Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntarakenneselvitys Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kuntatalouden tunnuslukuja selvitysalueelta Kannonkoski 23.3.2015 Johtava konsultti Anni Antila Tutkimuspäällikkö Heikki Miettinen Kehitysjohtaja Jarmo Asikainen
Saate Osana kuntarakenneselvitystä on koottu laaja tilasto- ja ennakointimateriaali selvitystyön tueksi. Tähän asiakirjaan on koottu keskeisiä talouden tunnuslukuja sekä ennusteita selvitysalueelta. Vuotta 2013 koskevien talouden tunnuslukujen pohjalta selvitysalueen kuntatalouden tila on tällä hetkellä kohtuullinen vain tuloverotusta koskeva kriisikuntakriteeri täyttyy. Kuitenkin talouden haasteena on alueen verotettavien tulojen alhaisuus ja erityisesti tulevien vuosien valtionosuusuudistuksen ja leikkausten vaikutukset kuntien tuloihin. Ennusteen mukaan haasteena tulee olemaan työikäisen väestön väheneminen ja sen vaikutukset tulopohjaan sekä vanhuspalvelutarpeiden vaikutukset kuntien menokasvuun. Keskeistä on voidaanko ennusteen mukaisten muiden palvelutarpeiden vähentymistä hyödyntää kustannuksia vähentämällä sekä erityisesti elinvoiman kehittämisellä saada lisää yrityksiä ja veronmaksajia. 23.3.2015 Page 2
Kuntatalouden indikaattorit Kriisikunnaksi voidaan nimetä sellainen kunta: jonka vuosikate on negatiivinen jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden Sivu 3
Selvitysalue Kannonkoski Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kriisikuntakriteerien täyttyminen vuonna 2013 Raja-arvo Vuosikate, /as < 0 386 811 614-3 531 227 Tulovero-% > 19,89 20,43 20,0 20,0 20,0 21,0 21,0 Lainamäärä, /as > 3830** 3 759 6 111 3 674 832 4 015 3 756 Kertynyt yli- /alijäämä, /as < 0 1 368 6 005 1 998 2 842 707 377 Omavaraisuusaste, % < 50 % 53,2 54,1 58,7 79,2 52,1 48,1 Suhteellinen velkaantuminen, % > 50 % 47,8 68,3 57,6 18,4 48,3 45,4 Kriteereitä täyttyy 1 3 2 2 2 2 2012 2 2 3 1 1 3 2011 1 2 2 0 2 1 Sivu 4
Vuosikate /asukas Negatiivinen vuosikate on yksi kriisikuntakriteereistä Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää käytettäväksi investointeihin, lainojen lyhennyksiin ja sijoituksiin. Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Sivu 5
Tuloveroprosentit Kriisikuntakriteeri: Tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa Kriteeri on ylittynyt useimmissa selvitysalueen kunnissa viimeisen kolmen vuoden aikana 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Selvitysalue 18,32 18,53 18,62 18,62 18,97 18,97 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,95 20,43 20,58 20,9 Kannonkoski 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 Kinnula 18,00 18,00 18,75 18,75 18,75 18,75 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 20,50 Kivijärvi 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,00 21,00 Pihtipudas 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 21,00 Viitasaari 18,00 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,00 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 21,00 21,00 21,00 Koko maa 17,67 17,78 18,04 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,26 19,39 19,75 19,84 Koko maa +0,5 18,17 18,28 18,54 18,62 18,79 18,89 18,95 19,04 19,09 19,47 19,66 19,76 19,89 20,25 20,34 Lähde: Kuntaliitto Vuoden 2013 kuntajako Vuosina 2001-2011 perustettujen uusien kuntien osalta tuloveroprosentti on laskettu liitoskuntien keskiarvolla. Selvitysalueen veroprosentit on laskettua painottamalla väestöosuuksilla Koko maan keskiarvo on laskettu painottamalla kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla Sivu 6
Lainakanta /asukas Kriisikuntakriteeri: Lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin Neljä kuntaa on täyttänyt kriteerin kahden viimeisen vuoden aikana Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia Sivu 7
Konsernin lainakanta /asukas 2017 alkaen kriteerit arviointimenettelyn käynnistämiseen vaihtuvat. Lainakantaa tultaisiin seuraamaan konsernitasolla: asukasta kohden laskettu kuntakonsernin lainamäärä ylittää kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Lainakanta on pitkä- ja lyhytaikainen korollinen vieras pääomaa. Se lasketaan vähentämällä koko vieraasta pääomasta saadut ennakot sekä osto-, siirto- ja muut velat. Luvut sisältävät myös kunnan liikelaitosten lainat, mutta ei kunnan omistamien yhtiöiden lainoja. Tästä syystä kunnan tehtävien organisointi vaikuttaa kunnan lainakantaan, eivätkä kuntien lainamäärät ole aina keskenään vertailukelpoisia Sivu 8
Omavaraisuusaste, % riisikuntakriteeri: Omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista ähde: Tilastokeskus äyvin hinnoin (ei deflatointia) uoden 2013 kuntajako unnusluku mittaa kunnan akavaraisuutta, alijäämän sietokykyä a sen kykyä selviytyä uusista itoumuksista pitkällä aikavälillä. mavaraisuusaste= (Oma pääoma + oistoero ja vapaaehtoiset varaukset) (Koko pääoma - Saadut ennakot) Sivu 9
Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kriisikuntakriteeri: kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan tilikauden käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus = (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot (käyttötulot muodostuvat toimintatuotoista, verotuloista ja käyttötalouden valtionosuuksista.) Sivu 10
Kertynyt ali-/ylijäämä, /asukas Kriisikuntakriteerit: Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää Selvitysalueen kuntien yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä oli 2331 /asukas vuonna 2012 Ns. kovennettu alijäämäkriteeri: kertynyttä alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1000 euroa asukasta kohden ->riittäisi yksin arviointimenettelyyn Lähde: Tilastokeskus Käyvin hinnoin (ei deflatointia) Vuoden 2013 kuntajako Jäämä lasketaan vähentämällä vuosikatteesta mm. poistot ja satunnaiset kulut Sivu 11
Odotekustannukset ja säästöpotentiaali Kuntien kustannuksia on tarkasteltu palveluittain vertaamalla niitä asukasmäärältään ja väestörakenteeltaan samankaltaisiin kuntiin. Odotekustannuslaskelma on puhtaasti laskennallinen, jonka tarkoitus on herättää pohdintaa ja keskustelua mahdollisuuksista kustannussäästöihin. Säästöpotentiaali on laskettu 3. edullisimpaan kuntaan verraten Kustannuksia ei ole tarvevakioitu (esim. erityisryhmien opetus tai katuverkon pituus) ja toiminnan laadullisia eroja ei ole huomioitu, koska tilastotiedot tähän eivät ole riittävän kattavia. Merkittävin säästöpotentiaali selvitysalueella on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto
/asukas SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI YHTEENSÄ Nettokustannukset asukasta kohti 6000 5000 4000 Odotekustannukset on asetettu 3. alhaisimman kunnan tasolle (Asikkala) Muutos 2008-2013: 4 % / vuosi (koko maa 3,3 % / vuosi) Nettokustannukset 2013 70,1 M, odotekustannukset 60,9 M Potentiaali 9,2 M 4439 4186 4144 3918 3869 3694 3641 4083 4103 3855 4057 3858 4360 4039 3637 4222 3985 4276 4331 3825 4874 4056 5289 4235 4415 3743 3000 2000 1000 0 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset ovat kasvaneet koko maan tasoa korkeammin. Koko maan tasoon verrattuna nettokustannukset ovat korkeammat. Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Mikäli selvitysalue tuottaisi sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut Asikkalan kustannustasolla, tarkoittaisi tämä 9,2 miljoonan euron kustannustason laskua. Menoja ei ole tarvevakioitu Kustannustason eroja voi selittää erot palvelujen sisällöissä ja rakenteissa, laatuerot, asiakasrakenne ja paikalliset olosuhteet.
/0-6 vuotias Päivähoito ja esiopetus (sos.toimi ja opetustoimi) (204, 205, 207, 208, 303) Nettokustannukset 0-6 vuotiasta kohti Odotekustannukset on asetettu 3. alhaisimman kunnan tasolle (Leppävirta) 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Muutos 2008-2013: 1,2 % / vuosi (koko maa 2,4 % / vuosi) Nettokustannukset 2013 5,4 M, odotekustannukset 5,5 M Potentiaali (-0,2 M ) 8384 7556 7827 7508 7334 6924 6997 6217 6461 6863 6497 6387 5641 5397 5368 5362 5598 5833 5331 5611 5591 5630 6146 5569 5190 4761 Esimerkiksi päivähoidon ja esiopetuksen kustannustaso on selvitysalueella alhainen ja siten säästöpotentiaali on negatiivinen. Päivähoidon ja esiopetuksen kustannustaso on myös alhaisempi koko maan tasoon verrattuna. Alueen nettokustannusten muutos on ollut 1,2 prosenttia vuodessa eli pienempi kuin maassa keskimäärin. Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto
Palvelutarve- ja taloustrendi Trendilaskelma osoittaa talouden trendin, mikäli väestöstä johtuvat palvelutarpeet toteutuvat ja kuntien toiminnassa ja rakenteissa ei tapahtuisi muutoksia. Trendi ja näihin liittyvät palvelutarpeiden kasvut on laskettu väestötekijöiden muutosten perusteella sekä kuntien vuoden 2013 tilinpäätöstiedoilla. Ennusteissa on huomioitava epävarmuustekijät (esim. yleinen talouskehitys, alueen yritysten menestyminen, valtionosuuksien kehitys, veroratkaisut ja kuntien tehtävät). Painelaskelmat eivät ota huomioon mahdollisia rakenteellisten ja muiden tuottavuuden parantamistoimenpiteiden vaikutusta.
2013=100 Ikäluokkien osuudet muuttuvat merkittävästi Vanhusväestön osuus kasvaisi vuoteen 2029 43 % Samaan aikaan työikäisten määrä vähenisi 28 % Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Selvitysalue 150 140 130 120 110 100 90 väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu Pohjana Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Lähde:Tilastokeskus, kuntajako 2015 80 70 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 1-6-vuotiaat 100 97 97 94 91 7-18-vuotiaat 100 89 85 83 81 Työikäiset (17-64 v) 100 90 82 76 72 65-74-vuotiaat 100 114 120 113 107 Vanhusväestö* 100 106 113 130 143 Väestö 100 96 93 91 89 2 013 2 017 2 021 2 025 2 029 alle 1 -vuotiaat 116 127 123 118 115 1-6-vuotiaat 835 812 806 786 762 7-18-vuotiaat 2 052 1 834 1 743 1 701 1 656 Työikäiset (17-64 v) 8 705 7 862 7 177 6 654 6 277 65-74-vuotiaat 2 270 2 580 2 713 2 572 2 437 Vanhusväestö* 2 198 2 321 2 489 2 853 3 139 Kaikki 15 797 15 217 14 760 14 411 14 126 *yli 75-vuotiaat
Pohjana: Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 vuotiaat (THL, Sotkanet) Peruskoulun ja lukion oppilasmäärät (Tilastokeskus) Tilastokeskuksen väestöennuste 2012 väestö 2011 muuttotiedot 2007-2011 hedelmällisyys 2007-2011 kuolleisuus 2005-2011 Kunnallisessa päivähoidossa olevat 1 6-vuotiaat sekä oman perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaat Selvitysalue 1 600 1 400 1 200 1 000 1521 1406 1354 1316 Perusopetus; 1293 Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu 800 600 400 200 385 374 372 362 Päivähoito; 351 236 192 175 173 Lukio; 164 0 2 012 2 017 2 021 2 025 2 029 2012 kunnallisessa päivähoidossa olevat 1-6 -vuotiaat: THL, Sotkanet - 2012 oppilasmäärät: Tilastokeskus Kehitys: Tilastokeskuksen väestöennuste 2012
Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa (20 % vuoteen 2029 mennessä), vaikka vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikärajaa on nostettu Kokonaisuutena palvelutarpeet säilyvät laskelman mukaan nykyisellä tasolla Laskelma ei huomioi mahdollisia muutoksia lainsäädännössä tai asukkaiden vaatimustasossa. Huomio: resurssien kohdentaminen ja riittävyys
Alueen yhteinen veroprosentti 2013-2015 on laskettu painottamalla kuntien veroprosentteja väestömäärillä Laskelmassa vanhustenhoidon kustannukset kasvavat edelleen Vuoteen 2029 mennessä kunnallisvero kattaisi pienemmän osuuden selvitysalueen toimintakatteesta. Vuosikate-ennuste on vain viitteellinen mm. valtionosuuksien epävarman kehityksen vuoksi Oletuksena on että palvelurakenne sopeutetaan väheneviin palvelutarpeisiin. Osa kustannuksista voi kuitenkin olla sellaisia, jotka jäävät kiinteinä rasittamaan kuntien taloutta, vaikka palvelut vähenevät, jolloin talouden tasapainoa voi olla vaikea saavuttaa.
Veronkorotuspaine Taloustrendin mukaan selvitysalueen talouden sopeutuspaine kasvaa. Vuoteen 2029 sopeutustarve vastaisi 3,2 prosentin korotusta tuloverotuksessa. Silloin selvitysalueen vuosikate kattaisi suunnitelman mukaiset poistot. Jotta vuosikate kattaisi kuntien nettoinvestoinnit, tulisi veroprosenttia korottaa 8,2 prosenttia Veronkorotuspaine kuvaa sopeutustarpeen volyymia, jota voidaan purkaa esim. leikkauksilla, tuottavuuden lisäämisellä, maksujen korotuksella sekä lainanotolla. 2013 2017 2021 2025 2029 Pohjoisen Keski-Suomen selvitysalue 2013 2017e 2021e 2025e 2029e Veroprosentti 20,71 20,94 20,94 20,94 20,94 1 000 Nettokustannukset Päivähoito ja esiopetus 4 5 365 5 429 5 608 5 691 5 741 Perusopetus ja lukio 17 262 16 229 16 083 16 223 16 439 Vanhusten hoito 5 27 554 29 319 30 855 34 679 38 762 Perusterveydenhuolto, avohoito 7 11 010 11 226 11 476 11 828 12 199 Erikoissairaanhoito 18 428 19 587 20 789 22 413 23 924 Investointitasot vaihtelevat etenkin pienissä kunnissa! Muut tehtävät (sis. avustukset ja kertaerät) 6 18 080 18 123 18 293 18 586 18 958 Painelaskelma Toimintakate 2 - Nettoinvestointien kattaminen -97 699 (ilman -99 914 sote-muutoksia) -103 104-109 418-116 023 Pohjoisen Keski-Suomen selvitysalue Nettoinvestoinnit Kunnallisvero 2011 36 15536 288 36 807 36 973 37 341 37 927 Nettoinvestoinnit Kiinteistövero 2012 312134 536 4 229 4 112 4 177 4 261 Nettoinvestoinnit Yhteisövero 2013 411921 231 4 485 4 527 4 599 4 691 Nettoinvestoinnit Verotulot yhteensä 3 ed. vuotta ka. 44 13197 055 45 520 45 611 46 117 46 879 Peruspalvelut ilman tasausta, vos #N/A 45 092 45 808 48 450 51 136 2013 2017 2021 2025 2029 Muut opetus- ja kulttuuritoimi, vos #N/A -2 193-2 193-2 193-2 193 Vuosikatetavoite, 100 % nettoinvestoinneista 13 197 13 733 14 290 14 871 15 475 Ero Verotulojen tavoitteeseen tasaus 13-7135 011 14-5034 728 16-11 397602 18 755-13 181 21 038-14 896 Paine Valtionosuudet veroprosenttiin yhteensä 1 59 397 +4 62 081 +3,3 60 012 +6,6 65 011+7,4 69 981+8,2 Veroprosentti Tulot yhteensä tasapainossa 103 24,71 452 10724,24 601 105 624 27,54 111 128 28,34 116 860 29,14 Huom! Etenkin pienemissä kunnissa vuotuinen nettoinvestointitaso voi vaihdella merkittävästi.
Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2013 tilinpäätöstiedot (Tilastokeskus) Hoitoilmoitustiedot (THL) Terveyskeskuslääkärissä käynnit ja esh:n hoitojaksot Väestöennuste (Tilastokeskus 2012) Kuntaliiton arvio peruspalvelujen valtionosuuksista 2015 OKM:n ennakkotieto muista opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksista 2014 Peruspalvelujen hintaindeksi (Tilastokeskus) Kuntaliiton ennusteet kiinteistöverojen ja yhteisöverojen kehityksestä 2015-2018
Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Ennusteet vuoden 2013 rahanarvossa Kunnallisverotulojen ennuste: Veroprosentit ja vähennykset säilyvät 2015 tasolla Verotettavien ansiotulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +1%/vuosi Verotettavien eläketulojen reaalinen muutos/tulonsaaja +0,75%/vuosi Palkkatulon saajien määrä kehittyy kuten 15-64 -vuotiaiden määrä Eläketulon saajien määrä kehittyy kuten yli 64 -vuotiaiden määrä Kiinteistö ja yhteisöverotulot alueen kunnissa kehittyvät 2014-2017 kuten Kuntaliiton ennusteessa koko maassa, vuodesta 2018 eteenpäin +1 %/v/asukas Valtionosuudet: Ikäryhmien laskennallisissa kustannuksissa on huomioitu ikäryhmien muuttuvat koot väestöennusteissa Ikäryhmät ko. vuoden ikäryhmiä (esim. 2017 laskennassa, vuoden 2017 väestöennuste) Ikäryhmähinnat, muut laskennalliset kustannukset ja lisäosat muuttuvat reaalisesti +1 % vuodessa Valtionosuusprosentti on vielä vuonna 2017 nykyinen 25,42, mutta laskee sitten 23:een Sairastavuusindeksit pysyvät 2013 tasolla Verotulojen tasauksessa huomioidaan verotettavien eläketulojen ja muut ansiotulojen laskennallinen kehitys kunnittain, ydinvoimaloiden kiinteistöverot 2013 tasolla. Verotulojen tasauksessa huomioidaan kunnittaiset verotuloennusteet. Palvelutuotannon yksikkökustannusten reaalinen muutos on +1%/vuosi koko ennustejakson 2005 2013 kuntatalouden hinnat nousivat keskimäärin 0,8 % nopeammin kuin kuluttajahinnat Vanhusten hoidossa vanhusväestön ikärajaa on nostettu ½ vuodella/ennustejakso 75v vuonna 2012, 75,5v vuonna 2017, 76v vuonna 2012, 76,5v 2025 ja 77v vuonna 2029) Muuten palvelutarve kehittyy kuten palveluja käyttävien ikäluokkien koko Palvelujen yksikköjen hinnat nousevat reaalisesti 1 % vuodessa
Koonnissa on hyödynnetty FCG:n toimintaympäristöanalyysejä sekä talouden trendiennusteita. Lisätietoja Heikki Miettinen Tutkimuspäällikkö FCG Konsultointi Oy Puh 0500 762675 heikki.miettinen@fcg.fi