 527 0-6 v yht. 3707 3732 3732 3758 3691 3618 3610 3669 Kouluterveydenhuollossa oli keväällä 2013 oppilaita alakoulussa yhteensä noin 2970 (+27) (A 231, N 1007(-2), S 553(-13), Y 1221 ja yläkoulussa 1406 (-10) ( A 107, N 477, S 276, Y 546) Avoterveydenhuollon toimintayksiköt ja henkilöstön määrä Neuvolapalvelut ovat maksuttomia lähipalveluja eli toimipisteet ovat kaikissa Kallion kunnissa. Kouluja opiskeluterveydenhuollon palvelut toteutetaan oppilaitoksissa, muut terveyskeskuksissa. Toimipisteet ovat avoinna ma - to 8 16:00 ja perjantaisin 8-14:15. Toimet/virat terveydenhoitajat lääkäri terveyskeskusavustaja osastonhoitaja Alavieska 1.74 0.15 0 Nivala 9.6 0.65 1.0 (työssä 60 %) Sievi 5 0.35 0 Ylivieska 12 (täytetty 11) 0.75 1 yhteinen 1 Kallio yht. 28.4 1.9 1.60 1 Alavieskassa, Sievissä ja Nivalassa yksi terveydenhoitajista on vastaava hoitaja, joka oman työnsä ohella toimii yksikön (N) tai/koko terveyskeskuksen (A, S) lähiesimiehenä. Valtakunnalliset suositukset asiakkaat / henkilötyövuosi terveydenhoitaja lääkäri äitiysneuvola 80 synnytystä 800 synnytystä lastenneuvola kouluterveydenhuolto opiskeluterveydenhuolto 340/ 0-6v 600 800 (600 1000) 2 400 / 0-6v 2100 3000 (2500 3000)
Valtakunnallisista suosituksista laskettu henkilöstömäärä, perustuen v. 2013 asiakasmääriin (= Maisema -taulukon henkilöstöresurssien laskentakaavio lisättynä siitä puuttuneet äitiys- ja perhesuunnittelu sekä opiskelijaterveydenhuolto, kouluterveydenhuollon ei ole huomioitu emu ja eha -oppilaiden määrää) Alavieska th/lääkäri Nivala th/lääkäri Sievi th/lääkäri Ylivieska th/lääkäri Kallio yht th/lääkäri Äitiysneuvola 0.36 / 0.04 2.2 / 0.22 1.06 / 0.11 2,91 / 0.29 6,53 / 0.66 Lastenneuvola 0.74 / 0.10 3,80 / 0.54 1,96 / 0.28 4.48 / 0.63 10.98 /1,55 Kouluterveydenhuolto 0.56 / 0.16 2,47 / 0.71 1.38 / 0.39 2.95 / 0.84 7,36 / 2.1 Opiskeluterveydenhuolto 0 1.14 / 0.30 0.15 / 0.04 2.34 / 0.60 3.63 / 0.94 Perhesuunn. 0.03 / 0.02 0.4 / 0.1 0.05 / 0.05 0.5 / 0.1 0.98 / 0.27 Suositusten mukaan yht. 1,69 / 0.32 10.01 /1.87 4,6 / 0.87 13,18 / 2.46 29,45 / 5.52 Kalliossa v 2013 1.74 / 0.15 9.6**/ 0.65 5**/ 0.35 12 / 0.75 (11 th tointa täytettynä)*. 28.4 / 1.9 * terveydenhoitajia Ykassa 11, toimia 12 (1 avoin sijaisuus (syy: sijais- ja huonepula) ** Alavieskassa, Nivalassa ja Sievissä on vastaavat terveydenhoitajat, joiden esimiestehtäviin käytettävää aikaa ei ole huomioitu asiakasmäärissä. Alavieskan terveydenhoitajalle kuuluu myös astman hoito. 7.2.2. Avosairaanhoito Avosairaanhoito on lääkäreiden ja hoitajien toteuttamaa sairaanhoitoa, neuvontaa ja ohjausta. Avosairaanhoidossa seurataan, edistetään ja ylläpidetään väestön terveyttä ja toteutetaan näyttöön perustuvaa sairauksien hoitoa. Potilaan roolia oman hoitonsa suunnittelussa ja toteutuksessa korostetaan. Kunnittain annettavissa palveluissa huomioidaan niiden riittävä saatavuus ja laatu. Palveluja toteutetaan hyödyntäen osaavaa henkilöstöä, eri ammattiryhmien muodostamaa asiantuntijaosaamista ja kohtuullista ajankäyttöä palvelun saamisessa. Hoitotakuun käyttöönotto vuonna 2005 on sitouttanut perusterveydenhuollon kehittämään