Tehdään yhdessä ohjausta -projektin Ohjaamo-haastattelut 2017 Ohjaamo Pohjanmaa Navigatorn Österbotten Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen Tarvekartoitushaastattelu 19.4.2017 1
Haastattelijat: Grönlund Yvonne, Laitila Satu, Åbo Akademi Leppänen Anne, Sesay Auli, Tiihonen Anna-Kaisa, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Teksti: Anna-Kaisa Tiihonen Kuvat: Auli Sesay, Martti Hänninen, Anna-Kaisa Tiihonen 2017 JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Lisätietoja Projektipäällikkö Auli Sesay auli.sesay@jamk.fi 040 594 1476 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti (ESR) www.kohtaamo.info/tessu www.facebook.com/tessuprojeki twitter.com/tessuprojekti www.instagram.com/tessuprojekti/ http://bit.ly/tessutube Projektin ohjausryhmä: Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (puheenjohtaja) Ari-Pekka Leminen, Työ- ja elinkeinoministeriö Auli Sesay, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Ari Hyyryläinen, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) Leena Kaikkonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Terhi Laine, Diakonia-ammattikorkeakoulu Anu Raudasoja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anna Smirnoff, Åbo Akademi Mikko Mattila, Tampereen kesäyliopisto Pasi Savonmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Joni Rossi, Jyväskylän nuorisovaltuusto Anna-Kaisa Tiihonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu (sihteeri) Henri Helander (asiantuntija), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 2
Sisällys 1. Johdanto... 4 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja... 4 3. Haastattelukäyntien toteutus... 5 4. Ohjaamo Pohjanmaan tarvekartoituskäynti... 6 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat... 6 5. Ohjaamo Pohjanmaa... 7 5.1 Ohjaamo Pohjanmaan toimijat... 8 5.2 Ohjaamo Pohjanmaan toimintatapa... 9 5.3 Yhteistyökumppanit... 15 5.4 Ohjaamo Pohjanmaan jatkuvuus... 16 6. Tarvittava valmennustuki...17 7. Yhteistyöstä sopiminen...18 8. Lähteet...18 TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti (ESR) on Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Åbo Akademin yhteishanke. Projektin yhteistyökumppanina toimivat Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (ESR) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (ESR) sekä valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Lisäksi yhteistyötä tehdään Ohjaamojen tuki nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR) sekä OSMO Monikulttuurista osaamista Ohjaamoihin -projektin (ESR) kanssa. TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. 3
1. Johdanto Parhaillaan Suomessa rakennetaan eri alueilla nuorten matalankynnyksen Ohjaamo-palvelumallia osana nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste. Toimintamalli rakentuu tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjoavasta monialaisesta Ohjaamosta sekä eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, elämänhallinnan, urasuunnittelun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen tuki, kouluttautumisen ja työllistymisen tuki. Osuva ohjaus -teemakokonaisuus kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuuteen. Siinä toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia Ohjaamojen ja Opintopolku.fi -palvelua käyttävän ohjaushenkilöstön monialaisen ohjaus- ja yhteistyöosaamisen vahvistamiseksi. Osuva ohjaus -kokonaisuuden projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen kanssa. 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja TESSU Tehdään yhdessä ohjausta -projekti kuuluu Osuva ohjaus -teemakokonaisuuteen. TESSU tarjoaa räätälöityjä konsultointeja ja valmennuksia alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän emo-organisaatioidensa johdolle. Valmennuksilla vahvistetaan Ohjaamojen palvelukykyä, yhteistyöosaamista, yhdessä tekemistä ja moniammatillisia toimintatapoja. Valmennukset räätälöidään kunkin Ohjaamon kanssa tarpeiden mukaan (toteutustapa, sisällöt, kesto, aikataulu jne.). Valmennus voi olla kertaluontoinen tai pidempi prosessi. Teemat voivat liittyä esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin: monialainen ja moniammatillinen verkosto- ja yhteistyöosaaminen vertaisoppimisen ja sisäisen motivaation kehittäminen ja ylläpito Ohjaamo -toiminnassa Ohjaamon koordinointi ja johtaminen asiakastyön laatutekijänä. TESSUn tuki voi valmennuksen lisäksi olla konsultointia, fasilitointia, sparraamista, koutsaamista. Osa valmennuksista on ruotsinkielisiä. 4
3. Haastattelukäyntien toteutus Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSU-projektin tavoitteena on tarjota sellaista Ohjaamohenkilöstön tarvitsemaa tarvelähtöistä ja syventävää tukea, joka on helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Lisäksi valmennuksissa ja konsultaatioissa haetaan uudenlaisia tapoja yhteistyöosaamisen ja yhdessä tekemisen kehittämiseen. Valmennus käynnistyy tarvekartoituksella, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa Ohjaamoista mm. perehtymällä Kohtaamo-hankkeen aiempiin selvityksiin ja haastattelemalla Kohtaamon henkilöstöä. Ohjaamot voivat kutsua TESSUn kylään tutustumaan Ohjaamoon ja keskustelemaan valmennustarpeistaan. Keskustelut voidaan käydä myös verkossa. Tällöin sovitaan valmennuksen ja/tai konsultaation alustavista sisällöistä ja käytännön toteutuksesta. Keskustelujen pohjana käytetään alla olevaa Monialainen Ohjaamotyö -nelikenttää (kuva 1), jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Nelikenttä on holistinen kuvaus siitä, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta ja -ammatillisesta ohjauspalvelusta. Monialainen ja - ammatillinen yhteistyöosaaminen sisältävät ajatuksen verkostomaisesta toimintatavasta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemään monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Kuva 1. Verkostomainen yhteistyöosaaminen 5
