KIRJALLINEN KYSYMYS 696/2002 vp Sähköinen kulkulupajärjestelmä pakolliseksi rakennustyömaille lakiesityksellä Eduskunnan puhemiehelle Kysyin kirjallisella kysymyksellä KK 663/2002 vp hallitukselta: "Aikooko hallitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen, jonka tarkoituksena on tehdä sähköinen kulkulupajärjestelmä pakolliseksi rakennustyömaille?" Hallituksen puolesta vastannut ministeri Maija Perho suhtautuu kielteisesti tähän asiaan ja perustelee kielteistä kantaansa mm. seuraavin sanoin: "Sähköisen kulkulupajärjestelmän pakollisuuteen liittyy kuitenkin useita, mahdollisesti kansalaisten perusoikeuksiinkin liittyviä kysymyksiä, jotka on huolellisesti selvitettävä." Tähän on oitis todettava, ettei kulkulupajärjestelmän säätäminen pakolliseksi koske kansalaisten perusoikeuksia millään tavalla sen enempää kuin muutkaan työnantajalle säädetyt velvoitteet. Järjestelmän rakentamis- ja ylläpitovelvoite kohdistuu rakennuttajaan tai pääurakoitsijaan aivan vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi velvollisuus pitää palkkakirjanpitoa tai huolehtia työmaan työturvallisuudesta. Työmaan turvallisuudesta vastaava yritys voi jo nykyisellään asettaa ehtoja työmaalle pääsylle. Lähinnä pääkaupunkiseudun suurilla työmailla vapaaehtoisesti käyttöön otettu sähköinen kulkulupajärjestelmä ei ole aiheuttanut mitään perusoikeus- tai tietosuojaongelmia, mutta on sitä vastoin merkittävästi parantanut sekä työmaiden turvallisuutta että harmaan talouden torjuntamahdollisuuksia. Joudun siis uudistamaan kysymykseni hallitukselle terävöitettynä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Eikö hallitus todellakaan aio tuoda eduskunnan käsiteltäväksi lakiesitystä, jonka tarkoituksena on tehdä sähköinen kulkulupajärjestelmä pakolliseksi rakennustyömailla? Helsingissä 3 päivänä syyskuuta 2002 Erkki Pulliainen /vihr Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Erkki Pulliaisen /vihr näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 696/2002 vp: Eikö hallitus todellakaan aio tuoda eduskunnan käsiteltäväksi lakiesitystä, jonka tarkoituksena on tehdä sähköinen kulkulupajärjestelmä pakolliseksi rakennustyömailla? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Työministeriön asettaman ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä epäkohtia kartoittavan työryhmän (ns. valvontatyöryhmä) tehtävänä on selvittää ulkomaalaisten työntekijöiden työsuhteiden ehtojen valvonnan tehostamistarpeita sekä keksiä keinoja, joiden avulla voitaisiin ehkäistä em. työsuhteissa Suomen työlainsäädännön nojalla noudatettavien vähimmäisehtojen loukkaukset. Tällaisia loukkauksia esiintyy paitsi sellaisissa työsuhteissa, joiden toisena osapuolena on ulkomaalainen työntekijä, jolla on voimassa oleva työlupa, myös sellaisissa työsuhteissa, joiden toisena osapuolena olevalla työntekijällä ei syystä tai toisesta ole työlupaa. Rakennusalalla toimivan työnantajan harmaan työvoiman käytöllä saavuttama taloudellinen hyöty syntyy joko siten, että työntekijöiden työsuhteissa ei sovelleta lainmukaisia työsuhteen ehtoja tai että työnantaja laiminlyö vero- tai sosiaaliturvalainsäädännön edellyttämien suoritusten maksamisen. Harmaata taloutta ei näin ollen saada kuriin pelkästään ulkomaisen työvoiman käyttöä kontrolloimalla. Lisäksi ehdotetun kulkulupajärjestelmän ylläpitämiseen liittyy merkittäviä käytännöllisiä ja periaatteellisia ongelmia riippumatta työntekijöiden kansallisuudesta. Rakennustyömaita ei läheskään aina voida