Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla

Samankaltaiset tiedostot
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle

Musta hiili arktisella alueella

Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden vaikutukset arktisella alueella

Aktiviteetit mustaan hiileen liittyen maailmalla Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT

Mustahiili hallintaan - kansainvälinen kenttä. Nvm Seppo Sarkkinen Ympäristöministeriö Säätytalo

PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT

Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut

BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance

Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi

Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot

Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!

Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos

Kansallinen ilmansuojeluohjelma puun pienpolttoko suurin ongelma?

Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA

Suomen Ilmastopaneeli Raportti

Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa

Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?

IPCC WG II ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET. Petteri Taalas Suomen IPCC-ryhmän pj.

Ilmastonmuutos ilmiönä ja yhteiskunnassa

Ilmastokysymysten hallinta kunnassa Pori, Ulvila ja Nakkila. Ilmastotalkoot Porin seudulla III Anu Palmgrén

Hinku esiselvitys, Eurajoki

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Maailmanlaajuinen ilmastosopimus 2015 Mitä se vaatii?

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?

SÄÄDÖSKOKOELMA. 609/2015 Ilmastolaki. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle IHKU

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin

Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen

3) vahvistaa eduskunnan ja yleisön mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa Suomen ilmastopolitiikan suunnitteluun.

Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE MEAN (NCEP) 03/01/

Pariisin tuliaiset. Laura Aho Kuntien ilmastokampanjan tapaaminen

Pariisin ilmastosopimuksen tulokset ja jatkoaskeleet. Maatalous ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Talousneuvosto

Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013

TARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/0443(COD) Lausuntoluonnos Adam Gierek (PE v01-00)

ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?

Ympäristöstä. Yhdessä.

SUOMEN ILMANSUOJELUN HISTORIAA

IHKU haittakustannusmallin toiminta ja käytön demonstrointi. Mikko Savolahti SYKE

Vähähiilinen Suomi millä askelilla?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

ILMASTONMUUTOSENNUSTEET

Julia hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

LUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030

Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto

Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi

Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

Mitä Pariisin ilmastosopimus merkitsee suomalaisyrityksille?

Kasvihuonekaasutaseet tutkimuksen painopisteenä. Paavo Ojanen Metsänparannussäätiön 60-vuotisjuhla

Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelu

Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin

Hiilineutraali Suomi utopia vai mahdollisuus? Mari Pantsar Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra

Uusiutuvan energian edistäminen arktisilla alueilla

Elinympäristöjen tilan edistäminen ELITE Uuden ajan kynnyksellä? Luonnonsuojelujohtaja Ilkka Heikkinen LYMO/LUMO ELITE seminaari 24.3.

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Ilmastonmuutoksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

KANSAINVÄLINEN ILMASTOPOLITIIKKA JA KAUPUNKI

Pariisin ilmastosopimus

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN

Puun käytön lisäys pienlämmityslaitteissa vai energialaitoksissa?

Kohti Pariisia kansainvälinen ilmastosopimus. Harri Laurikka Energiateollisuuden syysseminaari Helsinki

Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Kunnat ja kaupungit toimivat

Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan

IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta

Asiantuntijakuuleminen: Pariisin ilmastosopimus jatkotoimet ja allekirjoittaminen U 8/2016 vp, U-jatkokirje, E-kirje

Metsähiilen monet mahdollisuudet. Frank Berninger. Based on discussion with the HENVI team.

Arktinen alue. Pohjois-Eurooppa

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

Panosta kirjastoon tuota arvoa

POP-yhdisteitä koskevan Tukholman yleissopimuksen velvoitteiden kansallinen täytäntöönpanosuunnitelma (NIP) - tilaisuus , SYKE, Helsinki

Uskotko ilmastonmuutokseen? Reetta Jänis Rotarykokous

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Komission tiedonanto Pariisin pöytäkirja suunnitelma ilmastonmuutoksen torjumiseksi 2020 jälkeen

Maakaasu ja ilmastonmuutos

Hiilineutraali Vantaa Miia Berger Ympäristösuunnittelija Ympäristökeskus

Eleonoora Eilittä Liikenne- ja viestintävaliokunta

Liikkumisvalinnat vaikuttavat ilmastoon. Kasvihuonekaasupitoisuudet ovat lisääntyneet teollistumista edeltävästä ajasta nykyaikaan verrattuna.

Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,

Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena

Hinku-kunta esimerkkejä. Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä

Ilmastomuutoksesta ilmastopolitiikkaan

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

KANSALLINEN ILMANSUOJELUOHJELMA Ilmanlaadun tutkimusseminaari Helsingissä Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Ilmastopolitiikan lähiajan näkymät hiilinielujen näkökulmasta. Juhani Tirkkonen Tampere

Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen

Tulevaisuus (ilmaston)muutoksessa tilannekatsaus Suomeen ja ulkomaille. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus

Transkriptio:

Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus 42. Ilmansuojelupäivät 22.8.2017

Esityksen sisältö Mitä yleisiä ilmapäästöasioita Arktinen neuvosto ja sen työryhmät käsittelevät? Arktisen neuvoston SLCP työ ja puitedokumentti Arktisen neuvoston musta hiilen päästövähennystavoite Huomioita jatkotyöhön

Arktinen neuvosto ja ilmapäästöjä käsittelevät työryhmät Ensimmäinen taso toinen taso kolmas taso EGBCM Expert Group on Black Carbon and Methane 3

Ilmasto Happamoituminen Radioaktiivisuus POPsit ja raskasmetallit SLCF AMAPin mandaattina on monitoroida ja arvioida arktisen alueen tilaa saasteiden ja ilmastonmuutoksen osalta tehtävänä on tuottaa luotettavaa tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi mandaattinsa puitteissa 4

POPsit ja raskasmetallit Ongelmajätteet Alkuperäiskansojen altistuminen SLCF (ml. Project Support Instrument, PSI) ACAPin tehtävänä on käynnistää projekteja Arktisen neuvoston (esim. AMAP) raporttien tuottamien tietojen pohjalta. Projektien tarkoituksena on ehkäistä saastumista arktisella alueella sekä rohkaista ja tukea kansallisia toimia päästöjen vähentämiseksi 5

Arktisen neuvoston SLCP työ ja musta hiilen päästövähennystavoite 6

Lyhytikäiset ilmastovaikutteiset ilmansaasteet = Short-Lived Climate Pollutants (SLCPs) Kaasu- ja hiukkasmaisia ilmansaasteita, jotka vaikuttavat ilmastoon Elinikä ilmakehässä lyhyt verrattuna kasvihuonekaasuihin Vaikuttavat myös ihmisten terveyteen, hyötykasvien satoihin ja ekosysteemeihin. Arktinen alue on erityisen herkkä SLCP-yhdisteiden vaikutuksille Hiilidioksidin päästövähennykset ovat avainasemassa ilmastonmuutoksen torjunnassa myös arktisella alueella, mutta musta hiili päästöilläkin on merkittävää vaikutusta.

Musta hiili Hiukkasmainen ilmansaaste, jota syntyy epätäydellisissä palamisprosesseissa Elinikä ilmakehässä on noin viikko. Lämmittävä ilmastovaikutus korostuu vaaleilla lumi- ja jääpinnoilla. Osa arktisesta ilmastovaikutuksesta aiheutuu lämmenneiden ilmamassojen kulkeutuessa eteläisemmiltä leveysasteilta Arktikalle Kuva: Kokeellisesti tuotettuja musta hiili laskeumia MACEB projektin lumialbedo kampanjan aikana Sodankylässä (lähde: www.maceb.fi) 8

Arktisen neuvoston SLCP ja musta hiili työ 2009: COP15 US black carbon initiative 2010: UNECE adhoc black carbon expert group 2008 AMAP tekniset raportit #1 & #2 (Quinn et al. 2008. ACP) 2011: UNEP/WMO on black carbon and tropospheric O3 assessment 2009 Tromssan ministerijulistus, SLCF Task Force perustetaan, AMAP SLCF asiantuntijaryhmä perustetaan 2012-2013: Climate and Clean Air Coalition (CCAC), CLRTAP Goth Prot, WHO BC report, US EPA BC report, Bounding BC 2011 Nuukin ministerijulistus, SLCF Task Force raportti, AMAP arviointiraportti (black carbon), ACAP SLCF asiantuntijaryhmä perustetaan Kontribuutiot Arktisen neuvoston PSI rahoitusinstrumenttiin alkavat 2013 Kiirunan ministerikokous, Task Force for Action on BC and Methane perustetaan valmistelemaan puitedokumenttia (edellisen TF:n väistyessä) 2015 Iqaluitin ministerijulistus, Musta hiili ja metaani toimenpiteiden puitedokumentti AMAP arviointiraportti (musta hiili ja troposfäärin otsoni) AMAP arviointiraportti (metaani) Musta = tieteellinen työ ja tuotokset Sininen = päästövähennysmahdollisuuksia luotaava ja valmisteleva työ Vihreä = päästövähennystoimenpiteiden demonstraatiot Harmaa = Arktisen neuvoston ulkopuolisia SLCP- prosesseja

2011 2011 2013 2015 Available from http://www.amap.no/documents 2008 2008 2009

Arktisen neuvoston musta hiili päästötavoite taustalla 2015 puitedokumentti Visio We commit to take enhanced, ambitious, national and collective action to accelerate the decline in our overall black carbon emissions and to significantly reduce our overall methane emissions. Hallinnoi erillinen asiantuntijaryhmä (EGBCM, Suomi pj 2017-2019) Edistymisen seurannan työkalut: Kansalliset toimenpideraportit (2 vuoden sykli) Päästöinventaariot ja skenaariot (CLRTAP) Tieteelliset arviointiraportit (AMAP, 4 vuoden sykli) Ilmakehän monitorointiaineistot ja verkon ylläpito Päästöaineistot (kansalliset ja muut aineistot) Ilmakehä- ja ilmastomallinnus Ilmasto- ja muut vaikutusarviot Summary and progress raportti kokoaa kollektiiviset päästötiedot, toimenpiteitä ja parhaita käytäntöjä Ei kansainvälisoikeudellisesti sitova Avoin myös tarkkailijamaille 11

12

Arktisen neuvoston musta hiili päästötavoite 2017 määritelmä Vuonna 2017 Arktisen neuvoston maat sitoutuivat vähentämään musta hiili päästöjään kollektiivisesti 2013 tasosta 2025 mennessä vähintään 25-33 prosenttia. Recognizing that several Arctic States have already drastically reduced emissions, the Expert Group recommends that black carbon emissions be further collectively reduced by at least 25-33 percent below 2013 levels by 2025. (Expert Group on Black Carbon and Methane 2017, Summary of Progress and Recommendations)

Päästöarviot maittain (Expert Group on Black Carbon and Methane 2017, Summary of Progress and Recommendations) 14

Päästösektorien merkittävyys ja toimenpidepainotukset vaihtelevat maittain 400 300 200 Venäjän musta hiili päästöt (Tg/vuosi) Maatalouden kulotukset Jätesektori Suuret polttolaitokset ja teollisuus Soihdutus Kotitalouksien pienpoltto Liikenne (ja työkoneet) 100 0 Huang ym. IIASA-GAINS Kholod ym. Huom vrt. edellinen kalvo, jossa Venäjä 360 Tg/vuosi 15

Ilmansaastepäästöjen vaikutus arktisen alueen pintalämpötilaan (maat, sektorit, 2010 tilanne) Artkisen alueen ulkopuolelta merkittävä vaikutus! Fig: Sand et al. 2015. Nature Climate Change. DOI:10.1038/NCLIMATE2880 Arktinen neuvosto

Sektorien merkittävyys riippuu mitä suuretta tarkastellaan Musta hiili päästöjen mukaan (AMAP 2015, EGBCM 2017) 1. Liikenne ja työkoneet 2. Kotitalouksien pienpoltto 3. Soihdutus 4. Maatalouden kulotukset 5. Suuret energialaitokset ja teollisuus (Netto)pintalämpötilan mukaan (Sand ym. 2015. Nature Climate Change) 1. Soihdutus 2. Liikenne ja työkoneet 3. Kotitalouksien pienpoltto 4. Maatalouden kulotukset 5. Metsäpalot (-) 6. Suuret energialaitokset ja teollisuus (-) EGBCM 2017 yhteenvetoraportin fokus: Liikkuvat dieselkoneet, öljy- ja kaasusektorin soihdutus ja metaanipäästöt, kotitalouksien pienpoltto, kiinteän jätteen käsittely

Huomioita jatkotyöhön Tarkkailijamaiden rooli? Metaanin kohtalo? Sektori- ja toimenpideprioriteetit? Yhteydet muihin päästövähennysprosesseihin, esim. CLRTAP? Toimenpiteiden vaikuttavuus ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa (AMAP, ACAP)? Map source: http://www.nap.edu/catalog.php?record_id=21717 18

Kiitoksia mielenkiinnosta! Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT SYKE kaarle.kupiainen@ymparisto.fi