TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2013

TURUN YMPÄRISTÖN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS SYKSYLLÄ 2013 Väliraportti nro 153-13-7098 1. YLEISTÄ Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy teki Turun ympäristön merialueen vedenlaatututkimukseen kuuluvat suppeat tarkkailut elokuun puolivälissä sekä syyskuun alussa ja syyskuun puolivälissä (21.8., 2.9. ja 17.9.2013). Vuoden viimeinen näytteenotto oli lokakuun laaja tarkkailukerta 7. 8.10.2013. Vedenlaadun havaintopaikkoja oli merialueella 35, sillä Paraisten Kirkkoselkä (148) ja Haarlansalmi (201) eivät sisälly syksyn ohjelmaan (kuva 1). Raision entinen jätevedenpurkupaikka (asema 256) voitiin jättää pois velvoitetarkkailusta vuonna 2012. Muilta osin tarkkailu tehtiin kuten vuonna 2011 Lounais-Suomen ympäristökeskuksen hyväksymään ohjelman ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen hyväksymään täydennyksen (kirje 17.6.2011 (VARELY/976/07.00/2010) mukaan. Tutkimuksen tarkoituksena on seurata Turun kaupunkiseudun kuntien ja teollisuuslaitosten jätevesien vaikutuksia merialueen tilaan ja veden laatuun. Velvoitetutkimukseen osallistuvat Turun seudun puhdistamo Oy, Paraisten kaupunki (Paraisten jätevedenpuhdistamo), Maskun kunta (Lemun jätevedenpuhdistamo), ExxonMobil Oil Oy Ab, Neste Oil Oyj Naantalin jalostamo, Finnfeeds Finland Oy Naantalin tehdas ja Turun Seudun Maakaasu ja Energiantuotanto Oy (TSME). Seuraavassa esitetään lyhyt yhteenveto syksyn ja osin avovesikauden tuloksista. Kaikkien tutkimuskertojen tuloksia tarkastellaan vuosiraportissa. Kesällä 2013 otetut kasviplanktonnäytteet määritetään myöhemmin ja tulokset liitetään vedenlaatututkimuksen vuosiraporttiin. 2. SÄÄ- JA VIRTAAMAOLOT Elokuussa sää oli Ilmatieteen laitoksen havaintojen mukaan lämmin, ja kuun keskilämpötila oli hieman pitkäaikaiskeskiarvoa korkeampi (16,0 ºC; vertailujakso vuodet 1981 2010) mutta sademäärä (72 mm) oli pienempi suurempi kuin vertailujakson keskiarvo (80 mm). Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Etenkin kesä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, ja heinäkuussakin lämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kesäkuussa hellepäiviä oli tavanomaista enemmän, ja heinä-elokuussa määrä oli tavanomainen. Sademäärässä oli suuria alueellisia eroja, mutta vähiten satoi maan lounaisosassa. Syyskuussa. Syyskuussa sää jatkui kuivana ja vuodenaikaan nähden lämpimänä. Turussa ilma oli keskimääräistä lämpimämpi (keskilämpötila 12 ºC, pitkäaikaiskeskiarvo 10,9 ºC), ja sademäärä (30 mm) oli selvästi pienempi kuin keskimäärin (64 mm). Lokakuun alussa sää oli edelleen lauha ja vähäsateinen. Julkisen valvonnan alainen vesitutkimuslaitos, FINAS-akkreditoitu testauslaboratorio T101 Osoite Puh. Telekopio/S-posti ALV rek. Lounais-Suomen Telekatu 16 (02) 238 1838 Y 1564941-9 vesi- ja ympäristötutkimus Oy 20360 TURKU *(02) 274 0200 enimi.snimi@lsvsy.fi Krnro 774822

2

3 Suomen ympäristökeskuksen vesitilannekatsausten mukaan elokuun alkupuolen sateet nostivat virtaamia, mutta kuukauden lopussa virtaamat olivat kääntyneet laskuun. Syyskuussa virtaamat olivat pieniä, mutta kuun lopulla sateet taas nostivat virtaamaa hieman. Aurajoen Halisten virtaama oli ympäristöhallinnon OIVA - ympäristö- ja paikkatietopalvelun mukaan (poiminta 30.10.2013) elokuussa oli hyvin pieni (<1 m 3 /s) paitsi elokuun puolivälissä hieman ennen suppeaa näytteenottoa, jolloin virtaama nousi joiksikin päiviksi ja oli korkeimmillaan 2,4 m 3 /s. Koko syyskuun sekä lokakuun alussa syksyn laajan näytteenoton aikaan virtaama oli edelleen hyvin pieni tai ajoittain sitä ei ollut mitattavissa (0,00 m 3 /s). Turun vesilaitos johti Paimionjoesta vettä Aurajokeen alkukesästä lähtien, ja elo syyskuussa sekä lokakuun lopulle asti määrä oli noin 0,3 0,5 m 3 /s. Ilmatieteen laitoksen meriveden korkeustietojen mukaan Turussa elokuun alkupuolella meriveden korkeus nousi nopeasti noin 20 cm lukemaan noin +10 cm mutta kääntyi taas jyrkkään laskuun ennen elokuun suppeata näytteenottoa. Syyskuun aikana korkeus vaihteli 0-linjan tuntumassa, mutta etenkin kuun alussa nousut ja laskut olivat suuria. Syys lokakuun vaihteessa vesi laski nopeasti noin 25 cm, ja lokakuun alkupuolella Turun merialueen laajan näytteenoton aikaan vedenkorkeuden muutokset olivat suuria. 3. MENETELMÄT JA TULOKSET 3.1. Yleistä Vesinäytteet otettiin ja analysoitiin Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Näytteenotosta vastasivat sertifioidut ympäristönäytteenottajat. Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T101, joka täyttää standardin ISO/IEC 17025 vaatimukset. Laboratorion voimassaoleva pätevyysalue löytyy FINAS-akkreditointipalvelun internet-sivuilta: www.finas.fi kohdasta Akkreditoidut toimielimet» Testauslaboratoriot. Näytteenotto- ja analyysimenetelmät on kuvattu tarkemmin Turun merialueen tarkkailuohjelmassa. Tekstissä pinta tarkoittaa 1 metrin syvyyttä ja pohjan läheinen näyte 1 metri pohjan yläpuolelta otettua näytettä; Raisionlahden pohjukassa on mataluuden vuoksi näytesyvyys vain 0,5 m. Kokoomanäytteellä tarkoitetaan kasviplanktonin tuotantokerroksesta kerättyä näytettä. Tuloksia on koottu karttapohjille (kuvat 2 12). Ne on laadittu siten, että pinnan tai kokoomanäytteen osalta kunkin havaintopaikan tulosten on ajateltu kuvaavan laajempaa aluetta, mutta alueiden rajaus on varsin karkea. Pohjanläheinen happitulos edustaa vain kyseistä paikkaa, sillä syvänteiden lähialueilla happitilanne voi olla olennaisesti erilainen kuin syvänteen pohjalla. Kokonaisfosforia, klorofylliä ja hygieenistä tilaa käsittelevissä kuvissa luokkarajat ja -värit perustuvat Suomen ympäristökeskuksen (2005) laatimaan vesien yleiseen käyttökelpoisuusluokitukseen. Muut kuvat on tehty tulosten havainnollistamista mutta ei varsinaisesti luokittamista ajatellen, ja raja-arvot on laadittu Lounais-Suomen vesija ympäristötutkimus Oy:ssä.

