BC työpaja , Helsinki. LIFE+ 09 Environment Policy and Governance
|
|
- Sami Minna Kapulainen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mitigation of Arctic warming by controlling European black carbon emissions (MACEB) Arktisen alueen lämpenemisen hillintä kontrolloimalla Euroopaan mustahiilipäästöjä BC työpaja , Helsinki LIFE+ 09 Environment Policy and Governance
2 Mustahiili vastuussa puolesta Arktisen alueen lämpötilan noususta vuodesta 1890 vuoteen 2007 Climate response to regional radiative forcing during the twentieth century Drew Shindell & Greg Faluvegi Nature Geoscience 2, (2009) Black carbon is responsible for 50 percent of the total temperature increases in the Arctic from 1890 to 2007 according to a study published in Nature Geoscience. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
3 Growing Arctic ship traffic will bring with it air pollution that has the potential to accelerate climate change in the world's northern reaches. And it's more than a greenhouse gas problem - engine exhaust particles could increase warming by some percent, the researchers say. Corbett et al, ACP, 2010 Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
4 Mustahiilen elinikä ilmakehässä on todella lyhyt verrattuna CO 2 -vähennykset vaikuttaisivat nopeasti Karen Bice, Andrew Eil, Bilal Habib,Pamela Heijmans, Robert Kopp, Juan Nogues, Frank Norcross, Maragaret Sweitzer-Hamilton, Alex Whitworth, Black Carbon A Review and Policy Recommendations, 2009 Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
5 MACEB Koordinoiva laitos; Ilmatieteen laitos Muut laitokset; Suomen Ympäristökeskus Helsingin Yliopisto International Institute for Applied System Analysis (Itävalta) Hankkeen kesto Kokonaisbudjetti ~ eur EU rahoitus 49.9 % (LIFE+ 09 Environment Policy and Governance) Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
6 MACEB, päätavoitteet 1. Demonstroida että mustan hiilen päästövähennyksillä keskileveysasteilla, erityisesti Euroopassa, voidaan vähentää Arktisten alueiden lämpenemistä 2. Määrittää mikä vaikutus nykyisillä ilmanlaatu ja ilmaston kannalta merkittävällä lainsäädännöllä pohjoisella pallonpuoliskolla on mustan hiilen päästöihin, miten ne vaikuttavat Arktisten alueiden lämpenemiseen 3. Perustetaan web-portaali, jonka avulla voidaan havainnoida Artkisten alueiden kannalta tärkeimmät mustan hiilen lähteet ja miten ne vaikuttavat Arktiseen ilmastoon. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
7 Yhteydet direktiiveihin: Ambient Air Quality (Directive 2008/50/EC) the eco-design of Energy-using Products (2005/32/EC) European Climate Change Programme (ECCP) Euro-standardit jotka määrittävät ajoneuvojen hiukkaspäästöjä Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
8 Metodit Projektissa käytetty menetelmä yhdistää globaalit (GAINS) ja kansalliset (Suomi, FRES) päästötiedot globaalin ilmastomalliin (ECHAM5-HAM) ja todelliset mustahiilen mittaukset ilmassa ja lumessa Ilmastomalli: ECHAM-HAM2 Malli: GAINS FRES Vertailu mittaustuloksiin Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
9 Demonstroidut päästöskenaariot Referenssi skenaario (CLEC), nykyiset sovitut ilmansaastepäästöjä vähentävät lainsäädännöt Referenssi skenario jossa kasvihuonekaasuvähennys toimet (CLECC), eli edellinen + kasvihuonekaasupäästövähennykset Hillitsemisskenaario, jossa tähdätään erityisesti mustan hiilen vähentämisen (BCadd) Hillitsemisskenaario jossa otettu huomioon maksimaalinen teknisesti saavutettavat vähennykset BC, OC ja SO 2 päästöihin (MTFR) Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