ja tehostamaan nykyisiä toimintojaan, jotta asiakkaille pystyttäisiin tarjoamaan riittävän laadukkaita palveluita. Terveydenhuoltolain myötä asiakas voi vapaammin valita sen terveydenhuollon toimintayksikön Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueelta, jossa häntä hoidetaan. Hoidon tarvetta arvioimalla selvitetään, tarvitseeko potilas päivystyshoitoa, muuta kiireellistä hoitoa, kiireetöntä hoitoa tai ei hoitoa lainkaan. Hoidon tarpeen arviointi sisältää mm. neuvontapalvelut kuten puhelinneuvonnan. Puhelinneuvonnalla monipuolistetaan terveydenhuollon palveluja ja vahvistetaan asiakkaiden itsehoitoisuutta. Puhelinneuvonta parantaa terveyspalvelujen saatavuutta ja lisää niiden nopeutta sekä tehokkuutta asiakaspalvelussa. Puhelinneuvonnassa ja ajanvarauksessa arvioidaan asiakkaan hoidon tarve palveluihin pääsemiseksi määriteltyjen kriteerien pohjalta. E-resepti otettiin käyttöön vuoden 2013 alusta. Hoitohenkilöstön tekemään reseptinuusintaan edeltävä esityö on muutettu sairaanhoitaja painotteiseksi verraten aikaisemmin toteutettuun toimintaan. E-reseptin käyttöönottoa ei ole voitu toteuttaa täysipainoisesti lääkärivajeesta johtuen. Avosairaanhoidon kohderyhmä Avosairaanhoidon kohderyhmänä on koko Peruspalvelukuntayhtymä Kallion alueella asuva väestö sekä kiireellistä hoitoa tarvitsevat ulkopaikkakuntalaiset.
Lääkäripalvelut Vastaanottotoimintaa on jokaisen Kallion kunnan terveyskeskuksessa virka-aikana. Päivystysvastaanottoa toteutetaan Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksessa virka-aikana, ja rajoitetusti Alavieskan ja Sievin terveyskeskuksessa. Lääkärivajeen jatkuminen nähdään haastavana erityisesti Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa. Vajeesta johtuen lääkärityövoiman jakamisen kehittäminen ja yhteisen toimintamallien luomisen tarve nähdään tarpeellisena. Oma erikoissairaanhoidon vastaanotot on järjestetty Nivalan ja Ylivieskan terveyskeskuksissa, ks. erikoissairaanhoitopalvelut. Konsultoivia erikoislääkäreitä ovat geriatri, keuhkolääkäri, ortopedi ja radiologi. Hoitajapalvelut Vuoden 2013 aikana on edelleen kehitetty puhelinneuvonnan mallia ja sen toteuttamistapaa avosairaanhoidon alueella pohjaten se näyttöön perustuvaan hoitotyöhön. Takaisinsoittoautomaatilla on saatu myönteisiä vaikutuksia asiakkaan välittömään yhteydensaantiin. Hoitajavastaanotot toimivat kaikissa kunnissa hoidon tarpeeseen suhteutettuna. Kansantautihoitajien vastaanotto: astma-, diabetes-, sydänvastaanotot ovat kaikissa kunnissa. Depressiohoitajan, muistihoitajan ja reumahoitajan vastaanotot ovat Nivalassa ja Ylivieskassa. Päivystävien sairaanhoitajien ja poliklinikkasairaanhoitajien vastaanottoja toteutetaan kaikissa kunnissa. Rajattua lääkkeen määräämistä avosairaanhoidon alueella suorittavat diabeteshoitaja-, sydänhoitaja sekä päivystävä sairaanhoitaja Nivalan terveyskeskuksesta. Uusina toimintoina vuoden 2013 aikana on aloitettu syöpäsairaanhoitajien vastaanotot Nivalan ja Ylivieskan vastaanotoilla sekä ravitsemussairaanhoitajan vastaanotto Nivalan terveyskeskuksessa. Nämä toiminnot on toteutettu olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Tästä johtuen henkilöstöresurssien käyttö on vähentänyt Nivalassa päivystävän sairaanhoitajan työhön käytettävää työpanosta, koska molemmat työntekijät ovat päivystäviä sairaanhoitajia ja Ylivieskassa vähentävästi poliklinikkasairaanhoitajan ja sydänhoitajan tehtävään käytettyä työaikaa, koska työntekijä on tehnyt kyseisiä työtehtäviä. Nivalan vastaanotolla on aloitettu kesäkuussa 2013 depressiohoitajan vastaanotto. Työntekijän toimi on siirretty Nivalan terapiakeskuksesta vastaanotolle. Toimintamalli on yhtenevä koko Kallion alueella. Kotisairaalatoiminta Kotisairaalatoiminnan kehittäminen on aloitettu ja sen kehittäminen ja tehostaminen jatkuu edelleen. Kotisairaalan avulla voidaan luoda joustava hoito- ja palveluketju, joka palvelee sekä asiakasta että organisaatiota. Saumaton hoito- ja palveluketjun laatu ja palveluiden saatavuus voidaan turvata moniammatillisella yhteistyöllä sekä tiedollisesti ja taidollisesti hyvällä ja tarkoituksenmukaisella henkilöstöllä. Tärkeää on muodostaa toimiva yhteistyöverkosto, jonka avulla hoidon porrastus istutetaan kaikilla hoitoketjun tasoilla toimivien työntekijöiden asenteisiin ja jokapäiväiseen työhön.
Yhteensä hoitohenkilökunta Depressiohoitaja Reumahoitaja Muistihoitaja Sydänhoitaja Diabeteshoitaja Uniapneahoitaja Astmahoitaja Terveyskeskusavustaja sissi Terveyskeskusavustaja Sairaanhoitaja sissi Päivystävä sairaanhoitaja Sairaanhoitaja Osastonhoitaja Lääkäri Avosairaanhoidon henkilövoimavarat Alavieska 1,35 1 1 0,26 0,34 2,6 Nivala 4,5 1 3 2 1 5 1 0,9 1 1 1 0,5 1 18,9 Sievi 2,15 1 1 1 0,34 0,66 4,0 Ylivieska 5,9 1 2 5 1 4 1 0,66 1 2 1 1 1,5 21,16 Yhteinen 1 0,5 1,5 Kallio 13,9 3 6 9 2 11 2 2,16 0,5 3 3 2 1,5 2,5 47,66 7.2.3. Laboratoriopalvelut Laboratorion tulosyksikön toiminta mahdollistaa potilaan tutkimuksen ja hoidon seurannan sekä tukee ennalta ehkäisevää terveydenhuoltoa. Laboratoriopalveluja käyttävät Kallion tulosyksiköt, keskus- ja aluesairaalat, yksityiset lääkäriasemat ja hoitolaitokset sekä kuntalaiset. Palvelun järjestämistä ohjaavat tärkeimmät lait, asetukset ja asiakirjat Terveydenhuoltoa koskevat lait Palvelukokonaisuuden sisältö Laboratorion tulosyksikkö tuottaa Kallion alueen laboratoriopalvelut. Oman tuotannon osuus on keskimäärin 80 % tutkimusten kokonaismäärästä ja 20 % hankitaan ostopalveluna muista laboratorioista, pääasiassa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan, Oulaskankaan ja Oulun yliopistollisen sairaalan laboratorioista. Oma tutkimusvalikoima muodostuu päivystysluonteisista tutkimuksista sekä rasva-arvotutkimuksista. Itse tuotetut tutkimukset valmistuvat pääosin samana päivänä. Muualle lähetetyistä tutkimuksista vastaukset saadaan etupäässä sähköisesti heti tulosten valmistumisen jälkeen noin 1-14 päivän kuluttua. Tutkimuksia myydään yksityisille lääkäriasemille ja yksityisille henkilöille omakustannushintaan. Palvelun kohderyhmä Palveluja saavat kaikki Kallion kuntien asukkaat ja tarvittaessa ulkopaikkakuntalaiset joko maksusitoumuksella, itse maksaen tai päivystystapauksissa Kallion lääkärin/hoitajan lähetteellä.