4 Elokuun lopun ja syyskuun näytteenottojen yhteydessä ei ollut merkintöjä poikkeuksellisista havainnoista. Lokakuun alussa näytteitä otettaessa Kruunukarilla (143) ja Kuuvannokalla (210) vesi oli pohjan läheisessä näytteessä sameaa. Pansion öljysatamasta (240) lähti laiva näytteitä otettaessa, ja pohjan läheisessä näytteessä oli savisameutta. Sama laiva oli ohitti Kallanpään (245) ennen näytteenottoa, ja näytteissä oli saviainesta 5 metrin syvyydestä pohjaan. Raisionlahden pohjukan (250) näytteet otettiin noin 40 50 metriä paikalta etelään, koska vesi oli hyvin matalaa. Kukonpäässä (265) pohjan läheisessä näytteessä näkyi saviainesta. Elokuun loppupuolella (21.8.2013, liite 1) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin 20 ºC ja taivas lähes pilvetön. Etelätuuli oli pääosin heikkoa. Syyskuun alussa (2.9.2013) suppean tutkimuksen aikana ilman lämpötila oli noin 11 17 ºC ja taivas oli lähes pilvessä. Pohjoisen ja idän puolelta puhaltanut tuuli oli heikkoa. Syyskuun puolivälissä (17.9.2013) suppean tarkkailun aikana ilman lämpötila oli 16 17 ºC ja taivas pilvessä. Kaakkoistuuli oli kohtalaista tai heikkoa. Lokakuun alussa (7. 8.10.2013) laajan tutkimuksen aikaan ilmanlämpötila oli noin 10 ºC. Ensimmäisenä päivänä pilvisyys oli vaihtelevaa, ja toisena päivänä taivas oli täysin pilvessä. Lännen tai lounaan puoleinen tuuli oli heikkoa. 3.2. Veden lämpötila Elokuun loppupuolella suppean tutkimuksen havaintopaikoilla veden lämpötila oli pinnassa (1 metri) noin 18 20 ºC, ja vesi oli hieman jäähtynyt noin asteen verran elokuun alun jälkeen. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa veden lämpötila oli 17 18 ºC ja syyskuun puolivälissä vielä 16 17 ºC, joten vesi jäähtyi hitaasti syyskuun alkupuolella. Lokakuun alkupuolella laajassa tutkimuksessa veden pinnassa lämpötilat olivat noin 10 12 ºC, ja vesi oli viileintä Askaistenlahden sisäosassa. Syystäyskierto ja tuulinen sää oli sekoittanut vettä, mutta syvänteissä vesi oli edelleen kerrostunutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla harppauskerros oli 15 20 metrin syvyydessä, ja Saaronniemessä, Rajakarilla, Airismaalla sekä Ajonpään ja Lapilan edustalla 20 40 metrin kerroksessa. Myös Kuparivuorella ja Kotkanaukolla pohjanläheinen kerros oli muita viileämpi. 3.3. Meriveden suolaisuus ja sameus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa sähkönjohtavuuden perusteella laskettu veden suolaisuus oli pinnassa (1 metri) 4,8 5,8. Suolaisuus oli alentunut voimakkaasti (suolaisuus <5 ) vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Uittamolla. Selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli Pohjois- ja Pitkässäsalmessa. Muissa paikoissa aleneminen oli lievää (suolaisuus yli 5,5 ).

5 Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa pinnassa suolaisuus oli 5,1 5,7. Missään suolaisuus ei ollut alentunut voimakkaasti, ja selvää alenemista (suolaisuus 5 5,4 ) oli vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Uittamolla. Muissa suppean tutkimuksen paikoissa lievää. Syyskuun puolivälissä pinnassa suolaisuus oli 5,2 5,8. Suolaisuus ei ollut alentunut missään voimakkaasti, ja selvää alenemista oli vain Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Pohjoissalmessa Pansion edustalla. Muissa suppean tutkimuksen paikoissa lievää. Lokakuun alun laajassa tutkimuksessa veden suolaisuus pinnassa oli 5,2 6,0 (kuva 2). Makean veden suolapitoisuutta alentava vaikutus ei tuntunut missään voimakkaasti ja selvänä vain Turussa jäteveden purkupaikalla, Linnanaukolla ja Pitkänsalmen sisäosassa. Muualla suolapitoisuus oli alentunut vain lievästi. Sameusarvoja määritettiin elokuun laajalla tarkkailukerralla, ja Aurajoen Halisista virtaavassa vedessä sameus oli 20 FNU. Merialueella sameusarvot olivat pinnassa 3,1 18 FNU (kuva 2). Sameusarvot olivat voimakkaasti kohonneita (>10 FNU) Askaistenlahdella ja Pukinsalmessa sekä Pohjoissalmen sisäosissa, ja Pitkässäsalmessa Papinsaareen saakka sameus oli vähintään 10 FNU. Vapparilla ja Airistolla sameus oli noin 3 5 FNU. Matalilla paikoilla sameusarvot olivat korkeita koko vesipatsaassa ja syvillä paikoilla Askaistenlahdella vielä 10 metrin syvyydessä. Vapparilla ja Airistolla sameus oli noin 3 5 FNU, eivätkä sameusarvot olleet missään Suomen ympäristökeskuksen yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (2005) mukaan erinomaisia (<1,5 FNU). 3.4. Happitilanne Happitilannetta kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa. Matalilla alueilla happitilanne oli syyskierrosta johtuen hyvä myös pohjan läheisessä vesikerroksessa (kuva 3). Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä happitilanne oli hyvin heikko koko alusvedessä. Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Ajonpäässä ja Kuparivuoren edustalla pohjan lähellä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %). Pääosin kuitenkin tutkimusalueella oli vesipatsaassa happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen, eikä hapen määrä ollut alentunut jätevesien purkupaikoilla.