10 Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
11 Kun pyritään vähentämään mustahiili päästöjä, vähennetään paljon muutakin Mustahiili hiukkaset lämmittävät, orgaaninen hiili ja sulfaatti hiukkaset viilentävät Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
12 Euroopan vaikutus Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
13 Aerosolien suoran säteilypakotteen muutos Euroopassa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä nykyisin hyväksytyillä päästörajoituksilla (CLEC)
14 Aerosolien suoran säteilypakotteen muutos Euroopassa vuodesta 2005 vuoteen 2030 mennessä nykyisin hyväksytyillä päästörajoituksilla + kasvihuonekaasuja tähtäävät toimet (CLECC)
15 Tilanne on ilmaston kannalta vielä huonompi, jos käyttöön otetaan teknisesti maksimaaliset päästörajoitukset (MFTR)
16 mutta selkeästi parempi, jos päästöt kohdennetaan sellaisiin lähteisiin, joissa mustan hiilen osuus suuri (BCadd) Aerolien aihetuttama suora säteilypakote BCadd ja MTFR skenaarioiden välillä ennustetaan olevan 1 W/m 2 osassa itäistä Eurooppa ja 0.1 W/m 2 osassa Artktista aluetta
17 Projektin tuotoksia, tiedon välittäminen Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
18 Keskeiset tulokset (1): Euroopan hiukkasia muodostavat päästöt aiheuttavat tällä hetkellä negatiivisen suoran säteilypakotteen (jäähdytysvaikutuksen) ilmakehän yläosassa. Pakote on suurin Keski-Euroopan alueella ja ulottuu arktisen alueen yläpuolelle. Jo päätetyt ilmansaasteiden päästöjä rajoittavat toimet vähentävät hiukkasten viilentävää vaikutusta (ts. voimistavat lämpenemistä) nykytilanteeseen verrattuna sekä Euroopassa että arktisilla alueilla seuraavien vuosikymmenien aikana. Lämmitysvaikutus on pienempi, jos päästövähennykset kohdistetaan lähteisiin, joiden päästöissä mustahiilen osuus on suuri. Ilmakehän lämpeneminen voimistuu kuitenkin entisestään, jos ilmansaastepäästöjen, erityisesti rikkidioksidin, vähentämiseksi otetaan käyttöön kaikki teknisesti toteuttamiskelpoiset keinot. Mustahiilipäästöjä on mahdollista vähentää merkittävästi olemassa olevilla teknologioilla. Nykyiset, päästöihin vaikuttavat säädökset eivät merkittävästi tue päästövähennysten saavuttamiseksi tarvittavia teknologiamuutoksia. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
19 Keskeiset tulokset (2): Ei ole mahdollista vähentää pelkkiä mustahiilipäästöjä. Ilmastovaikutusten näkökulmasta on tärkeää arvioida samanaikaisesti päästövähennysteknologioiden ja -tavoitteiden vaikutuksia useisiin päästökomponentteihin, erityisesti orgaanisen hiilen ja rikkidioksidin päästöihin. Puun pienpoltto on merkittävä mustahiilipäästöjen lähde monissa maissa sekä Euroopassa että kehitysmaissa. Pienpolttoteknologian lisäksi päästöihin vaikuttavat merkittävästi laitteiden käyttötavat ja käytettävän polttoaineen laatu. Käyttäjien toimintaan voidaan vaikuttaa valistuskampanjoilla oikeista uunien käyttötavoista. Mustahiilipäästöt ovat suurimmillaan talvella, mikä lisää niiden merkitystä lumen ja jään sulamisessa. Vuodenaikaisvaihtelu näkyy mustahiilen mittauksissa Suomen maatausta-mittausasemilla. Todennäköinen syy tähän on puun pienpoltto Suurimmat epävarmuudet mustahiilen ilmastovaikutusten arvioinnissa arktisilla alueilla johtuvat vaikeuksista mallintaa mustahiilihiukkasten kulkeuma päästölähteestä arktiseen ilmakehään sekä sen ymmärtämisestä, kuinka nämä hiukkaset ovat vuorovaikutuksessa arktisten pilvien kanssa. Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