Asiakas/ tutkimusmäärät (muutosarvio) Vuoden 2013 arvioitu tutkimusmäärä alkuvuoden toteuman mukaan on 342 300 kpl ja asiakaskäyntien määrä on 97 336. Taulukossa on esitetty tutkimus- ja asiakasmäärien muutos vuodesta 2008 alkaen. Vuosi Asiakaskäynnit muutos ed. Tutkimukset muutos ed. 2008 88 203 292 550 2009 88 961 +1 % 295 010 +1 % 2010 90 303 +1.5 % 305 440 +3.5 % 2011 93 623 +3.7 % 311 457 +2 % 2012 94 510 +1 % 318 005 +2.1 % 2013 arvio 97 336 342 300 2008-2012 +7.2 % +8.7 % Tutkimus- ja asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Niiden ennakoidaan kasvavan edelleen tulevina vuosina perusterveydenhuollon vahvistamisen seurauksena. Tutkimuksia lisää mm. tehostettu diabeteksen ennaltaehkäisevä tutkimus ja hoito sekä kansantauti- ja hola - hoitajien toiminnan lisääntyminen. Myös lääkärivaje lisää laboratoriotutkimusten tarvetta. Palveluun pääsy Tutkimuksiin pääsee Kallion yksiköiden, keskus- ja aluesairaaloiden sekä yksityisten lääkäriasemien ja hoitolaitosten antamilla lääkärin/hoitajan kirjoittamilla tutkimuslähetteillä. Myös ulkopaikkakuntalaisilla on mahdollisuus päästä tutkimuksiin esim. maksusitoumuksella. Toimintayksiköt kunnittain Näytteenottotoimintaa on kuntayhtymän jokaisessa kunnassa. Asiakaskäyntejä Kallion alueella on keskimäärin 390 työpäivää kohden. Näytteiden analysointi on keskitetty Nivalan ja Ylivieskan laboratorioihin. Alavieskan ja Sievin laboratorioissa tehdään vain kiireellisiä päivystys- ja perustutkimuksia (pikatestit) sekä potilaan vieressä tapahtuvia tutkimuksia, joita ei voida lähettää muualle. Alavieskassa näytteenotto toimii 2.5 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja laboratoriohoitaja on paikalla 3.5 tuntia. Sievissä näytteenotto toimii 6 tuntia maanantaina ja tiistaina ja 3 tuntia muina päivinä. Laboratoriohoitaja on paikalla maanantaina, tiistaina ja perjantaina koko päivän ja keskiviikkona ja torstaina 4.5 tuntia. Sievin laboratorion näytteenoton on tarkoitus toimia pääosin ajanvarauksella vuonna 2014. Nykyisin se toimii jonotusperiaatteella. Nivalassa näytteenotto toimii 5 tuntia päivässä maanantaista perjantaihin. Laboratorio analysoi Nivalan terveyskeskuksen peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian, ottaa sydänfilmit sekä tekee osan spirometriatutkimuksista ja rasitus-ekg:stä. Henkilöstöä on 3 laboratoriohoitajan tointa ja 1 terveyskeskusavustajan toimi. Ylivieskassa näytteenotto toimii 6 tuntia päivässä maanantaista torstaihin ja 4 tuntia perjantaisin. Laboratorio analysoi Ylivieskan, Alavieskan ja Sievin peruskemian ja hematologian näytteet, suppean mikrobiologian ja virtsaviljelyjen jatkotutkimukset osittain sekä ottaa sydänfilmit. Henkilöstöä on neljä laboratoriohoitajan tointa ja vastaavan laboratoriohoitajan virka. Alavieskan hoitaja on iltapäivät ja perjantait Ylivieskan toimipisteessä. Sievin hoitaja on keskiviikkona ja torstaina iltapäivät Ylivieskan toimipisteessä.
