Ulkomaalaistaustaiset lapset ja perheet pääkaupunkiseudulla Lapsen paras yhdessä enemmän -kehittämispäivä 11.10.2017 Pasi Saukkonen
Ulkomaalaistaustaisten väestöryhmien kehitys Helsingissä 1991-2017 100 000 90 000 80 000 70 000 Ulkomaalaistaustainen, syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustainen, syntynyt Suomessa Vieraskieliset Ulkomaan kansalaiset 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Henkilöä 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 2 Lähde: Tilastokeskus.
Vieraskielinen väestö Helsingin seudulla 2000 2015 ja ennusteen perusvaihtoehdon mukaan vuoteen 2030 350 000 Kehysalue 300 000 250 000 Muu pääkaupunkiseutu Helsinki 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Henkilöä 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 3 Lähde: Tilastokeskus.
Vieraskielisten osuus alueen väestöstä pääkaupunkiseudulla 1.1.2017 Lähde: Tilastokeskus ja H:gin kaupunginkanslia @kaupunkitieto
Äidinkieliryhmät pääkaupunkiseudulla 2000-2017 50 000 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 Viro ja muut Baltian kielet Venäjä ja muut ent. NL alueen kielet Muun Euroopan kielet Afrikan ja Lähi-idän kielet Muu Aasian kielet Muuta kuin suomea, saamea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat vuodenvaihteessa 2016/2017 Kunta lkm osuus PKS 171 913 15,1 % Helsinki 93 214 14,7 % Espoo 41 652 15,2 % Vantaa 36 447 16,6 % Kauniainen 600 6,4 % Lähde: Tilastokeskus ja H:gin kaupunginkanslia @kaupunkitieto
Kotouttamisen haasteet nyt ja lähitulevaisuudessa Miten työmarkkinoille pääsyä nopeutetaan, siellä pysymistä tuetaan? Miten edistetään kotoutumista silloin kun ollaan pitkäkestoisesti/toistuvasti työelämän ulkopuolella? Miten edistetään toiseen sukupolveen kuuluvien yhdenvertaisuuden tosiasiallista toteutumista? Miten luodaan edellytyksiä yhteenkuuluvuuden tunteelle keskinäisistä eroista huolimatta? 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 6
Mitä ovat ulkomaalaistaustaisten perheet? Suomeen muuttaneiden ulkomaalaistaustaisten, maahanmuuttajien, perheitä Molemmat vanhemmat Suomeen muuttaneita Toinen vanhemmista muuttanut Suomeen. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten perheitä Saman etnisen, kansallisen, kulttuurisen yhteisön sisällä Yli etnisten, kansallisten, kulttuuristen yhteisörajojen. Sellaisten helsinkiläisten perheitä, joilla rekisteröity äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame Molemmat vanhemmat ns. vieraskielisiä Toinen vanhemmista ns. vieraskielinen. Joissain tapauksissa ulkomaan kansalaisten perheitä. 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 7
Minkälaisia ovat ulkomaalaistaustaisten perheet Helsingissä vuonna 2016? Helsingissä oli 11 156 sellaista perhettä, joissa molemmat lasten vanhemmista (tai yksinhuoltaja) olivat ns. vieraskielisiä. Nämä perheet muodostivat 15 % kaikista lapsiperheistä. Lisäksi Helsingissä oli 5 553 sellaista perhettä, joissa vain toinen vanhemmista oli vieraskielinen. Yhteensä siis 16 709 sellaista perhettä, joilla vähintään toisella vanhemmista ei-kotimainen rekisteröity äidinkieli (22 % kaikista perheistä). Lapsiperheitä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia ja joissa vähintään toinen vanhemmista oli vieraskielinen, oli 14 589 eli 24 % kaikista alaikäisten lasten perheistä. Vieraskielisissä perheissä etenkin jos molemmat vanhemmat ns. vieraskielisiä oli myös enemmän pienten lasten perheitä ja suuria perheitä. 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 8
Vieraskielisten 7-15-vuotiaiden osuus ikäluokasta Helsingin seudulla 2000-2016, ennuste vuoteen 2030 30% 25% Osuus ikäluokasta, % 20% 15% 10% Toteutunut Perus 0-vaihtoehto Nopea* 5% 0% 2000 2010 2020 2030 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 9 Lähde: Tilastokeskus.
