Ohjaamo Oulu, Byströmin nuorten palvelut Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen. Haastattelukäynti

Transkriptio

1 Ohjaamo Oulu, Byströmin nuorten palvelut Valmennustarpeiden kartoitus ja yhteistyöstä sopiminen Haastattelukäynti

2 Haastattelijat: Koskela Seija, Leppänen Anne, Louhi Marjaana, Mäkinen Seija, Ryhänen Auli, Silvasti Jaana (sihteeri) JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Taitto:: Martti Hänninen 2016 Lisätietoja Projektipäällikkö Auli Ryhänen TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti (ESR) (tulossa syksyllä twitter.com/tessuprojekti Projektin ohjausryhmä: Jaana Fedotoff, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti (puheenjohtaja)ari-pekka Leminen, Työ- ja elinkeinoministeriö Auli Ryhänen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Ari Hyyryläinen, ELY-keskusten sekä TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus (KEHA-keskus) Leena Kaikkonen, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Anu Raudasoja, HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu Mikko Mattila, Tampereen kesäyliopisto Pasi Savonmäki, Keski-Suomen ELY-keskus Joni Rossi, Jyväskylän nuorisovaltuusto Jaana Silvasti, JAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu (sihteeri) 2

3 Sisällys 1. Johdanto TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja Haastattelukäyntien toteutus Byströmin nuorten palvelujen tarvekartoituskäynti Haastattelukäyntiin osallistujat Ohjaamo Oulu, Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palveluiden toimijat Byströmiläinen työote Yhteistyökumppanit Tarvittava valmennustuki Yhteistyöstä sopiminen Lähteet TESSU Tehdään ohjausta yhdessä -projekti (ESR) on Jyväskylän ja Hämeen ammattikorkeakoulujen Ammatillisten opettajakorkeakoulujen sekä Åbo Akademin yhteishanke. Projektin yhteistyökumppanina toimivat Keski-Suomen ELY-keskuksen toteuttama Kohtaamo-hanke (ESR) ja Tampereen kesäyliopiston toteuttama OHTO Ohjauksen tehostaminen opintopolku.fi -palvelua hyödyntämällä -projekti (ESR) sekä valtakunnallinen nuorisoalan palvelu- ja kehittämiskeskus, Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Koordinaatti. Lisäksi yhteityötä tehdään Mikkelin ammattikorkeakoulun toteuttaman Ohjaamojen tuki nuorten matalan kynnyksen palveluiden ja monialaisen verkostotyön kehittäminen Etelä-Savossa -projektin (ESR) kanssa. TESSU-projektia rahoitetaan Osuva ohjaus -kokonaisuudesta, joka on osa opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnallista Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuutta. 3

4 1. Johdanto Parhaillaan Suomessa rakennetaan eri alueilla nuorten matalankynnyksen Ohjaamo-palvelumallia osana nuorisotakuun toteuttamista. Ohjaamo on nuorten alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupiste. Toimintamalli rakentuu tietoa, neuvontaa ja ohjausta tarjoavasta monialaisesta Ohjaamosta sekä eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta. Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, elämänhallinnan, urasuunnittelun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämisen tuki, kouluttautumisen ja työllistymisen tuki. Osuva ohjaus -teemakokonaisuus kuuluu Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliseen Osuvaa osaamista -ESR-toimenpidekokonaisuuteen. Siinä toteutetaan koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia Ohjaamojen ja Opintopolku.fi -palvelua käyttävän ohjaushenkilöstön monialaisen ohjaus- ja yhteistyöosaamisen vahvistamiseksi. Osuva ohjaus -kokonaisuuden projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä Ohjaamojen kehittämistä koordinoivan Kohtaamo-hankkeen kanssa. 2. TESSU sparraa ja tukee Ohjaamoja TESSU Tehdään yhdessä ohjausta projekti kuuluu Osuva ohjaus -teemakokonaisuuteen. TESSU tarjoaa räätälöityjä konsultointeja ja valmennuksia alueellisten ja paikallisten Ohjaamojen henkilöstölle ja heidän emo-organisaation johdolle. Valmennuksilla vahvistetaan Ohjaamojen palvelukykyä, yhteistyöosaamista, yhdessä tekemistä ja moniammatillisia toimintatapoja. Valmennukset räätälöidään kunkin Ohjaamon kanssa tarpeiden mukaan (toteutustapa, sisällöt, kesto, aikataulu jne.). Valmennus voi olla kertaluontoinen tai pidempi prosessi. Teemat voivat liitty esimerkiksi seuraaviin kokonaisuuksiin: monialainen ja moniammatillinen verkosto- ja yhteistyöosaaminen, vertaisoppimisen ja sisäisen motivaation kehittäminen ja ylläpito Ohjaamo -toiminnassa, koordinointi ja johtaminen Ohjaamoiden asiakastyön laatutekijänä. TESSUn tuki voi valmennuksen lisäksi olla konsultointia, fasilitointia, sparraamista, koutsaamista. Osa valmennuksista on ruotsinkielisiä. 4

5 3. Haastattelukäyntien toteutus Koska jokainen Ohjaamo lähtee oman alueensa lähtökohdista kehittää nuorille tarkoitettuja matalan kynnyksen palveluja, TESSUn tavoitteena on tarjota sellaista ohjaamohenkilöstön tarvitsemaa tarvelähtöistä ja syventävää tukea, joka on helposti, nopeasti ja joustavasti saatavilla. Lisäksi valmennuksissa ja konsultaatioissa haetaan uudenlaisia tapoja yhteistyöosaamisen ja yhdessä tekemisen kehittämiseen. Valmennus käynnistyy tarvekartoituksella, jossa hyödynnetään olemassa olevaa tietoa Ohjaamoista mm. perehtymällä Kohtaamo-hankkeen aiempiin selvityksiin ja haastattelemalla Kohtaamon henkilöstöä. Ohjaamot voivat kutsua TESSUn kylään tutustumaan Ohjaamoon ja keskustelemaan valmennustarpeistaan. Keskustelut voidaan käydä myös verkossa. Tällöin sovitaan valmennuksen ja/tai konsultaation alustavista sisällöistä ja käytännön toteutuksesta. Keskustelujen pohjana käytetään alla olevaa nelikenttää (kuva 1), jossa kuvataan monialaisen yhteistyön, yhdessä tekemisen ja verkostotyön elementtejä. Nelikenttässä kuvataan holistinen lähestymistapa siihen, minkälaista erilaista osaamista Ohjaamoissa tulee olla, kun puhutaan monialaisesta ja -ammatillisesta ohjauspalvelusta. Monialainen ja ammatillinen yhteistyöosaaminen sisältävät ajatuksen verkostomaisesta toimintatavasta. Kuvion avulla ohjaamotoimijat pystyvät jäsentämään ja käsitteellistämään omaa toimintaansa ja se auttaa ohjaamotoimijoita näkemääm monialaisen yhdessä tekemisen kokonaisuuden. Kuva 1. Verkostomainen yhteistyöosaaminen 5

6 4. Byströmin nuorten palvelujen tarvekartoituskäynti 4.1 Haastattelukäyntiin osallistujat Jaana Fedotoff Kehittämispäällikkö, Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Sari Isojämsä Ammatinvalintapsykologi, Byströmin nuorten palvelut Anneli Koistinen Palvelupäällikkö, Oulun kaupungin sivistys- ja kultuuripalvelut Mirjami Ndiaye Maahanmuottajanuorten ohjaus, Byströmin nuorten palvelut Jutta Pernu-Määttä Nuorten palveluiden koordinaattori, Byströmin nuorten palvelut Riikka Tuovila Etsivänuorisotyöntekijä, Byströmin nuorten palvelut Saija Ukkola Tietopalveluohjaaja, nuorten tieto- ja neuvontakeskus NAPPI Kuva 2. Haastattelijat vasemmalta Seija Koskela, Marjaana Louhi, Jaana Silvasti, Anne Leppänen. Kuvasta puuttuu Auli Ryhänen TESSU Tehdään ohjausta yhdessä -projekti, Jyväskylän ammattikorkeakoulu 6

7 5. Ohjaamo Oulu, Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut on toiminut vuodesta 2011 lähtien ja on matalan kynnyksen keskus, josta alle 30-vuotiaat oululaiset nuoret saavat asiakaslähtöistä, helposti saavutettavaa, monialaista ja poikkihallinnollista palvelua. Kuva 3. Byströmin nuorten palveluiden toimisto. Palvelua saa sekä ajanvarauksella että ilman, myös nimettömästi. Palveluperiaatteena on, että nuoren vastaanottaa pääsääntöisesti tietopalveluohjaaja, joka kartoittaa hänen tilanteensa ja ohjaa hänet sopivimmalle toimijalle talon sisällä. Nuoren asiointikäynneillä Byströmillä mukana voi olla useampi Byströmin nuorten palveluiden työntekijä, sillä saman katon alla työskentelee useita eri alan asiantuntijoita. Pääasiallisena toimintamuotona on yksilöohjaus, mutta lisäksi on tarjolla ryhmätoimintoja, infoja, tapahtumia, walk-in aikoja sekä pysäkki-toimintaa. Verkossa viestinnän kanavana toimivat kotisivut NettiNappi -sivusto, Byströmin Chat, Facebook, Instagram ja Twitter -tilit sekä Youtube-kanava. Byströmilaiset käyvät myös kertomassa talon palveluista jalkautumalla nuorten pariin, esim. oppilaitoksiin ja tapahtumiin. Kuva 4. Monimuotoinen Byströmin nuorten palvelu 7

8 Kuva 5. Byströmin nuorten palvelujen käyntimääriä vuonna Nuoret löytävät Byströmin talon hyvin ja asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain. Koulut ovat tärkeä yhteistyökumppani ja heillä on nuorisolain mukainen ilmoitusvelvollisuus etsivään nuorisotyöhön Byströmin talolle. Puolet Byströmin talolle tulevista nuorista tulee puskaradion kautta, loput eri yhteistyötahojen kautta. Uusien nuorten sukupolvia tulee koko ajan, joten markkinointityötä tehdään koko ajan. Maahanmuuttajat nähdään samanlaisena asiakakunta kuin kantasuomalaisetkin. Maahanmuuttajille tarjottavia ryhmätoimintoja pitäisi silti vielä kehittää. Paikkakunnilla, joissa on vastaanottokeskus, tulisi kartoitaa maahanmuuttajien ohjauksen tarpeita. Kuva 6. Haastattelukäynti Oulussa Byströmin nuorten palveluissa Oulussa nuorisotakuun toteutumisessa työllistäminen on ollut haasteellista ja tämä näkyy myös Byströmin nuorten palveluissa. Monialaisia palveluja tarvitaan esim. nuorten pulmallisissa elämäntilanteissa. Työllistyminen ei välttämättä ole ensisijainen asia Byströmin nuorten palveluiden asiakkaille. Monelle nuorelle työnhaku on haaste, sillä jo elämän perusasiat eivät välttämättä ole kunnossa. Silloin kuntouttava työtoiminta on ensimmäinen askel kohti työelämää. Oulun kaupungin päättäjät ja johto ovatkin tunnustaneet Byströmin nuorten palveluiden tärkeyden koko kaupungin hyvinvoinnille, ja Byström onkin mainittu hyvänä esimerkkinä monialaisesta yhteistyöstä. Palveluiden kehittämisen lähtökohtana on ollut yhdessä tekeminen, jolloin suuremmilta ongelmilta on vältytty. Yhteisiä toimintatapoja on jatkuvasti kehitetty matkan varrella. Oleellista on, että Byströmin talon asiantuntijoilla on ollut jo aiempaa kokemusta nuorten palveluiden tuottamisesta, ja että toisten työtapa on ennestään tuttu. Eri alojen asiantuntijat ovat halunneet olla osa Byströmin yhteistöä. Työtavat on muokattu yhteisiksi ja niiden käyttöön on sitouduttu riippumatta emoorganisaatiosta. Kuva 7. Ekologiset odotusvalot 8

9 5.1 Byströmin nuorten palveluiden toimijat Kuva 8. Byströmin nuorten palveluiden toimijat, lähde: Oulun kaupunki/byströmin talo Byströmin nuorten palveluissa työskentelee tällä hetkellä samoissa tiloissa yhteensä 35 työntekijää. Heillä jokaisella on takana oma organisaatio, jossa työnkuva voi olla erilainen kuin Byströmin nuorten palveluissa. Työntekijät toimivat lähetteinä oman emo-organisaationsa ja Byströmin talon välillä. Palveluja tuottavat mm. toimintaterapeutti, terveydenhoitaja ja psykiatrinen sairaanhoitaja. Toimintaterapeutin työ painottuu ryhmätoimintoihin sekä työpajoihin. Muutama asiakas käy yksilöajoilla. Päivittäisessä työssä psykiatrinen sairaanhoitaja ja terveydenhoitaja ovat olennainen osa kokonaisuutta. Nuorille tarjotaan mahdollisuutta käydä terveydenhoitajan luona terveystapaamisessa. Terveydenhoitajan kautta nuoret ohjautuvat tarvittaessa psykiatrisen sairaanhoitajan ajoille. Pitkäkestoisia terapiasuhteita Byströmillä ei aloiteta. KELAn kanssa yhteistyö toimii siten, että Byströmin nuorten palveluiden henkilöstö voi konsultoida ja ohjata asiakkaita kahden Byströmille korvamerkityn kelaneuvojan luokse. Asiakkaita tavataan tarvittaessa yhdessä. Halukkaita yhteistyökumppaneita olisi tulossa lisää työskentelemään saman katon alle, mutta tilojen rajallisuus estää asiantuntijoiden määrän kasvamisen. Keskustelussa nousi esiin tarve mm. opintoohjaajasta (ns. superoposta), joka tuntee kaikki koulutusalat ja tutkinnot. Toimijoiden käytössä on useita tietojärjestelmiä, jolloin haasteena on se, etteivät ne keskustele keskenään. Pahimmillaan yksi työntekijä käyttää kolmea järjestelmää yhtä aikaa. Asiakasyhteistyö kuitenkin toimii ja järjestelmät ovat enemmänkin asiakasrekisteröintiä varten. 9

10 5.2 Byströmiläinen työote Byströmin nuorten palveluiden työntekijät toimivat joustavasti, asiakas otetaan vastaan sellaisenaan ja ketään ei jätetä palvelematta. Jos nuorella on jo voimassaoleva asiakkuus toisen palvelun työntekijän kanssa, silloin yhdessä nuoren kanssa sovitaan jatkotoimenpiteet. Kuva 9. Virikekortit ohjauksen välineenä Byströmiläisen työotteen kulmakiviä ovat kunnioitus, kohtaaminen ja kokonaisvaltaisuus. Tärkeintä on toivon herättäminen nuorissa sekä ratkaisukeskeisyys. Nuoret ovat saattaneet joutua kertomaan omaa tarinaansa useasti eri tahoille, mutta Byströmin työntekijät ovat saaneet erinomaista palautetta siitä, että ovat osanneet asettua nuoren saappaisiin ja huomioineet nuoren tilanteen kokonaisvaltaisesti. Nuorelle tulee tunne, että hänestä välitetään. Nuorten näkökulmasta kerrankin joku kulkee rinnalla, auttaa ja ottaa yhteyttä. Lisäksi tärkeitä asioita toiminnassa ovat leimaamattomuus, moniammatillisuus ja poikkihallinnollisuus. Nuorelle nämä näkyvät siten, että Byströmille on helppo tulla omaehtoisesti. Työntekijän puolestaan tulee luottaa omaan ammatilliseen osaamiseensa, sillä Byströmin työyhteisössä ei välttämättä ole toista täysin saman alan ammattilaista, johon tukeutua. Luottamus toisen ammattitaitoon korostuu. Ajatuksena on, että nuori saa tarvitsemansa palvelut samalta luukulta. Työntekijöiden työnkuvia on hiottu paljon ja muokataan edelleen tarvittaessa, jotta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin. Byströmiläiset tietävät, mitä tekevät ja heillä on vahvat juuret. Monelta paikkakunnalta Byströmin talon toimintamalliin on käyty tutustumassa. On kuitenkin huomioitava, että uuden rakentaminen lähtee oman paikkakunnan tarpeista. Byströmin talo ei ole syntynyt yhdessä yössä ja sen kehittämistyössä ei ole ollut ulkopuolisen rahoituksen painetta. Byströmiläiset näkevät, että talon menestyksen kulmakiviä ovat oleet vahva tahto yhdessä tekemiseen, oikein kohdennetut palvelut, monialainen tiimi ja tunnettavuus. Byströmin talossa panostetaan tyky-toimintaan (työkyky) ja työntekijöiden hyvinvointiin. Hyvinvointia edesauttaa oman emo-organisaation esimiesten luottamus Byströmin talon asiantuntijoihin ja heidän työhönsä. 5.3 Yhteistyökumppanit Byströmin nuorten palveluilla on useita eri tahoja yhteistyökumppanina. Oulun hengessä puhalletaan yhteiseen hiileen. Byströmin talolle on sattunut innostuneita työntekijöitä, jotka uskaltavat kokeilla. Vaikka Oulussa on paljon työttömiä nuoria, niin mietitään ja kehitetään seuraavia toimenpiteitä. Ei vertailla itseä muihin tai keheenkään. 10

11 Byströmin nuorten palvelut tekevät yhteistyötä mm. poliisin, Oulun Tyttöjen ja Poikien Talot, Hyvä mielen talo ry:n, Puolustusvoimien, vuokranantajien, asianajotoimistojen, oppilaitosten, Elo-ryhmän ja yritysten kanssa. Kolmas sektori on vahvasti mukana. Lisäksi ollaan mukana monelaisissa tapahtumissa, yhteisinfoissa ja pysäkkitoiminnassa. 6. Tarvittava valmennustuki Kuva 10. Tarjolla kattavia palveluja nuorten parhaaksi Haastattelukäynnillä tuli ilmi, että Byströmiläiset toivovat keinoja välttää mahdollista läsnäolo- ja myötätuntouupumusta, kun ohjausta saatetaan tehdä liikaa omalla persoonalla. Koska Byströmillä asiakas otetaan vastaan kokonaisvaltaisesti ja aidosti, ajatuksena on, että työntekijät jaksavat tehdä työtä olemalla aidosti läsnä. Byströmiläisillä on hyvä työote ja se auttaa jaksamaan. Lisää tukea tähän kuitenkin vielä kaivattiin. Lisäksi Byströmiläisiä mietitytti, tehdäänkö töitä enää oikeasti yhdessä vai onko ajauduttu siihen, että tehdään vain jokun kanssa, ei kaikkien. Tässä yhteydessä kerrottiin, että TESSU-projektissa työskentelevät HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulun valmentajat kehittävät parhaillaan mittaria, jonka avulla mitataan ja tutkitaan tekijöitä, jotka edistävät ja estävät monialaista yhteistyöosaamista Ohjaamojen sisällä. Mittaria tullaan käyttämään Ohjaamoille suunnattujen valmennusten pohjana ja työkaluna sekä Ohjaamotoiminnan arvioinnin välineenä. Keskusteltiin myös siitä, mitä ohjaus tarkoittaa Byströmin nuorten palveluissa ja onko kaikilla yhteinen ymmärrys ohjauksesta. Nostettiin esille, että ohjausta voi tarkastella erilaisista tulokulmista. Siksi on tärkeää yhdessä jakaa yhteistä ymmärrystä ohjauksesta, joka on dialogiaa ja professio, johon ei pidä sotkea omaa persoonaa. Myös myötatuntouupumukseen auttaa oman professionin ymmärtäminen. Byströmiläiset kaipasivat myös päivitystä/koulutusta erityisista teemoista. Esiin nousivat mm. ne kysymykset, jotka liittyvät omaan seksuaalisuuteen ja parisuhteisiin. Erityisesti chatin kautta tulee paljon kysymyksiä edelliseen liittyen. Toivottiin myös inspiraatiokoulutus, jolla saadaan arjen työhön uutta puhtia ja voimaantumista. 11

12 7. Yhteistyöstä sopiminen Byströmin nuorten palvelujen kehittämistyöryhmässä on aiemmin käyty keskusteluja koulutuksen ja valmennuksen tarpeista. Henkilöstölle on tehty kysely työnkuvista ja niitä halutaan avata. Sovittiin, että kun syksyllä 2016 pidetään Byströmin henkilöstön kehittämispäivä niin, se voisi olla TESSU-valmennuksen paikka. Valmennuksessa lähdetään liikkeelle työnkuvista ja oman ammatti-identiteetin tarkastelusta yhteisessä työssä, josta edetään yhteisen ymmärryksen syventämiseen Byströmiläisesta ohjausotteesta. Tällä pyritään ennaltaehkäisemään myötätuntouupumusta, joka puolestaan auttaa henkilöstöä parempaan yhteiseen työhön. Kuva 11. Jutta Pernu-Määttä ja Auli Ryhänen Näistä lähtökohdista sovittiin, että TESSUn valmentajista Anne Leppänen ja Seija Koskela (JAMK) yhdessä Jutta Pernu-Määtän kanssa rakentavat ohjelman valmennuspäivälle, joka toteutetaan syksyllä Lähteet Byströmin nuorten palvelut verkkosivut. Viitattu Byströmin nuorten palveluiden vaikuttavuus. Tulosraportti Oulun kaupunki. Viitattu dd21c1e5587b&groupid=78453 Byströmin nuorten palvelut esite. Oulun kaupunki Byströmin nuorten palvelu-esittely. Oulun kaupunki. Haastattelutallenne Pernu-Määttä, J Byströmin nuorten palvelut. Diaesitys Oulu 12