6 5,7 Merimasku 5,8 5,8 5,7 Luonnonmaa Rymättylä 5,9 5,7 5,8 Naantali 5,8 5,8 Raisio 5,6 5,8 5,7 5,8 Satava 5,6 5,8 5,8 5,8 5,6 Kakskerta 5,5 5,2 5,4 5,5 5,4 Kaarina Kuusisto 5,6 5,6 5,8 5,8 5,6 5,8 5,6 5,5 Suolaisuus ( ), pinta Lokakuu 2013 5,5 5,4 5,2 5,4 5,4 5,5 Airismaa 6,0 5,9 5,8 Parainen 5,8 5,8 <3-3,9 4-4,9 5-5,4 5,5-5,9 >6 0 1 2 4 km 11 Merimasku 3,0 3,4 11 Luonnonmaa Rymättylä 3,5 11 7,9 Naantali 4,8 7,0 Raisio 16 6,2 8,4 7,1 Satava 16 12 4,5 6,6 8,0 Kakskerta 13 10 10 12 10 Kaarina Kuusisto 11 6,1 5,6 3,2 8,0 12 16 13 Sameus (FNU), pinta Lokakuu 2013 12 11 10 18 10 12 Airismaa 3,1 4,9 4,8 Parainen 3,8 3,9 <1,5 FNU 1,5-3 FNU 3,1-5 FNU 5,1-10 FNU >10 FNU 0 1 2 4 km KUVA 2. Suolaisuus ja sameus pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2013.

7 92 Merimasku 42 43 93 Luonnonmaa Rymättylä 38 36 70 Naantali 32 33 95 95 97 99 100 96 91 Raisio 92 96 91 93 97 Kaarina 103 Kuusisto Satava Kakskerta 88 4 92 54 97 97 100 Happikyllästys (%), pohjan lähellä Lokakuu 2013 91 92 91 Airismaa 50 42 86 Parainen 77 <2 0 1 2 4 km KUVA 3. Happikyllästys pohjassa (pohja -1 m) Turun merialueella lokakuussa 2013. 3.5. Typpipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaistyppipitoisuus oli 350 820 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 100 µg/l, jossa myös nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea mutta ammoniumtypen määrä pieni. Myös Pansion edustalla ja Pitkässäsalmessa typpiyhdisteiden määrä oli korkeampi kuin muualla. Paraisten jätevedenpurkupaikalla kokonaistypen määrä oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa ja Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat sama luokkaa kuin Viheriäistenaukolla; kaikissa näissä paikoissa epäorgaanisen typen määrät olivat pieniä. Syyskuun alussa suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuus oli 340 600 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 100 µg/l, missä tällä kertaa ammoniumtypen määrä oli korkea. Paraisten jätevedenpurkupaikalla typpiyhdisteiden määrät olivat pienempiä kuin Vapparin pohjoisosassa. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat sama luokkaa kuin Viheriäistenaukolla. Syyskuun puolivälissä suppeassa tarkkailussa tuotantokerroksen typpipitoisuudet olivat 350 650 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 600 µg/l, missä epäorgaanisen typen määrät olivat korkeita. Paraisten jätevedenpurkupaikalla kokonaistypen määrä oli pienempi kuin Vapparin pohjoisosassa. Naantalinsalmessa typpiyhdisteiden määrät olivat hieman korkeampia kuin Viheriäistenaukolla.

8 Lokakuun alussa Aurajoen Halisissa jokivedessä kokonaistypen määrä oli 1 100 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (540 µg/l, noin 49 %), mutta ammoniumtypen määrä (12 µg/l) oli pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat 330 1 000 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 000 µg/l (kuva 4). Määrä oli erittäin korkea (>1 000 µg/l) vain Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta hyvin korkea myös Kanavaniemen kohdalla Linnanaukolla. Vapparilla ja Airistolla kokonaistyppeä oli alle 400 µg/l. Nitraatti- ja nitriittitypen määrä oli korkea vain Pitkässäsalmessa, mutta ammoniumtypen määrä oli varsin pieni myös Turussa jätevedenpurkupaikalla (kuva 5). Vertikaalinäytteissä kokonaistypen määrät olivat suhteellisen korkeita vain Pitkässäsalmessa Uittamon ja Katariinanlaakson edustalla, jossa vesi on hyvin matalaa. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä koko alusvedessä typpipitoisuus oli hyvin korkea, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Aurajoessa Halisissa veden kokonaistypen, nitriitti- ja nitraattitypen ja ammoniumtypen määrät olivat varsin pieniä ja selvästi pienempiä kuin Turussa jäteveden purkupaikalla pinnassa, mutta virtaama oli hyvin pieni. Aurajokisuulla kokonaistypen määrä oli jonkin verran pienempi kuin edellä Halisissa. Jätevesien vaikutus tuntui lokakuun alussa typpiyhdisteiden määrän perusteella hyvin voimakkaana Turussa jäteveden purkupaikalla ja satama-altaan suulla, ja myös Pukinsalmen keskiosiin saakka sekä Pitkässäsalmessa kokonaistypen määrä oli korkeampi kuin muualla. Aurajoen ja jätevesien kuormitusta ei voinut erottaa toisistaan. Paraisten jäteveden purkupaikalla ja Naantalinsalmessa jätevedet saattoivat lievästi nostaa kokonais- ja ammoniumtypen määrää.

9 440 Merimasku 390 360 430 Luonnonmaa Rymättylä 330 450 420 Naantali 370 390 Raisio 500 380 400 380 Satava 780 420 370 390 500 Kakskerta 540 2000 780 820 890 Kaarina Kuusisto 760 480 370 360 500 420 780 540 Kok.typpi (µg/l), pinta Lokakuu 2013 1000 920 2000 710 780 820 Airismaa 340 350 390 Parainen 440 410 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 4. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2013. <3 Merimasku <3 Luonnonmaa Rymättylä 6 8 5 14 Naantali Raisio <3 <3 4 Satava 23 5 5 3 <3 Kakskerta 35 22 12 Kaarina Kuusisto 4 <3 3 5 23 <3 Ammoniumtyppi (µg/l), pinta Lokakuu 2013 24 16 35 19 22 12 Airismaa <3 Parainen 13 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 5. Ammoniumtyppipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2013.

10 3.6. Fosforipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä kokonaisfosforipitoisuus oli 15 63 µg/l. Pitoisuus oli korkein Papinsaaren edustalla ja Hahdenniemessä, mutta samaa tasoa myös Pohjoissalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Airistolla pitoisuudet olivat poikkeuksellisen pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat <2 22 µg/l, ja määrä oli korkein Hahdenniemessä. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat 13 58 µg/l. Pitoisuus oli korkein Hahdenniemessä ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Airistolla pitoisuudet olivat edelleen poikkeuksellisen pieniä. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat <2 14 µg/l eli varsin pieniä. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa tuotantokerroksen kokoomanäytteissä fosforipitoisuudet olivat 17 80 µg/l. Pitoisuus oli korkein Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Airismaalla pitoisuus oli edelleen poikkeuksellisen pieni mutta Rajakarilla tavanomainen. Fosfaattifosforin pitoisuudet olivat <2 30 µg/l, ja määrä oli korkein Uittamolla, Hahdenniemessä ja Turussa jäteveden purkupaikalla. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa Aurajoessa Halisissa veden kokonaisfosforipitoisuus oli 83 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 44 µg/l. Merialueella pinnassa (1 m) kokonaisfosforia oli 22 84 µg/l. Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa ja muita korkeampi myös Turussa jäteveden purkupaikalla. n salmien sisäosassa ja Pitkässäsalmessa sekä Askaistenlahdessa pitoisuus oli 40 53 µg/l ja Vapparilla sekä Airistolla 22 37 µg/l. Osalla paikoista määritettiin fosfaattifosfori, ja pinnassa määrät olivat 7 26 µg/l eli ajankohtaan nähden varsin pieniä. Vesipatsaan fosforipitoisuuksissa ei ollut syvyyssuunnassa veden sekoittumisen vuoksi suuria eroja. Alusvedessä fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (>>100 µg/l) heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla. Myös Kruunukarilla pitoisuus oli voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l), ja näytteenottotietojen mukaan vesi oli silmämääräisesti erittäin sameaa. Lokakuun alussa Turussa jäteveden purkupaikalla veden kokonais- ja fosfaattifosforipitoisuus oli korkeampi kuin Aurajoelta Halisista tulevassa vedessä. Kokonaisfosforimäärä oli myös hieman korkeampi kuin Aurajokisuulla. Turussa jätevesien aiheuttama fosforikuormitus peittyi Linnanaukolla jokivesien vaikutukseen. Paraisten jätevedenpurkupaikalla tai Naantalinsalmessa ei fosforimäärissä erottunut jätevesien vaikutusta.