4. Ohjaamo Pohjanmaan tarvekartoituskäynti 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat Jennifer Dalgren, Ohjaamo Pohjanmaa Nina Waxlax, projektipäällikkö, Ohjaamo Pohjanmaa Tiia Ahonen, palvelukoordinaattori, Ohjaamo Pohjanmaa Satu Laitila, TESSU-valmentaja, Åbo Akademi Yvonne Grönlund, TESSU-valmentaja, Åbo Akademi Anne Leppänen, TESSU-valmentaja, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Auli Sesay, projektipäällikkö, TESSU-projekti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anna-Kaisa Tiihonen, projektisuunnittelija, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Kuva 1. Haastattelukäynnin osallistujia Vaasassa. Vasemmalta: Ohjaamon työntekijät Jennifer Dalgren, Nina Waxlax ja Tiia Ahonen sekä TESSU-valmentaja Yvonne Grönlund, Åbo Akademi. 6
5. Ohjaamo Pohjanmaa Ohjaamo Pohjanmaa toimii Vaasan keskustassa Kultsa-rakennuksen 2. kerroksessa, Raastuvankatu 30:ssa. Samaan taloon on keskittynyt muutakin alueen nuorille suunnattua toimintaa. Samassa kerroksessa Ohjaamon kanssa toimivat Reimari -tieto- ja neuvontapalvelu, etsivän nuorisotyön kaksi työntekijää, monikulttuurinen nuoriso-ohjaaja sekä Walkers-kahvila. Rakennuksen 1. kerroksessa on nuorisotilatoimintaa. Ohjaamo Pohjanmaa toimii verkostomaisesti. Matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelu on tarjolla erityisesti Oh My Ohjaamo -tilaisuuksissa kerran viikossa sekä pop-up-tyyppisesti muualla kuin Ohjaamon tiloissa. Keskeistä toiminnassa ovat myös nuorille suunnatut tapahtumat ja aktiviteetit. Eri yhteistyökumppanit eivät ole Ohjaamossa paikan päällä, vaan niihin otetaan yhteyttä tai asiakas ohjataan edelleen niihin. Ohjaamo panostaa toiminnassaan nuorten ohjautumiseen työllistymiseen ja koulutukseen. Se palvelee niin suomen kuin ruotsinkin kielellä. Ohjaamo Pohjanmaan toimintamallin on kehittänyt Ohjaamo Pohjanmaa -projekti yhteistyökumppaneidensa kanssa. Projektin tavoitteena on kehittää ja toteuttaa työllistymistä edistäviä Kuva 2. Kultsa-rakennuksen sisäänkäynti. palveluita. Projekti pyrkii ohjaamaan alle 30-vuotiaita heikossa sekä epävarmassa työmarkkina-asemassa olevia nuoria koulutukseen, työelämään tai kuntoutukseen tarvelähtöisesti. Palvelun ajatuksena on toimia matalalla kynnyksellä ja niin, ettei se leimaisi asiakkaita. Nuoret ovat mukana palvelujen kehittämisessä esimerkiksi vertaistukiryhmien vetäjinä tai tapahtumien järjestäjinä. (Ohjaamo Pohjanmaa. Visio ja strategia.) Tärkeänä toimenpiteenä Ohjaamo-palvelun kehittämisessä on ollut Ohjaamo Pohjanmaa -strategian laatiminen. Toimintaa on linjattu yhdessä asiantuntijatyöryhmän kanssa ja strategian on hyväksynyt Ohjaamo Pohjanmaan ohjausryhmä. Työryhmissä on ollut laaja edustus alueen eri toimijoita. Työskentely on edistänyt monialaisen verkoston yhteisen näkemyksen aikaansaamista, ja kaikki ovat päässeet työn aikana myös tuomaan esille oman näkemyksensä. Pohjanmaalla on saavutettu yhtenäinen työote, mutta työtä sen suhteen on vielä tehtävänä. Ohjaamo-projekti on toiminut vasta kaksi vuotta. Ohjaamotyöhön on saatu eri toimijoita mukaan eri tahtiin, joidenkin kanssa tämä on vienyt enemmän aikaa. Kuva 3. Ohjaamo Pohjanmaan tilat Kultsan 2. kerroksessa. Vasemmalta Anne Leppänen, Yvonne Grönlund ja Auli Sesay TESSU-projektista sekä Ohjaamon palvelukoordinaattori Tiia Ahonen. Ohjaamo Pohjanmaan tavoitteena on mallintaa ja kehittää olemassa olevien 7
palveluiden tarjoajien yhteistä tapaa tehdä työtä monialaisesti ja -hallinnollisesti kuntarajat ylittäen. Näin pyritään saamaan olemassa olevat resurssit mahdollisimman tehokkaasti käyttöön ja poistamaan päällekkäisiä toimintoja. Tavoitteena on kehittää rahoitusmalli, jolla taataan Ohjaamojen toiminnan jatkuminen hankekauden jälkeen. Kansainvälistä toimintaa ja yhteistyötä kehitetään erityisesti ohjauksen työtapojen ja ohjauksen laadun kehittämiseksi. Ohjaamo Pohjanmaan toimintamalli jatkuu vaikka järjestämisvastuut mahdollisesti muuttuvat pilottijakson jälkeen (keskustelu kunnan ja maakunnan työnjaosta). Myös strategian toimintasuunnitelma elää ja tarkentuu niin sisällön kuin aikataulun suhteen tarpeiden mukaan ja toiminnan edetessä. (Ohjaamo Pohjanmaa. Visio ja strategia.) ESR-rahoitteisen Ohjaamo-hankkeen toteuttaa Vaasan kaupunki. Rahoitusta Ohjaamon kehittämiseen tulee Euroopan sosiaalirahaston lisäksi Vaasan kaupungilta, Mustasaaren kunnalta sekä VAMIA:lta (1.1.2017 yhdistyneet Vaasa- ja rannikkoseudun oppisopimustoimisto ja Vaasan Ammattiopisto). Mustasaari ei ollut Ohjaamo-verkostossa mukana aivan alusta asti ja sen saaminen yhteistyökumppaniksi on vienyt aikaa. Ohjaamo on nyt saanut hyvää palautetta Mustasaaressa tehdystä työstä. Ohjaamon vastuuhenkilöt uskovat, että Mustasaaren perässä on mahdollisuuksia saada mukaan toimintaan myös muita pieniä ruotsinkielisiä kuntia. Ohjaamon kehittämisessä haasteena nähdään Pohjanmaan laaja haja-asutusalue. Alueella on 15 kuntaa, jotka kaikki ovat varsin pieniä, ja ainoastaan Vaasa, Mustasaari, Pietarsaari ja Pedersöre yltävät yli 10 000 asukkaan rajan. Kuinka Ohjaamo-verkosto saadaan toimimaan stien, että tasapuoliset ohjaus- ja neuvontapalvelut taataan myös pienten kuntien nuorille? Pohjanmaalla on myös väkilukuun suhteutettuna melko paljon ulkomaalaisia sekä muita kuin suomen kieltä puhuvia. Eri kieliryhmät ja maahanmuuttajanuoret on huomioitava palveluissa, jotta kielihaasteista johtuva syrjäytyminen voidaan välttää. Ohjaamon haasteena on tarjota niin suomen-, ruotsin- kuin muunkinkielisiä palveluita sekä ohjausta ja neuvontaa eri kulttuuritaustoista tuleville. (Ohjaamo Pohjanmaa. Visio ja strategia.) 5.1 Ohjaamo Pohjanmaan toimijat Ohjaamon kaikki työntekijät toimivat ESR-projektin rahoituksella. Ohjaamon palvelukoordinaattorin ja projektipäällikön lisäksi Ohjaamossa työskentelee yksi työntekijä neljänä päivänä viikossa ja yksi yhtenä päivänä viikossa. Kun työntekijäresurssia on saatu enemmän, on toiminnan pyörittämisen rinnalla mahdollista myös kehittää toimintaa ja palvelua. Verkostossa tai yhteisissä tapahtumissa ovat mukana etsivät nuorisotyöntekijät tieto- ja neuvontapalvelu Reimari, nuorisotiedottaja 8 Kuva 4. Ohjaamolla on yhteinen sisäänkäynti tieto- ja neuvontapalvelun kanssa.
