KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2012 vp Sairaanhoidon saatavuus uudessa kotikunnassa Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö muuttaa sairaanhoitopiirin alueelta jonkin toisen sairaanhoitopiirin alueelle, hänelle tulee kohtuuttomia vaikeuksia, jos hänellä on muuton aikana keskeneräisiä hoitoja tai lähetteitä. Määrätyt hoidot ja lähetteet mm erikoissairaanhoitoon tai kuntoutukseen ovat voimassa vain ns. vanhan sairaanhoitopiirin alueella. Jos henkilölle on esimerkiksi tammikuussa kirjoitettu lähete erikoissairaanhoitoon ja muutto tulee ennen kuin henkilö on saanut ajan erikoissairaanhoidon tutkimuksiin, nollaantuvat aikaisemmat tutkimukset ja henkilö joutuu aloittamaan hoidon alusta. Toisin sanoen hän joutuu varaamaan ajan uuden sairaanhoitopiirin alueelta esim. kotikuntansa terveyskeskuksen yleislääkärille. Tämän jälkeen hän joutuu uudestaan jonoon uutena jonottajana. Enimmillään paikkakuntaa vaihtavan hoitotakuuaika kaksinkertaistuu. Tämä on paitsi kustannustehotonta toimintaa myös hoitoa tarvitsevan kannalta kohtuutonta toimintaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta sairaanhoitopiiristä toisen sairaanhoitopiirin alueelle muuttavat potilaat ovat tasavertaisessa asemassa ja pääsevät uuden kotikuntansa hoitojonossa paikalle, jossa samaan aikaan lähetteen saaneet potilaat ovat mainitussa uudessa kotikunnassa? Helsingissä 4 päivänä joulukuuta 2012 Maria Tolppanen /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Maria Tolppasen /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 954/2012 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, jotta sairaanhoitopiiristä toisen sairaanhoitopiirin alueelle muuttavat potilaat ovat tasavertaisessa asemassa ja pääsevät uuden kotikuntansa hoitojonossa paikalle, jossa samaan aikaan lähetteen saaneet potilaat ovat mainitussa uudessa kotikunnassa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Jos lääkäri tai hammaslääkäri arvioi, että henkilö tarvitsee erikoissairaanhoidon palveluja, henkilö voi terveydenhuoltolain mukaan nykyisin valita hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön erityisvastuualueella, jossa hänellä on kotikunta. Valinta voi kohdistua muuhunkin erityisvastuualueeseen, jos se on tarpeen suomen-, ruotsin- tai saamenkielisen potilaan kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. Hoitopaikka on valittava yhteisymmärryksessä lähetteen antavan lääkärin tai hammaslääkärin kanssa. Lähettävän lääkärin on erityisesti tarkistettava, että erikoissairaanhoidon toimintayksiköllä on henkilön terveydellisten ongelmien selvittämiseen oikeanlaista osaamista. Henkilö voi siis terveydenhuoltolain perusteella pyytää lähettävää lääkäriä toimittamaan lähetteen sellaiseen erityisvastuualueen sairaalaan, jota hänen on muuttonsa huomioiden helpointa käyttää. Vuoden 2014 alusta henkilön valittavissa on kaikki kunnalliset erikoissairaanhoidon laitokset erityisvastuualueesta riippumatta. Terveydenhuoltolain mukaan hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut kuntayhtymän sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lähete on saapunut sairaanhoitopiirin sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti, hammaslääketieteellisesti tai terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta on järjestettävä ja aloitettava hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa, kuitenkin kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoidon tarvearvio on toteutettava kuuden viikon kuluessa ja hoito järjestettävä kiireellisyys huomioiden kolmen kuukauden kuluessa. Kunnan on erikoissairaanhoitolain mukaan erikoissairaanhoidon järjestämiseksi kuuluttava johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään. Terveydenhuoltolain mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa siitä, että sekä kiireellisen että lähetteeseen perustuvan hoidon tarpeen arviointi ja hoito järjestetään yhtenäisin lääketieteellisin tai hammaslääketieteellisin perustein. Sairaanhoitopiirissä ei näin ollen saa olla kuntakohtaisia jonoja ja jokainen hoitopäätös ja hoidon kiireellisyys arvioidaan yksilökohtaisesti. Mikäli henkilöllä, joka muuttaa sairaanhoitopiirin alueelta toiselle ja haluaa siirtää kesken olevan hoitonsa vastuun uuden kotikuntansa mukaisen sairaanhoitopiirin vastuulle, tulee järjestely toteuttaa hyvän hoidon käytäntöjen mukaises- 2
Ministerin vastaus KK 954/2012 vp Maria Tolppanen /ps ti siten, että hoitovastuu uudessa sairaalassa on hoitoa vaarantamatta toteutettavissa. Järjestely vaatii yksilöllisiä järjestelyjä, jotka tehdään vastaavien yksiköiden välillä ilman, että henkilön tarvitsee hakea uutta lähetettä terveyskeskuksesta. Mikäli muutto olisi yllättäen tapahtunut erikoissairaanhoitoon tehdyn lähetteen kirjoittamisen ja hoidon tarvearvioinnin käynnistämisen välisen kolmen viikon aikana, on sujuvin ratkaisu pyytää ohjaamaan lähete uuden kotikunnan mukaiseen sairaalaan, jossa tällöin on varattava lähetteen käsittelyyn ja hoidon tarvearvion suorittamisen suunnitteluun lain mukainen kolmen viikon aika. Helsingissä 20 päivänä joulukuuta 2012 Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 954/2012 rd undertecknat av riksdagsledamot Maria Tolppanen /saf: Vad tänker regeringen göra för att se till att patienter som flyttar från ett sjukvårdsdistrikt till ett annat sjukvårdsdistrikts område får en jämbördig ställning i förhållande till och en sådan plats i vårdkön i sin nya hemkommun som de patienter som i den nya hemkommunen fått remiss vid samma tidpunkt som de nyinflyttade patienterna? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Om en läkare eller tandläkare bedömer att en person behöver tjänster inom den specialiserade sjukvården, får den berörda personen enligt hälso- och sjukvårdslagen i dagens läge välja vilken vårdgivande verksamhetsenhet inom den kommunala specialiserade sjukvården han eller hon vill anlita inom det specialupptagningsområde där hemkommunen finns. Den vårdgivande enheten får också väljas inom ett annat specialupptagningsområde, om detta är nödvändigt för att tillgodose en finsk-, svensk- eller samiskspråkig patients språkliga rättigheter. Vårdenheten ska väljas i samförstånd med den remitterande läkaren eller tandläkaren. Den remitterande läkaren ska särskilt kontrollera att det vid verksamhetsenheten för specialiserad sjukvård finns rätts slags kunnande med tanke på den berörda personens hälsoproblem. Med stöd av hälso- och sjukvårdslagen kan den berörda personen alltså begära att den remitterande läkaren sänder remissen till ett sådant sjukhus inom ett specialupptagningsområde som han eller hon lättast kan anlita med hänsyn till sin flyttning. Från ingången av 2014 gäller valmöjligheten alla kommunala inrättningar för specialiserad sjukvård oavsett specialupptagningsområde. Enligt hälso- och sjukvårdslagen ska bedömningen av vårdbehovet inledas inom tre veckor från det att remissen anlände till ett sjukhus eller någon annan verksamhetsenhet för specialiserad sjukvård som samkommunen ansvarar för. Om bedömningen av vårdbehovet förutsätter en bedömning av en specialist, särskild bilddiagnostik eller särskilda laboratorieundersökningar, ska bedömningen och de behövliga undersökningarna göras inom tre månader från det att remissen anlände till ett sjukhus eller någon annan verksamhetsenhet för specialiserad sjukvård inom sjukvårdsdistriktet. Vård, behandling och rådgivning som utifrån bedömningen av vårdbehovet konstaterats vara medicinskt, odontologiskt eller hälsovetenskapligt nödvändiga ska, med beaktande av hur brådskande den är, ordnas och inledas inom skälig tid, dock inom sex månader från det att vårdbehovet slogs fast. Inom mentalvårdstjänsterna för barn och unga ska behovet av vård bedömas inom sex veckor och vård, med beaktande av hur brådskande den är, ordnas inom tre månader. För ordnande av specialiserad sjukvård ska kommunen enligt lagen om specialiserad sjukvård höra till en samkommun för ett sjukvårdsdistrikt. Enligt hälso- och sjukvårdslagen svarar samkommunen för ett sjukvårdsdistrikt för att behovet av både brådskande och på remiss grundad vård bedöms och vården tillhandahålls enligt enhetliga medicinska grunder. Inom ett sjukvårdsdistrikt får det således inte finnas kommunvisa köer, och varje vårdbeslut och frågan om hur 4
Ministerns svar KK 954/2012 vp Maria Tolppanen /ps brådskande vården är ska bedömas särskilt för varje individ. Om en person som flyttar från ett sjukvårdsdistrikts område till ett annat vill överföra ansvaret för sin pågående vård eller behandling på det sjukvårdsdistrikt inom vilket hans eller hennes nya hemkommun finns, bör arrangemanget genomföras enligt god vårdpraxis så att vårdansvaret vid det nya sjukhuset kan realiseras utan att vården eller behandlingen äventyras. Det förutsätts då att de ansvariga enheterna genomför individuella arrangemang utan att den berörda personen behöver söka en ny remiss via hälsovårdscentralen. Om flytten oförutsett sker under de tre veckorna mellan det att en remiss till specialiserad sjukvård skrivits ut och bedömningen av vårdbehovet inleds, är det den smidigaste lösningen att begära att remissen riktas till ett sjukhus enligt den nya hemkommunen. Vid det sjukhuset gäller det då att reservera den lagenliga tiden tre veckor för behandling av remissen och planering av bedömningen av vårdbehovet. Helsingfors den 20 december 2012 Omsorgsminister Maria Guzenina-Richardson 5