20 Mustan hiilen päästövähennyksillä voidaan hillitä lämpenemistä väliaikaisesti. MUTTA ne eivät ole vaihtoehto kasvihuonekaasupäästövähennyksille Ilmatieteen laitos / PowerPoint ohjeistus
21 Kiitokset: MACEB crew: Veli-Matti Kerminen, Kaarle Kupiainen, Aki Virkkula, Tuukka Petäjä, Antti Hyvärinen, Outi Tolonen-Kivimäki, Niko Karvosenoja, Mikko Savilahti, Pirke Suomheimo Joni-Pekka Pietikäinen, Risto Karinkanta, Niko Tuominen, John Backman, David Brus, Vili Lehtisalo, Klimont Zbigniew Ohjausryhmä: Pekka Plathan, Yrjö Viisanen, Outi Mähönen, Markku Kulmala Ilmatieteen laitos / yleisesittely
Musta hiili arktisella alueella
Musta hiili arktisella alueella Kaarle Kupiainen (Erikoistutkija, FT) Arctic Hour Ympäristöministeriö, Aleksanterinkatu 7, Helsinki 28.5.2015, klo 8.30-9.30 Muiden ilmansaasteiden kuin musta hiilen ilmastovaikutuksista
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle
Nokipäästöt ja niiden kulkeutuminen Arktiselle alueelle Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen Ympäristökeskus SYKE Pienpolttoseminaari, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio 21.5.2018 Esityksen sisältö Noki,
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston
Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston lämpenemiseen Lauri Valsta Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta / Metsätieteiden laitos 1.11.2012 1 Maapallon säteilytasapainon osatekijät Radiative
PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT
PUUN PIENPOLTON MUSTAHIILIPÄÄSTÖT, ILMASTOVAIKUTUKSET JA PÄÄSTÖVÄHENNYSKEINOT Mikko Savolahti (1) Niko Karvosenoja (1) Kaarle Kupiainen (1), (1) Suomen ympäristökeskus (SYKE) Sisältö Intro Mustahiili
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa
Ilmastonmuutos pähkinänkuoressa Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen ilmatieteellinen tutkimuskeskus Ilmatieteen laitos Ilmasto kuvaa säämuuttujien tilastollisia ominaisuuksia Sää kuvaa
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi
Ilman pienhiukkasten ympäristövaikutusten arviointi Mikko Savolahti SYKE Pienhiukkasten ympäristövaikutukset Photo: www.theguardian.com Photo: insideclimatenews.org 2 Mitä terveysvaikutuksia ilmansaasteista
Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla
Arktinen neuvosto päästöasioiden käsittely ja päästövähennyskeinot meillä ja muualla Kaarle Kupiainen Erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kulutuksen ja tuotannon keskus 42. Ilmansuojelupäivät
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit
Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit Jaana Bäck et al., Risto Makkonen, Ditte Mogensen, Annikki Mäkelä, Annalea Lohila, Timo Vesala,
Suomen Ilmastopaneeli Raportti
MUSTA HIILI ILMASTOPAKOTTEENA: PÄÄSTÖJEN JA MAHDOLLISTEN PÄÄSTÖVÄHENNYSTEN GLOBAALIT JA ALUEELLISET VAIKUTUKSET A. LAAKSONEN, K. KUPIAINEN, V-M KERMINEN, N. KARVOSENOJA, J-P PIETIKÄINEN, M. SAVOLAHTI,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä. Pienpolttoseminaari, Kuopio,
Puun pienpolton päästöjen muutunta ilmakehässä Pienpoltto tuottaa merkittävän määrän päästöjä ilmakehään. Suomessa 40 % pienhiukkaspäästöistä (PM2.5) 55 % ilmastoa lämmittävistä mustahiilipäästöistä Yli
Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot
Puunpolton ja kiukaiden päästökertoimet ja uudet ilmastovaikutusarviot Niko Karvosenoja, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Ilmasto ja ilmansuojelu ryhmä Ilmansuojelupäivät 21.8.2019 1 Esityksen sisältö
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle?