Näytteenottoajat perustuvat tarpeeseen ja asiakasmääriin ja toimintaa arvioidaan säännöllisesti. Näytteiden analysoinnin toteutukseen vaikuttavat tutkimusten luonne ja analysointitapa sekä yksikön nykyinen laitekanta. Yksikön kokonaistyöajasta kuluu näytteenottoon ja muihin potilaan vieressä tehtäviin tutkimuksiin sekä näytteiden esikäsittely-, pakkaus- ja postitustehtäviin noin 60 %. Henkilöstö Laboratoriossa työskentelee 9 laboratoriohoitajaa, 1 sairaanhoitaja ja 1 terveyskeskusavustaja. Kallion osastonhoitaja on Ylivieskan vahvuudessa ja hallinnon tehtäviin käytettävää aikaa paikkaa Alavieskan hoitaja iltapäivisin ja perjantaisin. Ammattitaitoista sijaisreserviä alueella ei ole ollenkaan. Täydennyskoulutusvelvoite ei yksikössä täyty henkilöstövajeen vuoksi. Yksikön sisäisiä suunnittelu-, kehittämis- ja osastopalavereja on hankala toteuttaa, koska palvelutoimintaa ei voida rajoittaa. Palvelun kustannukset Kallion laboratoriopalvelut on tuotteistettu vuonna 2013 ja uudet tutkimushinnat otetaan käyttöön vuonna 2014. Omana tuotantona tehdään noin 80 % tutkimuksista ja loput hankitaan ostopalveluna muista laboratorioista. Maisema -raportin mukaan laboratoriotutkimusten määrä asukasta kohden on Kalliossa korkea, mutta yksikköhinta on matala vertailukuntiin nähden. Oman tutkimustoiminnan lisäksi laboratorioyksikkö ottaa erikoissairaanhoidon näytteitä keskus- ja aluesairaaloiden lähetteillä Kallion asukkailta. Näytteet lähetetään analysoitavaksi ko. sairaaloiden laboratorioihin. Tämä työ tilastoidaan näytteenottona ja lähetyksenä. 7.2.4. Röntgenpalvelut Röntgen tuottaa monipuoliset ja laadukkaat kuvantamispalvelut vastaanottopalveluiden, suun terveydenhuollon, työterveyshuollon, vuodeosastojen ja yksityisten lääkäriasemien potilaille. Palvelun järjestämistä ohjaavat lait, asetukset ja asiakirjat Terveydenhuoltoa koskevat lait 27.3.1991/592 Säteilylaki 20.12.1991/1512 Säteilyasetus 10.5.2000/423 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus säteilyn lääketieteellisestä käytöstä 21.12.2006/1339 Valtioneuvoston asetus seulonnoista (voimaan 1.1.2007) Säteilyturvakeskuksen ohjeet Palvelukokonaisuuden sisältö Yksiköt Kallion röntgeniin kuuluu kaksi röntgenyksikköä. Röntgenyksiköt toimivat Nivalassa ja Ylivieskassa virka-aikana. Röntgenhoitajat vastaavat yksikön asiakaspalvelusta ja ajanvarauksista sekä tekevät radiologisia tutkimuksia. Muuta henkilökuntaa ei ole. Nivalan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen, hampaiden ja rintojen röntgentutkimuksia. Nivalassa käy yksi konsultoiva radiologi tekemässä ultraääniä 2-3 kertaa kuukaudessa. Nivalan röntgenhoitajat hoitavat myös diabetes- ja hoitotarvikejakelua viikoittain.