11 41 Merimasku 22 22 40 Luonnonmaa Rymättylä 23 40 36 Naantali 24 32 Raisio 84 30 45 31 Satava 47 37 26 32 36 Kakskerta 45 60 47 48 49 Kaarina Kuusisto 53 43 30 29 36 37 47 45 Kok.fosfori (µg/l), pinta Lokakuu 2013 47 43 60 53 47 48 Airismaa 25 26 27 Parainen 30 30 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 6. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) pinnassa (1 m) Turun merialueella lokakuussa 2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus. 3.7. Klorofyllipitoisuus Elokuun loppupuolella suppeassa tutkimuksessa kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteissä klorofyllipitoisuus oli 3,4 31 µg/l. Selvästi suurin pitoisuus oli Papinsaaren ja Pansion edustalla. Myös Vapparin pohjoisosassa, Uittamolla ja Turussa jäteveden purkupaikalla pitoisuus oli varsin korkea (>10 µg/l). Airistolla ja Kotkanaukolla pitoisuus oli noin 3 4 µg/l. Syyskuun alussa suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 5,1 19 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Pitkässäsalmessa. Hyvin monissa paikoissa pitoisuus oli 10 µg/l tai sen yli. Airistolla ja Kotkanaukolla määrä oli noin 5 7 µg/l. Syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa klorofyllipitoisuudet olivat 4,4 18 µg/l. Suurimmat pitoisuudet olivat Hahdenniemessä, Pitkässäsalmessa ja Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös muutamissa muissa paikoissa pitoisuus oli yli 10 µg/l. Airistolla ja Kotkanaukolla määrä oli noin 4 6 µg/l. Lokakuun alun laajassa tarkkailussa klorofylli määritettiin vain kolmelta havaintopaikalta eli Kuuvannokalta, Rajakarilta ja Pohjoissalmesta Pansion edustalta (210, 220 ja 240), joista otettiin tuotantokerroksen kokoomanäyte. Klorofyllipitoisuudet olivat 6,0 12 µg/l, joten määrät olivat edelleen korkeita.

12 3.8. Veden hygieeninen tila Veden hygieenistä tilaa kartoitettiin lokakuun alun laajassa tarkkailussa kaikilla tutkimuskerran havaintopaikoilla. Aurajoen Halisissa jokivedessä fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli <10 kpl/100 ml. Merialueella pinnassa (1 m) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärä oli 0 2 000 kpl/100 ml (kuva 7). Korkein tulos oli Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta myös Linnanaukon tuntumassa ja Pitkässäsalmessa pesäkemäärä oli selvästi korkeampi kuin muualla. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien johdosta hygieeninen tila oli huono. Jätevedet heikensivät hygieenistä tilaa selvästi myös Linnanaukolla ja Pitkässäsalmessa, missä tila oli välttävä. Samoin Naantalinsalmessa tila oli välttävä todennäköisesti jätevesien vuoksi. Paraisten jätevedenpurkupaikalla jätevesikuormituksen vaikutukset tuntuivat lievästi. Merimasku 0 0 3 1 100 Naantali 2 Luonnonmaa 0 0 Rymättylä 0 Raisio 1 5 4 4 Satava 400 42 1 24 10 Kakskerta 10 2000 380 270 220 Kaarina Kuusisto 58 3 2 4 10 42 400 10 Hygieeninen tila pinnassa Lokakuu 2013 710 240 2000 450 380 270 Airismaa 0 0 1 Parainen 38 12 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 7. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella lokakuussa 2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

13 3.9. Avovesi- ja kesäkauden tutkimusten keskiarvoja Pääosa Turun merialueen velvoitetarkkailututkimuksen näytteenotoista tehtiin touko lokakuussa (13.5. 8.10.2013). Eri ajankohtina näytteitä otettiin havaintopaikoista ja syvyyksistä eri tavoin, joten kausittaisten keskiarvojen laskentatapa vaihteli. Intensiiviasemilla sekä Turussa ja Paraisilla jätevedenpurkupaikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin touko-syyskuussa yhdeksän kertaa. Näillä paikoilla kesäkauden ravinne- ja klorofyllikeskiarvot laskettiin kesäsyyskuun kahdeksasta tuloksesta. Muilla paikoilla kasviplanktonin tuotantokerroksen kokoomanäytteitä tutkittiin kolmesti (kesä-, heinä- ja elokuun alku; Paraisten Kirkkoselkä poikkeuksellisesti elokuussa 21.8.-13), joten kesäkauden keskiarvot laskettiin kolmen näytteenoton tuloksista. Keskiarvokuvissa on esitetty keskiarvot laskentatavasta riippumatta, ja intensiiviasemien ja muiden paikkojen välillä saattaa olla näytteiden lukumäärästä ja ajankohdasta johtuvia eroja. Hygieenistä tilaa tutkittiin pinnassa (1 m) kesä-lokakuussa neljä kertaa, ja näistä neljästä tuloksesta laskettiin avovesikauden keskiarvo. Poikkeuksen tekivät Paraisten Kirkkoselkä ja Haarlansalmi, jotka eivät kuulu ohjelmaan loppusyksyllä, ja keskiarvon laskennassa käytettiin siten kolmea tulosta. 3.9.1. Typpiyhdisteet Kesäkauden kasviplanktonin tuotantokerroksen kokonaistyppituloksista lasketut keskiarvot olivat 350 2 400 µg/l (kuva 8). Selvästi suurin keskiarvo oli Turussa jätevesien purkupaikalla, ja keskiarvo oli erittäin korkea (>1 000 µg/l) myös satamaaltaan suulla Kanavaniemestä länteen. Keskiarvo oli korkea myös Pitkän- ja Pukinsalmen keskiosiin saakka. Suurimmassa osassa Vapparia ja Rajakarilta Airismaalle typpipitoisuus oli 350 390 µg/l, ja suurimmassa osassa aluetta typpeä oli noin 400 500 µg/l. Epäorgaanisen typen eli ammoniumtypen ja nitraatti-nitriittitypen yhteismäärä oli tuotantokerroksen kesäkauden keskiarvona selvästi suurin Turussa jätevesien purkupaikalla (kuva 9). Keskiarvo oli korkea (>100 µg/l) vain Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosassa. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla keskiarvo ei poikennut suuresti lähimmän intensiivipaikan keskiarvosta. Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden keskiarvo oli pienempi kuin kesäkauden pitkäaikaiskeskiarvo (vuodet 2003 2012) Vapparin pohjoisosassa, Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Raisionlahdessa. Keskiarvo oli lähellä tavanomaista Viheriäistenaukolla, Rajakarilla ja Airistolla. Naantalinsalmessa, Kotkanaukolla ja Väskin edustalla keskiarvo oli hieman tavallista korkeampi. Nitraatti-nitriittitypen yhteismäärän sekä ammoniumtypen keskiarvot olivat lähes kaikkialla pienempiä kuin pitkäaikaiskeskiarvo. Jätevesien vaikutus tuntui typpiyhdisteiden kesä syyskuun keskiarvojen perusteella voimakkaana Turussa purkupaikalla. Vaikutus tuntui ilmeisesti myös Linnanaukolla ja Pukin- ja Pitkänsalmen sisäosissa. Vähäsateisena kesänä Aurajoen vaikutus oli pieni. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta.