TE-toimisto sosiaalitoimi Walkers-kahvila eri oppilaitokset Kela useat 3. sektorin toimijat yrittäjäjärjestöt. Verkostossa on erilaisia toimijoita. Ohjaamon sijoittuminen kunnan nuorisopalveluiden alle vaikuttaa siihen, millaiseksi Ohjaamo mielletään ja millaista asiakasjoukkoa Ohjaamo saa. Ohjaamo-työntekijöiden rinnalla nuorisotiedottaja on keskeisessä roolissa silloin, kun asiakkaana on jonkinlaisessa nivelvaiheessa oleva nuori. Tällöin käsitellään tavallisesti asioita, jotka koskevat laajasti koko ikäluokkaa. Monet asiakkaat ohjautuvat suoraan etsiville nuorisotyöntekijöille ilman kontaktia Ohjaamoon, ja etsivät nuorisotyöntekijät tekevät sosiaalitoimen kanssa tiiviimpää yhteistyötä kuin Ohjaamo suoraan. Ohjaamossa ei ole opinto-ohjaajaa. Kuva 5. Tarvekartoituskäynti Ohjaamo Pohjanmaassa, TESSU-projektilaiset tutustuivat myös Walkers-kahvilaan. 5.2 Ohjaamo Pohjanmaan toimintatapa Ohjaamon työntekijät toimivat Kultsalla yhteistyössä muiden nuorten palvelujen toimijoiden kanssa. Ohjaamotoiminta nuorille suunnattu neuvonta ja ohjaus on ennen kaikkea verkostomaista, eivätkä kaikki toimijat ole paikalla Ohjaamon tiloissa. Verkostoon otetaan yhteyttä tarpeen mukaan. Koko verkosto on mukana erityisesti tapahtumien järjestämisessä. Tapahtumien avulla tiedotetaan koulutus- ja työllistymisasioista. Ohjaamo järjestää myös vapaa-ajan toimintaa Kultsassa. Matalan kynnyksen Ohjaamo-palvelu on tarjolla pääsääntöisesti joko Oh My Ohjaamo -illoissa kerran viikossa tai pop-up-ohjaamona muualla kuin Ohjaamon tiloissa. Vaikka Ohjaamon tilat ovat keskustassa, paikan päälle ei yleensä pistäydytä sattumalta, vaan enemmän asiakkaita kohdataan muualla tapahtumissa. Kultsan tila toimii ikäänkuin tukiasemana Ohjaamotoiminnalle. 9
Esimerkki 25-vuotiaan asiakkaan kohtaamisesta pop-up-ohjaamossa, kun nuori tulee kertomaan, että on jollain tavalla hukassa ja ei ole työ- tai opiskelupaikkaa: Aluksi lähdetään kyselemään asiakkaan taustasta. Voidaan keskustella, että onko taustalla jo jotain opintoja ja oliko se kiinnostava ala ja mistä nykyinen tilanne ehkä johtuu. Keskustelun myötä pyritään selvittämään, mikä on oikeasti asiakkaan tilanne ja tuen tarve sekä syy, joka on työllistymisen tai opiskelun esteenä. Tästä tilanteesta lähdetään ottamaan yhteyttä siihen tahoon, joka voi tilanteessa tarjota tukea. Jos tapahtumassa on mukana jo esivä nuorisotyöntekijä, voi hän jutella heti nuoren kanssa. Usein kuitenkin pyydetään asiakkaita tulemaan myöhemmin käymään Kultsalla Ohjaamossa. Jos huomataan, että on tarvetta monelle asiantuntijalle ja on paljon kysymyksiä, voidaan järjestää tapaaminen yhtä aikaa eri tahojen kanssa. Tällaisia ohjaustilanteita ei kuitenkaan juurikaan ole tullut, koska Ohjaamossa nuoret ohjautuvat useimmiten suoraan paikalla olevien etsivien nuorisotyöntekijöiden juttusille. Oh my Ohjaamo -iltapäivät Oh my Ohjaamo -iltapäivät maanantai-iltapäivisin klo 16-18 ovat tilaisuuksia, jolloin Ohjaamo on avoinna ja Walkers-kahvila tarjoilee kävijöille ilmaisen kahvin ja teen. Oh my Ohjaamo -illoissa ovat paikalla etsivä nuorisotyöntekijä, tieto- ja neuvontapalvelu, Walkers-kahvilan työntekijät, Ohjaamon työntekijät ja pari kertaa kuukaudesta joku muukin asiantuntija verkostosta. Yhteistyökumppanit ovat olleet hyvin mukana tässä toiminnassa, vaikka tilaisuus onkin toimistotyöajan ulkopuolista aikaa. Oh my Ohjaamo -tilaisuuksissa tarjotaan hengailun ohella työllistymiseen ja koulutukseen liittyvää neuvontaa nuorten tarpeen mukaan. Tilaisuuksissa tiedotetaan vaihtuvista teemoista, kuten raha-asiat, harrastukset, oman taloudenpito, työnhaku ja oppilaitosten tarjonta. Nuorten kanssa on tehty usein cv:itä, katsottu yhdessä työnhakujärjestelmiä ja jopa sähköpostin käyttöä. Oh my Ohjaamossa on joka maanantai joku ohjelma/teema, mutta nuori voi halutessaan vaan oleskella, eikä ohjattuun toimintaan ole pakko osallistua. Kävijöitä kerrottiin olevan tavallisesti 15-30 henkilöä parissa tunnissa. Bingo tai joku muu yhteinen tekeminen houkuttelee nuoria paikalle paremmin, myös sää tai koulun tapahtumat vaikuttavat kävijämääriin. Kuva 6. Ohjaamo Pohjanmaan tiloissa järjestetään ryhmätoimintaa sekä tarjotaan mahdollisuus vapaamuotoiseen oleskeluun. Vasemmalta: Satu Laitila, Yvonne Grönlund, peilikuvassa Auli Sesay, Nina Waxlax, Anne Leppänen, Anna-Kaisa Tiihonen. 10
Työllistäminen Ohjaamo auttaa alueen nuoria työnhaussa ja kesätyöpaikan saamisessa. Ohjaamolla on tärkeä rooli myös yhteistyökumppaneiden työllistymiseen liittyvien tapahtumien ja toimintojen markkinoinnissa. Kultsalla on esillä työpaikkailmoituksia ja asiakkaita tuetaan hakemusten tekemisessä ja oman osaamisen kuvaamisessa. Nuorille on järjestetty esimerkiksi CV-pajoja. Eri tapahtumien avulla tuodaan yhteen työnantajia ja työntekijöitä sekä herätellään nuoria toimimaan ajoissa esimerkiksi tulevan kesän työpaikkoja ajatellen. Sen lisäksi tarvittaneen erilaisia valmennuksia työnhakijoille. Hyppy työelämään -koulutuksella on valmennettu ensi kertaa työelämään tulevia nuoria (Hanketuloskortti: Ohjaamo Pohjanmaa). Kysymyksiä voi tulla myös harjoittelupaikan löytämisessä. Uuden Boot Camp -pilotoinnin myötä kesäharjoittelupaikka avautuu valmennusjaksolle osallistuville nuorille. Kesällä 2016 on järjestetty ja syksylle 2017 suunnitellaan jälleen Elävä ammattikirjasto -päivää, jossa nuorten esittämien toiveiden mukaan eri ammattilaiset tulevat esittelemään työtään sekä sitä, kuinka ko. ammattiin voi päästä. Heille toimitetaan nuorten tekemiä kysymyksiä myös etukäteen. Viimeksi esillä olivat esimerkiksi ensihoitaja, kampaaja, poliisi, fysioterapeutti ja myyjä esittelemässä ammattiaan, ja tilaisuus on tuolloin suunnattu 8.-luokkalaisille. Kun tilaisuus järjestetään ensi syksynä, sen on tarkoitus käynnistää seuraava Boot Camp -prosessi. Kuva 7. Ohjaamo auttaa löytämään myös kesätyöpaikan. Navigatorn Nordjobb Plus on yhteistyötä Ruotsin Nordjobbin ja Uumajan työvoimatoimiston kanssa. Siinä tarjotaan Vaasan alueen nuorille mahdollisuus hakea työpaikkaa esimerkiksi Uumajasta ja Lyckselestä. Nordjobb auttaa työpaikan saaneita saamaan asunnon sekä tarjoaa perehdytyksen siihen, kuinka voi aloittaa työnteon Ruotsissa miten saa hankittua pankkitilin ja henkilönumeron sitä varten. Ohjaamo käynnisti yhteistyön ruotsalaisen työvoimatoimiston kanssa maaliskuussa 2017, jonka jälkeen yhteistyötä markkinoitiin eri oppilaitoksiin Vaasan alueella. Samaan aikaan Nordjobbilla oli myös työllistymiseen liittyvä tapahtuma työ- ja elinkeinotoimistossa, johon osallistui Ohjaamon kautta nelisenkymmentä nuorta. Ohjaamossa 11
autetaan hakemaan työpaikkoja ja madalletaan kynnystä lähteä Ruotsin puolelle töihin. Nuoret saavat perehdytystä, Ruotsin puolelle sovitaan henkilö vastaanottamaan heitä ja nuoret saavat myös tutustua toisiinsa ennen lähtöä. Työpaikkoja on tarjolla myös suomenkielisille. Tänä vuonna Uumajan työvoimatoimistosta tulee Annika Sund valmentamaan työpaikan saaneita ja kertomaan Ruotsin työelämästä. Lisäksi on tarjolla valmistautumista, harjoitteita esimerkiksi työhaastattelua varten. Nordjobb järjestää tähän toimintaan mukaan tulleille myös vapaa-ajan toimintaa. Tätä palvelua Ohjaamossa markkinoidaan erityisesti toiselta asteelta valmistuville. Ohjaamossa on suunniteltu myös videoiden tekemistä työnhaun tukemiseksi, esimerkiksi malleja siitä, kuinka työnantajaan otetaan yhteyttä puhelimitse. Toimijat ovat huomanneet, että ruotsinkielistä materiaalia löytyy työnhakijoille paljon enemmän kuin suomenkielistä. Boot Camp ja muut nuorten valmennukset Boot Camp on peruskoulun päättäneille nuorille suunnattu kesävalmennus, jota Ohjaamo pilotoi nyt ensimmäistä kertaa. Sen osallistujat ovat nuoria, jotka tarvitsevat vähän tavallista enemmän tukea päästäkseen eteenpäin polullaan tai joiden katsotaan olevan putoamisvaarassa toiselle asteelle siirryttäessä tai sen alussa. Tavoitteena on ennaltaehkäistä koulutuksen keskeytyminen/keskeyttäminen 2. asteella. Kesävalmennusta on aiemminkin järjestetty nuorille (esim. Hyppy työelämään), jotka tarvitsevat tukea ja tsemppausta, mutta nyt on haluttu järjestää tämänkaltaista toimintaa pidempänä prosessina. Boot Camp -prosessi käynnistyy jo syksyllä, kun ryhdytään seuraamaan 9.- tai 10.-luokkalaisia ja ollaan yhteydessä alueen oppilaitoksiin. Alueella on aiemmin ollut ennaltaehkäisevässä toiminnassa työnjako siten, että Jupiter-säätiön etsivät nuorisotyöntekijät keskittyivät peruskouluikäisiin ja kunnan etsivät nuorisotyöntekijät toisella asteella oleviin asiakkaisiin. Nyt kun Jupiter on lopettanut toimintansa, tämä järjestelmä on muuttunut ja yhteydenpidossa koulujen suuntaan on ollut katkosta. Toimintaa päätettiin pilotoida aluksi Vaasan suomenkielisillä yläkouluilla, koska siellä on enemmän kohderyhmää kuin ruotsinkielisissä kouluissa. Boot Campista on keskusteltu lokakuusta 2016 alkaen koulujen opinto-ohjaajien kanssa. Kesävalmennukseen kuuluu kahden viikon valmennus/koulutus, jonka läpikäytyään nuori saa Vaasan kaupungilta kahden viikon mittaisen palkallisen kesäharjoittelupaikan. Toiminnalle on saatu rahoitusta Vaasan kaupungin työllistämistoimikunnalta, ja sillä rahalla pystytään järjestämään korkeintaan 30 nuorelle työharjoittelu. Harjoittelussa tehdään 6-tuntisia päiviä ja palkkio siitä on yhteensä 350 e. Valmennuksesta ei käytetä nimeä kesävalmennus, vaan nimenä on Boot Camp siksi, että se olisi houkuttelevampi. Osallistumisen motivaattorina toimii kesätyö, jonka saa valmennukseen osallistumisen myötä. Kahta valmennusryhmää toteutetaan yhtä aikaa, aamupäiväryhmää ja iltapäiväryhmää. Ryhmää on markkinoitu nuorille sillä ajatuksella, että ensimmäisen kesätyöpaikan saaminen voi olla hankalaa, ja tämä jakso valmentaa ensimmäiseen työpaikkaan. Valmennuksessa harjoitellaan työhakemuksen tekemistä, cv:n tekemistä, työhaastattelua, käsitellään työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia sekä työelämän pelisääntöjä. Lisäksi on mahdollista oppia ryhmässä toimimista ja kuulla Ohjaamon verkostoon kuuluvia asiantuntijoita, esim. etsivät nuorisotyöntekijät tulevat esittäytymään. Suunnitelmissa on myös mahdollisesti ruuanlaittoa yhdessä. Ryhmät tekevät opintokäyntejä, joista on sovittu 2. asteen opinto-ohjaajien kanssa. Kaupungin yksiköiltä ei vaadita erillistä rahallista panostusta nuorten työllistämiseen, koska kunta on myöntänyt rahoituksen harjoittelijoiden palkkaan. Kunnan työpaikoille tarvitaan kuitenkin vastuuhenkilö, joka ohjaa nuoria harjoittelijoita. Lisäksi on toivottu, että kukin paikka voisi ottaa kerralla kaksi nuorta työharjoitteluun, jolloin nuoret voivat tehdä työtä myös yhdessä. 12
Opot ja koulukuraattorit ovat olleet mukana osallistujien valitsemisessa, jotta löydetään ne nuoret, joille Boot Camp on sopivin. Kaikista eniten tukea tarvitseville nuorille Boot Camp ei vielä sovi on ajateltava myös työnantajien näkökulmaa ja pyrittävä valitsemaan osallistujat niin, että harjoittelu työpaikassa sujuu. Näin Boot Campiin pystytään löytämään jatkossakin työnantajia yhteistyökumppaneiksi. Tämä pilotti on rakennettu prosessinomaisena, jotta voidaan löytää oikeat bootcampilaiset sekä havaita, jos nuorten joukossa on sellaisia, jotka tarvitsisivat muuta tukea. Pilottiprosessissa voidaan arvioida, mikä toimintatavassa on toimivaa ja mikä ei, esim. osallistujien valinnassa ja yhteistyössä kunnan tarjoamien harjoittelupaikkojen kanssa. Toiminnassa on tärkeää varmistaa, että kaikkien mukana olevien nuoren, työpaikan ja Boot Campin järjestäjien ymmärrys valmennuksesta ja työharjoittelusta on sama. Pitempänä prosessina toteutuva Boot Camp auttaa myös siinä, että nuoret tietävät toisista osallistujista jo ennen valmennuksen alkua ja ryhmäytyminen käynnistyy alustavasti jo ennen valmennusta. Etsivät nuorisotyöntekijät ovat yhteydessä Boot Campin osallistujiin myös kesän jälkeen, kun he ovat aloittaneet 2. asteen koulutuksessa. Heidän tilannettaan tiedustellaan ja muistutetaan, että työntekijät ovat olemassa nuoria varten. Ohjaamo on olemassa myös työnantajia varten niihin tilanteisiin, kun työpaikkaan tulleen nuoren kanssa tulee jotain kysymyksiä. Tämä koskee niin Boot Campia kuin muitakin ns. korvamerkittyjen nuorten työllistämistilanteita. Haastettelussa kerrottiin myös kunnan esimiehille järjestetystä Hyvä pomo - koulutuksessa, jossa perehdytettiin työpaikan edustajia näihin tilanteisiin ja erityisesti nuoren vastaanottamiseen työpaikassa. Tämä on luvassa myös Boot Camp-harjoittelupaikkojen lähiesimiehille. Arjenhallinnan tuki Tavanomaisen Ohjaamotoiminnan lisäksi Ohjaamo on järjestänyt kuntouttavaa työtoimintaa Mustasaaressa ja Vaasassa. Ohjaamon tehtäviin ei varsinaisesti kuulu kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen, mutta rahoittajan kanssa on keskusteltu asiasta ja muutamille tällaisille ryhmille ja toiminnoille on saatu vihreää valoa. Kuntouttava työtoiminta ei ole keskeistä Ohjaamossa, mutta siitä on saatu hyviä tuloksia. Arjenhallintaa tukevasta kuntouttavasta toiminnasta esiteltiin kuntouttavan työtoiminnan Restart-ryhmä, joka on toteutettu Mustasaaressa 22-29-vuotiaille. Siinä oli mukana seitsemän pitkäaikaistyötöntä osallistujaa, joista kaikki tarvitsivat paljon tukea arkisten asioiden hoitamiseen. Lopputuloksena oli se, että jokainen pääsi jakson jälkeen eteenpäin työkokeiluun, koulutukseen tai muuhun toimintaan. Toimintaan sisältyi arjen asioiden suunnittelua ja tekemällä oppimista. Mukana oli erilaisia asiantuntijoita kertomassa asioista. Tehtäviin sisältyi viikon suunnittelu lukujärjestykseen, valmistautuminen ja tarvikehankinnat ruuanlaittoon sekä ruokien tekemistä ryhmässä. Toiminnassa oli mukana myös Martat, jolla oli toimintaan omaa rahoitusta. Jaksolla oli mahdollisuus tutustua ammattikouluun ja muihin oppilaitoksiin. Mustasaaressa tähän toimintaan oltiin erityisen tyytyväisiä, sillä se osoitti suoraan myös kustannustehokkaita tuloksia. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmistä on kokeiltu niin pitkäkestoisempia, kerran viikossa kokoontuvia, kuin lyhyempiäkin jaksoja. Useimmat osallistujat pääsevät polullaan eteenpäin. Vaasassa toimivia vastaavia suomenkielisiä ryhmiä kutsutaan Puls-ryhmiksi. Ryhmässä on mukana ohjaajana myös Ohjaamon työntekijä ja sisältöinä on samoin erilaisia arkeen liittyviä asioita. Lisäksi on osallistuttu esimerkiksi työnhakutreffeille. 13
Osallistujat tällaisille jaksoille valitaan sosiaalityöntekijöiden ja Ohjaamo-työntekijän tekemien haastattelujen perusteella. Rekrytointiin liittyy myös erilaisten rahoitus- ja tukiasioiden järjestäminen (esim. aktivointisuunnitelma Kelan kanssa). Koppari-palvelu verkkoon Pohjanmaalla otetaan käyttöön Koppari-palvelu, ja sen käyttöönottoon on saatu rahoitus Ohjaamo-projektissa sillä ehdolla, että palvelua kehitetään projektiresurssilla eteenpäin. Harjoittelijat, jotka työstävät Koppari-palveluun sisältöä, työskentelevät myös Kultsan tiloissa. Palvelua on suunniteltu asiantuntijaryhmän voimin. On haluttu, että asiantuntija voi kirjautua sisälle Koppari-järjestelmään, jolloin pääsee syvemmälle tietoihin ja on löydettävissä esimerkiksi suorat yhteystiedot, eikä tarvitse soittaa valtakunnallisiin palveluihin vaihteen kautta. Lisäksi on toivottu nuorille kirjautumismahdollisuutta ja sitä, että järjestelmään voisi kirjata esimerkiksi TE-toimistossa käytyä keskustelua silloin, jos nuori asiakas niin haluaa. Näin syntyy kevyt asiakaskortti, jota nuori itse voi hallinnoida. Kun tieto vaihtuu nuoren itsensä kautta, ei tarvitse miettiä salassapitoasioita, ja asiointi sujuvoituu. Siellä voisi olla myös oma kalenteri, johon saa merkittyä seuraavia ajanvarauksia ja josta saisi lähetettyä muistutuksia asiakkaalle. Samaan kalenteriin kertyisi tietoa niistä paikoista, jossa on käyty ja mitä asioita on käsitelty. Koppari-palvelu on käytössä muualla Suomessa Sipoossa, Porvoossa ja Jyväskylässä. Koppari-palvelun myötä toivotaan lisääntyvän tietoisuuden siitä, kuinka laaja verkosto on ja mitä kaikkia palveluita on tarjolla. Organisaatiot saavat palveluun organisaatiokohtaiset käyttäjätunnukset. Asiakkaat Ohjaamo Pohjanmaan asiakkaat ovat keskimäärin aika nuoria, lähestulkoon aina alle 20-vuotiaita. Kuntouttavan työtoiminnan ryhmissä on mukana yli 20-vuotiaita. Toiminnassa on toisaalta mukana myös alle 15- vuotiaita, vaikka he ovat nuorempia kuin Ohjaamon suunnitelman mukainen kohderyhmä. Puhuttaessa Ohjaamon kohderyhmän ikärajoista toimijat mainitsivat haasteena rahoittajan vaatimukset vs. toiminnan toteutettavuus. Henkilölomakkeiden täyttäminen ei ole mieluista nuorille. Palvelun alaikärajaa on vaikea vetää, koska Ohjaamossa tehdään erityisesti ennaltaehkäisevää työtä ja tällä alueella myös alle 15-vuotiailla on selvästi tarvetta Ohjaamon palveluille ja toiminnalle. Ohjaamo Pohjanmaan asiakasmääriä on laskettu yhteen viimeksi tammikuussa 2017. Yksilökäyntejä on Ohjaamossa ollut yhteensä 950 henkilöä (tässä luvussa mukana vain 15-29-vuotiaat). ESR-henkilölomakkeilla Ohjaamotoiminnasta on raportoitu 173 henkilöä. Ryhmissä on ollut osallistujia 6641. Ryhmätoimintaan on laskettu mm. Roadshow, kouluvierailut ja tapahtumat. Ohjaamo toimii Vaasassa nuorisopalveluiden alla, mikä vaikuttaa osaltaan asiakasjoukon nuoreen ikään. Jos Ohjaamo toimisi työllistämispalveluiden alla, kävijäjoukko voisi olla jonkin verran erilainen. Viestintä Ohjaamo Pohjanmaa on saanut alueella tunnettuutta. Palvelu on jalkautunut paljon, etenkin kouluihin. Koulukiertueita ja pop-upeja järjestetään, jotta saadaan tehtyä palvelua tunnetuksi. Ohjaamon työntekijät ovat käyneet vanhempainilloissa esittelemässä Ohjaamon toimintaa sekä järjestäneet 9.-luokkalaisille suunnattuja teemapäiviä. Kouluista on myös tultu vierailemaan Ohjaamoon. 14
Ohjaamo Pohjanmaan toimijoiden mukaan markkinointia ja viestintää tehdään Ohjaamoissa yleisesti liian pienellä volyymilla, kun ajatellaan Ohjaamon tulevaisuutta. Markkinointiin on myös haastavaa saada riittävää rahoitusta projektissa. Ohjaamon markkinoinnin pitäisi olla voimakasta koko ajan, mitä se ei kuitenkaan ole ollut. Pohjanmaalla on nyt saatu rahoittajalta vähän myönnytystä viestinnästä ja markkinoinnista syntyville kustannuksille, sillä on todettu, että tieto menee perille vain hyvin näyttävällä ja pitkäkestoisella markkinoinnilla. Vaasassakaan Ohjaamoon ei kukaan eksy vähingossa, vaikka tilat ovat aivan keskustassa. Kuva 8. Kultsa-rakennuksessa Raastuvankadulla on monenlaista toimintaa nuorille. Viestinnän haasteena on nuorimpien tavoittaminen. Toimijat kertoivat, että viestinnässä täytyy olla paljon toistoa, koska nuoret eivät helposti opi muistamaan näitä asioita, ellei asia ole omassa tilanteessa juuri sillä hetkellä ajankohtainen. Nuoret tuntevat Kultsan toisen kerroksen, mutta eivät välttämättä tiedä Ohjaamo-nimeä. Ohjaamo markkinoi toimintaansa aktiivisesti ja pyrkii menemään nuoren luokse. Ei odoteta, että asiakkaat itse löytävät Ohjaamon. Ohjaamo voi tuoda esille ajankohtaisia asioita, kuten kesätyöt, sekä herätellä asiakkaiden tarpeita. Tätä työtä tehdään tapahtumilla ja oppilaitoskäynneillä. Vanhemmille tiedottamisesta on ollut myös hyötyä. On huomattu, että vanhempainiltoihin osallistuu peruskoulun päättämisvaiheessa kuitenkin aika vähän vanhempia. 5.3 Yhteistyökumppanit Kaikki Ohjaamo Pohjanmaan yhteistyökumppanit eivät ole paikalla Ohjaamon tiloissa. Yhteistyössä ovat olleet mukana TE-toimisto, Kela, velkaneuvonta, kuntien sosiaalitoimi, Vaasan rannikkoseudun oppisopimustoimisto ja oppilaitokset (mm. Vaasan ammattiopisto / Vamia), mutta ne eivät ole tavattavissa Kultsan tiloissa. Yhteisiin tiloihin ei mahtuisikaan tällä hetkellä toimijoita edes lyhytaikaisesti päivystämään Ohjaamotoimintaa ajatellen tilat ovat rajalliset ja epäkäytännölliset. Kumppanit ovat tärkeitä verkostossa ja ne ovat esillä erityisesti Ohjaamon järjestämissä tilaisuuksissa. Oppilaitokset ovat lähteneet Ohjaamo-yhteistyöhön mukaan innokkaasti. Jupiter-säätiö on toiminut alueella nuorten palvelujen yhtenä toteuttajana, mutta se oli hakeutunut konkurssiin 2016, mikä on saattanut lisätä tarvetta Ohjaamon tarjoamalle tuelle. Pohjanmaalla tehdään useiden toimijoiden kesken hyvää yhteistyötä, mutta etenkin hallinnon raja-aidat ja niiden muuttaminen ketteräksi yhteistyöksi siten, että asiakkaiden tarpeet ovat keskiössä, on hankkeen suurin haaste. Toisen asteen koulutusreformi lisää työssä oppimisen määrää ja näin ollen paineita työnohjauksessa. Samalla kaikissa eri asiakasryhmissä on tärkeää lisätä aikaisemman oppimisen tunnistamis- ja tunnustamisvalmiuksia ja näihin lisä- ja täydennyskoulutusta. (Ohjaamo Pohjanmaa. Visio ja strategia.) Ohjaamon strategiassa esitetään myös, että Ohjaamo tekee yhteistyötä alueen yritysten ja yrittäjäjärjestöjen kanssa. Niiden kanssa pohditaan, miten yritykset voidaan saada työllistämään nuoria nykyistä laajemmin sekä kuinka nuoret saadaan kiinnostumaan itse eri aloista ja toimimaan aktiivisesti työllistyäkseen. Alueella on erityisesti pk-yrittäjiä, joilla ei ole resursseja työharjoittelu- tai -kokeilupaikkojen tarjoamiseen. 15
Yhteistyötä on rakennettu viime aikoina myös Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan Ohjaamojen kanssa. Projektit järjestävät yhteistyössä alueellisen seminaarin 11.10.2017. Yhteistyön myötä halutaan myös tukea vasta aloittavaa Ohjaamo Etelä-Pohjanmaata. Seminaari mahdollistaa verkoston, Ohjaamo-vastuuhenkilöiden sekä päättäjien kohtaamisia. Tämän keskustelun yhteydessä nostettiin esille, että valtakunnallisiin Ohjaamojen tapaamisiin ja seminaareihin eivät pääse osallistumaan Ohjaamon verkostossa toimivat työntekijät, minkä vuoksi alueelliset kohtaamiset ovat tärkeitä Ohjaamon koko työntekijäjoukolle. 5.4 Ohjaamo Pohjanmaan jatkuvuus Ohjaamo Pohjanmaassa pohditaan, kuinka Ohjaamon toimintamallia toteutetaan vielä hankkeen päättymisen jälkeen. Projektin tavoitteena on ollut muodostaa rahoitusmalli Ohjaamon toimintaa ajatellen. Juurruttamiseen liittyvä työ on pääosin vielä tekemättä, ja projektin kolmen vuoden toteutusaika onkin liian lyhyt suurten muutosten aikaan saamiseksi ja juurruttamiseksi. Brändin rakentamiseen ja toimintamallien vakiinnuttamiseen tarvitaan aikaa. Tavoitteena on, että Ohjaamotoiminta tulisi jatkossa osaksi maakuntaa. Silloin jatkuvuus olisi paremmalla mallilla. Ohjaamon tulisi toimia tiiviisti yhteistyössä eri kuntien kanssa, ja kaikissa kunnissa tulisi mahdollistaa Ohjaamon palveluja tai oma Ohjaamo. On huomattu, että ennaltaehkäisevän työn tulosten osoittaminen on haastavaa, mutta tulokset ja vaikuttavuus huomataan viimeistään silloin, kun toiminta loppuu. On toivottavaa, että nyt rakennettu hyvä toiminta jatkuu tämän jälkeen myös ilman projektin vetovastuuta. Tämän takia on tärkeää pohtia Ohjaamon johtajuutta sekä sitä, kuinka eri organisaatiot sitoutuvat toimintaan. Sitoutumisesta keskusteltaessa nostettiin esille, että jotkut kokevat jo nyt olevansa Ohjaamo, mutta kaikki eivät ole sitoutuneet samalla tavalla. Ohjaamotoimintaan toivotaan mukaan myös uusia kuntia, jolloin on jälleen ajankohtaista huolehtia sitouttamisesta. Mahdollisista uusista kunnista lähes kaikki, Laihiaa lukuunottamatta, ovat ruotsinkielisiä. Kaksikielisyyteen onkin panostettava jatkossa enemmän myös työntekijöiden perehdytyksessä. Kun uusien yhteistyökuntien kanssa keskustellaan Ohjaamotoimintaan osallistumisesta, hyvänä porkkanana voi toimia se, että kunnat pääsevät suoraan hyödyntämään Ohjaamon kehittämiä tuotteita ja työtä. Kuntiin tarjotaan myös paikallisia pop-upeja. Seuraavien kuntien mainittiin olevan mahdollisia tulevia yhteistyökumppaneita: Laihia, Maalahti, Korsnäs, Närpiö ja Vöyri. Vaasan seutuun kuuluva Isokyrö on suunnannut yhteistyötä enemmän Etelä-Pohjanmaan suuntaan. Ohjaamon kehittämille toimintamalleille koetaan olevan tarvetta Pohjanmaalla. Ohjaamon toteuttaman Boot Camp -prosessin jatkuvuudelle ei koeta olevan esteitä, jos kunnat nyt huomaavat sen olevan onnistunut toimintamalli. Toiminnan kehittäminen ja toteutus ensimmäistä kertaa on vaatinut paljon resursseja, mutta jatkossa Boot Camp järjestyisi pienemmillä resursseilla. Kustannukset eivät ole kovin suuret, jos ajatellaan toimintamallilla aikaan saatavia tuloksia. Tilakustannuksia kunnalle ei välttämättä synny, koska käytettävissä on nuorisotiloja, jotka muuten olisivat kesäisin kiinni. Esiteltiin laskelmia Ohjaamon rahoituksesta jatkossa. Jos mukana on seitsemän (7) kuntaa, Ohjaamon toiminnan jatkuvuuteen varmistamiseen tarvitaan rahoitusta yhden (1 ) henkilötyövuoden verran sekä lisäksi 16
rahoitus markkinointiin ja järjestelmien ylläpitoon. Esimerkiksi 100 000 e rahoitus vuodessa voisi riittää hyvin verkostomaisen Ohjaamon ylläpitämiseen. Kuntaa kohti kustannus ei ole suuri (jaettuna 7 kunnalle ja jyvitettynä ikäryhmien mukaan), jos mietitään hyvien toimintamallien avulla aikaansaatavia tuloksia. Ohjaamon kehittämät tuotteet ja prosessit on kuvattu hyvin, mutta niihin liittyvät kustannukset täytyy vielä laskea ja tuoda näkyväksi. Koppari Pohjanmaa on käytettävissä tietysti myös projektin jälkeen, ja sieltä löytyy kaikkien kuntien palvelujen yhteystietoja (esim. kunnan nuorisotyöntekijä), vaikka kaikki kunnat eivät olisikaan Ohjaamo-yhteistyössä mukana. 6. Tarvittava valmennustuki Tapaamisessa keskusteltiin, millaista monialaisen yhteistyön valmennus- ja asiantuntijatukea TESSU-projekti voi tarjota Ohjaamo Pohjanmaalle. Ohjaamo Pohjanmaalle on tarjottu TESSU-valmennusta jo vuonna 2016. Tuolloin valmennuksessa tehtiin taustatyötä Ohjaamon strategiaa Kuva 9. Ohjaamo Pohjanmaan strategia tuotettiin yhteistyökumppaneiden kanssa 2016. varten. Strategiatyöskentelyä edelsi palvelukartan laatiminen alueen palveluista. Siinä yhteydessä pohdittiin, mitä päällekkäisyyksiä on ja mitä puuttuu. Tämä työskentely kesti yli vuoden, mikä oli pitkä aika, mutta auttoi löytämään laajan verkoston kanssa hyvän tavan toimia ja näkemyksistä tuli yhtenäisiä. Koko verkosto on ollut mukana Ohjaamon strategian tekemisessä, mikä on edistänyt tutustumista ja sitoutumista. Strategiatyössä huomataan myös, miten paljon eri mieltä ollaan eri tahojen kanssa ja pystytään avaamaan eri organisaatioiden toimintaa ja merkitystä. Se vie yhteistyötä eteenpäin. Strategia kuvaa Ohjaamon toimintaa ja toimii hyvin toiminnan ohjauksessa sekä uuden henkilöstön perehdytyksessä. Strategiatyö on Ohjaamo Pohjanmaan vahvuus. Vielä tarvittaneen lisää verkoston näkyväksi tekemistä ja kustannusten osoittamista (esim. skenaarityöskentely). Verkoston koordinointi on keskeinen teema myös jatkuvuutta ajatellen. Keskusteltiin myös siitä, että Ohjaamon toimintamalleja olisi hyvä julkaista ja jakaa strategian ohella. Vielä vuosi sitten Ohjaamossa pohdittiin, onko toiminta päällekkäistä alueella jo olevien nuorten palvelujen kanssa. Kehittämistyössä on kuitenkin ollut koko ajan hyvä ja positiivinen henki. Sittemmin päätettiin, että riittävänä Ohjaamon toimintatapana voidaan nähdä juuri verkostomaisuus, ja se on pysynyt kehittämisessä punaisena lankana edelleen. Verkosto on nyt syntynyt. Sen ylläpitämiseen ja kumppanuuksiin liittyvää puhetta tarvitaan kuitenkin jatkuvasti. Tässä kohdassa on mahdollista saada tukea myös TESSU-projektilta. Valmennustarpeesta keskusteltaessa pohdittiin vielä sitä, että Ohjaamon toimijat ovat muualla kuin Ohjaamon tiloissa. Olisiko vielä hankkeen aikana tarpeellista panostaa siihen, että päästäisiin tarkoituksenmukaisiin tiloihin, joissa yhteistyökumppanit voisivat edes välilllä päivystää? Kultsan tiloihin ei mahdu enää esimerkiksi kahta mahdollisesti tulevaa uutta etsivää nuorisotyöntekijää, joista odotetaan tosin vielä AVI:n 17
päätöstä. Lisäksi keskustelua herättää se, että Ohjaamon nykyinen sijainti, Kultsa, mielletään nuorisotilaksi. Ohjaamon ei kuitenkaan haluta olevan nuokkari. Hyvänä puolena näissä tiloissa on se, että Ohjaamon ei tarvitse maksaa vuokraa toimiessaan Vaasan talotoimen tiloissa. Toistaiseksi ei ole tietoa, voisiko Ohjaamolle vapautua kunnassa parempia tiloja, mutta tilannetta seuraillaan. Nuorisopalvelut on hakenut mahdollisuutta aloittaa myös Varikko-pajatoimintaa, koska Jupiterin lopetettua pajatoiminnan sitä tarvittaisiin. Senkin toiminnan sijoittuminen on vielä ratkaisematta. Projektilla on toiminta-aikaa enää vajaa vuosi, minkä vuoksi näiden muutosten varaan ei voida enää laskea. Jatkuvuus, juurruttaminen, johtajuus ja koordinointi ovat olleet esillä valmennustarpeina jo aiemminkin, ja niihin liittyen työtä voidaan jatkaa tulevissa TESSU-valmennuksissa. Valmennuksen avulla tuettavana teemana nähtiin erityisesti tarkoituksenmukaisen verkoston rakentaminen ja ylläpito miten jatkuvuus taataan ja siinä erityisesti monialaisen yhteistyön jatkuvuus. Kysymyksenä on, mitä tapahtuu helmikuun 2018 jälkeen, kun Ohjaamo-projekti on päättynyt. Juurruttamiseen liittyvä työ on vielä Ohjaamo Pohjanmaassa tekemättä, ja kolmen vuoden toteutusaika näin suurella projektilla on liian lyhyt. Esimerkiksi brändin rakentaminen ja toiminnan vakiinnuttaminen ei tapahdu niin lyhyessä ajassa. Nostettiin esille, että tällä hetkellä Ohjaamon verkostolle on meneillään seurauspedagogiikan koulutus. Se on suunnattu henkilöille, jotka tekevät ohjaustyötä haastavampien asiakasryhmien kanssa. Ohjaamon toimijoille kerrottiin, että TESSU-projekti voi tarjota Ohjaamolle tukea myös sen jälkeen, kun Ohjaamo-projekti on päättynyt. TESSUn valmennustoiminta jatkuu vähintää toukokuuhun 2018 saakka. TESSUasiantuntijoiden on valmennusten lisäksi mahdollista tukea Ohjaamoa myös fasilitoimalla tilaisuuksissa. 7. Yhteistyöstä sopiminen Sovittiin, että Ohjaamo Pohjanmaan TESSU-valmennuksissa valmentajina voivat toimia Satu Laitila ja Anne Leppänen sekä tarvittaessa ohjauksen asiantuntijana Yvonne Grönlund. TESSU-projekti suosittelee aina ensisijaisesti vähintään kolmen kerran valmennusprosessia. Valmentajat toimittavat Ohjaamolle alustavan rungon valmennuksesta kommentoitavaksi. TESSU-valmentajat ja Nina Waxlax keskustelevat valmennusten sisällöstä tarkemmin eri ajankohtana. Isoksi teemaksi valikoitiin Ohjaamo Pohjanmaan jatkuvuus ja juurruttaminen sekä monialaisen yhteistyön koordinointi ja johtaminen. Ajatuksena voisi olla myös se, miten saadaan päättäjät ja kunnat sitoutumaan yhteiseen työhön. Alustavasti sovittiin valmennuspäivämäärät: 5.9. ja 19.9. sekä 11.10.2017 (iltapäivä). 8. Lähteet Pohjanmaan hyvinvointistrategia 2014-2017. Pohjanmaan liitto 2015. https://www.obotnia.fi/assets/1/publikationer/hyvinvointistrategia-web-2015.pdf 18
Vaasan kaupungin palveluopas: https://www.vaasa.fi/palvelut/nuorten-neuvontapalvelu-reimari-etsivanuorisotyo-ja-ohjaamo-pohjanmaa Ohjaamo Pohjanmaa. Visio ja strategia. https://www.vaasa.fi/sites/default/files/ohjaamo_pmaa_visio-jastrategia_fi_highers-bleed-03.pdf Hanketuloskortti: Ohjaamo Pohjanmaa: http://www.hanketuloskortti.fi/hanketuloskortti/ohjaamo-pohjanmaan-luotsi-osterbottens-lots/# 19