Vieraskielisten 7 15-vuotiaiden osuudet Helsingin suurpiireittäin 1992 2017 35 Itäinen suurpiiri 30 Koillinen suurpiiri 25 Läntinen suurpiiri Prosenttia 20 15 Kaakkoinen suurpiiri Keskinen suurpiiri 10 Eteläinen suurpiiri 5 0 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pohjoinen suurpiiri Helsinki yht. 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 10 Lähde: Tilastokeskus.
Vieraskieliset 0 6-vuotiaat Helsingissä kieliryhmittäin 2000 2017 2500 Muun Afrikan kielet (ml. somalia) 2000 Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan kielet Venäjä ja muut ent. NL alueen kielet (pl. Baltia) 1500 Muun Aasian kielet N Länsi-Euroopan kielet 1000 Baltian kielet (ml. viro) 500 Itä-Euroopan kielet Muut ja tuntemattomat 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 11 Lähde: Tilastokeskus.
Lapsiperheet vanhempien äidinkielen mukaan Helsingissä 1.1.2016 1) Perheet, joissa alle 7-vuotiaita lapsia. 2) Perheet, joissa 3 tai useampia alle 18-vuotiaita lapsia 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 12 Lähde: Tilastokeskus.
Pienituloisissa asuntokunnissa asuvat lapset Helsingissä vuonna 2013, % 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 13 Lähde: Tilastokeskus.
Ahtaasti asuvien asuntokuntien osuus suurimmissa kieliryhmissä Helsingissä 31.12.2014 Vieraskieliset yhteensä Somali Arabia Englanti Viro Venäjä 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 % 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 14 Lähde: Tilastokeskus.
Ulkomaista syntyperää olevien nuorten hyvinvointi Maahanmuuttajanuoret (ulkomailla syntyneet ulkomaalaistaustaiset) elävät muita nuoria useammin turvattomassa kasvuympäristössä. He kokevat enemmän toistuvaa koulukiusaamista ja fyysistä väkivaltaa. Noin kolmannes on kokenut syrjivää kiusaamista. Keskusteluvaikeudet vanhempien kanssa ovat yleisempiä kuin muilla nuorilla. Maahanmuuttajanuoret kokevat terveytensä muita nuoria huonommaksi ja heillä on enemmän ahdistuneisuusoireilua. Vakavia toimintarajoitteita esiintyi kolmanneksella heistä. Lähes kolmannes kohderyhmän pojista ja viidennes tytöistä on ilman läheistä ystävää. Toiseen sukupolveen kuuluvien (ja ns. kv. parisuhteiden lasten) tilanne usein parempi, mutta silti huonompi kuin kantaväestöön kuuluvilla. 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 15 Lähde: THL Kouluterveyskysely 2017
Yhteenveto Ulkomaalaistaustaisten perheet Helsingissä on kirjava kokonaisuus. Suomeen muuton syyt vaihtelevat suuresti: se näkyy myös perheiden elämäntilanteissa. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten vanhempien tilanne on omanlaisensa, samoin ns. monikulttuuristen perheiden. Monilla mittareilla tarkasteltuna Helsingin ulkomaalaistaustaisissa perheissä on ongelmia tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Köyhyyden, asumisahtauden ja syrjityksi tulemisen kokemuksen yhdistelmä lupaa huonoa tulevaisuutta ajatellen. 12.10.2017 Pasi Saukkonen / Kaupunkitutkimus ja -tilastot 16