14 480 Merimasku 410 440 480 Luonnonmaa Rymättylä 380 490 470 Naantali 420 470 Raisio 620 450 480 480 Satava 760 500 440 470 430 570 Kakskerta 570 2400 780 720 690 Kaarina Kuusisto 560 440 410 390 570 500 760 570 1050 620 2400 Kok.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2013 820 780 720 Airismaa 350 410 390 Parainen 390 380 430 <300-400 µg/l >400-500 µg/l >500-700 µg/l >700-1000 µg/l >1000 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 8. Kokonaistyppipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun keskiarvona 2013. 5,5 Merimasku 6,7 6,8 8,4 Luonnonmaa Rymättylä 6,3 8,8 16 Naantali 9 6,8 Raisio 4,8 11 4,0 7,0 Satava 160 31 10 8,7 8,3 53 Kakskerta 23 1660 146 143 72 Kaarina Kuusisto 14 5,5 10,1 6,5 53 31 160 23 365 82 1660 Epäorg.typpi (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2013 163 146 143 Airismaa 6,1 8,0 5,5 Parainen 7,5 6,3 4,0 <3-10 µg/l >10-50 µg/l >50-100 µg/l >100-700 µg/l >700 µg/l 0 1 2 4 km KUVA 9. Epäorgaanisen typen (NH 4 -N + NO 23 -N) pitoisuudet (µg/l) kesä-syyskuun 2013 tulosten keskiarvona tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella.

15 3.9.2. Kokonaisfosfori Kesäkauden 2013 tuotantokerroksen kokonaisfosforituloksista lasketut keskiarvot olivat 16 140 µg/l (kuva 10). Vain Raisionlahden pohjukassa keskiarvo oli hyvin korkea (>100 µg/l), ja Turussa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo oli hieman korkeampi kuin lähialueilla. Pohjois- ja Pukinsalmen keskiosiin asti ja Pitkässäsalmessa keskiarvo oli noin 31 64 µg/l. Suurimmassa osassa tutkimusaluetta keskiarvo oli noin 20 38 µg/l ja paikoin Vapparilla sekä Airismaan tasalla alle 20 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) fosforirajaarvojen perusteella vesi oli huonoa Raisionlahden pohjukassa. Raisionlahden keskiosa ja Pitkäsalmi sekä Pohjois- ja Pukinsalmi keskiosiinsa saakka olivat luokaltaan välttäviä. Avoimemmat alueet olivat laadultaan tyydyttäviä lukuun ottamatta Vapparin keskiosaa ja Airiston eteläosaa, jossa luokka oli hyvä. Erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen mukaan kokoomanäytteen vesi oli fosforipitoisuuden keskiarvona lievästi rehevää (P<23 µg/l) Airistolla. Raisionlahden pohjukka oli luokiteltavissa erittäin reheväksi, ja muu osa tutkimusalueesta oli rehevää. Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden fosforikeskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2003 2012) selvästi pienempi Raisionlahdessa. Keskiarvo oli hieman tavanomaista pienempi Kuuvannokalla, Rajakarilla ja Airismaalla mutta tavanomainen Vapparin pohjoisosassa, Pitkässä- ja Pohjoissalmessa sekä Viheriäistenaukolla. Jätevesien vaikutus näkyi kokonaisfosforitulosten keskiarvon perusteella Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikalla keskiarvo ei poikennut lähialueista. 34 Merimasku 24 26 31 Luonnonmaa Rymättylä 20 33 30 Naantali 24 31 Raisio 140 32 60 38 Satava 50 38 27 31 26 46 Kakskerta 51 73 59 64 59 Kaarina Kuusisto 55 32 28 23 46 38 50 51 55 50 73 Kok.fosfori (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2013 60 59 64 Airismaa 16 21 19 Parainen 23 20 30 Erinomainen (<12 µg/l) Hyvä (12-20 µg/l) Tyydyttävä (20-40 µg/l) Välttävä (40-80 µg/l) Huono (>80 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 10. Kokonaisfosforipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2013 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

16 3.9.3. Klorofylli Kesäkauden klorofyllipitoisuuksien keskiarvot olivat 4,1 25 µg/l (kuva 11). Suurimmat keskiarvot olivat Turussa jätevedenpurkupaikalla ja Linnanaukon tuntumassa. Keskiarvot olivat korkeita (>10 µg/l) Pitkässäsalmessa, Pohjoissalmeessa keskiosaan saakka ja Pukinsalmen sisäosassa, Raisionlahden pohjukassa sekä paikoin Naantalinsalmessa. Vapparilla, Airistolla ja Kotkanaukolla keskiarvo oli noin 4 7 µg/l. Vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen (Suomen ympäristökeskus 2005) klorofylliraja-arvojen perusteella huonoja alueita ei ollut lainkaan (kuva 11). Pitkänsalmen ja osin Pohjois- ja Pukinsalmi sekä Raisionlahden pohjukka olivat klorofyllikeskiarvon perusteella luokaltaan välttäviä. Muu osa tutkimusalueesta oli klorofyllikeskiarvojen perusteella laadultaan tyydyttävää. Hyvään tai erinomaiseen luokkaan kuuluvia alueita ei ollut. Rehevyystasoluokituksen perusteella Airismaa oli luokiteltavissa lievästi reheväksi (klorofylli 2 5 µg/l). Muutoin tutkimusalue oli rehevä, ja Linnanaukon tuntumassa keskiarvo oli paikoin lähes erittäin rehevällä tasolla (klorofylli>25 µg/l). Intensiivipaikkojen perusteella kesäkauden klorofyllikeskiarvo oli pitkäaikaiskeskiarvoa (vuodet 2003 2012) selvästi pienempi vain Raisionlahdessa. Muissa paikoissa keskiarvo oli lähellä keskimääräistä. Turussa jätevedet todennäköisesti nostivat klorofyllikeskiarvoa purkupaikalla ja sen ympäristössä. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevesien purkualueella jätevesien vaikutusta ei ollut havaittavissa klorofyllikeskiarvojen perusteella. 8,4 Merimasku 6,6 6,2 8,1 Luonnonmaa Rymättylä 5,3 11 9,4 Naantali 7,5 12 Raisio 16 7,4 9,9 8,5 Satava 19 10 7,7 8,3 5,8 14 Kakskerta 16 22 22 18 21 Kaarina Kuusisto 17 7,2 6,7 4,8 14 10 19 16 23 15 22 Klorofylli (µg/l), koonta kesä-syyskuun ka 2013 25 22 18 Airismaa 4,1 6,4 4,8 Parainen 5,6 5,3 6,9 Erinomainen (<2 µg/l) Hyvä (2-4 µg/l) Tyydyttävä (4-12 µg/l) Välttävä (12-30 µg/l) Huono (>30 µg/l) 0 1 2 4 km KUVA 11. Klorofyllipitoisuudet (µg/l) tuotantokerroksen koontanäytteissä Turun merialueella kesä-syyskuun 2013 tulosten keskiarvona. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuus.

