KIRJALLINEN KYSYMYS 246/2013 vp Suomen joukkoja palvelleiden paikallistulkkien turvallisuuden takaaminen Afganistanissa Eduskunnan puhemiehelle Suomi on mukana Afganistanin ISAF-operaatiossa (International Security Assistance Force), joka on YK:n turvallisuusneuvoston valtuuttama Nato-johtoinen operaatio. Operaation tehtävänä on tukea Afganistanin viranomaisia turvallisen toimintaympäristön luomisessa avustus- ja jälleenrakennustoiminnalle sekä turvallisuussektorin eli armeijan ja poliisivoimien kehittämisessä. Operaation tavoitteena on turvallisuusvastuun asteittainen siirto paikallisille viranomaisille vuoden 2014 loppuun mennessä. Vaikka Suomi ei ole operaatiossa johtovaltioroolissa, useat paikallistulkit ovat palvelleet suomalaisiakin rauhanturvaajia. Paikallistulkit ovat tärkeitä kielitaitonsa lisäksi myös paikallisten tapojen asiantuntijoina. Tulkit ovat tärkeydessään viholliselle arvokas maali, mikä lisää paikallistulkkien tehtävän haasteellisuutta ja riskejä. Koska paikallistulkit kulkevat ISAF-joukkojen kanssa, myös he ovat vaarassa. Vuonna 2010 Afganistanissa kuoli kaksi tulkkia, minkä jälkeen Pohjois-Afganistanissa aluevastuussa olevan joukon (Provincial Reconstruction Team Mazar-e-Sharif) palveluksesta erosi iskujen jälkeen yhteensä viisi tulkkia. Afganistanissa palvelleiden paikallistulkkien tilanteesta vuoden 2014 jälkeen keskustellaan tällä hetkellä aktiivisesti ISAF-operaatioon osallistuvissa maissa. Vuonna 2012 Ruotsista haki turvapaikkaa 24 tulkkia, jotka pelkäävät turvallisuutensa puolesta, kun ISAF-joukkoja vähennetään Afganistanissa. Vuosina 2009 ja 2010 on murhattu kolme ruotsalaisille työskennellyttä afgaanisiviiliä, joista kaksi oli tulkkeja. Turvapaikkakysymys on edelleen auki. Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göransson on vedonnut hallitukseen, että paikallistulkeille annettaisiin turvapaikka, sillä he ovat toimineet olennaisena osana Ruotsin joukkoja. Afganistanilaistulkkien tilannetta verrataan usein irakilaistulkkien tilanteeseen. Irakin sodassa vuosina 2003 2008 kaatui noin 360 tulkkia (Council of Europe 2010). Vuonna 2007 Tanska myönsi 80 irakilaiselle paikallistulkille perheineen turvapaikan, kun tanskalaisen tulkkina toiminut irakilainen oli murhattu. Myös Iso-Britannia vastaanotti irakilaisia paikallistulkkeja vuonna 2008. Maan joukoille työskennelleet tulkit saivat turvapaikan sekä rahallista apua. Iso-Britannia vastaanotti 364 irakilaista tulkkia. Samankaltaista pakettia ei ole olemassa afganistanilaisille paikallistulkeille. Maahan saapuneet tulkit pitävät kuitenkin todennäköisenä, että tilanne eskaloituu sen jälkeen, kun ISAF-joukot lähtevät Afganistanista. Turvallisuusvastuun siirtämisen lähestyessä suomalaisiakin palvelleita tulkkeja on uhkailtu. Koska Suomi ei ole johtovaltioroolissa, sen käyttämät tulkkaus- ja käännöspalvelut hoidetaan johtovaltion tuella. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei Suomella olisi velvollisuutta auttaa meitä auttaneita paikallistulkkeja. Tilanne Afganistanissa on epävakaa, eikä vuoden 2014 jälkeistä tilannetta voida ennakoida. Jos tilanne eskaloituu, suomalaisia palvelleiden Versio 2.0
tulkkien ja heidän perheidensä turvallisuus on vaarassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Minkälainen suunnitelma hallituksella on Afganistanissa Suomen joukkoja palvelleiden tulkkien turvallisuuden takaamiseksi, jos tilanne maassa ISAF-joukkojen poistuttua eskaloituu ja onko hallitus harkinnut tässä tilanteessa turvapaikkojen myöntämistä paikallistulkeille? Helsingissä 26 päivänä maaliskuuta 2013 Tom Packalén /ps 2
Ministerin vastaus KK 246/2013 vp Tom Packalén /ps Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Tom Packalénin /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 246/2013 vp: Minkälainen suunnitelma hallituksella on Afganistanissa Suomen joukkoja palvelleiden tulkkien turvallisuuden takaamiseksi, jos tilanne maassa ISAF-joukkojen poistuttua eskaloituu ja onko hallitus harkinnut tässä tilanteessa turvapaikkojen myöntämistä paikallistulkeille? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Ulkomaalaislain ja Suomen kansainvälisten sitoumusten mukaan Suomesta turvapaikkaa haluavan tulee jättää hakemuksensa henkilökohtaisesti Suomessa tai Suomen rajalla. Ulkomaalaislain 87 :n mukaan maassa oleskelevalle ulkomaalaiselle annetaan turvapaikka, jos hän oleskelee kotimaansa tai pysyvän asuinmaansa ulkopuolella sen johdosta, että hänellä on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa siellä vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen johdosta, ja jos hän pelkonsa vuoksi on haluton turvautumaan sanotun maan suojeluun. Ulkomaalaislain 93 :n nojalla voi valtioneuvosto päättää yleisistunnossa ulkomaalaisten ottamisesta Suomeen erityisellä humanitaarisella perusteella tai kansainvälisten velvoitteiden täyttämiseksi. Mikäli em. pykälän mukaista menettelyä käytettäisiin, valmistelisi sisäasiainministeriö, ulkoasiainministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä ehdotuksen valtioneuvoston päätökseksi. Henkilöistä, joille oleskelulupa kyseessä olevassa ryhmässä myönnettäisiin, päättäisi Maahanmuuttovirasto. Pykälää ei kuitenkaan ole käytännössä sovellettu. YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan Afganistanissa ovat erityisessä vaarassa joutua oikeudenloukkauksen kohteiksi sellaiset henkilöt, joiden hallituksen vastaiset joukot epäilevät olevan yhteistyössä hallituksen kanssa. Taliban on nimennyt kohteikseen kansainvälisten joukkojen lisäksi korkeat virkamiehet, tulkit, autonkuljettajat ja tavarantoimittajat, joiden se tulkitsee auttavan ulkomaalaisten sotatoimia. Kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset tutkitaan Maahanmuuttovirastossa aina yksilöllisesti ja tapauskohtaisesti ensin kansainvälisen suojelun tarpeen perusteella myönnettävien oleskelulupaperusteiden osalta ja tämän jälkeen muiden hakemuksessa esille tulleiden oleskelulupaperusteiden osalta. Kansainvälistä suojelua koskeva hakemus ratkaistaan hakemuksen, puhuttelupöytäkirjan sekä asianomaisen valtion olosuhteita koskevan eri lähteistä hankitun ajantasaisen tiedon perusteella. Maahanmuuttovirasto on tehnyt muutamia myönteisiä turvapaikkapäätöksiä Afganistanissa kansainvälisille joukoille tulkkeina toimineille henkilöille. Maahanmuuttovirasto on 1.4.2013 alkaen muuttanut linjaustaan päätöksenteosta, joka koskee Afganistanin eri osista kansainvälistä suojelua Suomesta hakevia. Afganistanin eri osien merkittävästi vaihteleva turvallisuustilanne huomioidaan harkittaessa oleskeluluvan myöntämistä ulkomaalaislain 88 :n 1 momentin 3 kohdan perusteella. Kyseessä on tällöin vakava haitta, jolla tarkoitetaan mielivaltaisesta väkivallasta kansainvälisen tai maan sisäisen aseellisen selk- 3
Ministerin vastaus kauksen yhteydessä johtuvaa vakavaa ja henkilökohtaista vaaraa. Em. linjauksessa on nimetty maakunnat, joista kotoisin oleville turvapaikanhakijoille myönnetään toissijaista suojelua ulkomaalaislain 88 :n 1 momentin 3 kohdan mukaan, ellei hakijalla ole yksilöllisiä perusteita turvapaikan antamiseksi tai toissijaisen suojelun myöntämiseksi em. lain 88 :n 1 momentin 1 tai 2 kohtien perusteella. Maakunnissa Helmand, Kandahar, Khost, Kunar, Nangarhar, Uruzgan, Paktika sekä Ghaznin levottomimmissa piirikunnissa (Nawa, Andar, Qarabagh, Giro, Ab Band, Muqur, Waghaz, Gilan, Zana Khan, Rashidan, Wali Muhammadi Shahid (Khogiani), Dih Yak, Ajristan) väkivalta on muuttunut vakavaksi ja turvallisuustilanne täyttää tällä hetkellä toissijaisen suojelun edellytykset. Alueiden turvallisuustilannetta arvioitaessa on huomiota kiinnitetty eri lähteissä, kuten UN- HCR:ssä ja muissa Afganistanissa toimivissa järjestöissä, uutistoimistoissa ja kansalaisjärjestöissä, raportoituihin siviiliuhrien ja välikohtausten määrään, oikeusjärjestelmän toimivuuteen ja yleiseen humanitaariseen tilanteeseen. Helsingissä 10 päivänä toukokuuta 2013 Sisäasiainministeri Päivi Räsänen 4
Ministerns svar KK 246/2013 vp Tom Packalén /ps Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 246/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Tom Packalén /saf: Hurudana planer har regeringen på att garantera säkerheten för de tolkar som tjänstgjort med Finlands trupper i Afghanistan ifall situationen i landet eskalerar när Isaf-trupperna avlägsnat sig och har regeringen i denna situation övervägt möjligheten att de lokala tolkarna beviljas asyl? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt utlänningslagen och Finlands internationella förbindelser ska den som söker asyl i Finland personligen lämna in sin ansökan i Finland eller vid den finska gränsen. I 87 i utlänningslagen anges att en utlänning som vistas i landet beviljas asyl, om han eller hon vistas utanför sitt hemland eller sitt permanenta bosättningsland till följd av att han eller hon känner välgrundad fruktan för förföljelse på grund av sitt ursprung, sin religion, nationalitet eller tillhörighet till en viss samhällsgrupp eller på grund av sin politiska uppfattning, och om han eller hon på grund av sin fruktan inte vill använda sig av detta lands skydd. I enlighet med 93 i utlänningslagen kan statsrådet vid sitt allmänna sammanträde besluta att utlänningar ska tas till Finland på särskilda humanitära grunder eller för uppfyllande av internationella förpliktelser. Om det förfarande som anges i paragrafen skulle tillämpas, ska förslaget till statsrådets beslut beredas i samarbete mellan inrikesministeriet, utrikesministeriet och arbetsoch näringsministeriet. Beslutet om vilka personer i nämnda grupp som ska beviljas uppehållstillstånd fattas av Migrationsverket. Paragrafen har dock inte tillämpats i praktiken. Enligt FN:s flyktingkommissariat (UNHCR) är det personer som de regeringsfientliga grupperna misstänker för att samarbeta med regeringen som löper särskild risk för att utsättas för rättskränkning i Afghanistan. Som sina objekt betraktar talibanrörelsen utöver de internationella trupperna också sådana höga tjänstemän, tolkar, chaufförer och varuleverantörer som enligt dess tolkning bistår de utländska truppernas krigsinsatser. Vid Migrationsverket behandlas ansökningar om internationellt skydd alltid individuellt från fall till fall, först i fråga om grunderna för beviljande av uppehållstillstånd på basis av behov av internationellt skydd och därefter i fråga om andra grunder för beviljande av uppehållstillstånd som framkommit av ansökan. Ansökan om internationellt skydd avgörs på basis av ansökan, samtalsprotokollet och den aktuella information om de rådande förhållandena i staten i fråga som skaffats från olika källor. Migrationsverket har fattat några positiva asylbeslut för personer som tjänstgjort som tolk för internationella trupper i Afghanistan. Migrationsverket har den 1 april 2013 ändrat sina riktlinjer för beslutsfattandet gällande personer från olika delar av Afghanistan som ansöker om internationellt skydd i Finland. Vid prövning av uppehållstillstånd med stöd av 88 1 mom. 3 punkten i utlänningslagen ska också det mycket varierande säkerhetsläget i olika delar av Afghanistan beaktas. I detta fall är det fråga om allvarlig skada, med vilken avses allvarlig och person- 5
Ministerns svar lig fara som föranleds av urskillningslöst våld i samband med en internationell eller intern väpnad konflikt. Asylsökande från de provinser som anges i riktlinjerna ska beviljas alternativt skydd i enlighet med 88 1 mom. 3 punkten i utlänningslagen, om inte sökanden har individuella skäl att få asyl eller beviljas alternativt skydd med stöd av 88 1 mom. 1 eller 2 punkten i lagen. I provinserna Helmand, Kandahar, Khost, Kunar, Nangarhar, Uruzgan och Paktika samt de mest oroliga distrikten i provinsen Ghazni (Nawa, Andar, Qarabagh, Giro, Ab Band, Muqur, Waghaz, Gilan, Zana Khan, Rashidan, Wali Muhammadi Shahid (Khogiani), Dih Yak och Ajristan) har våldet blivit allvarligt och för närvarande uppfyller säkerhetsläget förutsättningarna för beviljande av alternativt skydd. Vid bedömningen av säkerhetsläget i olika områden har man vid sidan om antalet civila offer och incidenter som rapporterats av olika källor, t.ex. UNHCR och andra organisationer som verkar i Afghanistan, nyhetsbyråer och frivilligorganisationer också beaktat hur rättsväsendet fungerar och den allmänna humanitära situationen. Helsingfors den 10 maj 2013 Inrikesminister Päivi Räsänen 6