Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1.2010 Digipolis Magazine 3 4 10 12 Presidentti kävi Digipoliksessa Paakkola Conveyors uskoo menestykseen vaikeinakin aikoina Saadaanko Kemiin biodiesellaitos? Ratkaisuja kylmän tuomiin ongelmiin
Pääkirjoitus Kimmo Heikka Kylmästä businesta? Luontoäiti on jälleen kerran vilauttanut kylmiä kulmahampaitaan. Yhtämittainen pakkasjakso ei ole kestänyt useita viikkoja vaan useita kuukausia koko maassa. Jos ei ole alle -25 C mittarissa, niin sitten lunta tulee taivaan täydeltä. Suuret kattopinnat paukkuvat lumen painosta. Rataliikenne on hädässä. Epäilys herääkin, että suomalaisten kylmäja talviosaaminen ja resurssit eivät ole riittävällä tasolla, kun kunnon talvi ottaa koko maan syleilyynsä. Tuoko kylmä ja talvi, lumi ja jää sekä pimeys liiketoimintaa? Kyllä tuo! Yhteiskunnan infrastruktuurin talvikunnossapito ja energian saanti ovat tietysti oma lukunsa. Energia kysymyksiin ei ole syytä tässä uppoutua, mutta kovilla paukkupakkasilla tulee kyllä muutamat perusasiat täysin selviksi. Energiaa tarvitaan paljon, ja se ei voi perustua tuulivoimaan. Talven kovimman pakkasviikon aikana asia oli helppo todeta katselemalla Kemin edustalla makaavaa Suomen suurinta tuulivoimapuistoa. Alakuloiset liikkumattomat myllyt olivat yhtä kylmissään kuin kaikki muutkin. Matkailu, liikunta, ajoneuvojen testaus ovat aloja, joista ensimmäisenä vedetään yhtäläisyysmerkit kylmä- ja talviliiketoimintaan. Kylmän Ilmanalan TeollisuusSovellukset (KITS) -hankkeessa on selvitetty, mitä talven erikoisolosuhteet tarkoittavat teollisuudessa ja teollisuuden palveluissa. Monia kylmäinnovaatioita, jopa patentoituja, on löytynyt Kemi-Tornion alueen yrityksistäkin. Pääsääntöisesti erityissovelluksia ei ole kaupallistettu ja monistettu. Tärkein huomio on ollut kuitenkin se, että yritysten kylmä- ja talviosaaminen on suurelta osin kaikessa tekemisessä läsnä olevaa niin sanottua hiljaista tietoa. Olosuhdevaihteluista tietoa on valtavasti, eikä sitä ole tuotteistettu yrityksissä juuri millään tavalla. Suuret kansainväliset investointiprojektit ovat tulleet ja voimallisesti tulossa lähiympäristön ankariin ilmasto-olosuhteisiin. Alueemme teollisuuspalveluyritykset omaavat erinomaisen kilpailuedun hallitsemalla vaikeat olosuhteet. Vai omaavatko? Mistä kansainvälisen yrityksen johto voi tyhjentävästi päätellä, että juuri paikalliset yritykset ovat oikea valinta? Ehkä arvaamalla, koska teollisuuspalveluyritykset eivät ole mitenkään tuotteistaneet ja dokumentoineet kylmä- ja talviosaamistaan. Erityisosaaminen ei ole kilpailuetu, elleivät asiakkaat tiedä sitä. Suuret mahdollisuudet tuovat suuria haasteita. Teollisuuspalveluyritysten on nopeasti panostettava kansainvälistymiseen, laatuun, keskinäiseen yhteistyöhön ja olosuhdeosaamisen tuotteistamiseen. Lapin arktisissa olosuhdevaihteluissa eivät kaikki pärjää me pärjäämme. SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n. 27 500 m 2, käyttöaste 88 % (01/2010). uusia toimitiloja suunnitteilla 2 670 m 2 rakennusoikeutta 13 000 m 2 YRITYKSET 40 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 500 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Rovaniemen Liike- ja Teollisuusvartiointi Simo Isokangas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlö), koulutusluokka (32 hlö), 5 neuvotteluhuonetta, (10-17 hlö), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton Internet yhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Innovaattori Yrityshautomo WelCome -paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja VTT elektroniikka Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala DIGIPOLIS RESEARCH YLEISTÄ Sopimuspohjainen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun, Oulun yliopiston ja VTT:n yhteinen Kemin Digipoliksessa toimiva tutkimusyksikkö Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2005: 1,8 milj. euroa, 22 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Keraamiteknologian laboratorio - LTCC- ja HTCC-tekniikka - Erityisesti tuotannollistaminen Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus Optinen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Compus maintenance Kunnossapito - Etäkunnossapito - Kunnossapidon liiketoimintamallit - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Teollisuussuunnittelu - Teollisuussuunnittelun toimintamallien kehittäminen Ympäristötekniikan laboratorio - Mittausmenetelmien kehittäminen - Erityisesti kaasumaiset aineet Tutkijakoulutus Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet 1 2010 Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Kalevaprint Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2 Lisätietoja: Tutkimusjohtaja Seppo Saari Puh. 040 543 0249, seppo.saari@tokem.fi Teollisuuden palvelutoiminta, suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula, puh. 0400 292 386 Digipolis Kemin Teknologiakylä Tietokatu 3, 94600 Kemi Puh. 0207 691 990 Fax 0207 691 999 Palvelemme ma-pe klo 8-16 www.digipolis.fi
Presidentti kävi Digipoliksessa Tasavallan presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi tekivät maakuntamatkan Kemiin ja Tornioon torstaina 18. helmikuuta 2010. Matkansa lehdistötilaisuuden he pitivät Digipoliksessa. P RESIDENTTI HALONEN osallistui Kemin Lumilinnassa järjestettävään Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden avajaistilaisuuteen teemavuoden suojelijana. Samalla matkalla presidentti Halonen tutustui Kemissä Meri-Lapin työhönvalmennussäätiöön ja sen työpajatoimintaan sekä keskusteli Kemin ja Tornion kaupunkien edustajien kanssa alueen ajankohtaisista asioista. Hän myös tutustui Tornion ja Haaparannan yhteistyöhön. Kirpeä pakkaskeli ei hyydyttänyt presidentti Halosen hymyä. Digipoliksessa pitämässä tie- dotustilaisuudessa hän kertoikin, että Kemiin on aina mukava tulla. - Tämä taitaa olla laskujeni mukaan jo neljäs vierailuni Meri-Lappiin ja tällä matkalla minulle on kartoista näytetty, että Meri-Lappihan itse asiassa onkin kaiken keskellä, presidentti Halonen nauroi. Toimelias ilmapiiri Presidentti on huomannut Meri-Lapin ilmapiirin muutoksen. Lapissa suunniteltavien hankkeiden hyötyjä presidentti näkee jo nyt. - Alueella suunnitellaan aika isoja asioita. Kaikki hankkeet eivät onnistu aina, mutta niiden puuhaamisen myötä ihmisten itsetunto on kasvanut. Ja terve itsevarmuus on jo nyt saanut aikaan isoja asioita. Aktiivisuus on tärkeää, sillä se tarttuu helposti. Se synnyttää yhteisöllisyyttä, jota tarvitaan aina eikä vain huonoina aikoina. Hän totesi, että ympäristötietoisuus ja kestävä kehitys ovat myös asioita, jotka täällä osataan nyt aikaisempia vuosia paremmin. - Pohjoisessa on opittu, että maailma ei lopu Helsinkiin. Hyvä yhteistyö eri toimijoiden välillä luo luontevia yhteyksiä ja saa hankkeet toteutumaan sekä luo työpaikkoja. Tämä Suomi on meidän kaikkien yhteinen asia. Lehdistötilaisuuden päätteeksi presidentti Halonen keskusteli Digipoliksen näkymistä Digipolis Oy:n toimitusjohtajan Kimmo Heikan kanssa. Kuva: Copyright Tasavallan presidentin kanslia Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1.2010 3
Paakkola Conveyors uskoo menestykseen vaikeinakin aikoina Taantuman keskellä tervolalainen Paakkola Conveyors Oy jatkaa kasvamistaan. Yritys sai historiansa suurimman tilauksen Talvivaaran kaivokselle Sotkamoon. Yrityksen toimitusjohtajana Tommi Juntikka uskoo vahvasti tulevaisuuteen. P AAKKOLA CONVEYORS toimittaa suunnittelemiaan kuljettimia Talvivaaran kaivokselle yhteensä kuusi ja puoli kilometriä. Tilauksen arvo on noin 24 miljoonaa euroa. Vaikka Paakkola Conveyors on kasvanut sopivasti kaivosbuumin mukana, Juntikan mielestä kauppa ajoittui juuri oikeaan aikaan sillä lomautusuhka alkoi heilläkin varjostaa yöunia. - Olemme kehittäneet pitkäjänteisesti tuotteitamme, sijoittaneet siihen kehitystyöhön satoja tuhansia euroja ja kehittäneet hihnakuljettimien ympärillä olevaa liiketoimintaa yhteistyössä asiakkaidemme kanssa jo 1980-luvulta asti. Erilaisten kehityshankkeiden ja työkohteiden kautta olemme lunastaneet luottamuksen, joka käänsi tämän tarjouskilpailun meidän eduksemme. Paakkola kilpaili tarjouksesta kovassa sarjassa, sillä Suomessa vastaavia kuljettimia ei tee vielä kukaan. Loppusuoralla Talvivaara valitsi suomalaisen toimittajan amerikkalaisen jäädessä toiseksi. - Luulen, että Talvivaara valitsi meidät hyvien kokemustensa perusteella. Olemme toteuttaneet heille jo muutaman kohteen, ja he tietävät meidät luotettaviksi, toimintavarmoiksi ja tuotteemme laadukkaiksi. He myös tuntevat toimintaperiaatteemme: toimia asiakkaan hyväksi asiakkaan kanssa. Sopimus tulee työllistämään Paakkolan ohella kymmeniä alihankkijayrityksissä työskenteleviä ihmisiä. Esimerkiksi sähköistyksen ja automaation toteuttaa keminmaalainen Polar Automaatio Oy Paakkola Conveyors Oy:n alihankkijana. - Kun lähdimme tarjoamaan Talvivaaraan kuljettimia, tiesimme tarvitsevamme kumppania hankkeen toteuttamiseen. Saloniemen Hannun kanssa teimme tuhansien eurojen edestä pohjatyötä omalla riskillä, mutta onneksi se kannatti. Vahva toimija Heavy High Tech -verkostossa Juntikka seuraa Digipoliksen Heavy High Tech -hanketta ohjausryhmän kautta. Kemi Tornioalueen yrityksiä ja niiden osaamista Juntikka arvostaa korkealle. Hän muistuttaa, että alueella on paljon monipuolista osaamista, kansainvälistä toimintaa ja kokemusta vaativista hankkeista. Hän kuitenkin huomauttaa, että täällä ollaan tästä osaamisesta liian vaatimattomia. - HHT on mielestäni hyvä asia tälle alueelle. Näin luodaan mielikuva yhtenäisestä osaamisalueesta. Kuinka monella konepajalla Suomessa on kokemusta työstä sekä kaivoksissa että suuressa terästehtaassa? Aika monella, mutta he kaikki ovat täällä pohjoisessa. Voisin luetella vielä lisää syitä, miksi meidän kannattaa pitää meteliä itsestämme, mutta toistemme kehumisen sijaan saamme suuremman metelin aikaan toimimalla yhdessä. Heavy High Tech -viitekehys tarjoaa pienillekin yrityksille mahdollisuuden näkyä ison talon tavoin ja kustannustehokkaasti. Se tarjoaa tietoa ja välineitä, joiden avulla yhteistyökumppaneiden etsiminen on helpompaa. - HHT-hankkeen avulla voimme kehittää myös alueen imagoa ja vahvistaa yhteistä ajatusta alueen tulevaisuudesta. Tiedän, että me emme ole vielä saaneet irti kaikkea osaamisestamme. Hyvillä suunnitelmilla on tapana toteutua. Alueen etuna Juntikka näkee HHT-joukkovoiman lisäksi myös sijainnin. Digipolis ja sen yritykset ovat kuitenkin vain kahden tunnin päässä Helsingistä. - Toivoisin, että tulevaisuudessa voisimme tuoda myös asiakkaitamme hyviin HHT-tilaisuuksiin. Luottamus a ja o Hyvä maine vetää puoleensa hyviä työntekijöitä, asiakkaita, rahoittajia ja sidosryhmiä. Juntikka kertookin, että heille on tärkeää istua hankkeissa asiakkaan kanssa samalla puolella pöytää. Näin tuotteet ja toiminta kehittyvät. Asiakas saa juuri sitä mitä tilaakin. - Emme hae nopeita voittoja. Meille on tärkeää ymmärtää asiakkaan tarpeet, jotta voimme vastata niihin yli odotusten. Luottamus ei synny hetkessä ja sitä ei voi ostaa rahalla. Kuvat: Kati Klaavuniemi, Susanne Erkinantti Teksti: Kati Klaavuniemi 4 Digipolis Magazine
Paakkola Conveyorsin toimintafilosofia on sekä kuunnella että ymmärtää asiakasta. Tätä ajatusta toteutetaan myös työntekijöihin. - Yritystoiminta on joukkuepeliä, jossa kaikki osat toimivat yhteen. Näin ollen vaadimme myös työntekijöiltämme näitä pelitaitoja. Kaikki työntekijät asentajista suunnittelijoihin ovat meille yhtä tärkeitä. Ovathan he tuolla työmailla Paakkolan haalareissa liikkuvia mainostauluja. Paakkola Conveyors on rekrytoinut rankasti viimeisen puolen vuoden aikana. Tilanne olisi ilman Talvivaaran sopimusta ollut ehkä toisin päin, mutta nyt yrityksen henkilöstö on kasvanut 50 työntekijästä sataan. - Alueella on jonkin verran kilpailua hyvistä työntekijöistä huonoinakin aikoina ja näin suuren joukon rekrytoiminen nopeasti on ollut jossain määrin haastavaa. Ei näin pienestä väestöpohjasta riitä hyviä kokeneita työntekijöitä jokaiseen hankkeeseen. - Jonkin verran olemme käyttäneet vuokratyövoimaa. Yhteistyökumppaninamme asennustyömailla on jo vuosia ollut eräs vuokratyöntekijöitä välittävä yritys. Miehet ovat meille tuttuja ja tuntevat talon tavat, joten yhteistyö sujuu. Tulevaisuus Paakkola tähtää kansainvälisille markkinoille, ja Talvivaaran tilaus on tällä matkalla tärkeä virstanpylväs. Yritys on toiminut jo perustamisestaan saakka Pohjoismaissa. - Työ ei lopu tähän sopimukseen vaan niitä sopimuksia on tehtävä lisää. Tulevaisuudessa tästäkin hankkeesta saadut eväät vievät meitä vieläkin enemmän Pohjoismaiden ulkopuolelle. Juntikan mielestä nyt puhutaan liikaa näistä suunnitteilla olevista hankkeista unohtaen, että työtä pitäisi riittää myös viiden vuoden päästä. - Tulevaisuuden ennustaminen yleensä on tänä päivänä haastavaa. Tällä alalla ja varsinkin Kemi-Tornio-alueella näkymät ovat keskimäärin paremmat kuin muualla Suomessa yhteensä. Suunnitteilla on monenlaisia hankkeita, jotka aikanaan toteutuessaan tarjoavat työtä monelle yritykselle. - Nyt pitäisi kuitenkin katsoa jo näiden hankkeiden yli, sillä rakennusvaihe on ohi muutaman vuoden kuluttua. Lapin yrityskenttä on vahva ja meidän lappilaisten yritysten pitäisi jo nyt keksiä, millä tavoin voimme palvella hankkeiden myötä syntyviä uusia asiakkaita sekä miettiä heille sopivaa palvelutarjontaa. Juntikka toteaa, ettei mikään laitos ole valmis. On puhuttava ihmisten kanssa ja opeteltava tunnistamaan tarpeet ja luotava ratkaisut niihin. - Esimerkiksi Suomessa toimiville kaivosyhtiöille voisimme yhdessä tarjota enemmän. Heilläkin on toiminnassaan kohteita, joihin Lapin yritysten osaaminen toisi kestävyyttä ja tehokkuutta. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1.2010 5
Kevään Hauskin Sähköteatteri Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, ammattiopisto Lappia ja Digipolis Oy järjestävät yhdessä Heavy High Tech -ohjelman kanssa Kevään Hauskin Sähköteatteri tapahtuman. Tapahtumassa kehitetään sähkö- ja automaatioalan opinto-ohjelmia tulevaisuuden osaajille V IIME VUODEN HUHTIKUUSSA Heavy High Tech April Event 09 -teollisuusiltapäivän teemana oli Ketterät yritykset eivät tunne rajoja. Päivä loikin katsauksen teollisuuden kansainvälistyvän palveluliiketoiminnan ja liiketoimintaverkostojen kehittämisen mahdollisuuksiin sekä sen haasteisiin eri näkökulmista. Tilaisuus keräsi Tornion Musiikkitaloon yli sata kuulijaa 45 eri yrityksestä. Tänä vuonna teemana on sähkö- ja automaatio-osaajan tulevaisuuden haasteet. - Idea tilaisuudelle lähti tuosta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tekniikan yksikön tarpeista ja suuresta saneerauksesta. Talosta kaikki, muun muassa sähkötekniikan laboratorio, uudistetaan. Kemin yksikkö on myös pohjoisen Suomen harvoja sähkövoimatekniikan kouluttajia. Näistä lähtökohdista lähdimme suunnittelemaan tilaisuutta, jossa sekä koulutuspuoli, osaajat että työnantajat saavat katsauksen osaamisen kehittämistarpeista, rekrytoinnista sekä opiskelijoiden odotuksista, kuten vetovoimaisen työpaikan piirteistä. Samalla otetaan kantaa sosiaalisen median roolista näissä asioissa kaikkia kiinnostavalla tavalla, tilaisuuden yksi puuhamiehistä Markku Vaaraniemi kertoo. Uusi tapa kehittää Sähkö- ja automaatioala kehittyy ja kansainvälistyy kiihtyvällä vauhdilla. Työssä olevien ammattilaisten on päivitettävä tietojaan muuttuvassa tilanteessa ja samalla alalle tarvitaan uusia osaajia. Myös pohjoisen vaativat olosuhteet tuovat alalle omat haasteensa. - Kemi-Tornion alueella sähköalalla on monipuolista osaamista. Oppilaitoksista valmistuneet on työllistyneet erilaisiin tehtäviin energian tuotannon ja jakelun lisäksi muun muassa prosessi-, kaivosteollisuudessa sekä niitä palvelevissa yrityksissä. Vaaraniemi lupaa, että työnantajilla on nyt tilaisuus kertoa oppilaitoksille suoraan millaisia osaajia ja millaista osaamista he haluavat. Toisaalta opiskelijoilla on mahdollisuus kertoa, millaisessa työpaikassa he viihtyisivät. - Tämä seutukunta tarjoaa alalle paljon ja tietenkin ketterän kehitysprosessin puitteissa meillä on loistava tilaisuus päästä kehittämään sekä koulutusta että alaa yhdessä. Samalla haemme uutta tehokasta ja hauskaa työskentelymuotoa. Haluamme haastaa yritykset ja alan opiskelijat kehitystyöhön tavalla, joka tulee todellakin olemaan uutta ja erilaista. Reality studioympäristössä pyritään siis luomaan sähköalan tulevaisuuden osaajan profiili ryhmätyöpajoissa, joissa rekrytointiprosessi simuloidaan välitarkasteluun. Yhteistyökumppaneina näkökulmien yhdistämisessä muun muassa Youtube-videoiksi ovat Kemin kaupunginteatteri sekä molempien oppilaitosten media-alan opiskelijat. - Tapahtuman alustava ajankohta on 25.3.2010 ja tarkempi sisältökin on vielä suunnittelun alla, mutta palaamme asiaan tarkemmin pikapuoliin, Vaaraniemi toteaa. 6 Digipolis Magazine Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi
Kaikki mukaan verkottumaan Partnerbook on yksilöllinen bisnesverkkopalvelu. Kun yritys kirjautuu Partnerbookiin, se voi tehdä sinne oman esittelyn, luoda hankkeita ja hakea niille kumppaneita, keskustella päivän polttavista asioista tai vain etsiä yritysten yhteystietoja vaikka avainsanojen perusteella. Partnerbook tarjoaa siis kanavan vuorovaikutukselle kaikkina vuorokauden aikoina. H EAVY HIGH TECH PARTNERBOOK -verkkopalvelu on tarkoitettu tukemaan yritysten ja organisaatioiden sekä heidän palvelujensa markkinointia. Palvelu pitää sisällään myös välineitä osaajien ja opiskelijoiden rekrytointiin. Vuorovaikutuksen ja kumppaneiden verkostoitumisen toivotaan lisäävän tehokasta porukalla tekemistä yhteisten hankkeiden ympärillä, tiedon jakamista sekä Lapin teollisen osaamisen että maakunnan markkinointia. Palvelu hyödyntää uusia verkkoteknologian työkaluja. - Partnerbook on testausvaiheessa ja sitä pääsee testaamaan soittamalla minulle tai Seppo Aholalle. Paluupostina saa sitten tunnukset, Markku Vaaraniemi muistuttaa. - Ajatuksena on että testaamme palveluja eri käyttäjien näkökulmista sekä pyöritämme muutamia kehityshankkeita palvelun avulla. Kun toisen henkilön tai yrityksen pyytää mukaan projektiin, hänen kanssa voi keskustella, liittää keskusteluun mukaan tiedostoja tai kuvia. Tulevaisuudessa sivusto esittelisi myös esimerkiksi avoimet työpaikat, vapaat asunnot ja viikon menovinkit. Olemme sopineet alustavasti yhteistyöstä muun muassa Lappi.fi kanssa, kun hanke käynnistyy. Partnerbook on hyvä työkalu aikaa säästävään yhteydenpitoon ja tiedon jakamiseen. - Partnerbook on vielä kehitysvaiheessa ja käyttäjien kommentit määrittelevät sen, mikä se tulee loppujen lopuksi olemaan. Palvelun testausjakso päättyy maaliskuun aikana. - Maaliskuussa syntyvät lopulliset rahoitussekä käynnistyspäätökset verkkopalvelun perustamisesta omana projektinaan. Tavoitteena on että verkkopalvelu voitaisiin ottaa käyttöön tulevan syksyn aikana. Kiinnostuneita edelläkävijäyrityksiä, -oppilaitoksia ja -organisaatioita on ilmoittautunut mukaan perustamisvaiheen määrittelyyn, rahoittamiseen ja sisällöntuotantoon jo ihan mukavasti koko Lapin alueelta. Tämä luo edellytyksen pystyttää ainutlaatuinen vuorovaikutteinen palvelu yhdessä sen tulevien käyttäjien kanssa samalla vuorovaikutteisella ja ketterällä periaatteella kuin tähänkin asti. Jos näitä kiinnostuneita edelläkävijöitä ei tule riittävästi, ei projektin käynnistäminenkään ole perusteltua. Mitä hyötyä yrityksille? Usealle yritykselle sosiaalinen media tarkoittaa yhä nettisivustoja, joilla nuoret surffailevat vapaaaikanaan. Sosiaalisen median työkalut toimivat kuitenkin hyvin myös yrityskäytössä, kun tarkoituksena on tehostaa tiedottamista sekä tiedon ja osaamisen hallintaa. - Olemme tiedostaneet jo kauan, että meidän pitäisi kehittää sosiaalisen median osaamistamme. Siksi olemmekin lähteneet mukaan esimerkiksi tähän Partnerbook-hankkeeseen. Uudenlaisissa markkinointikanavissa kannattaa olla mukana, jos aikoo pysyä asiakkaiden mielessä, Eventum Oy:n toimitusjohtaja Jari Lahdenperä toteaa. Hän muistuttaa, että Suomeen tulevilla ulkomaisilla yrityksillä ei ole tietoa paikallisista toimijoista. Partnerbook on yksi kanava, jonka avulla asiakkaat ja palveluntarjoajat löytävät toisensa. - Partnerbook kokoaa yhteen tiedot monen eri alan osaajista. Se tarjoaa mahdollisuuden etsiä osaamista ja yhteistyökumppaneita sekä tiedottaa toiminnasta 24/7. Vaikka hankkeessa on vielä menossa testausvaihe, on se sen verran mielenkiintoinen väline, että aiomme olla mukana myös tulevaisuudessa, Lahdenperä lupaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1.2010 7
Kuva: Nina Susi, Pohjolan Sanomat Teksti: Teemu Kytövuori Sinut on kutsuttu linnaan! Kemin LumiLinnasta kuuluu mukavia. Digipolis Magazinen jututettavana Linnanemäntä Marika Tomminen. K: LumiLinna avattiin ensimmäisen kerran täysin valmiina, miltä se tuntui? V: Aivan mahtavalta ihan jo senkin takia, että tämä on LumiLinnan 15-vuotisjuhlavuosi. Aikaisemmin on ollut enemmän tai vähemmän rakentamista tai viimeistelyä vielä avajaisten jälkeen. K: Teemana on nyt kansallisromantiikka. Kuinka monet häät Lumi- Linnassa on vietetty vuosien varrella? V: En ole laskenut tarkkaa lukua, mutta äkkiseltään heitän että noin 200. Yksistään viime vuonna vietettiin 29 häät. Lumilinnassa on järjestetty häitä vuodesta 1998 lähtien. K: Mikä on vierailijoiden lukumäärä tällä hetkellä? V: Julkaisemme kaikki kävijämäärät kauden lopussa. Viime vuoden piti olla se kaikista pahin lamavuosi, mutta se ei päiväkävijöissä meillä näkynyt. Alkukausi näyttää hyvältä ja varsinaiset hulinat alkavat hiihtolomien aikaan. K: Mitkä ovat LumiLinnan konstit talouden elvyttämiseen? V: Tarkka kustannusseuranta niin kuin muissakin yrityksissä. Kuten viimekään vuonna, en ole lähtenyt tekemään markkinointiin radikaaleja muutoksia. Satsaamme siihen entiseen malliin, sillä se näytti viime vuonna tuottavan tulosta. K: Mikä on LumiLinnan tämän vuoden hitti? V: Lapsille on ainakin kaksi aivan ylivoimaista: 1. Perinteinen tuubiliukumäki. 2. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan opiskelijat suunnittelivat ja toteuttivat lasten sisätilan, Korpimetsän. Siellä on muun muassa lumesta ja jäästä rakennettu temppurata. K: Mitä maskoteillenne Artulle ja Tertulle kuuluu? V: Kiitos hyvää, Arttu ja Terttuhan saivat viime talvena uudet vaatteet. Maskotit ovat suositumpia kuin ikinä voisi kuvitella. Sen huomaa heti, jos jompikumpi on unohtanut katsoa kelloa. K: LumiLinnan tulevaisuuden haasteet? V: Saada vakuutettua kemiläiset ja sitä myötä meidän valtuusto siitä kuinka tärkeää matkailu Kemin alueella on työllistävänä tekijänä. Ja kuinka merkittävä asia se on alueen imagolle ja näkyvyydelle globaalisti. Haluamme pysyä myös lumi- ja jäärakentamisen kärkikastissa. Tällä hetkellä teemme Suomen virallista lumi- ja jäärakentamisen normistoa, jolla ohjeistetaan muita rakentajia. Terveisesi Digipolis Magazine -lehden lukijoille LumiLinnasta: Tulkaa kaikki katsomaan LumiLinnaa, se on älyttömän hieno tänä vuonna. Kertaakaan minun viisivuotisen historiani aikana ei ole tullut näin paljon hyvää palautetta. Hyvä yhteistyö kaikkien rakentajien välillä välittyy myös lopputulokseen. 8 Digipolis Magazine
DRAnEx keskustelua kunnossapidosta Kunnossapidon ongelmat ja haasteet puhuttavat aina. DRAnEx-seminaarissa 15.4.2010 tuodaan esille kahdeksan eri tutkimuskohteen tulokset. VUOSINA 2008-2009 toteutettu DRAnEx oli tutkimushanke kunnossapitoon liittyvästä strategisesta, taktisesta ja operatiivisesta tiedonkeruusta sekä sen analysoinnista ja hyödyntämisestä käyntivarmuuden hallinnassa. Hanketta koordinoi Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja siihen osallistui reilut kymmenen yritystä laajalta alueelta. - Tutkimusyhteistyötä tehtiin Luulajan teknillisen yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun sekä luonnollisesti osallistuvien yritysten kanssa, projektipäällikkö Aslak Siimes luettelee. - Projektin rahoituksesta vastasivat TEKES ja Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) sekä yritysten lisäksi Digipolis Oy ja K-T amk Tekniikka, Siimes jatkaa. Osallistuvia yrityksiä hankkeessa olivat muun muassa Outokumpu Tornio Works, Outokumpu Chrome, Stora Enso, Efora, Paakkola Conveyors, Pohjaset, Tornion Sähköpojat ja Talvivaaran Kaivososakeyhtiö. DRAnEx-seminaari pidetään torstaina 15.4.2010 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tekniikan tiloissa. - Keskustellaan asiasta esimerkki tapausten kautta, vaihdetaan kuulumisia ja mielipiteitä. Lisätietoja tilaisuudesta voi kysellä osoitteesta aslak.siimes@tokem.fi. Toke kerää tokemia KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULUN maskotti Toke kiusaa ihmisiä sosiaalisessa mediassa. Bloggerin ja Facebookin valloittanut hahmo on saanut aikaan hämminkiä jakamalla muun muassa t-paitoja ja mukeja ihmisille, jotka ovat löytäneet hänet kaverikseen. Toke M. Ketola on rento mutta helposti hermonsa menettävä kaveri, jolle sattuu ja tapahtuu. Hän katsoo Perämerenkaaren elämää ehkä joskus jopa kyynisin silmin ja bongaa sosiaalisista verkostoista kauniita naisia. Kuitenkin Tokenkin päällimmäinen ajatus on, mikä minusta tulee isona? Viraalina tyyppinä Toke harrastaa hokemien keräämistä ja nimittääkin näitä sanontojaan Tokemiksi. Esimerkiksi Facebookissa Token laukaisut hauskuuttavat ja provosoivat. Fiksuja ja tai älyvapaita sananlaskuja Toke kerää osoitteessa www.tokem.fi. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1.2010 9
Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Saadaanko Kemiin biodiesellaitos? Metsäteollisuus elää voimakasta rakennemuutosta. Suomalaisella puuta jalostavalla teollisuudella on tarve löytää uusia tuotteita ja toimintamalleja, joista erilaiset biojalostamot ovat yksi esimerkki. Myös Vapo ja Metsäliitto valmistelevat biodieseltehtaan perustamista ja yhtenä sijoitusvaihtoehtona on Kemi. V APO JA METSÄLIITTO näkevät biopolttonesteet kiinnostavina vaihtoehtoina, koska niiden tarve EU-alueilla on suuri. EU-maat ovat sitovasti sopineet uusiutuvan energian direktiivissä (RES), että vuoteen 2020 mennessä biopolttonesteiden osuus liikenteen polttoaineista on vähintään 10 prosenttia. Suomen omat alustavat tavoitteet ovat tätäkin haasteellisimpia. Vuonna 2020 tulisi biopolttonesteiden osuuden olla jopa 20 %. Laskelmat osoittavat, että puolet Suomessa käytetyistä liikennepolttonesteistä voitaisiin tuottaa 50 vuoden ajan biodieselinä käyttämällä 2 prosenttia turvemaiden pinta-alasta tai 4 prosenttia jo ennestään ojitettujen soiden pintaalasta. Yksi puu turvebiodieseltehdas tarvitsee raaka-aineekseen vain noin 3 000 hehtaaria metsäojitettua suota koko elinikänsä (noin 25 vuotta) aikana. Vastatakseen näihin haasteisiin Metsäliitto ja Vapo ovat solmineet konsortiosopimuksen biodiesellaitoksen perustamisesta paperitehtaan yhteyteen. Hankepartnereina kaksi kokenutta yhteistyökumppania Metsäliitolla on omistajajäsentensä ja Vapolla bioenergialiiketoimintansa kautta käytettävissään suuret biomassapohjaiset raaka-aineva- rannot, jotka muodostavat hyvän lähtökohdan merkittävän kokoisten biopolttonestelaitosten rakentamiselle ja toiminnalle. Metsäliitolla ja Vapolla on lisäksi vahva kokemus raaka-aineiden hankintaketjuista, biomassojen käsittelystä, prosessiteollisuudesta ja suurista investointihankkeista. Puusta ja turpeesta valmistetun toisen sukupolven biodieselin käytön ilmastovaikutukset ovat pienempiä kuin fossiilisten liikennepolttonesteiden. Myös valmistuksen ympäristövaikutukset ovat vähäisiä. Tärkeitä valintaan vaikuttavia kriteerejä olivat raaka-aineen saatavuus, hyvä energiahyötysuhde (integrointi suuriin energiantuotantojärjestelmiin) sekä liikenneyhteydet. Suomessa sellaisista sijoitusvaihtoehdoista luovuttiin, jotka eivät olleet riittävien puuraaka-ainevarantojen läheisyydessä tai muutoin olemassa olevien metsäteollisuusintegraattien yhteydessä. Hankkeen tavoitteena on vuoden 2010 aikana selvittää mahdollisen tehdasinvestoinnin teknologiset ja liiketaloudelliset edellytykset. Ympäristövaikutusten arviointi on jo tehty Kemissä ja Äänekoskella. Kemi yhtenä vaihtoehtona Vapo ja Metsäliitto valmistelevat investointipäätöstä, joka tehtäisiin ensi vuoden aikana. Met- säliitto-konserni omistaa Metsä-Botnian, jolla on sellutehdas Kemissä. Kemiart Linersin kartonkitehdas kuuluu puolestaan M-realiin, joka on Metsäliiton tytäryhtiö. Kemissä biodieseltehdas sijoittuisi Pajusaareen lähelle Metsä-Botnian tehdasta. Tässä hankevaihtoehdossa biopolttonestelaitos tultaisiin rakentamaan Kemin metsäteollisuuslaitosten ja hyvien kulkuyhteyksien läheisyyteen lähelle Metsä-Botnian tehdasta. Biodiesellaitos hyödyntäisi sekä sellutehtaan että Karihaaran sahan kuoren ja muut puuperäiset, sellutuotantoon soveltumattomat sivutuotteet. Lisäksi biopolttonestelaitoksen prosessissa syntyvää lämpöä voitaisiin toimittaa alueen tehtaille. Biodieselin valmistaminen voisi käynnistyä aikaisintaan vuonna 2014 ja tehtaalle työllistyisi noin sata ihmistä ja raaka-aineen hankintaan noin 400 henkilöä. Rakennusaikainen vaikutus on arviolta vähintään tuhat miestyövuotta. Laitoksen vaikutukset kuntatalouden tulopuoleen muun muassa verotulojen muodossa ovat merkittäviä sekä laitoksen sijoituspaikkakunnalla että raaka-aineen hankinta-alueilla. Meneillään on selvityshanke tehtaan rakentamisesta ja se valmistuu tämän vuoden aikana. Lapin ELY-keskus antaa biodieseltehtaan ympäristövaikutusten arvioinnista yhteysviranomaisen lausunnon kevään aikana. 10 Digipolis Magazine
Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Asennus N&H Service Oy - Eltel Networks Oy - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Ixonos Oyj - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Kemin Digipolis Oy - Kemin Teollisuuskylä Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - Elisa Oyj - Fujitsu Services Oy - Gigafly - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Insinööritoimisto Telepolar Ky - Isoworks Oy - Krans Consulting Oy - Mainostoimisto Reklaami - Mionex Oy - Oulun yliopisto - Promote Oy - Prosensor Oy - Recair Oy - Relacom Finland Oy - UpNet Engineering Oy - WNS Finland Oy - YIT Talonrakennus Oy - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsäliitto Osuuskunta / Pohjois-Suomen hankinta-alue - Puheterapiapalvelu Kompis - Tili- ja toimistopalvelu Zoom Oy - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Selmic Oy, Lumikontie 1 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK - Oulun yliopisto Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut 6 Sensori 1 8 4 Selmic Oy Compus 7 2 Studiotalo 3 Optimi Ammattiopisto Lappia 5 tilaa sähköpostitse: info@digipolis.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti 1.2010 11
Ratkaisuja kylmän tuomiin ongelmiin KITS eli Kylmän Ilmanalan TeollisuusSovellukset -hankkeessa laaditaan kylmä- ja talviteknologiastrategia Digipolis-alueen toimijoiden käyttöön. Kyselyä yritysten kylmän aiheuttamista ongelmista tekevät Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu. H HT-KEHITTÄMISOHJELMAN puitteissa tehtävän KITS-hankkeen strategiatyö on edennyt siihen vaiheeseen, että nyt on käynnissä ongelma- ja tarvekartoitus. Projektityöntekijät ovat jalkautuneet haastattelemaan teollisuusalojen yritysten henkilöstöä Kemi Tornio-alueella ja Rovaniemellä. - Kyselyt tehdään maaliskuun loppuun mennessä, jonka jälkeen tuloksia vertaillaan. Etsimme ongelmille yhteistä tekijää, johon voidaan sitten paneutua. Mikäli asia vaatii, ongelman ratkaisu voidaan myös hankkeistaa, Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Aslak Siimes kertoo. Siimes muistuttaa, että samassa yrityksessä eri työkohteissa voi olla erilaisia ongelmia lämpötilojen vaihteluista. Suurin ongelmien aiheuttaja on varmastikin vesi. Siihen ei yrityksissä vieläkään osata varautua. - Varsinkin silloin vesi aiheuttaa ongelmia, kun se on siellä missä sen ei pitäisi olla. Esimerkiksi jää kuljetuskalustossa saattaa aiheuttaa suuriakin polttoainekustannuksia, vesijäähdytteiset porat eivät kestä ja työntekijät paleltuvat asianmukaisen vaatetuksen puuttuessa. Mutta nyt kerätäänkin näitä kantapään kautta opittuja asioita, jotta samat ongelmat eivät toistuisi. Partnerbookiin yritysten työvälineeksi Kysely on otettu yrityksissä hyvin vastaan. Osalle työntekijöistä kylmät olosuhteet ovat itsestäänselvyys eikä niiden tuomia ongelmia nähdä kustannuksina. - Kun teollisuuden konkreettiset kylmä- ja talviongelmat ja -tarpeet hahmotetaan, ne voidaan paremmin ottaa toiminnassa huomioon. Toisaalta kartoitus voi tuoda eteen myös kehi- tyskohteita. - Kun osaa toimia kylmissä olosuhteissa, voi synnyttää siitä ihan omaa liiketoimintaa. Esimerkiksi eräs lappilainen asennusryhmä lähti Keski- Eurooppaan sulattamaan putkistoja. Siimes näkee kylmä- ja talviteknologiastrategian myös yhtenä Partnerbookin osana. - Yritykset voisivat lisätä strategian omaan toiminta- strategiaan ja vastaavasti asiakkaat löytäisivät näin helposti hakusanalla yritykset, jotka ovat ottaneet sen osaksi toimintaansa ja hallitsevat hankalatkin olosuhteet. Myös päivitettävyys paranee, kun tieto viedään verkoston tietoisuuteen virtuaalisesti. Näin voisimme synnyttää tutkimushankkeen pohjalta tietopankin, Wikipedia-tyyppisen ratkaisun, jota toimijat voisivat toiminnassaan hyödyntää, Siimes visioi. Digipolis-alueen oma kylmä- ja talviteknologiastrategia valmistuu viimeistään kesäkuussa. Kuvat: Vastavalo, Kati Klaavuniemi Teksti: Kati Klaavuniemi