17 3.9.4. Hygieeninen tila Avovesikauden tutkimusten (kesä-lokakuu) fekaalisten kolimuotoisten bakteerien pesäkemäärien keskiarvot olivat 0 1 200 kpl/100 ml (kuva 12). Keskiarvo oli hyvin korkea Turussa jätevesien purkupaikalla, ja heinä- ja lokakuun tarkkailukerroilla bakteerimäärä oli hyvin korkea. Keskiarvon perusteella hygieeninen tila oli huono vain Turussa purkupaikalla (kuva 12). Välttäviä olivat Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosat. Tyydyttävä alue oli Pitkänsalmen keskiosassa. Muualla hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Jätevesien vaikutus tuntui keskiarvon perusteella voimakkaasti vain Turussa jätevesien purkupaikalla. Lievempänä vaikutus tuntui Pitkä- ja Pukinsalmen sisäosa. Paraisilla ja Naantalinsalmessa paikallinen kuormitus saattoi lievästi heikentää hygieenistä tilaa. Merimasku 1 5 1 4 32 Naantali 1 Luonnonmaa 2 1 Rymättylä 0 Raisio 41 2 5 7 Satava 130 49 2 7 1 8 Kakskerta 16 1200 140 110 88 Kaarina Kuusisto 20 1 2 3 8 49 130 16 340 93 1200 Hygieeninen tila pinnassa Avovesikauden ka 2013 170 140 110 Airismaa 0 0 1 Parainen 10 4 16 Erinomainen (<10 kpl) Hyvä (10-<50 kpl) Tyydyttävä (50-<100 kpl) Välttävä (100-<1000 kpl) Huono (>1000 kpl) 0 1 2 4 km KUVA 12. Hygieeninen tila (fek. kolimuotoiset bakteerit kpl/100 ml) Turun merialueella avovesikauden keskiarvona (kesä-lokakuu ka) 2013. Luokittelu: vesien yleinen käyttökelpoisuusluokitus.

18 4. TIIVISTELMÄ Turun merialueen vuoden 2013 veden laadun tarkkailu jatkui loppukesällä ja syksyllä suppeilla tarkkailuilla elokuun puolivälissä (21.8.), syyskuun alussa (2.9.) ja syyskuun loppupuolella (17.9.). Vuoden viimeinen vesitutkimuskerta oli laaja tarkkailu lokakuun alussa (7. 8.10.2013). Loppukesällä otettiin intensiiviasemilta kasviplanktonnäytteet, joiden tulokset liitetään vuosiraporttiin. Kesän eli kesä-elokuun keskilämpötila oli koko maassa tavanomaista korkeampi. Etenkin kesä- ja elokuu olivat tavanomaista lämpimämpiä, ja heinäkuussakin lämpötila oli lähellä pitkäaikaista keskiarvoa. Kesäkuussa hellepäiviä oli tavanomaista enemmän, ja heinä-elokuussa määrä oli tavanomainen. Sademäärässä oli suuria alueellisia eroja, mutta vähiten satoi maan lounaisosassa. Syys- ja lokakuussa sää jatkui lauhana ja vähäsateisena. Jokien virtaamat olivat hyvin pieniä. Vesi jäähtyi hitaasti elokuun aikana, ja syyskuun puolivälissä suppeassa tutkimuksessa lämpötila oli pinnassa vielä 16 17 ºC. Lokakuun alussa laajassa tutkimuksessa vesipatsaan lämpötilaerot olivat pääosin tasoittuneet, ja lämpötila oli 10 12 ºC. Syvänteissä vesi oli edelleen kerrostunutta. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren edustalla harppauskerros oli 15 20 metrin syvyydessä, ja Saaronniemessä, Rajakarilla, Airismaalla sekä Ajonpään ja Lapilan edustalla 20 40 metrin kerroksessa. Myös Kuparivuorella ja Kotkanaukolla pohjanläheinen kerros oli muita viileämpi. Happitilanne oli hyvin heikko Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteessä koko alusvedessä. Saaronniemen edustalla, Rajakarilla, Ajonpäässä ja Kuparivuoren edustalla pohjan lähellä hapenvajaus oli yhä voimakasta (happikyllästys <40 %). Pääosin kuitenkin tutkimusalueella oli vesipatsaassa happea riittävästi (yli 7 mg/l) lohensukuisten kalojen viihtymiseen. Syksyllä pinnassa suolaisuus oli alimmillaan noin 4,8, joten valumavesien vaikutus oli vähäinen. Lokakuun alussa kokonaistypen määrä oli Aurajoen Halisissa jokivedessä 1 100 µg/l. Suuri osa typestä oli nitraatti- ja nitriittityppenä (540 µg/l, noin 49 %), mutta ammoniumtypen määrä (12 µg/l) oli pieni. Merialueen laajassa tutkimuksessa kokonaistyppipitoisuudet pinnassa (1 m) olivat 330 1 000 µg/l paitsi Turussa jäteveden purkupaikalla 2 000 µg/l. Bläsnäsinlahden ja Kirkkoherransaaren syvänteissä koko alusvedessä typpipitoisuus oli hyvin korkea, sillä ravinteita vapautui sedimentistä hapettomuuden vuoksi. Kokonaisfosforipitoisuus oli Aurajoessa Halisissa 83 µg/l ja fosfaattifosforin määrä 44 µg/l. Merialueella pinnassa kokonaisfosforia oli 22 84 µg/l. Pitoisuus oli korkein Raisionlahden pohjukassa ja muita korkeampi myös Turussa jäteveden purkupaikalla. Alusvedessä fosforipitoisuus oli erittäin voimakkaasti kohonnut (>>100 µg/l) heikon happitilanteen vuoksi Bläsnäsinlahden syvänteen pohjalla. Myös Kruunukarilla pitoisuus oli voimakkaasti kohonnut (>100 µg/l). Kesäkauden (kesä-syyskuu) tulosten keskiarvojen perusteella kasviplanktonin tuotantokerros oli fosforin osalta vesien yleisen käyttökelpoisuusluokituksen mukaan laadultaan huono Raisionlahden perukassa, mutta klorofyllikeskiarvon perusteella ei ollut huonoja alueita. Muussa osassa tutkimusaluetta yleinen käyttökelpoisuus oli