rajata omiksi, erillisiksi alueikseen, vaan usein ulkopuolisten henkilöiden liikkuminen on voitava järjestää rakennustyömaa-alueellakin. Lisäksi pelkän kulkuluvan esittäminen ei takaa sitä, että kyseisellä työntekijällä olisi lain mukaan oikeus työskennellä maassa tai että hänen työsuhteensa ehdot ylittäisivät lainsäädännössä edellytetyn vähimmäistason. Kulkulupien väärentämistä tai muuta väärinkäyttöä on lähes mahdotonta valvoa. Kulkuluvan myöntämisen ja toisaalta luvan puuttumiseen reagoimisen jääminen pääurakoitsijan tai muun työnantajan vastuulle ei luo riittäviä edellytyksiä kontrolloida laittoman työvoiman käyttöä. Työnantajan tai työn teettäjän on nykyisinkin ulkomaalaislain 29 :n mukaan varmistauduttava siitä, että ulkomaalaisella työntekijällä on työlupa tai että hän ei tarvitse työlupaa. Pääurakoitsijalla tai muulla työnantajalla on kulkulupajärjestelmässä velvollisuus valvoa, että kulkulupaa käyttää vain yksi luvan käyttöön oikeutettu henkilö. Harmaata työvoimaa työllistävällä työnantajalla on tällöin mahdollisuus halutessaan sallia kulkulupien väärinkäytökset. Siten merkitystä ei ole sillä, tallennetaanko kulkulupajärjestelmästä saadut tiedot rekisteriin, josta työsuojelu- tai veroviranomaiset voivat poimia valvontaa varten tarvitsemansa informaation, vai onko kulkulupajärjestelmän tarkoituksena vain pitää kulkulupaa vailla olevat henkilöt työmaaalueen ulkopuolella. Työministeriö on lisäksi 18.12.2001 asettanut työelämän tietosuojalainsäädännön täydentämistä valmistelevan työryhmän. Työryhmän tehtävänä on valmistella eduskunnan esittämän lausuman johdosta ehdotukset lainsäädännöksi, joka 2
Ministerin vastaus KK 696/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin käytön valvontaa työpaikoilla. Tässä työryhmässä tutkitaan muun ohella erilaisiin kulunvalvontajärjestelmiin liittyviä yksityisyyden suojaa koskevia kysymyksiä. Työryhmän toimikausi päättyy 31.12.2002. Työministeriö on ottanut huomioon kansanedustaja Erkki Pulliaisen esittämän kysymyksen ja käsittelee ehdotettua rakennustyömaiden kulkulupajärjestelmää osana ulkomaisen työvoiman käytön ja vähimmäistyöehtojen laiminlyöntien valvonnan tehostamiseen tähtäävää toimenpidesuunnitelmaa. Tämän lisäksi työministeriössä tarkastellaan kulkulupajärjestelmän suhdetta yksityisyyden suojaan perusoikeutena teknistä valvontaa koskevan lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Helsingissä 30 päivänä syyskuuta 2002 Työministeri Tarja Filatov 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Erkki Pulliainen /gröna undertecknade skriftliga spörsmål SS 696/2002 rd: Ämnar regeringen verkligen inte inför riksdagen föra till behandling den lagproposition som syftar till att göra det elektriska passersedelsystemet obligatoriskt på byggplatser? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Den av arbetsministeriet tillsatta arbetsgruppen som kartlägger olägenheter i anslutning till användningen av utländsk arbetskraft (den s.k. övervakningsarbetsgruppen) har i uppgift att utreda behoven av effektiverad övervakning av anställningsvillkoren för utländska arbetstagare samt komma med sätt genom vilka man kunde förhindra kränkningar av de minimivillkor som skall iakttas i anställningsförhållandena på basis av den finländska arbetslagstiftningen. Dylika kränkningar förekommer, förutom i sådana anställningsförhållanden där den ena parten är en utländsk arbetstagare med gällande arbetstillstånd, också i sådana anställningsförhållanden där en arbetstagare som den andra parten av någon orsak inte har arbetstillstånd. Den ekonomiska nytta som uppnåtts genom den gråa arbetskraft som den inom byggnadsbranschen verksamma arbetsgivaren använder uppstår antingen så att man i arbetstagarnas anställningsförhållanden inte tillämpar lagenliga anställningsvillkor eller att arbetsgivaren försummar att betala de erlägganden som skatte- eller socialskyddslagstiftningen kräver. Sålunda får man inte ordning på den gråa ekonomin enbart genom att kontrollera användningen av utländsk arbetskraft. Dessutom ansluter sig till upprätthållandet av det föreslagna passersedelssystemet betydande praktiska och principiella problem oberoende av arbetstagarnas nationalitet. Byggplatserna kan tillnärmelsevis inte alltid avgränsas till egna separata områden, utan man måste ofta kunna ordna att utomstående personer kan röra sig också på byggplatsområdet. Därtill garanterar enbart uppvisandet av passersedeln inte att arbetstagaren i fråga enligt lagen har rätt att arbeta i landet eller att hans anställningsvillkor skulle överskrida den i lagstiftningen förutsatta miniminivån. Det är nästan omöjligt att övervaka att passersedlarna inte förfalskas eller i övrigt missbrukas. Det att huvudentreprenören eller någon annan arbetsgivare får ta ansvaret för beviljandet av passersedeln och å andra sidan det att passersedeln saknas skapar inte tillräckliga förutsättningar att kontrollera användningen av illegal arbetskraft. Enligt 29 utlänningslagen skall arbetsgivaren eller den som låter utföra arbetet också numera försäkra sig om att en utländsk arbetstagare har arbetstillstånd eller att han inte behöver arbetstillstånd. Huvudentreprenören eller en annan arbetsgivare är enligt passersedelssystemet skyldig till att övervaka att passersedeln används endast av en person som är berättigad till att använda passersedeln. En arbetsgivare som sysselsätter grå arbetskraft har härvid möjlighet att om han så vill tillåta missbruk av passersedlarna. Sålunda har det ingen betydelse om uppgifterna om passersedelssystemet införs i ett register från vilket arbetarskydds- eller skattemyndigheterna kan plocka fram den information som behövs för övervak- 4
Ministerns svar KK 696/2002 vp Erkki Pulliainen /vihr ningen eller om det är meningen att genom passersedelssystemet endast hålla personer utan passersedel utanför byggplatsområdet. Arbetsministeriet har dessutom 18.12.2001 tillsatt en arbetsgrupp för att bereda en komplettering av datasekretesslagstiftningen för arbetslivet. Arbetsgruppen har i uppgift att på grund av riksdagens yttrande bereda förslag till lagstiftning som gäller användning av alkohol- och drogtest samt teknisk övervakning och övervakning av användningen av e-post på arbetsplatserna. I denna arbetsgrupp undersöks vid sidan av annat frågor som gäller intimitetsskydd i anslutning till olika passersedelssystem. Arbetsgruppens mandat utgår 31.12.2002. Arbetsministeriet har beaktat riksdagsledamot Erkki Pulliainens spörsmål och behandlar byggplatsernas föreslagna passersedelssystem som en del av den åtgärdsplan som syftar till att effektivera övervakningen av användningen av utländsk arbetskraft och försummelser av minimiarbetsvillkor. Därtill granskas vid arbetsministeriet passersedelssystemets förhållande till intimitetsskydd som en grundläggande rättighet i samband med beredningen av lagstiftningen om teknisk övervakning. Helsingfors den 30 september 2002 Arbetsminister Tarja Filatov 5