Mitä kuuluu ilmastonmuutokselle? IPCC AR5 WG1 SPM Heikki Tuomenvirta Erikoistutkija Ilmatieteen laitos Sisältö Taustaa IPCC:n 5. arviointiraportista (AR5) Working Group 1 (WG1): Tieteellinen perusta Havainnot
Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen. tutkimus. Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö
Ilmakehän aerosoliprosessien ja aerosoliilmastovaikutuksen tutkimus Antti-Ilari Partanen Ilmatieteen laitos, Kuopion yksikkö Sisältö Johdanto: Aerosolien vaikutus ilmastoon Käytetyt mallit: ECHAM5-HAM
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan
Ilmastonmuutoksen vaikutukset tiemerkintäalaan Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016): Ilmastonmuutos
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA
IPCC 5. ARVIOINTIRAPORTTI OSARAPORTTI 1 ILMASTONMUUTOKSEN TIETEELLINEN TAUSTA SISÄLLYSLUETTELO 1. HAVAITUT MUUTOKSET MUUTOKSET ILMAKEHÄSSÄ SÄTEILYPAKOTE MUUTOKSET MERISSÄ MUUTOKSET LUMI- JA JÄÄPEITTEESSÄ
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet
Ilmastomuutoksen riskimallinnuksen tuloksia: millaiset ovat tulevaisuuden ilmastoolosuhteet viljelylle Suomessa? Taru Palosuo Luonnonvarakeskus (Luke) Biotalous ja ympäristö Hiilen kierron hallinta Pellon
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista!
Vaikuttaminen kansalliseen ilmansuojeluohjelmaan vielä mahdollista! Ilmansuojelupäivät 21.-22.8.2018 Sirpa Salo-Asikainen Ympäristöministeriö Ilmansaasteiden tautitaakka verrattuna muihin riskeihin (Jouni
Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta
Ilmastonmuutoksen hillintä, päästöjen hinnoittelu ja riskienhallinta FORS-seminaari 16.12.2011 Operaatiotutkimuksella kohti energiatehokkuutta Tommi Ekholm 2 Esityksen sisältö Taustaa: 2 C-tavoite ja ilmastonmuutoksen
IPCC:n 5. arviointiraportti: tieteellinen tausta ja yhteys ilmanlaatuun. Veli-Matti Kerminen University of Helsinki Department of Physics
IPCC:n 5. arviointiraportti: tieteellinen tausta ja yhteys ilmanlaatuun Veli-Matti Kerminen University of Helsinki Department of Physics Sisältö IPCC:n tausta ja historia Miten nykyinen raportti syntyi
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Mikä muuttuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu? Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.4.2010 Sisältöä Kasvihuoneilmiö Kasvihuoneilmiön voimistuminen Näkyykö kasvihuoneilmiön voimistumisen
Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään?
Päästökertoimista päästöinventaarioihin - Mihin ja miten puun pienpolton päästökertoimia käytetään? SYKE Ilmasto ja ilmansuojelu -ryhmä Niko Karvosenoja Kaarle Kupiainen Mikko Savolahti Ville-Veikko Paunu
Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä?
Puun pienpoltto, päästöjen vähentäjä vai lisääjä? 40. Ilmansuojelupäivät, 19.8.2015 Tommi Ekholm, VTT tommi.ekholm@vtt.fi Lämmitystekniikoiden päästöt Puun pienpoltto, mahdollisuus päästövähennyksiin?
Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen
Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti
Mitä ilmastolle on tapahtumassa Suomessa ja globaalisti Ilmastonmuutosviestintää Suuri osa tämän esityksen materiaaleista löytyy Ilmasto-opas.fi sivustolta: https://ilmasto-opas.fi/fi/ Mäkelä et al. (2016):
Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta
Global Warming of 1.5 C IPCC-raportin pääkohdat Suomen näkökulmasta Heikki Tuomenvirta erikoistutkija Sään ja ilmastonmuutosten vaikutustutkimus Kiitokset materiaalista: Hannele Korhonen (IL), Laura Sokka
Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista. Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus
Tuoretta tietoa ulkoilman pienhiukkasista Dos. Hilkka Timonen et al., Ilmatieteen laitos, Pienhiukkastutkimus Ulkoilman pienhiukkasten terveysvaikutukset Pienhiukkaset ovat haitallisin ympäristöaltiste!
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos. Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto
Pohjoiset suot ja ilmastonmuutos Minna Väliranta Ympäristötieteiden laitos Helsingin yliopisto Tutkimusryhmä ECRUn motivaatio tutkia arktista 1990 ->: Ympäristömuutokset voimakkaampia, selvempiä ja nopeampia
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa?
Ilmastonmuutos mitä siitä seuraa? Mikko Alestalo Johtaja Ilmatieteen laitos 11/11/2008 31/05/2011 1 Ilmastonmuutoksen hidastaminen Tavoite on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen globaalilla tasolla 90
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT?