19 fosfori- ja klorofyllikeskiarvojen perusteella tyydyttävä, joskin Airismaalla ja Vapparin keskiosassa fosforikeskiarvon mukaan laatuluokka oli hyvä. Hygieeninen tila pinnassa oli avovesikauden (kesä-lokakuu) keskiarvon perusteella huono vain Turussa jäteveden purkupaikalla. Välttäviä olivat Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosat. Pääosin hygieeninen tila oli keskiarvon perusteella hyvä tai erinomainen. Lokakuun alussa ja avovesikaudella jokivesien tuoma kuormitus oli pieni. Turussa jäteveden purkupaikalla jätevesien vaikutus tuntui keskiarvojen perusteella pinnassa etenkin typpiyhdisteiden ja ulosteperäisten indikaattoribakteerien määrissä. Vaikutus tuntui hyvin voimakkaana vain purkupaikalla ja osin Kanavaniemen länsipuolella, mutta näkyi myös Pitkän- ja Pukinsalmen sisäosiin saakka. Jätevedet nostivat kokonaisfosforimäärää Turussa jäteveden purkupaikalla, mutta salmialueilla vaikutus sekoittui jokiveden ja savisameuden vaikutukseen. Jätevedet todennäköisesti nostivat klorofyllikeskiarvoa purkupaikalla ja sen ympäristössä. Paraisilla ja Naantalinsalmessa jätevedenpurkupaikoilla ei kauden keskiarvon perusteella erottunut jätevesien vaikutusta. Turussa 5. marraskuuta 2013 Reetta Räisänen biologi

20 Jakelu: ExxonMobil Finland Oy Ab/Sami Soisalo Finnfeeds Finland Oy/Naantalin tehdas/åsa Korsman Maskun kunta/tekninen osasto/kimmo Thessler Neste Oil Oyj/Naantalin jalostamo/maarit Arpalo TSME/c/o Fortum Power and Heat Oy/Satu Viranko Paraisten kaupunki/paraisten jätevedenpuhdistamo/käyttöpäällikkö Mika Laaksonen Turun kaupunki/ympäristö- ja kaavoituslautakunta Sähköpostitse: Finnfeeds Finland Oy/Gunilla.Hagman@dupont.com Kaarinan kaupunki/jouni.saario@kaarina.fi Naantalin kaupunki/marjut.taipaleenmaki@naantali.fi Paraisten kaupunki/carl-sture.osterman@pargas.fi Paraisten kaupunki/petri.huovila@pargas.fi Paraisten kaupunki/ymparistolautakunta@parainen.fi Raision kaupunki/kirsi.anttila@raisio.fi Raision kaupunki/tekninen keskus/ympäristöpalvelut/tuija.lojander@raisio.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mirva.levomaki@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/juha.m.nurmi@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/esa.malmikare@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/kaarlo.merikallio@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/mika.makila@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jyrki.haapasaari@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarno.arfman@turku.fi Turun seudun puhdistamo Oy/jarkko.laanti@turku.fi Turun kaupunki/ympäristönsuojelutoimisto/olli-pekka.maki@turku.fi Varsinais-Suomen ELY-keskus/asko.sydanoja@ely-keskus.fi