Ylivieskan röntgenissä tehdään luuston, keuhkojen, hampaiden ja rintojen röntgentutkimuksia. Ylivieskassa kuvataan myös Kallion kuntien mammografiaseulonnat. Ylivieskassa käy kaksi konsultoivaa radiologia tekemässä ultraääniä ja luokittelemassa kuvatut seulontamammografiat sekä tekemässä tarvittavat lisätutkimukset. Yksi Ylivieskan röntgenhoitajista (sonograaferi) tekee ultraäänitutkimuksia päivittäin lääkäreiden pyynnöstä. Röntgenpalvelujen tuottaminen Röntgen tuottaa palveluja Kallion alueen asukkaille. Potilaat tulevat tutkittaviksi Kallion terveyskeskusten päivystyksistä, vastaanotoilta, vuodeosastoilta, hammaslääkäreiden vastaanotoilta ja työterveyshuollosta. Palvelua myydään myös yksityisille lääkäriasemille ja työterveyshuolloille. Alue-, keskus- ja yliopistosairaalat lähettävät Kallion kuntien potilaita tutkimuksiin oman terveyskeskuksen röntgeniin. Tutkimusmäärät Radiologiset tutkimusmäärät ovat pysyneet vuosittain samoina. Röntgeneissä tehdään noin 15 000 tutkimusta vuodessa. Näistä 33 % tehdään Nivalassa ja 66% Ylivieskassa. Ultraäänitutkimuksia tehdään noin 2700 vuodessa. Näistä 28 % tehdään Nivalassa ja 72% Ylivieskassa. Sonograaferi tekee noin 36 % koko ultraäänitutkimusmäärästä ja 50% Ylivieskassa tehdyistä ultraäänistä. Natiivitutkimuksia on yli 12 500, joista mammografioita on noin 2000 vuosittain. Toiminta Radiologisia tutkimuksia tehdään vain lääkärin lähetteen perusteella. Seulontamammografiaan ei tarvita lääkärin lähetettä, vaan kutsu lähetetään kaikille 50 69 vuotiaille naisille kahden vuoden välein. Vuonna 1947 syntyneet ja sitä nuoremmat naiset kutsutaan 69-vuotiaiksi asti. Vuonna 2014 kutsuttavia ikäryhmiä on 11 kpl (v.1948-1964). Röntgenin henkilökunta Nivalan röntgenissä on kaksi röntgenhoitajaa ja yksi konsultoiva radiologi. Radiologin palveluja on saatavana noin kaksi kertaa kuukaudessa. Ylivieskan röntgenissä on osastonhoitaja, kolme röntgenhoitajaa, joista yksi on sonograaferi ja kaksi konsultoivaa radiologia. Radiologin palveluja on saatavana noin kolme kertaa kuukaudessa.
7.2.5. Akuutti- ja lyhytaikaishoito Akuutti hoitotyö on ympärivuorokautista äkillisesti sairastuneiden potilaiden hoitoa ja kuntoutusta sekä saattohoitoa. Keskeistä potilaiden hoidossa on parhaan ajan tasaisen tiedon huolellinen arviointi ja harkittu käyttö, kuntoutumista edistävä hoitotaito ja terveyden edistäminen. Hoitosuunnitelma laaditaan kaikille potilaille 24 tunnin kuluessa osastolle tulosta. Hoitoarviointia tehdään ja kirjataan työvuorokohtaisesti. Hoitoon ottamisesta ja kotiuttamisesta päättää lääkäri. Vuodeosastojen henkilökunta hoitaa lisäksi iltaisin, öisin ja viikonloppuisin päivystyksellisiä sairaanhoidollisia toimenpiteitä sekä hoivaosastojen sairaanhoidollisia tehtäviä ja säännöllistä apua yövuoroissa. Vuodeosastojen asiakasmäärät Osasto Hoitopäiviä Paikkoja Vuodeosasto 2, Ylivieska 9 411 26 Vuodeosasto 3, Ylivieska 10 140 28 Vuodeosasto 4, Nivala 9 883 26 Yhteensä 29 434 80 Vuodeosastojen henkilöstö Vuodeosasto Paikat Mitoitus Lääkäri Osh Aposh Sh Ph Yht Varahenkilö Os 2 Ylivieska 26 0,69 1 1 11 7 18 4 Os 3 Ylivieska 28 0,71 1 1 1 10 9 20 4 Os 4 Nivala 26 0,69 1 1 11 7 18 4 yhteensä 80 0,70 3 3 1 32 23 55 12 Akuutti- ja lyhytaikaishoidon henkilöstöstä osa on kouluttautunut ja saanut erityisosaamista mm. haava-, avanne- ja hygieniahoitajan tehtäviin sekä kuntoutukseen. Vuodeosastoilla on aloitettu ns. Kotisairaalatoimintaa liittyen potilaan sairaanhoidollisten toimenpiteiden antamiseen potilaan kotona, yhteistyössä palveluasumisen, kotihoidon ja vastaanottopalveluiden kanssa.
Vuoden 2014 talousarviota koskevat muutokset ja riskit Avoterveydenhuolto Lääkäreiden ja terveydenhoitajien rekrytoinnin onnistuminen on tärkeää, jotta voidaan vastata asetuksen mukaisiin velvoitteisiin. Perustetaan perhepalveluohjaajan toimet Ylivieskaan 1, Sieviin 1 ja Alavieskaan ½, yhteensä 2½, palkkakustannus n. 35 000 / toimi. Avosairaanhoito Terveydenhuoltolain mukaan mahdollisuus valita hoitopaikkansa kiireettömässä sairaanhoidossa laajenee 1.1.2014 alkaen. Perusterveydenhuollon palvelut on mahdollista valita koko maan terveysasemista. Terveydenhuollon kiireetön palvelu muodostuu hoidon tarpeen arvioinnista ja hoidosta mukaan lukien ennaltaehkäisevät toimet. Tästä johtuen asiakkaita voi siirtyä muista kunnista myös Kallion avosairaanhoidonalueelle. Riskinä on laadukkaitten palveluiden tuottamisen vaikeus kaikille asiakkaille nykyisillä henkilöstöresursseilla. Talousarvioon on tehty palkkavaraus vain virkalääkäreille ja 1 ½ virkalääkäriä on jätetty budjetoimatta. Talousarviosta puuttuu Ylivieskan osalta 1 lääkärin ja Alavieskasta ½-lääkärin virkaan määrärahat. Kuntien kanssa on sovittu, että virkojen täyttyessä haetaan lisämääräraha. Lisäksi riskinä on kustannusten kasvaminen, jos lääkärien virkoja ei saada täytettyä ja joudutaan turvautumaan lääkäripalvelun ostoon. Laboratorion tutkimusmäärien ja asiakaskäyntien kasvuun voidaan vastata varmistamalla ajanmukainen analysointilaitteisto Nivalassa ja Ylivieskassa sekä nykyisen henkilöstömäärän turvaamisella myös poistumien aikana. Vuodelle 2014 on esitetty hankittavaksi kapasiteetiltaan nykyistä suurempi kemian analysaattori Ylivieskaan vanhentuneen laitteen tilalle. Sen avulla pystytään vastaamaan paremmin tutkimusmäärien kasvuun. Röntgenin mammografialaitteen uusiminen on ajankohtaista. Seulontamammografioiden kuvaaminen vaatii toimivan laitteiston, jotta ikäryhmät saadaan kuvattua määräajassa.