ILMASTONMUUTOS MITEN JA MILLAISTA TULEVAISUUTTA MALLIT ENNUSTAVAT? YLEISTYVÄTKÖ ÄÄRI-ILMIÖT? Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 25.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos
Ilmastonmuutos Heikki Tuomenvirta, Ilmastokeskus, Ilmatieteen laitos Sisältö Mikä on ilmastonmuutoksen tutkimuksen tuki päätöksenteolle: IPCC ja Ilmastopaneeli Ilmastonmuutos on käynnissä Hillitsemättömällä
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari
Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari 28.8.2019, Koli Jaana Bäck Professori (Metsien ja ilmaston vuorovaikutukset), Helsingin yliopisto 28/08/2019 1 7.8 PgC y -1 Ihmistoiminnasta syntyvät CO
Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa?
28.1.2019 Miten Suomen ilmasto muuttuu tulevaisuudessa? Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Kimmo Ruosteenoja, Mikko Laapas, Pentti Pirinen Ilmatieteen laitos, Sään ja ilmastonmuutoksen vaikutustutkimus Ilmastonmuutosta
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
Suomelle - IHKU SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen,
Ilmaston ja sen muutoksen
Ilmaston ja sen muutoksen tutkimus Ilona Riipinen 28.9.2006 Helsingin yliopisto, fysikaalisten tieteiden laitos, ilmakehätieteiden osasto Sääjailmasto Sää = ilmakehän hetkellinen tila puolipilvistä, T
Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä
Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -ohjausryhmä Kerkkä 17.11.2008 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert
Yleistä. Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa?
Millaiseksi ilmastomme on muuttumassa? Espanjan rankkasateet syyskuussa 2019 ttps://yle.fi/uutiset/3-10969538 1 Yleistä Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta hyvä asia, mutta sen jatkuva, tasainen voimistuminen
Ilmastonmuutokset skenaariot
Ilmastonmuutokset skenaariot Mistä meneillään oleva lämpeneminen johtuu? Maapallon keskilämpötila on kohonnut ihmiskunnan ilmakehään päästäneiden kasvihuonekaasujen johdosta Kasvihuoneilmiö on elämän kannalta
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET
ILMASTONMUUTOSENNUSTEET Sami Romakkaniemi Sami.Romakkaniemi@fmi.fi Itä-Suomen Ilmatieteellinen Tutkimuskeskus Kasvihuoneilmiö Osa ilmakehän kaasuista absorboi lämpösäteilyä Merkittävimmät kaasut (osuus
Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?
Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Ympäristövaliokunta 18.3.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Pariisin sopimus - hyvästit fossiilisille polttoaineille Uusi lämpötilaraja: ilmaston lämpeneminen
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT
IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013
Ilmastonmuutos tilannekatsaus vuonna 2013 Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutos AurinkoATLAS Sää- ja ilmastotietoisuudella innovaatioita ja uutta liiketoimintaa Helsinki 20.11.2013 Esityksen pääviestit
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston?
Mikä määrää maapallon sääilmiöt ja ilmaston? Ilmakehä Aurinko lämmittää epätasaisesti maapalloa, joka pyörii kallellaan. Ilmakehä ja sen ominaisuudet vaikuttavat siihen, miten paljon lämpöä poistuu avaruuteen.
LUONNOS /SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030
1 LUONNOS 18.9.2018/SISÄLLYSLUETTELO JA LUKU 5 Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 2 3 5 Sovitut toimenpiteet ja kehityskulku sovituin toimenpitein (WM-skenaario) Tässä luvussa on arvioitu päästöjen kehitystä
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden vaikutukset arktisella alueella
Mustan hiilen ja muiden lyhytikäisten ilmastoon vaikuttavien aineiden vaikutukset arktisella alueella Kaarle Kupiainen Arktisen alueen ympäristökysymykset ja hallintokurssi Helsingin yliopiston päärakennus,
IPCC 5. ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta
IPCC 5. arviointiraportti osaraportti 1: ilmastonmuutoksen tieteellinen tausta Sisällysluettelo 1. Havaitut muutokset Muutokset ilmakehässä Säteilypakote Muutokset merissä Muutokset lumi- ja jääpeitteessä
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta?