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 21.8.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,7 970 5,6 0-2 440 <5 <3 31 4 11 P 21.8.2013 TURM / 148 Kirkkoselkä Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 8,1 91 6,4 980 5,6 8,0 450 33 3 6 19,5 7,7 86 9,0 970 5,6 7,9 460 31 0-2 460 <5 <3 34 4 10 21.8.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,7 890 5,1 0-2 680 <5 22 63 10 31 P 21.8.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,1 840 4,8 0-2 820 240 30 55 19 11 P 21.8.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 15:20; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,8 990 5,7 0-4 440 <5 3 28 3 6,4 P 21.8.2013 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 15:15; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,9 990 5,7 0-4 370 <5 3 19 <2 3,9 P 21.8.2013 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 15:05; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,4 1000 5,8 0-4 350 <5 <3 15 <2 3,4 P 21.8.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 09:35; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,6 890 5,1 0-2 730 100 26 58 8 26 P Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Levä kvanl Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 21.8.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 16:25; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 20,0 950 5,4 0-2 490 <5 <3 63 22 8,9 P 21.8.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 16:15; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,4 970 5,6 0-2 430 <5 <3 42 6 6,8 P 21.8.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 16:10; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,3 970 5,5 0-2 440 <5 <3 38 3 7,8 P 21.8.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,7 m; Klo 15:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,0 980 5,7 0-4 390 <5 <3 20 <2 3,7 P 21.8.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 15:55; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 2 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,5 960 5,5 0-2 470 <5 <3 32 5 6,9 P 21.8.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:55; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. S; 1 18,9 850 4,8 0-2 2100 1300 77 59 16 11 21.8.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,6 m; Klo 12:50; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 20 C; Pilv. 1 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 19,7 970 5,6 0-4 370 <5 4 22 2 5,5 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 2.9.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18,1 980 5,6 0-2 460 11 12 31 5 10 2.9.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 18,0 920 5,3 0-2 550 <5 4 50 6 19 2.9.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. S; 1 17,6 900 5,1 0-2 600 38 14 58 6 18 2.9.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,3 m; Klo 10:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,5 980 5,6 0-4 430 <5 7 26 3 7,8 2.9.2013 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 2,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,3 990 5,7 0-4 390 <5 <3 19 2 6,7 2.9.2013 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 0 m; Klo 10:45; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,3 990 5,7 0-6 340 <5 <3 13 <2 5,1 2.9.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 16 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. N; 1 17,4 950 5,5 0-2 540 52 6 44 8 14 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 2.9.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 13:30; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 17 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; 1 17,4 970 5,6 0-2 470 <5 <3 47 10 11 2.9.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:25; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 14 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,4 980 5,6 0-2 520 <5 7 35 6 10 2.9.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:35; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 11 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,3 980 5,6 0-2 470 6 10 30 3 10 2.9.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. E; 1 17,6 980 5,7 0-4 400 <5 4 22 3 7,0 2.9.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 9:50; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 13 C; Pilv. 7 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,6 960 5,5 0-2 500 <5 5 34 4 10 2.9.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 13:00; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 6 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 17,6 910 5,2 0-2 2100 950 590 56 14 8,2 2.9.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 11:10; Näytt.ottaja RM, JaLa; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 5 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. NE; 1 18,3 970 5,6 0-4 410 <5 6 24 2 8,3 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.9.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 10:30; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,7 970 5,6 0-2 440 6 10 32 7 8,2 17.9.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,5 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 10:20; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,6 960 5,5 0-2 520 <5 <3 58 18 12 17.9.2013 TURM / 180 Uittamo 180 (L 29) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,6 m; Klo 10:05; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,0 950 5,5 0-2 560 14 5 80 26 15 17.9.2013 TURM / 210 Kuuvannokka 210 (L 26) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:25; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,4 980 5,6 0-2 420 <5 10 27 5 8,2 17.9.2013 TURM / 220 Rajakari 220 (L 220) Kok.syv. 52,0 m; Näk.syv. 1,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,4 990 5,7 0-4 370 <5 5 22 2 5,2 17.9.2013 TURM / 225 Airismaa it 225 Kok.syv. 80,0 m; Näk.syv. 2,4 m; Klo 11:00; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 7 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,0 1010 5,8 0-6 350 <5 5 17 <2 4,4 17.9.2013 TURM / 240 Pansion öljysatama 240 (L 17) Kok.syv. 11,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:35; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,0 930 5,4 0-2 650 100 49 59 17 11 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Sähk.joht Suol. Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Klorof. Näytepaikka C ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l 17.9.2013 TURM / 260 Hahdenniemi 260 (L 13) Kok.syv. 4,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 12:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 3 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,1 960 5,5 0-2 540 <5 <3 85 28 17 17.9.2013 TURM / 275 Viheriäistenaukko 275 (L 8) Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 6 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,5 980 5,6 0-2 420 <5 14 33 6 9,0 17.9.2013 TURM / 285 Naantalinsalmi 285 (L 3) Kok.syv. 26,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:15; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,6 980 5,6 0-2 480 7 16 39 7 11 17.9.2013 TURM / 297 Kotkanaukko 297 (L 297) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,7 980 5,6 0-4 400 <5 5 28 4 5,6 17.9.2013 TURM / 300 Väskinsaari 300 L 86 Kok.syv. 19,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,3 960 5,5 0-2 470 <5 <3 39 12 9,2 17.9.2013 TURM / TKUPUR Turun jv-purkupaikka Kok.syv. 10,0 m; Näk.syv. 0,7 m; Klo 09:50; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,6 920 5,2 0-2 2600 1800 280 77 30 12 17.9.2013 TURM / PARPUR Paraisten jv-purkupaikka Kok.syv. 16,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 10:40; Näytt.ottaja JS, AL-J; Ilm.lt. 15 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 5 m/s; Tuulsuunt. SE; 1 16,1 990 5,7 0-4 400 6 9 34 6 6,2 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 8.10.2013 TURM / 135 Vapparin pohj. osa 135 (L 37) Kok.syv. 21,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 11:45; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,1 10,2 96 5,6 1000 5,8 8,0 370 7 <3 30 7 2 5 11,0 5,0 1000 5,8 10 11,0 5,2 1010 5,8 7,7 350 7 7 26 8 20 10,9 9,8 92 1010 5,8 340 6 4 30 10 8.10.2013 TURM / 136 Loskarnäs pohj 136 (L42) Kok.syv. 22,0 m; Näk.syv. 1,2 m; Klo 12:40; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 2 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,3 10,2 96 4,8 1000 5,8 8,0 390 27 1 5 11,3 3,8 1010 5,8 10 11,3 4,2 1000 5,8 7,7 360 25 21 10,9 9,2 86 1010 5,8 370 35 8.10.2013 TURM / 137 Lessor 137(L 137) Kok.syv. 20,0 m; Näk.syv. 1,1 m; Klo 12:00; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 11,3 10,0 95 3,2 1010 5,8 8,0 360 29 4 5 11,2 4,4 1000 5,8 10 11,1 4,8 1010 5,8 7,8 360 26 19 10,1 5,9 54 1010 5,8 520 52 8.10.2013 TURM / 140 Bläsnäsinlahti 140(L 44) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,0 m; Klo 12:20; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 P 9,9 79 3,9 1000 5,8 7,9 410 30 12 5 11,2 4,0 10 11,0 9,1 86 3,5 1000 5,8 7,9 370 26 20 4,2 0,41 3 1040 6,0 890 75 25 2,6 0,28 2 1070 6,2 28 2,6 0,22 <2 1050 6,1 1500 1200 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy

Vesinäytteiden tutkimustuloksia Turun edustan merialueen tarkkailututkimus (TURM) Pvm. Hav.paikka Lämpöt Happi Happik. Sameus Sähk.joht Suol. ph Kok.N NO23-N NH4-N Kok.P PO4-P Fek.k.44 C Klorof. Näytepaikka C mg/l Kyll % FNU ms/m o/oo µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l pmy/100 ml µg/l 7.10.2013 TURM / 143 Kruunukari 143 (L143) Kok.syv. 29,0 m; Näk.syv. 1,5 m; Klo 10:10; Näytt.ottaja RM, LK; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 3 /8; Tuulnop. 4 m/s; Tuulsuunt. W; 1 11,4 9,6 91 4,9 1020 5,9 7,9 350 26 0 5 11,4 4,9 1010 5,8 10 11,4 5,2 1020 5,9 7,9 350 28 20 11,7 9,4 90 1030 5,9 330 24 28 8,7 4,7 42 1040 6,0 580 170 8.10.2013 TURM / 165 Kirkkoh saari 165 (L 61) Kok.syv. 33,0 m; Näk.syv. 0,9 m; Klo 11:30; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10,7 10,4 97 6,1 980 5,6 8,0 480 43 3 5 10,7 10,1 94 5,5 980 5,6 10 10,9 9,6 90 5,8 1000 5,8 7,9 390 28 15 10,9 9,5 89 1000 5,7 20 6,8 1,4 12 1010 5,8 810 39 25 3,5 0,50 4 1020 5,9 30 3,2 0,46 4 1020 5,9 1100 56 32 3,9 0,47 4 1020 5,9 1200 66 8.10.2013 TURM / 175 Papins it 175 (L 32) Kok.syv. 7,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:15; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 P 10,7 85 11 970 5,6 7,9 760 220 4 53 12 58 5 10,6 9,7 90 10 970 5,6 490 37 6,0 10,6 9,5 88 13 970 5,6 7,8 490 55 20 46 19 8.10.2013 TURM / 179 Katariinanlaakson ed. 179 (L 31) Kok.syv. 3,0 m; Näk.syv. 0,8 m; Klo 11:05; Näytt.ottaja RM, SaKo; Ilm.lt. 10 C; Pilv. 8 /8; Tuulnop. 1 m/s; Tuulsuunt. SW; 1 10,9 10,0 93 10 950 5,4 7,8 890 49 220 2 10,8 10,0 93 11 950 5,4 7,8 860 46 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy