Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002

Suomen Migreeniyhdistys ry 1/2002

Avuksi migreenin hallintaan Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 2

Puheenjohtajan palsta Migreeniyhdistyksen pääasiallinen tehtävä on toimia migreeniä ja muita päänsäryn muotoja potevien sekä hoidosta kiinnostuneiden yhdyssiteenä. Tehtävän hoitoon kuuluu oleellisena osana tiedottaa päänsäryn hoitomuotojen kehityksestä ja toisaalta valvoa jäsenistön etuja. Tiedottamista hoitavat omalta osaltaan tämä Päänsärky-lehti, verkkosivut sekä erilaiset tapahtumat ja seminaarit joita järjestetään tänäkin vuonna runsaasti eri paikkakunnilla. Kansainvälinen toiminta edesauttaa tietojen vaihtoa muiden päänsärky-yhdistysten kanssa ja toisaalta varmistaa viimeisimmän tiedon saannin ja edelleen välittämisen jäsenistölle ja eri päänsärkymuotojen kanssa työskenteleville. Suomen Migreeniyhdistys kuuluu maailmanlaajuiseen päänsäryn kattojärjestöön ja on mukana perustamassa sekä yleiseurooppalaista että pohjoismaista järjestöä. Valmisteilla on ison mittakaavan lääkekorvausuudistus, jossa muokataan eri lääkkeiden KELA-korvausluokat. Lähivuosien yhtenä tärkeimpänä tehtävänä Suomen Migreeniyhdistyksellä on varmistaa, että päänsäryn hoitoon käytettävien lääkevalmisteiden korvattavuusluokka uudessa järjestelmässä on mahdollisimman hyvällä tasolla. Tämä vaatii pitkäjänteistä työtä asiasta päättävien parissa ja erityisesti tiedottamista päänsärystä ja sen vaikutuksesta mm. kansantalouteen. Jäsenistön etujen valvomisesta tämä migreeniyhdistykselle kuuluva perustehtävä on hyvä esimerkki. Uusi hallitus aloitti toimintansa kuluvan vuoden maaliskuussa. Tällä kertaa mukana on runsaasti edustajia myös pääkaupunkiseudun ulkopuolelta, mutta toki pääkaupunkiseutukin on edelleen hyvin edustettuna. Aikaisempien vuosien yhtenä migreeniyhdistyksen suurimpana saavutuksena voitaneen pitää oman päätoimisen toiminnanjohtajan saamista yhdistykseen RAY:n tuella, mikä on mahdollistanut toimintamallien ajattelun aivan uudelta tasolta. Hyvin hoidetun yhdistyksen toimintaan on ollut helppo mennä mukaan ja toisaalta se antaa sopivasti haastetta kehittää yhdistystä myös tulevaisuudessa. Pitkäjänteisimpänä tavoitteena yhdistyksellä on kuntoutusjärjestelmän luominen päänsärkypotilaille. Tavoitteen saavuttaminen on monivuotinen työ, mutta toteutuessaan merkitsee perustavaa laatua olevaa hoitomuotoa päänsärkypotilaille. Toivottavasti yhdistys voi lähivuosina tiedottaa tämän tavoitteen saavuttamisesta. Timo Jaakkola Migreeniyhdistyksen hallituksen pj. 3 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

Suomen Migreeniyhdistys ry Migränföreningen i Finland rf Osoite: Kotkankatu 9, 00510 Helsinki Puhelin: (09) 8775 3021 Faksi: (09) 877 6881 Sähköposti: migreeni@migreeni.org Internet: www.migreeni.org Toiminnanjohtaja Matleena Helojoki (09) 8775 3021, 040 848 1032, matleena.helojoki@migreeni.org Neuvontapuhelin (09) 454 72 72 Neuvontapuhelimen toimintaa tukee Pfizer Oy Hallitus Timo Jaakkola, puheenjohtaja, Hirvensalmi, 0400 612 828, timo.jaakkola@migreeni.org Virpi Vallasvuo, varapuheenjohtaja ja kansainväliset asiat, Helsinki, 040 720 6936, virpi.vallasvuo@migreeni.org Riitta Nikulainen, sihteeri, Imatra, riitta.nikulainen@migreeni.org Tellervo Vallasvuo, rahastonhoitaja, Helsinki, 040 589 6367 Eija Nummi, jäsen ja alueellisten osastojen toiminta, Forssa, 040 751 3325 Mikko Sinisalo, jäsen, Espoo, mikko.sinisalo@migreeni.org Georg Dunkel, varajäsen ja sarjoittaisen päänsäryn alaosastotoiminta, Vantaa, 0400 605 647, georg.dunkel@migreeni.org Pipsa Tikkanen, varajäsen, Helsinki, pipsa.tikkanen@migreeni.org Päätoimittaja: Matleena Helojoki Taitto: Leena Kanerva Paino: Mynäprint Oy ISSN: 1458-4832 Kansikuva: Nasa, Hubble-teleskoopin ottama kuva http://oposite.stsci.edu/pubinfo/pictures.html Lehden 1/2002 postitusta tukee GlaxoSmithKline Päänsärky 3 Puheenjohtajan palsta 4 Yhteystiedot 5 Liisa on poissa 5 Migreeni 20 invalidisoivimman sairauden joukossa 6 Aurallisen migreenin periytyvyys osoitettu suomalaisissa migreeniperheissä 9 Migreeniä laukaisevat tekijät ja niiden välttäminen 13 HIT-6 päänsärkytesti 16 Uutisia meiltä ja muualta 16 Kela korvaa osan sairauskuluista 17 Triptaanit migreenilääkkeinä 20 Kysy asiantuntijalta 23 Hoitojen historiaa 24 Tapahtumakalenteri syksy 2002 25 Alueyhteyshenkilöt 26 Palveluhakemisto Sisältö Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 4

Leena Kanerva Liisa on poissa Migreeniyhdistyksen hallituksen jäsen Liisa Aaltoila (s. 1955) kuoli 15.5. äkilliseen sairauskohtaukseen kotonaan Espoossa. Liisa ehti hoitaa yhdistyksen neuvontapuhelinta toista vuotta, ja sitä kautta hän tuli monelle tutuksi. Liisalle oli ominaista, että hän otti jokaisen soittajan asian omakseen ja selvitti ratkaisut kaikille kysyjille vaivoja säästämättä. Liisa ehti kahden hallitusvuotensa aikana tehdä paljon muutakin, esim. kirjoitella lehtiin ja käydä luennoimassa. Oma-aloitteisuutensa takia häntä piti välillä oikein jarrutella, että jättäisi muillekin jotain tekemistä. Vaikean basilaarimigreeninsä takia hän oli joutunut jäämään pois erikoissaairaanhoitajantyöstään, joten yhdistystyö oli hänelle kaikki kaikessa. Jäämme kaipaamaan Liisaa. Näin aukeaa portti viimeinen valoon ja lauluun lintujen. Virpi Vallasvuo Migreeni 20 invalidisoivimman sairauden joukossa Maailman Terveysjärjestö WHO on vuosiraportissaan The World Health Report 2001 listannut migreenin 20 eniten työkyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden joukkoon. Listauksessa on käytetty ns. YLD-mittaria (YLD = years of life lived with disability), jolla lasketaan kunkin sairauden aiheuttama invaliditeetti vuosissa. Kaikista sairauden takia menetetyistä vuosista migreenin osuus naisilla on 2,0 % ja koko väes tössä 1,4 %. Eniten työkyvyttömyysvuosia koko väestössä aiheut taa vaikea depressio. Jos aihe kiinnostaa, kannattaa surffata WHO:n internetsivuille lukemaan raportti kokonaisuudessaan. The World Health Report 2001 löytyy osoitteesta www.who.int 5 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

Maija Wessman, Mikko Kallela, Mari Kaunisto, Markus Färkkilä ja Aarno Palotie Aurallisen migreenin periytyvyys osoitettu suomalaisissa migreeniperheissä Migreeni on monitekijäinen neurologinen sairaus, jonka puhkeamiseen vaikuttavat sekä perintötekijät että ympäristö. Monitekijäiset sairaudet ovat tällä hetkellä kiivaan tutkimuksen kohteena, sillä ne koskettavat paljon suurempaa osaa maapallon väestöstä kuin yksitekijäiset eli yhden geenin virheen aiheuttamat sairaudet. Jo pelkästään Suomessa yli puoli miljoonaa ihmistä kärsii migreenistä. Migreenin periytyvyyttä selvittävään tutkimukseemme on osallistunut yli 600 aurallista tai auratonta migreeniä potevaa suomalaisperhettä. Haluammekin lämpimästi kiittää heitä kaikkia hyvästä yhteistyöstä. Migreenin periytyvyydestä Migreenin oirekuvan vaihtelevuus ja sairauden yleisyys (10-15%) väestössä ovat vaikeuttaneet periytymistavan määritystä. Migreeniä sairastavien perheiden sukupuita tutkimalla migreenin on ehdotettu periytyvän usealla eri tavalla: autosomaalisesti 1 vallitsevasti, jolloin tautia poteva on perinyt sairautta aiheuttavan geenivirheen vain toiselta vanhemmalta tai peittyvästi, jolloin sairautta aiheuttava geenivirhe on periytynyt kummaltakin vanhemmalta. Koska naiset potevat migreeniä yleisemmin kuin miehet, on myös ehdotettu että migreeni periytyisi X-sukupuolikromosomiin kytkeytyneenä. Tällä hetkellä kuitenkin uskotaan migreenin olevan monitekijäinen tauti, jonka puhkeamiseen vaikuttavat useat altistavat geenit ja ympäristötekijät (esim. stressi, ravinto, alkoholi). Ainoa migreeniin liittyvä geenivirhe on kuvattu harvinaisessa aurallisen migreenin alatyypissä, familiaalisessa hemiplegisessä migreenissä. Sen tiedetään aiheutuvan kromosomissa 19 sijaitsevan kalsiumkanavan erästä alayksik- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 6

Nyt löytynyt kromosomialue on kliinikon kannalta erityisen kiinnostava, koska se liittyy nimenomaan tavalliseen auralliseen migreeniin, ei harvinaisiin migreenin alaryhmiin. köä koodaavan CACNA1A-geenin pistemutaatioista. Tavallisille migreenimuodoille (aurallinen ja auraton migreeni) altistavia geenivirheitä ei sen sijaan vielä tunneta. Geneettinen paikantaminen Geneettisellä paikantamisella tarkoitetaan prosessia, jossa johonkin tiettyyn ominaisuuteen, esim. migreeniin, vaikuttava geeni paikannetaan genomiin 2 ilman tietoa siitä, mikä geeni sairauden ai heuttaa. Paikantaminen tehdään vertailemalla sairauden periytymistä useiden geenimerkkien periytymiseen. Geenimerkit puolestaan ovat genomin kohtia, joiden sijainti tunnetaan. Tavoitteena on löytää geenimerkki, joka periytyy yhdessä migreenin kanssa. Käytännössä geneettiseen paikantamiseen vaaditaan useita sukuja, joissa migreeniä esiintyy, sekä tiheä, koko genomin kattava geenimerkkikartta. Tällaisen kartan avulla pystytään suunnittelemaan geenimerkkipatteristo, joka sisältää 300 500 tasaisesti koko genomiin sijoittuvaa geenimerkkiä. Patteriston avulla kaikkien kromosomialueiden kytkeytyminen migreenigeeniin pystytään tutkimaan. Kun geenimerkki ja migreenille altistava geeni sijaitsevat samassa kromosomissa lähellä toisiaan, ne todennäköisimmin periytyvät yhdessä, jolloin niiden (geenimerkin ja migreeniä aiheuttavan geenin) sanotaan olevan kytkeytyneet. Kytkeytymisen todennäköisyys lasketaan tilastollisesti kytkentäanalyysillä ja sen tulos ilmoitetaan kymmenjärjestelmän logaritmisena todennäköisyyssuhteena eli lod-arvona. Mitä suurempi on lod-arvo, sitä todennäköisempää on, että on löytynyt alue, jolla virheellinen geeni sijaitsee. I:1 I:2 Migreenisukujen kerääminen kyselylomakkeella II:1 II:2 II:3 II:4 II:6 II:5 II:7 II:8 II:9 II:10 III:1 III:2 III:3 III:4 III:5 III:6 Kuva 1. Tähän kuvaan on piirretty eräs tutkimukseemme osallistuneista migreeniperheistä. Nuoli osoittaa neurologin vastaanotolle tullutta migreeniä potevaa henkilöä, jonka toimesta muut suvun jäsenet ovat osallistuneet tutkimukseemme. Ympyrä esittää naishenkilöä, neliö mieshenkilöä. Tummennetut symbolit merkitsevät migreeniä potevaa henkilöä, vaaleat henkilöitä, joilla ei ole päänsärkyä. Olemme systemaattisesti jo usean vuoden ajan etsineet tyypillisiä migreenisukuja geneettiseen tutkimukseemme Suomessa. Tämänhetkinen tutkimusaineistomme koostuu yli 600 suomalaisesta migreeniperheestä, joiden suvussa on useita migreeniä potevia henkilöitä. Oirekuvan täsmälliseksi kuvantamiseksi geenitutkimustamme varten ovat neurologimme, LT Mikko Kallela ja dos. Markus Färkkilä, kehittäneet kyselylomakkeen, joka osaltaan mahdollistaa maanlaajuisen migreenisukujen tietojen keräämisen. Kyselyn englanninkielistä versiota voi tarkastella osoitteessa http:// ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/ kliin/vk/kallela/. Kokemuksemme 7 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

Kuva 2. Auralliseen migreeniin kytkeytyvä kromosomialue 4q24. perusteella tiedämme, että geenivirheen löytymiseen ei riitä pelkästään tutkittavien sukujen suuruus. Tutkimusta varten on nimenomaan seulottava esiin ne suvut, joissa migreeniä potevien oirekuva on mahdollisimman samankaltainen läpi koko suvun. Tällöin on todennäköistä myös se, että kaikkien suvun migreenipotilaiden oireiden taustalla on sama geenimuutos. Geneettinen tutkimus vaatii siis onnistuakseen satoja kliinisesti tarkasti tutkittuja sukuja ja näiden sukujen jäsenten aktiivista osallistumista. Vaikka tutkimuksemme päätavoitteena onkin paikantaa migreenille altistavia geenejä, tuottaa kyselylomakkeemme samalla arvokasta tietoa migreenipotilaan oireista, hoidosta ja nykyhoidon tehosta. Näin saadaan selville ne migreenin osa-alueet, joihin kliinikkojen tulee jatkossa erityisesti keskittyä, jotta suomalainen migreenipotilas saisi parhaan mahdollisen hoidon. Näyttää esim. siltä, että useat vaikeaakin perinnöllistä migreeniä sairastavat potilaat eivät ole edes kokeilleet migreenin täsmälääkkeitä, triptaaneja, vaikka heidän migreenikohtauksensa ovat täysin invalidisoivia. Kokemuksemme perusteella triptaanit kuitenkin näyttäisivät toimivan erityisen hyvin vaikeaa ja tyypillistä migreeniä sairastavilla. Aurallisen migreenin periytyminen suomalaisperheissä Maailmanlaajuisestikin mittavasta 600 perheen aineistostamme valitsimme migreenigeenin paikantamiseen 50 perhettä, joissa aurallinen migreeni perhetietojen perusteella laadittujen sukupuiden mukaan näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle (Kuva 1). Näistä 50 perheestä tutkimukseemme osallistui yhteensä 430 joko migreeniä potevaa tai tervettä henkilöä. Näistä 430:stä henkilöstä aurallista migreeniä poti 246. Migreenin diagnoosi perustui Kansainvälisen päänsärkyjärjestön (International Headache Society, IHS) vuonna 1988 laatimiin kriteereihin. Kytkentäanalyysitutkimuksen teimme näiden 430:n henkilön DNA-näytteistä tutkimalla kaikkiaan 350 geenimerkin periytyvyyttä aurallisen migreenin suhteen. Tutkimustuloksemme osoittivat kromosomin numero neljä (kuva 2) kytkeytyvän auralliseen migreeniin. Löytämämme alue on laaja, ja tämänhetkisen tietämyksen perusteella alueella sijaitsee useita kymmeniä geenejä, joista moni sopisi oletetun toimintansa perusteella migreenille altistavaksi geeniksi. Tutkimustuloksemme vahvistivat myös aikaisempaa havaintoamme siitä, että kromosomissa 19 sijaitseva CACNA1A-geeni ei näytä kytkeytyvän auralliseen migreeniin suomalaisperheissä. Loppusanat Löytämällemme kromosomialueelle kytkeytyvien sukujen migreenikohtauksista voidaan löytää joitakin tunnusomaisia piirteitä. Näissä suvuissa migreeni on kuin oppikirjasta: vahvaoireista ja monimuotoista. Kohtausta edeltävät ns. prodromaali- eli ennakko-oireet kuten haukottelu ja makean himo. Näitä seuraavat ns. auraoireet useimmiten näköhäiriöt, sahalaidat ja näkökenttäpuutokset ja kohtaus huipentuu kovaan sykkivään päänsärkyyn, johon liittyy pahoinvointia ja aistiarkuutta valolle, äänille ja hajuille. N. 60% potilaista oksentelee kohtauksien yhteydessä. 4q24-alue näyttää siis liittyvän nimenomaan tyypilliseen, vaikeaan migreeniin, jossa kohtaus voidaan jakaa ennakko-, aura- ja päänsärkyvaiheisiin. On mahdollista, että perheistämme tulee vuosien mittaan löytymään useita muitakin migreenille altistavia geenejä. Nyt löytynyt kromosomialue on kliinikon kannalta erityisen kiinnostava, koska se liittyy nimenomaan tavalliseen auralliseen migreeniin, ei harvinaisiin migreenin alaryhmiin. 1) autosomaalinen = muihin kuin sukupuolikromosomeihin liittyvä 2) genomi = yksinkertainen kromosomisto Maija Wessman, FT, dos., vs. yo-lehtori, tutkija, Helsingin yliopisto ja Biomedicum Helsinki Mikko Kallela, LT, neurologian erikoislääkäri, Biomedicum Helsinki, Helsingin Päänsärkykeskus Mari Kaunisto, FM, tutkija, Biomedicum Helsinki Markus Färkkilä, LKT, dos., neurologian erikoislääkäri, Neurologian poliklinikka, osastonylilääkäri, HUS Aarno Palotie, LKT, professori, Department of Pathology and Laboratory Medicine, University California Los Angeles, USA Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 8

Erikoissairaanhoitaja Liisa Aaltoila Migreeniä laukaisevat tekijät ja niiden välttäminen Joka kymmenes suomalainen sairastaa migreeniä. Onneksi suurin osa heistä selviää vaivansa kanssa melko hyvin, mutta joillakin migreeni selvästi huonontaa elämänlaatua ja kaventaa sosiaalisia ympyröitä. Migreeni voi aiheuttaa kovaa fyysistä kipua ja pelkoa siitä, milloin seuraava kohtaus tulee. Se voi myös masentaa ja aiheuttaa mielipahaa mm. siksi, että migreenistä aiheutuvia poissaoloja ei aina työyhteisössä ymmärretä. Migreeni on perinnöllinen sairaus, mutta ympäristötekijät ja omat elämäntavat voivat vaikuttaa huomattavasti kohtausten määrään. Migreeniä laukaisevia tekijöitä on potilaiden omien kokemusten perusteella paljon. Tieteellistä tutkimusta ei useinkaan taustaksi löydy, tai se ei ole pystynyt osoittamaan esim. jonkun ruoka-aineen migreeniä aiheuttavaa ominaisuutta. Tiedetään myös, että laukaisevat tekijät ovat yksilöllisiä: jotkut migreeniä sairastavat osaavat nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas toiset eivät tiedä ainuttakaan. Migreenikynnys samallakin henkilöllä vaihtelee ajankohdasta toiseen. Niinpä tietty laukaiseva tekijä ei aina saakaan kohtausta aikaiseksi. Niille vaikeasta migreenistä kärsiville henkilöille, joita tavalliset tulehduskipulääkkeet eivät auta, saattaa täsmälääkkeiden korkea hinta koitua tehokkaan hoidon esteeksi. Tämä, ja tietysti kohtausten aiheuttama kipu ja haitta, ovat hyviä perusteita ennaltaehkäisevälle hoidolle, johon osana kuuluu migreeniä laukaisevien tekijöiden välttäminen. Psyykkinen ja fyysinen stressi Laajasti tunnettuja migreenille altistavia tekijöitä ovat stressi tai sen laukeaminen. Toiset saavat migreenin juuri kiireimpään aikaan silloin kun se ei missään tapauksessa saisi iskeä. Toiset taas heräävät säännöllisesti kiireisen viikon jälkeisenä lauantaiaamuna tai loman ensimmäisenä päivänä piinaavaan jyskytykseen. Stressin välttäminen on usein vaikeaa, sillä hyvin harva pystyy enää määräämään työnsä tahdin omista lähtökohdistaan. Aina, kun tilanne sallii, on syytä osata sanoa ei ja pitää huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Lihasten jännittyminen esim. yksipuolisen työn seurauksena voi johtaa migreenikohtausten tihenemiseen. Siksi lihasten kunnon ylläpito ja jännityksen laukaiseminen sopivalla liikunnalla (esim. sauvakävely, selkäuinti) ovat avuksi. Liiallinen fyysinen rasitus voi kuitenkin laukaista migreenin, joten liikunnan sopiva rasitustaso ja liikuntamuotokin on kokeiltava yksilöllisesti. Talvella pakkasen ja viiman aiheuttama epämukavuus ja lihasten jännittyminen on pahasta. Pään sekä niska- ja hartiaseudun suojaaminen lämpimin asustein on ennaltaehkäisevä toimenpide, joka on onneksi helppo toteuttaa. 9 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

Säännöllinen elämä Vuorokausirytmin vaihtelu altistaa migreenille. Sekä liiallinen valvominen että houkuttelevalta tuntuva pitkään nukkuminen vapaapäivän aamuna saattaavatkin kääntyä harmilliseksi jomotukseksi. Niinpä hyvä neuvo on säilyttää normaali, arkinen vuorokausirytmi viikonloppuisinkin. Pitemmillä lomilla, jos tarvetta on, voi liu uttaa aikatauluansa vähitellen haluttuun suuntaan ja palata arkirytmiin taas hiljalleen loman loppuvaiheessa. Epäsäännöllinen työaika, esim. kolmivuorotyö, saattaa pahasta migreenistä kärsivälle aiheuttaa lisäharmia. Ruokailu- ja välipala-aikojen säännöllisyys on tärkeää, koska verensokerin lasku saattaa aiheuttaa kohtauksen. Aterian jäätyä väliin monet ovat varmasti nälissään syyllistyneet hotkimaan suklaata, makeisia tms., jotka nostavat nopeasti verensokeria. Nopean nousun jälkeen seuraa kuitenkin nopea lasku. Esim. ruisleipä, muut viljatuotteet, kasvikset, hedelmät ja marjat estävät migreenikohtauksen tehokkaammin pitäessään verensokerin tasaisempana, ilman sahaavia nousuja ja laskuja. Ravinto- ja lisäaineet Kokemusperäinen lista migreeniä laukaisevista ravintoaineista on pitkä. Esimerkkeinä mainitaan kovat juustot, (kesto)makkarat, säilykeja einesruoat, savustetut ja voimakkaasti maustetut ruoat, hapankaali, soijakastike, keitto- ja kastikeaineet, liha- ja kalavalmisteet, kananmunat, tomaatti, pavut, pähkinät, jäätelö, lakritsa, salmiakki, suklaa, kolajuomat, puna- ja valkoviini, alkoholijuomat yleensä jne. Useimmissa tapauksissa migreeniä aiheuttava tekijä lienee jokin tuotteen sisältämä lisäaine, joista natriumglutamaatti (E621) on ehkä tavallisimmin migreenilisäaineeksi nimetty. Sitä käytetään ns. arominvahventeena mm. joissakin makkaroissa, eineksissä sekä keitto- pataja (salaatti)kastikeaineksissa. Natriumglutamaattia syytetään myös kiinalainen ravintola -syndroomasta, jossa jotkut migreenille alttiit saavat kovan päänsäryn tunnin sisällä kiinalaisen ruoan nauttimisesta. Säilyvyyttä parantavista aineista natrium- ja kaliumnitriittien (E250 ja E249) sekä natrium- ja kaliumnitraattien (E251 ja E252) mainitaan aiheuttavan migreeniä joillekin potilaille. Näitä aineita saattaa löytyä kestomakkaroista, liha- ja kalavalmisteista, joistakin juustoista ym. Makeutusaineena käytettävää aspartaamia (E951) (esim. eräissä kevytjuomissa, hapanmaitotuotteissa, jäätelöissä) on myös epäilty migreenin laukaisijaksi. Mikäli migreenitilanne ei pysy hallinnassa, kannattaa pohtia, olisiko omassa ruokavaliossa jokin sellainen ravintoaine, jota välttämällä tilanne paranisi. Niin sanottua välttämisdieettiä suositellaankin joskus myös migreenipotilaille. Tällöin jätetään pois aluksi yksi epäillyistä aineista ja kokeillaan, olisiko sillä edullista vaikutusta. Esimerkiksi natriumglutamaatin pois jättäminen tarkoittaa kaikkia niitä ruoka-aineita, jotka tätä lisäainetta sisältävät, joten toteutus vaatii tarkkuutta ja aikaa ruokaostoksilla. Jos testattavien aineiden lista on pitkä, vaatii kaikkien läpikäyminen melkoisesti kärsivällisyyttä ja aikaa. Aina ei tarvita täydellistä välttämistä. Joidenkin migreenistä kärsivien henkilöiden kokemusten mukaan toisinaan on kyse määristä: migreenille altistavan ravinto- tai lisäaineen vähentäminenkin voi olla riittävä toimenpide. Herkkyys migreenille altistaville tekijöille saattaa vaihdella elinkaaren eri vaiheissa ja vältetyn aineen palauttamista ruokavalioon voi ajoittain kokeilla. Jotkut tuntevat voivansa paremmin, kun valmistavat kaiken ruoan itse tuoreista raaka-aineista. Silloinkin, jos käyttää valmiita mausteseoksia, kannattaa tarkistaa purkin kyljestä se pienin teksti: joskus sieltä voi löytyä vaikkapa natriumglutamaatti. Migreeniä sairastaville ei jyrkkiä dieettejä yleensä suositella, koska näyttö niiden tehosta on varsin vähäistä. Jokainen olkoon tässä oman onnensa seppä: tärkeintä on tietää, mikä omalla kohdalla tuntuu toimivan. Tarkkojen yleispätevien ravintoohjeiden antaminen on mahdotonta, koska olemme kaikki yksilöitä. Ravinnon tarkkailussa ei kuitenkaan pidä mennä liiallisuuksiin, sillä se voi aiheuttaa stressiä, joka taas laukaisee migreenin! Nautintoaineet Monen ruoka- tai nautintoaineen migreeniä mahdollisesti lisäävää tekijää ei varmuudella tiedetä. Punaviini, joka lienee laajimmin tunnettu migreenin laukaisija, kuuluu tähän joukkoon, joskin mm. fenoliyhdisteitä on ehdotettu syyllisiksi tähän monen tuntemaan ongel- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 10

Jotkut migreeniä sairastavat osaavat nimetä lukuisia ärsykkeitä, kun taas toiset eivät tiedä ainuttakaan. maan. Myös valkoviini, samppanja, tai muu alkoholijuoma on yksilötasolla nimetty migreenin syyksi. Erikoista on, että Iso-Britanniassa punaviini, mutta Italiassa ja Ranskassa valkoviini nimetään herkemmin migreeniä aiheuttavaksi! Kaikkia viinejä ei myöskään pidä niputtaa samaan kasaan: saattaa olla, että joku puna- tai valkoviini aiheuttaa migreenin ja toinen taas ei. Viinin ystävän kannattaakin seurata, minkä viinin jälkeen kohtaus yllättää ja minkä ei. Usein on mahdollista löytää viini, joka kohtuullisesti nautittuna sopii migreeniä sairastavallekin. Jos kuulut niihin, jotka eivät voi nauttia yhtään minkäänlaista alkoholijuomaa, voit lohduttautua sillä, että alkoholittomiakin drinkkejä on olemassa. Onko iltapäiväkahvin väliin jättäminen kostautunut migreeninä? Säännöllisestä, melko runsaasta kofeiinin käytöstä kehittyy riippuvuus, ja särky on vieroitusoire, jonka uusi kofeiiniannos parantaa. Kohtuullinen kahvin tai muun kofeiinipitoisen aineen nauttiminen säästää tältä harmilta. Hyvin runsasta kahvin juontia ei kannata lopettaa kerralla, vaan vähentää hiljalleen pitemmän ajan kuluessa, totuttaen elimistöä uuteen tilanteeseen. Suklaa mainitaan hyvin usein migreenin aiheuttajaksi, vaikka sen mainetta on viime aikoina yritetty puhdistaa. Totta on, että monet ahmivat voimakkaaseen makeanhimoonsa suklaata ennen migreenikohtausta. Uskotaan kuitenkin, että jo tämä makeanhimo on migreeniä ennakoiva oire, ts. kohtaus on jo kehittymässä, ja kehittyisi särkyvaiheeseen, söipä suklaata tai ei. Suklaan maine on siis ilmeisesti monta kertaa turhaan mustattu tässä yhteydessä. Neste- ja suolatasapainon häiriöt Kesähelteet ja sauna eivät ole monelle migreenipotilaalle mieluisia. Tilanteissa, joissa nesteen (ja sen mukana suolojen) poistuminen elimistöstä on hikoilun myötä runsasta, on oleellista muistaa runsas juominen (esim. kivennäisvesi) ja välipalat. Pään suojaaminen kuumalta paahteelta on tärkeää. Jos saunominen on mielipuuhiasi, mutta saat siitä helposti migreenin, voit testata kokeiltua vinkkiä: varustaudu saunaan kietomalla kylmällä vedellä kostutettu pyyhe pääsi ympärille ja pidä jalkasi viileässä vedessä! Aistien välittämä migreenin laukeaminen On hyvin tunnettua, että aistien herkistyminen kuuluu oireena migreenikohtaukseen. Aistien kautta tulevat ärsykkeet voivat toimia myös migreenin laukaisijoina. Näkö Kirkkaat ja etenkin vilkkuvat tai lepattavat valot ovat monen migreeniä sairastavan painajainen. Helakka auringonpaiste ja sen välkehtiminen veden pinnalla, kimaltelevat hanget, kynttilän tai takkatulen loimotus muuten pimeässä ympäristössä kadehdittavan nautinnollista? Näistäkin tilanteista voi useimmiten nauttia, kun varustautuu hyvillä, myös sivusta tulevan häikäisyn estävillä aurinkolaseilla. Tunnelmallista kynttilä- tai takkailtaa helpottaa, jos huoneessa on edes jonkin verran muuta valaistusta pehmentämässä tulen ja pimeyden vastakohtaisuutta. Aurinkolasit voivat olla avuksi sisälläkin, mm. ostoskeskusten kirkkaissa valoissa, elokuvissa tai konserteissa. Television, tai tietokoneen monitorin valoisuutta voi säätää oman maun mukaiseksi ja käyttävätpä jotkut aurinkolaseja myös päätetyöskentelyssä. Työkaverit kyllä tottuvat siihen pian, kun vain itse suhtautuu siihen luonnollisesti! Kuulo Kova meteli on vahingollista kenen hyvänsä kuuloaistille, mutta migreenille alttiit saattavat saada vielä migreeninkin. Korvatulpat ovat hyvä apu. Meluisissa konserteissa niitä käyttävät jo monet muutkin. Hyvin ne toimivat kotonakin silloin, kun vaikkapa nuorison kanssa ei pääse yhteisymmärrykseen musiikin sopivasta volyymista. Tämä estää migreeniä ainakin kahdella tavalla: vaimentamalla liian kovat äänet ja säästämällä ylimääräiseltä väittelyltä ja stressiltä Haju Odotettuun juhlaan tai teatterireissuun saattaa tulla ei-toivottu mutka, jos vierustoveri on päättänyt varustautua tilaisuuteen käyttämällä mielestään ihastuttavaa parfyymia/ partavettä, hiuslakkaa ja deodoranttia ja kaikkia hiukan liikaa. Joskus ei auta muu, kuin poistua vähin äänin paikalta. 11 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

Natriumglutamaatti (E621) on ehkäpä tavallisimmin migreenilisäaineeksi nimetty. Hajuista tupakan savu on monelle vastenmielinen. Passiivista tupakointia on vaikea välttää täydellisesti, mutta parannusta tähän ovat tuoneet tupakoinnin kieltäminen julkisissa kulkuneuvoissa ja työpaikoilla, sekä ravintoloissa vaaditut savuttomat alueet. Ruoanvalmistuksessa syntyvät voimakkaat hajut voivat rajoittaa migreenistä kärsivän kokkausharrastusta, eikä voimakastuoksuisen ruoan syöntikään aina onnistu. Nämä ovat jälleen hyvin yksilöllisiä ongelmia, joihin jokainen oppii omat selviytymiskeinonsa. Monen ihmisen aamurutiiniin kuuluu lisäksi sanomalehden silmäily, mutta osa saa migreenin painomusteen hajusta! Silloin lehden voi lukea vasta illalla, kun haju on suurin piirtein haihtunut. Internetin omaavat voivat lukea hajutonta lehteä jo aamulla. Ja onhan sentään aina radio ja televisio. Migreeniä poteva ei aina voi osallistua muutto- tai remonttitalkoisiin: pesuaineiden, maalien ja liuottimien hajut voivat olla hänelle ylivoimaisia. Kukkien saaminen ilahduttaa varmasti lähes kaikkia, mutta kotiin, jossa joku kärsii migreenistä, ei pidä viedä voimakkaasti tuoksuvaa kimppua. Vinkkejä matkustamiseen Pitkät matkat pelottavat jo etukäteen joitakin migreeniä sairastavia. Lentomatkojen aikana tapahtuva ilmanpaineen vaihtelu lähes takaa joillekin migreenikohtauksen matkan päätteeksi. Tämä on ongelma, jolle on vaikea itse tehdä mitään, mutta lääkärin kanssa voi pohtia ennaltaehkäisevän hoidon mahdollisuuksia jo ennen matkaa. Monet tuntevat nahoissaan (= päässään) ukkosrintaman tai muun säänvaihdoksen seurauksena syntyvät ilmanpaineen muutokset. Näitä on käytännössä mahdoton täysin välttää, mutta mahtaisiko joku migreeni jäädä väliin, jos lomakohteeksi valitsisi paikan, jossa ilmasto yleensä on mahdollisimman tasainen? Mahdollisuus valita tasainen junakyyti bussimatkan sijaan on monille mieleen, mutta kiskot eivät aina kulje haluttuun paikkaan. Bussimatkalla kannattaa valita etupenkki ja istua kasvot menosuuntaan. Päivällä puiden välistä vilahteleva aurinko, pimeällä taas vastaan tulevien autojen valot tai niiden heijastuminen märältä tai jäiseltä tien pinnalta voivat tuntua pahalta. Aurinkolasit on syytä pitää silmillä öisenkin matkan aikana. Eikä sovi unohtaa ottaa mukaan migreeni- ja muita lääkkeitä sekä juomapulloa: migreenillä on taipumus alkaa vain minuutteja sen jälkeen, kun huomaa lääkkeiden unohtuneen! Samat vinkit pätevät myös silloin, kun matkustaa henkilöautossa tai ajaa itse, jolloin erityisesti kannattaa pitää ruoka- ja venyttelytaukoja säännöllisesti. Henkilöauto on kesäauringon paahteessa joskus kuuma kuin sauna. Ikkunoiden avaaminen taas aiheuttaa vetoa, joka sekin voi olla riskitekijä. Ilmastointilaite, joka pitää auton sisälämpötilan vakiona, on oivallinen apu matkalle. Elämää, ei sen enempää Migreeni siirtyy ihmiselle usein jo perintönä, ja periaatteessa migreeniä sairastaa koko ikänsä. Vaikka tautia ei voi poistaa, sitä voi yrittää hallita. Migreenin aktiivisuus usein vaihtelee eri elämänvaiheissa ja parhaimmillaan saattaa käydä niin, että voi lähes unohtaa siitä kärsineensä. Kaikki eivät ole yhtä onnekkaita. Pahasta migreenistä kärsivät ovat valmiita suuriinkin ponnistuksiin päästäkseen selville tautinsa taustatekijöistä ja saadakseen ne hallintaan. He tulevat harvoin toimeen vaikean migreeninsä kanssa pelkästään kotikonstein, mutta lääkehoidon lisänä pieneltäkin tuntuva käytännön niksi voi merkitä parannusta elämän laatuun. Liiallinen oman tilan tarkkailu ei kuitenkaan ole hyväksi sen enempää migreenissä kuin muissakaan sairauksissa. Sopiva peräänantamattomuus ja sisukkuus ovat tarpeen, jotta voisi elää mahdollisimman tavallisesti migreenistä huolimatta. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 12

Riikka Näätsaari tuotepäällikkö, proviisori GlaxoSmithKline Oy HIT-6 päänsärkytesti Duodecimin Käypä Hoito -suosituksen mukaan aikuisen migreenipotilaan hoidon kulmakivet ovat oikea diagnoosi ja siihen liittyvä luottamuksellinen potilas-lääkärisuhde. Edellytyksenä ovat huolellinen anamneesi ja kohtausten kuvaus sekä potilaan elämäntapojen ja elämänlaadun selvittäminen (www.duodecim.fi/ kh). Suomessa ja muualla maailmassa on julkaistu uusi päänsärkytesti HIT-6 eli Headache Impact Test. HIT-6 on testi, joka mittaa päänsäryn vaikutusta päivittäiseen toimintakykyyn työssä, kotona ja sosiaalisissa tilanteissa. Testi on kehitetty helpottamaan potilaan ja hoitavan lääkärin välistä dialogia. HIT-6 antaa lääkärille tarvittavaa tietoa potilaan päänsäryn luonteesta ja rohkaisee potilasta puhumaan avoimemmin päänsärystään ja kuvailemaan lääkärille, miltä hänestä tuntuu. Se myös auttaa potilasta ymmärtämään, mikä vaikutus päänsäryllä on hänen elämäänsä. Migreenipotilaan elämänlaatu on osoittautunut eri elämänlaatumittausten mukaan jopa huonommaksi kuin useiden kroonisten sairauksien, kuten diabeteksen ja verenpainetaudin yhteydessä. Migreenipotilailla elämänlaadun heikentyminen on suoraan suhteessa migreenin vaikeusasteeseen. Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan (Migraine Awareness Week Research 1999) yli puolet päänsärkypotilaista ei osannut ilmaista lääkärilleen, kuinka vaikeasta päänsärystä todellisuudessa kärsii. Samassa tutkimuksessa kahdeksan potilasta kymmenestä uskoi, ettei lääkäri ymmärtänyt täysin, minkälainen vaikutus päänsäryllä oli paitsi potilaalle itselleen, myös tämän perheelle. 80 % tutkimukseen osallistuneista lääkäreistä olisi toivonut päänsärkypotilaalta tarkempaa kuvausta päänsäryn luonteesta. Tutkimusten mukaan lääkärin tietäessä enemmän potilaansa päänsäryn luonteesta, on hänen valitsemansa hoito tarkoituksenmukaisempaa. HIT-6 mittaa päänsäryn vaikutusta potilaan elämään 6 kysymyksen avulla. Kysymykset ovat lyhyitä ja testi on helppo täyttää. Vastausvaihtoehtoja on jokaiseen kysymykseen 5: ei koskaan (6 pistettä), harvoin (8 p.), joskus (10 p.), hyvin usein (11 p.), aina (13 p.). Mitä suurempi kokonaispistemäärä, sitä enemmän päänsärky vaikuttaa potilaan elämään. Testi kannattaa uusia 4 viikon kuluttua ja näin seurata päänsäryn kulkua ja kehitystä. Sekä potilaan että lääkärin on helppo tulkita HIT-6 päänsärkytestin tulosta, sillä testi määrittelee päänsäryn vaikutuksen yksinkertaisen, helposti ymmärrettävän pisteskaalan avulla. Mikäli pisteet jäävät alle 50, ei päänsärky juurikaan vaikuta potilaan elämään. Jos pisteitä tulee 50-55, on päänsäryllä jonkinasteinen vaikutus. Jos testin tuloksena on 56-59 pistettä, on päänsäryllä merkittävä vaikutus ja mikäli pisteet yltävät 60:een tai yli, on päänsäryllä erittäin suuri, kielteinen vaikutus potilaan elämään. Jos pistemääräksi tulee vähintään 50, voi potilaan kärsimä päänsärky olla migreeniä. Selkeiden kysymysten ja lyhyytensä vuoksi HIT-6 toimii ihanteellisena apuvälineenä kiireisissä lääkärinvastaanottotilanteissa. Potilaan on hyvä tehdä testi jo ennen vastaanotolle menoa. Aikaa testin tekemiseen menee muutama minuutti. Kun päänsäryn vaikutus selviää voidaan lääkitys ja muu hoito räätälöidä sairauden vaikeusasteen mukaan. HIT-6 on kansainvälinen testi, joka on käännetty jo lähes 30 kielelle. Tee testi seuraavalla aukeamalla tai internetissä osoitteissa: www.migreeni.org, www.migreeni.com, www.gsk.fi www.headachetest.com. 13 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

HIT-6 TM Testi päänsäryn vaikutuksesta -------------------------- Tämä kysely on suunniteltu auttamaan sinua kuvailemaan ja kertomaan meille, miltä sinusta tuntuu ja mitä et päänsärkysi vuoksi kykene tekemään. Vastaa ruksaamalla yksi vaihtoehto kuhunkin kysymykseen 1. Kun sinulla on päänsärkyä, kuinka usein kipu on ankaraa? Ei koskaan Harvoin Joskus Hyvin usein Aina 2. Kuinka usein päänsärky rajoittaa kykyäsi hoitaa tavallisia, päivittäisiä toimiasi, kuten kodinhoitotöitä, työtäsi, koulunkäyntiäsi tai kanssakäymistä muiden ihmisten kanssa? 3. Kun sinulla on päänsärkyä, kuinka usein toivoisit voivasi käydä makuulle? 4. Kuinka usein viimeisten 4 viikon aikana olet päänsäryn takia tuntenut itsesi liian väsyneeksi työskennelläksesi tai hoitaaksesi päivittäiset toimesi? 5. Kuinka usein viimeisten 4 viikon aikana olet tuntenut itsesi tympääntyneeksi tai ärtyneeksi päänsäryn vuoksi? 6. Kuinka usein viimeisten 4 viikon aikana päänsärky rajoitti kykyäsi keskittyä työhön tai päivittäisiin toimiin? Laske sarakkeiden pistemäärät Sarake 1 Sarake 2 Sarake 3 Sarake 4 Sarake 5 6 pist./vastaus 8 pist./vastaus 10 pist./vastaus 11 pist./vastaus 13 pist./vastaus Kokonaspistemäärän saat laskemalla yhteen kunkin sarakkeen pisteet. Näytä kyselyn (HIT-6) tulokset lääkärillesi. Kokonaispistemäärä Mitä korkeammat pisteet, sitä suurempi on vaikutus elämääsi. Pisteväli on 36-78. ----------------------------- Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 14

HIT-6 TM Testi päänsäryn vaikutuksesta --------------------------- Mitä saavuttamasi pistemäärä merkitsee. Jos pistemääräsi oli 60 tai enemmän Päänsärky vaikuttaa hyvin kielteisesti elämänlaatuusi. Sinulla voi olla lamauttavia kipukohtauksia ja muita oireita, jotka ovat hankalampia kuin muilla päänsärkypotilailla. Älä anna päänsäryn estää sinua nauttimasta elämällesi tärkeistä asioista, kuten perheestä, työstä, koulusta tai sosiaalisesta elämästä. Sovi tapaaminen lääkärisi kanssa JO TÄNÄÄN ja keskustele HIT-6 -testin tuloksista Jos pistemääräsi oli 56-59 Päänsärky vaikuttaa merkittävästi elämääsi. Sinulla voi olla voimakasta kipua ja muita oireita, joiden vuoksi et voi aina osallistua perhe-elämään, työhön, kouluun tai sosiaaliseen elämään täysipainoisesti. Sovi tapaaminen lääkärisi kanssa JO TÄNÄÄN ja keskustele HIT-6 -testin tuloksista Jos pistemääräsi oli 50-55 Päänsäryllä on jonkin verran vaikutusta elämänlaatuusi. Päänsäryn ei pitäisi viedä aikaa perhe-elämältä, työltä, koulunkäynniltä tai sosiaaliselta elämältä. Keskustele HIT-6 -testin tuloksista ja päänsärystä seuraavan lääkärikäyntisi yhteydessä. Jos pistemääräsi oli 49 tai vähemmän Päänsärky vaikuttaa vain vähän tai ei lainkaan elämääsi tällä hetkellä. Voit kuitenkin tehdä HIT-6-testin kuukausittain ja näin seurata päänsäryn vaikutusta elämääsi. Jos HIT-6 -testin pistemäärä on 50 tai enemmän Kerro tuloksista lääkärillesi. Elämänlaatua heikentävä päänsärky voi olla MIGREENI. Tee HIT -testi, kun käyt lääkärin vastaanotolla. Tutkimuksissa on voitu osoittaa, että jos lääkärit yhdistävät päänsäryn merkityksen potilaan elämänlaatuun, he määräävät paljon todennäköisemmin tehokkaan hoito-ohjelman, johon voi kuulua lääkitys. HIT -testin saa myös osoitteista www.glaxosmithkline.fi, www.migreeni.com sekä www.headachetest.com. Voit tulostaa Webistä henkilökohtaisen raportin ja yksityiskohtaisen version lääkäriä varten. Muista seurata päänsäryn kehittymistä tekemällä HIT -testi tai Web-testi uudelleen. Tietoja HIT -testistä HIT-testin (Headache Impact Test) avulla mitataan henkilöiden kykyä toimia työssä, koulussa, kotona ja sosiaalisissa tilanteissa. Pistemäärä kertoo, kuinka paljon päänsärky vaikuttaa päivittäiseen toimintakykyysi. Kansainvälinen asiantuntijaryhmä, johon kuului neurologeja, on kehittänyt HIT-6 -testin. HIT-6 -testin ei ole tarkoitus tarjota lääketieteellistä neuvoa lääketieteelliseen diagnoosiin tai hoitoon. Pyydä hoitohenkilökunnalta ohjeita omaan tilanteeseesi. ----------------------------- HIT-6 Scoring Interpretation Finland (Finnish) Version 1.1 15 2001 Quality Metric, Inc. and GlaxoSmithKline Suomen Migreeniyhdistys Kurjenkellontie Päänsärky-lehti 5, 02270 Espoo 1/2002 Group of Companies. All rights reserved. Puh. 09 867 867

Uutisia meiltä ja muualta Kela korvaa osan sairauskuluista Migreenin Käypä hoito -suositus ilmestyy Duodecim-lehdessä 11/2002. Palaamme asiaan syyskuussa. Kiitämme kaikkia, jotka ovat vastanneet jäsenkyselyymme. Tuloksiin palataan lehtemme seuraavassa numerossa. Yhdistyksen nettisivut on uusittu. Käy tutustumassa: www.migreeni.org Kela korvaa sairausvakuutuslain mukaan osan yksityislääkärin palkkiosta (60 prosenttia Kelan vahvistamasta taksasta) osan yksityislääkärin määräämän tutkimuksen ja hoidon kustannuksista (75 prosenttia Kelan vahvistamasta taksasta, kun kustannuksia on yli 13,46 eur) Yksityisistä sairaanhoitopalveluista perityt maksut voivat olla suurempia kuin Kelan taksat, joiden perusteet määrää sosiaali- ja terveysministeriö. Kela vahvistaa luettelon korvattavista tutkimusja hoitotoimenpiteistä sekä niille taksat, joihin voit tutustua joko Kelan toimistoissa tai Kelan internetsivuilla kohdassa pdf-kirjasto. Sairaanhoitokorvauksia haetaan toimittamalla Kelaan täytetty hakemus (hakemus voi olla lääkärinpalkkiolomakkeen kääntöpuolella tai erillisenä) ja selvitys annetusta hoidosta ja maksukuitti viimeistään 6 kk kuluessa siitä, kun hakija on maksanut hoidon. Korvaus voidaan vähentää maksusta suoraan myös hoitopaikassa, joka on tehnyt valtakirjasopimuksen Kelan kanssa. Silloin korvauksen saajalle tulee kotiin Kelasta vain ilmoitus korvauksesta, mutta ei tilille korvauksen määrää. (Kelan sanomat 2/2002) Muistathan päivittää osoitetietosi Jos haluat, voit täydentää samalla rekisteriimme tietoja, joita olemme alkaneet kerätä vuoden 2001 alusta: Syntymävuosi? Mistä olet kiinnostunut saamaan tietoja: migreenistä? tensiosärystä? basilaarimigreenistä? Sarjoittaisesta päänsärystä? (Hortonin neuralgia) Voit tehdä osoitemuutoksen postitse: Suomen Migreeniyhdistys ry, Kotkankatu 9, 00510 Helsinki tai sähköpostilla: migreeni@migreeni.org Jos vain sähköpostiosoitteesi vaihtuu, pidä meidät siitäkin ajan tasalla. Kirjoita migreeni@migreeni.org. Lääkehoidon asiantuntija kätevästi aivan Helsingin keskustassa Stockmannin tavaratalossa Erottajan Apteekki Mannerheimintie 1, 00100 Helsinki Puhelin (09) 654 847, fax (09) 654 849 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 16

Robert Paul, sisätautiopin dosentti, lääkealan erityispätevyys Triptaanit migreenilääkkeinä Migreenin hoitokokonaisuuteen kuuluvat lääkkeet ja elämäntapojen sovittaminen. Migreenikohtauksen laukaisevia tekijöitä kuten valvomista, ylensyömistä, ylenjuomista, äkillisiä fyysisiä ponnistuksia ja tiettyjä ruoka-aineita on syytä välttää. Jos kohtaus alkaa, on syytä hakeutua himmeästi valaistuun, äänettömään ja rauhalliseen tilaan. Lievän migreenikohtauksen ensisijainen lääkehoito on parasetamoli tai tulehduskipulääke. Niitä saa apteekista ilman reseptiä ja niiden käyttö on vaivatonta. Jos kohtaukset ovat lieviä ja ilmaantuvat vain harvoin, pärjää migreenipotilas näillä. Jos migreenikohtaukset eivät tulehduskipulääkkeillä taltu, edes metoklopramidiin yhdistettynä, otetaan seuraavaksi yleensä käyttöön jokin triptaaneista. Jos nämäkään eivät auta, on mahdollista käyttää ergotamiinijohdoksia, muita neurologisia valmisteita tai vahvoja kipulääkkeitä. Tässä artikkelissa kerrotaan millaisia lääkkeitä triptaanit ovat. Triptaanien ominaisuuksia Taulukossa 1 luetellaan Suomessa saatavat triptaanit lääkemuotoineen. Triptaaneja käytetään vain kohtauksen hoitoon, ei ennaltaehkäisyyn. Lääkkeinä ne ovat sangen spesifisiä eli kohdentuvat migreenikohtauksen syyhyn jos triptaani auttaa päänsärkyyn, vahvistaa tämä itse asiassa myös migreenin diagnoosia. Triptaaneja on tarjolla eri lääkemuodoissa. Tabletin lisäksi on Taulukko 1. Triptaanit käytettävissä peräpuikko, suussa liukeneva tabletti, nenäsumute ja ruiskeliuos. Kullekin lääkemuodolle löytyy oma käyttöaiheensa, josta potilas neuvottelee ja sopii lääkärinsä kanssa. Taulukossa 2 esitetään tablettimuotoisten triptaanien ominaisuuksia. Tabletin etu on sen helppokäyttöisyys, mutta sen haitta on ilmeinen, jos potilas pahoinvoinnin ja oksentelun takia ei voi käyttää suun kautta otettavaa tablettia. Tällöin sopiva vaihtoehto on esim. suussa nopeasti liukeneva Vaikuttava aine Kauppanimi Valmistemuodot sumatriptaani Imigran tabletti, nenäsumute, peräpuikko sekä ruiskeliuos naratriptaani Naramig tabletti almotriptaani Almogran tabletti ritsatriptaani Maxalt tabletti sekä suussa liukeneva tabletti tsolmitriptaani Zomig tabletti sekä suussa liukeneva tabletti eletriptaani Relert tabletti 17 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

Taulukko 2. Tablettimuotoisten triptaanien ominaisuuksia (Pharmaca Fennica 2002, Prescriber 1998;9:49-72; CNS Drugs 1999;12:403-417, Neurology 2000;54:1546-163). Vaikuttava aine Suun kautta otetun tabletin hyötyosuus elimistössä (%) Puoliintumisaika verenkierrossa (tunteja) Vaikutuksen alkamisen nopeus (minuutteja) Todennäköisyys että päänsärky uusii, jos kohtaus pitkittyy (%) sumatriptaani 14 2 30 22 37 naratriptaani naiset 74, miehet 63 6 60 17 32 almotriptaani 70 3,5 30 15 18 ritsatriptaani 40 45 2 3 30 30 47 tsolmitriptaani 40 2,5 3 60 22 37 eletriptaani 50 4 30 28 34 tabletti. Tässä lääkemuodossa vaikuttava aine imeytyy suun limakalvolta, jolloin potilaan ei tarvitse juoda nestettä lääkkeen nielaisemiseksi ja vaikutus alkaa tablettia nopeammin. Kokonaisvaste on sama kuin tabletilla. Nenäsuihke-, peräpuikko- ja ruiskemuotoinen lääke sopii myös potilaille, jotka eivät voi nielaista tablettia. Triptaanin valintaan vaikuttavia seikkoja Jos triptaani on potilaalle sopiva lääkeryhmä, on valittava jokin taulukossa 1 luetelluista vaihtoehdoista. Valintaan vaikuttavat sopivan lääkemuodon lisäksi mm seuraavat seikat: Lääkkeen teho päänsäryn lievenemisen teho päänsäryn lievenemiseen kuluva aika päänsäryn lievenemisen pysyvyys teho muihin migreenin oireisiin (pahoinvointi, valonja äänenarkuus, yleinen toimintakyky) Lääkkeen turvallisuus potilaan muut samanaikaiset sairaudet. Erityisesti on otettava huomioon sydämen, maksan ja munuaisten sairaudet, sillä näissä sairauksissa kaikkia triptaaneja ei kaikille potilaille voi käyttää. potilaan samanaikaisesti käyttämät muut lääkkeet. Triptaanien käyttö on tiettyjen lääkkeiden (mm. ergotamiinijohdosten) kanssa samanaikaisesti kielletty. haittavaikutukset. Potilaan kokemat haittavaikutukset triptaanista riippumatta samantyyppisiä, mutta yksilöllistä vaihtelua voi esiintyä toinen lääke voi sopia siinä missä toinen ei sovi. Tyypillisiä triptaanien haittavaikutuksia ovat ihon kihelmöinti ja puristuksen tunne rinnassa. Potilas sen parhaiten tietää Lääkkeen teho ja turvallisuus ovat lääkkeen käytön a ja o. Migreenilääkkeiden kohdalla myös sopiva lääkemuoto vaikuttaa huomattavasti lääkkeen lopulliseen asemaan migreenin hoidossa. Triptaanien vasta-aiheet on aina otettava huomioon lääkettä määrättäessä, eli sepelvaltimotautia, korkeaa verenpainetta tai aivoverenkiertohäiriöitä sairastaville migreenipotilaille triptaanit eivät pääsääntöisesti sovi. Vaikka triptaanit ovat tehokkaita migreenilääkkeitä, eivät kaikki potilaat saa niistä riittävää hoitovastetta. Valitettavasti ei ole kliinisiä lääketutkimuksia siitä, onko hyötyä kokeilla toista triptaania jos jonkin ensiksi valitun teho ei riitä. Koska kuitenkin eri triptaanien farmakologiset ominaisuudet poikkeavat toisistaan, hoitava lääkäri voi kokeilla vaihtoa toiseen triptaaniin ja toiseen lääkemuotoon ennen kuin siirrytään toiseen lääkeryhmään. Sen verran arvokas lisä triptaanit ovat migreenin hoidossa, ettei heti kannata luovuttaa. Oleellista migreenilääkkeen käytön kannalta on tietenkin, miten potilas itse kokee lääkkeen tehon ja turvallisuuden. Koska migreeniä ei voi millään ulkoisella mittarilla mitata, ei liioin lääkkeen vastetta voi mitata muulla tavoin kuin potilaan kokemuksilla. Siksi kaikkien migreenilääkkeiden myös triptaanien osalta potilaan näkemys on pitkälti ratkaiseva. Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 18

Olen lähihoitajaopiskelija... Henna Entonen Tampereen Sosiaali- ja terveysalan opistosta. Teen päättötyötäni migreenistä. Sinä, joka sairastat migreeniä, vastaisitko ystävällisesti seuraaviin kysymyksiini. Kerro migreenikohtauksistasi (milloin alkoivat, onko esioireita, millaisia, kohtausten kesto). Kerro, kuinka migreenisi todettiin ja miten sitä hoidetaan (mahdolliset tutkimukset, lääkehoito, sairaalahoidot, täydentävät hoitomuodot esim. akupunktio, lymfahoito). Kerro, kuinka migreeni vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi. Voit kertoa kokemuksistasi myös nimettömästi. Käsittelen tietoja luottamuksellisesti. Ota yhteyttä kirjeitse, puhelimitse tai sähköpostilla: Henna Entonen Tarmonkatu 4 A 8, 33900 Tampere Puh. 041 526 0933 Sähköposti: henna_entonen@hotmail.com Virkistysviikko migreeniyhdistyksen jäsenille Lappeenrannan kylpylaitos tarjoaa erityisesti migreeniä sairastaville suunnitellun 5 vrk:n virkistysja hoitopaketin. 25.-30.11.2002 Hinta: 398 (2.366,40 FIM) Ilmoittautuminen viimeistään 3 viikkoa ennen virkistyspaketin alkamista. Tiedustelut: Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtaja Matleena Helojoki 040-848 1032. Varaukset ja ohjelman tilaukset: Lappeenrannan Kylpylaitos asiakaspalvelu 05-616 7201 Ryhmän vähimmäiskoko on 10 henkilöä ja enimmäiskoko 20. Viikkoon sisältyy: majoitus 2 h huoneissa, puolihoidolla päiväkahvit sauna- ja allasosaston, sekä kuntosalin vapaa käyttö 2 kylpylähoitoa valinnan mukaan 3 ohjattua rentoutusryhmää 2 asiantuntijaluentoa (kipuhoidoista, kipu ja mieli) Migreeniyhdistyksen toiminnanjohtajan luento liikuntaryhmät päivittäin (ma-la) terveyden tietoiskut (ma-pe) Ainonkatu 17, 53100 Lappeenranta, Puh. (05) 616 7201, Fax (05) 616 7200, www.kylpylaitos.com 19 Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002

K y s y a s i a n t u n t i j a l t a Dosentti, neurologian erikoislääkäri Markus Färkkilä, HYKS Laillistettu ravitsemusterapeutti, KtaO Leena Alppinen Neurologian erikoislääkäri Matti Ilmavirta, Torikeskuksen lääkäriasema, Jyväskylä 1. Olen 27-vuotias nainen ja kärsinyt murrosiästä saakka aurattomasta migreenistä sekä jännityspäänsärystä. Migreenilääkkeenä minulla on Naramig 2,5 mg:n tabletti, joka pysäyttääkin kohtauksen noin tunnin sisällä sen alkamisesta. Migreenikohtaukseni liittyvät yleensä joko ovulaatioon tai kuukautisten alkamiseen. Toisinaan päänsäryn aikana ohimolle, korvan taakse, päälaelle tai takaraivoon nousee isohko patti, joka aristaa kosketettaessa. Isosiskollani on myös auraton migreeni ja hänelläkin ilmaantuu samanlaisia patteja. Mikä tämän aiheuttaa ja onko se vaarallista? Kuinka yleistä tätmä on? Puhtaaseen migreeniin ei liity tällaisia patteja, mutta sen sijaan lihastensiopäänsäryssä niitä voi esiintyä. Joskus jännityspäänsärky laukaisee migreenikohtauksen, ja tässä tilassa voivat tulehdusvälittäjäaineet saada aikaan pattien nousun. Joskus taas migreenikohtauksen yhteydessä särky saa aikaan lihasjännityksen muutoksen, johon pattien ilmaantuminen liittyy. Tämä on harvinainen ilmiö, mutta ei ole vaarallinen. MF Isällämme oli n. 15 v sitten aivoverenvuoto. Onko näillä yhteyttä toisiinsa? Todennäköisesti ei ole. MF 2. Olen 29-v. nainen ja sairastanut aurallista migreeniä kymmenen vuotta. Suuren auran lisäksi migreeniini liittyy kasvojen puutumista (vasen puoli kasvoista tuntuu raskaalta ja jähmeältä, kokonaisuudessaan kasvot tuntuvat puutuneilta) sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Lääkkeinä käytän Zomig-tabletteja ja huonovointisuuteen Migpriviä. Kohtauksia ei tule kovin usein, vain noin muutaman kuukauden välein ja Zomig katkaisee kohtauksen parissa tunnissa. (Tosin kohtauksen jälkeen on noin vuorokauden ajan huonovointinen olo ja päähän sattuu, jos teen päällä äkkinäisiä liikkeitä.) Varsinainen ongelmani liittyy lentämiseen. Viimeisen vuoden aikana olen aina lennon laskeutumisvaiheessa ja myös reippaan turbulenssin aikana saanut migreenin kaltaisia oireita: vasen puoli kasvoista jähmeytyy ja kasvot puutuvat, ohimoon koskee, päätä alkaa särkeä ja olo on vähän sekava. Huonovointinen olo jatkuu vielä monta tuntia laskeutumisen jälkeen. Tämä on toistunut viimeisten kahdeksan laskeutumisen yhteydessä, joten ongelma ei tunnu olevan ohimenevä. Aiemmin en ole vastaavaa kokenut. Olen näillä mainituilla lennoilla syönyt normaalisti ja juonut vain vettä, tuoremehua tai limua, joten alkoholillakaan ei ole osuutta asiaan. Mistä on kysymys? Miten voisin helpottaa oloani lennoilla? Pitäisikö ennen laskeutumista ottaa migreenilääke? Auttaako se, jos kyseessä ei kuitenkaan ole varsinainen migreenikohtaus? Onko jotain erityistä, mitä migreeniä sairastavien tulisi ottaa huomioon lennolle lähtiessä, muuta Suomen Migreeniyhdistys Päänsärky-lehti 1/2002 20