Mitä ilmastokeskustelu tarkoittaa Suomen näkökulmasta? Liisa Pietola, MTK OPAL-seminaari 5.2.2018 www.opal.fi Kun puuta ei saisi kaataa eikä lihaa syödä - haukutaanko oikeaa puuta? Miksi ilmastonmuutos?
Ilmansaasteiden haittakustannusmalli Suomelle - IHKU
SYKE: Niko Karvosenoja, Mikko Savolahti, Ville-Veikko Paunu THL: Timo Lanki, Pekka Tiittanen, Otto Hänninen, Raimo Salonen, Jouni Tuomisto Ilmatieteen laitos: Jaakko Kukkonen, Ari Karppinen, Mari Kauhaniemi,
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA
IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA
perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen
Ilmatieteen laitoksen ACTRISeurooppalaisen tutkimusinfrastruktuurin perustamishankkeeseen ja päämajan sijoittamiseen Suomeen Asiantuntijakuuleminen Liikenne- ja viestintävaliokunta 23.5.2017 FT Sanna Sorvari
JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1
JANUARY 2010 TEMPERATURE DEVIATION FROM THE 1971-2000 MEAN (NCEP) 03/01/2011 3.1.2011 1 29.7.2010 vuorokauden keskilämpötila hyvin korkea Venäjällä ja Suomessa < 20 ºC 20-24 ºC 24-28 ºC > 28 ºC 2010 Heinäkuu
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia
Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia lisääntyvät hakkuut Talousvaliokunnalle ja monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija 10.03.2017 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ?
ILMASTONMUUTOS IHMISTEN SYYTÄKÖ? Page 1 of 18 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos ESITYS VIERAILIJARYHMÄLLE 13.V 2014 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. KASVIHUONEILMIÖ JA SEN VOIMISTUMINEN 2. KASVIHUONEKAASUJEN PÄÄSTÖSKENAARIOT
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin
Tulisijoilla lämpöä tulevaisuudessakin Ympäristöneuvos Maarit Haakana Ympäristöministeriö Puulämmityspäivä 7.2.2018 Helsingin Sanomat 6.1.2018 Pientaloissa poltetaan puuta aiempaa enemmän (Luke ja Tilastokeskus
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT
ILMASTONMUUTOSSKENAARIOT JA LUONTOYMPÄRISTÖT Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos kimmo.ruosteenoja@fmi.fi MUUTTUVA ILMASTO JA LUONTOTYYPIT -SEMINAARI YMPÄRISTÖMINISTERIÖ 17.I 2017 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1.
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM
Sektoritutkimusohjelman ilmastoskenaariot SETUKLIM 2011-12 Climate scenarios for Sectorial Research Ilmatieteen laitos Heikki Tuomenvirta, Kirsti Jylhä, Kimmo Ruosteenoja, Milla Johansson Helsingin Yliopisto,
Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen
Puun pienpolton päästöt ja niiden vähentäminen Niko Karvosenoja, SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus, Ilmasto ja ilmansuojelu ryhmä HSY Tutkimusseminaari 8.11.2018 1 Esityksen sisältö Puun pienpoltto
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä
Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan
Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla
Pienhiukkasten ja mustan hiilen lähteet sekä koostumus pääkaupunkiseudulla Hilkka Timonen, Sanna Saarikoski, Minna Aurela, Matthew Bloss, Aku Helin, Joel Kuula, Kimmo Teinilä Erikoistutkija Ilmatieteen
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet. Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos
Ilmastonmuutoksen todennäköisyysennusteet Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 13.1.2009 Epävarmuus ilmastoennusteissa Päästöskenaarioepävarmuus Ihmiskunnan tuleva käyttäytyminen Malliepävarmuus
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS PELTOJEN VESITALOUTEEN JA KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖIHIN Mari Pihlatie, Maataloustieteiden osasto, Maaperä- ja ympäristötiede / Ilmakehätieteiden keskus (INAR) 1 ILMASTONMUUTOS JA
Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki
Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke
Suomen maatalous lämpenevässä maailmassa Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU-yhteistutkimushanke North Canada Alaska Greenland North Pole Siberia 70 N 60 N Ilmastonmuutoksen vaikutukset
Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö
Kuntien strategiatyöskentely ja tiekarttatyö Kuntien ilmastotoimet osaksi strategiaa työpaja Lahti, 9.4.2019 Jyrki Tenhunen Suomen ympäristökeskus Toimintatapa Esityksen sisältö Hinku-foorumissa Fisu-
Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta. Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi
Pohjoisen merenkulun riskit ja niiden hallinta Dos., TkT Eva Pongrácz Oulun yliopisto, Thule-instituutti eva.pongracz@oulu.fi Merikuljetuksen riskit - Mihin pitää varautua? 65,000 laivaa vuodessa 16% liikennestä
FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI B8-0156/28. Tarkistus. Anja Hazekamp, Younous Omarjee GUE/NGL-ryhmän puolesta
11.3.2019 B8-0156/28 28 Johdanto-osan C a kappale (uusi) C a. ottaa huomioon, että sekundääristen hiukkasten muodostuminen on seurausta useista kemiallisista ja fysikaalisista reaktioista, joihin liittyy
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys
Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen ja niiden globaali kehitys Natalia Pimenoff, Heikki Tuomenvirta Ilmatieteen laitos 1/27/09 Sisältö Ilmasto- ja hiilisuureiden mittaaminen Hiilen kierto hidas vs.
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena
Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2030 ja haittakustannusten laskenta (IHKU-malli) politiikan tukena Mikko Savolahti SYKE Sisältö 1. Kansallinen ilmansuojeluohjelma 2. BATMAN hanke: puun pienpolton ja katupölyn
Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen
Ruoka ja ilmastonmuutos Prof. Jyri Seppälä, Suomen ympäristökeskus Suomen ilmastopaneelin jäsen Ruoka, ilmasto ja uusiutuva energia -keskustelutilaisuus 2.6.2014, Säätytalo FIG 1. GHG emissions accelerate
Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi
Uusi Pohjoismaiden päästöinventaario ja terveysvaikutusten arviointi Ville-Veikko Paunu, C. Geels, M.S. Andersen, C. Andersson, J.H. Christensen, B. Forsberg, T. Gislason, O. Hänninen, U. Im, A. Jensen,
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia
Pienhiukkaset: Uhka ihmisten terveydelle vai pelastus ilmastolle? FT Ilona Riipinen Nuorten Akatemiaklubi 18.10.2010 Suomalainen Tiedeakatemia Kuutiosenttimetri kaupunki-ilmaa Kaasut: Yksittäisiä molekyylejä
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit
Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut
Kansainvälinen ilmastopolitiikka ja ilmastoneuvottelut Sirkka Haunia, pääneuvottelija, Ympäristöministeriö Low Carbon Finland 2050, Finlandia-talo 12.11.2012 Durbanin päätökset, joulukuu 2011 Durbanin
Tampereen ilmanlaadun tarkkailu
Tampereen ilmanlaadun tarkkailu Ympäristötarkastaja Ari Elsilä Kaupunkiympäristön palvelualue, ympäristönsuojelu Tampereen kaupunki seuraa kantakaupunkialueella ilmanlaatua jatkuvatoimisin mittauksin joulukuussa
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?
Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa?
Ilmasto muuttuu mitä tapahtuu Suomessa? Prof. Yrjö Viisanen Research Director Turning research and technology into high quality services Ilmaston säätelijät 24.11.2016 2 Ilmaston säätelijät Muutos missä
UEF // University of Eastern Finland Esityksen nimi / Tekijä
Esityksen nimi / Tekijä 24.5.2018 1 Amica, lounasravintola Amica (Tietoteknia) lounasravintola Seminaarisali Kioski, mm. salaatti- & keittolounas Hyvä huomen (Bioteknia) lounasravintola Esityksen nimi
Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta
Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,
Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa. Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland
Poikkitieteellisen tiedon merkitys ilmakehätutkimuksessa Markku Kulmala University of Helsinki Department of Physics Finland Scope of Environmental Research Global warming Earthquakes Climate change Air
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia
Kaasutus tulevaisuuden teknologiana haasteita ja mahdollisuuksia Prof. Ulla Lassi, Jyväskylän yliopisto, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Kokkola 24.2.2011 24.2.2011 1 HighBio-hanke Päärahoittaja: EU
Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki, Janne Hakkarainen, Seppo Hassinen Ilmatieteen laitos
Ilman laadun ja kasvihuonekaasujen havainnointi satelliiteilla mahdollisuudet arktisen alueen havainnointiin Johanna Tamminen, Iolanda Ialongo, Anu-Maija Sundström, Hanna-Kaisa Lindqvist, Ella Kivimäki,
Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys. Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson
Meriliikenteen pakokaasupäästöt Tilannepäivitys Jukka-Pekka Jalkanen Lasse Johansson Ilmansuojelupäivät, Lappeenranta 18.-19.8.2015 Sisältö Meriliikenteen pakokaasupäästöt SO x, PM NO x Kasvihuonekaasut
Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri
Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta
EEDI -hanke ja laivamittauskampanja
EEDI -hanke ja laivamittauskampanja Jorma Kämäräinen Johtava asiantuntija Meriympäristö ja turva-asiat Merenkulun tutkimusseminaari 12.4.2017 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. ESITELTÄVÄT HANKKEET
Luento Kyösti Ryynänen
1. Aerosolit Luento 21.8.2012 Kyösti Ryynänen 2. Aerosolien lähteet 3. Aerosolit ja kasvihuoneilmiö 4. Pilvien tiivistymisytimet 5. Kosmoklimatologia 1 AEROSOLIT Aerosolit ovat kiinteitä tai nestemäisiä
Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen
Mustan hiilen vaikutukset ihmisen terveyteen Raimo O. Salonen Ylilääkäri, dosentti 14.11.2013 THL 1 Pitkäaikaisen kaupunki-ilman pienhiukkasille (PM 2.5 ) altistumisen aiheuttamat terveyshaitat asiantuntija-arvioinneissa
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS
TURUN SEUDUN PÄÄSTÖJEN LEVIÄMISMALLISELVITYS Valoku vaus: H eikki L askar i Energiantuotannon, teollisuuden, laivaliikenteen ja autoliikenteen typenoksidi-, rikkidioksidi- ja hiukkaspäästöjen leviämislaskelmat
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario
Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario Aleksi Lehtonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Sisältö 1. Johdanto sopimukset ja hiilitase 2. Nykyinen
Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu?
Kuva: Kari Minkkinen, Kalevansuo 2011 Metsäojitettu suo: KHK-lähde vai -nielu? Paavo Ojanen, Suoseura 26.3.2012 (sekä Kari Minkkinen [HY] ja Timo Penttilä [Metla]) Metsäojitettu suo ja kasvihuonekaasut
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen
Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen Inarijärven säännöstelyn seurantaryhmä 18.9.2014 Juha Aaltonen @jkaalton Suomen ympäristökeskus Sää muuttuu, ilmasto muuttuu Sää kuvaa maapallon
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050
CCS:n rooli Suomen energiajärjestelmässä vuoteen 2050 Tiina Koljonen & Antti Lehtilä VTT CCS-seminaari 28.10.2009, Hanasaari SISÄLTÖ 1. TAUSTAA 2. CCS:N MERKITYS GLOBAALISTI ILMASTONMUUTOKSEN HILLINNÄSSÄ
PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010
PM10-trendit Helsingissä ja Tampereella 2006 2010 Ilmanlaatudata & KAPU-data Roosa Ritola 25.1.2012 Katupölyseminaari Helsingin Ympäristökeskus Katupölyn torjunnan strategiat PM 10 Street dust Aikaisemmissa
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos
Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.
Metsätuotannon elinkaariarviointi
Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella
Tuulen viemää. Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa. Anu-Maija Sundström
Tuulen viemää Satelliitit ilmansaasteiden kulkeutumisen seurannassa Anu-Maija Sundström Henrik Virta, Suvi-Tuulia Haakana, Iolanda Ialongo ja Johanna Tamminen Saasteiden kulkeutuminen ilmakehässä Saasteen
ACCLIM II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.
http://www.fmi.fi/acclim II Ilmastonmuutosarviot ja asiantuntijapalvelu sopeutumistutkimuksia varten Kirsti Jylhä, Ilmatieteen laitos ISTO-loppuseminaari 26.1.211 TEHTÄVÄ: tuottaa ilmaston vaihteluihin
Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa
Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka