Käytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito Neurologia-seminaari, Helsinki

Samankaltaiset tiedostot
Muistisairaan ihmisen ymmärtäminen ja kohtaaminen Käpyrinne

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen ja ja vaikuttavat hoitokäytännöt Mitä tutkimukset osoittavat?

Muistisairaiden ihmisten elämänlaadun ja hoidon vaikuttavuuden parantaminen

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Käytösoireisen muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen

Gerontologisen hoitotyön laadun varmistus miten kehittää laatua ikäihmisten palveluissa?

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Ulla Eloniemi-Sulkava Dosentti, FT, esh Terveyden ja hyvinvoinnin laitos asti Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Toimintakyvyn edistäminen osana kotihoidon perustehtävää. Anna Viipuri

Autonomian tukeminen on yhteinen etu

Yhteistyö muistisairaan ihmisen ja hänen läheisensä kanssa

Psyykkinen toimintakyky

Muistisairaan ihmisen kohtaaminen Uudenmaan Muistiluotsi Muistiohjaaja Tanja Koljonen

Logoterapeuttinen ajattelu vanhusten hoidossa

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Muistisairauksien käytösoireista. Pia Nurminen Metropolia Ammattikorkeakoulu Seminaariesitys

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

SISÄLLY SISÄLL SL Y UETTEL

Masennus ja mielialaongelmien ehkäisy Timo Partonen

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Ikäihmisten mielenterveysongelmien ennaltaehkäisy ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Ikäihmisten kotona asumien tukeminen tulevaisuudessa yhteenveto asiakaspalautteista muistisairaiden näkökulmasta

Pohjois-Suomen Kirjastoautopäivä Muistisairauteen sairastunut ihminen kirjastopalvelujen asiakkaana

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Hyvän hoidon kriteeristö

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Muistipoliklinikan toiminnan kehittäminen

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

MUISTIYSTÄVÄLLISEN YMPÄRISTÖN PIKAOPAS

KeVa perhehoidon ennakkovalmennus. KeVa -perhehoito - ennakkovalmennus

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Vanhuksen ja muistisairaan ihmisen henkinen ja hengellinen tukeminen saattohoidossa Petri Jalonen

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Toivo hiv-positiivisen ihmisen ja hoitajan välisessä hoitotapahtumassa

Elämänmakuista! Ruoan merkitys muistisairaan ihmisen elämänlaadussa

Potilaiden kokemuksia fyysisen hoitoympärist. llisyydestä ja turvallisuudesta neurologisella kuntoutusosastolla

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Marja Saarenheimo, FT, tutkija Ravitsemusfoorumi

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

Hyvinvointi ja liikkuminen

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Modified Frontal Behavioral Inventory (FBI-mod) muistisairauksien arvioinnissa

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

Muistisairauden käytösoireet Maija-Helena Keränen Geriatri

Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Hyvinvointipäiväkoti - toimintamalli

Somaattinen sairaus nuoruudessa ja mielenterveyden häiriön puhkeamisen riski

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

KUNTOUTUS ETENEVISSÄ MUISTISAIRAUKSISSA

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Omaishoitajan voimavarat. Alustus Vantaalla Esa Nordling PsT Kehittämispäällikkö

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kohtaaminen ja tunteet

Esimerkkejä Lähellä ihmistä -eheytymisseminaarien aiheista:

Muistisairaudet

Käytösoireista kohti muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaista tukemista

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

ICF:n soveltaminen psykososiaalisissa palveluissa: mahdollisuudet ja uhkat

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

Muistikylä projekti

VOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :

MUISTISAIRAAN KOHTAAMINEN Crowne Plaza, Helsinki ETUSIVU YHTEYSTIEDOT YRITYS BLOGI.

Iäkkään muistipotilaan masennuksen hoito

MUISTIKOORDINAATTORIN TYÖ HELSINGIN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSSA HILKKA HELLÉN TERVEYDENHOITAJA, MUISTIKOORDINAATTORI

SOSIAALINEN KUNTOUTUS. Marjaana Seppänen POSKEn seminaari

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Muistisairaan ihmisen hyvä hoito. Hyvän hoidon kriteeristö. Teija Siipola Toiminnanjohtaja Pirkanmaan Muistiyhdistys ry

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

CP-vammaisen aikuisen kokonaisvaltaisen kuntoutusprosessin tukeminen

Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT

Hyvinvointia työstä. Aivojen hyvinvointi työssä kurssi

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Tämä opas on tarkoitettu kaikille niille, jotka työssään ohjaavat erilaisia oppijoita. Oppaan tarkoitus on auttaa sinua ohjaustyössäsi.

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Ikäihmisten varhainen tuki ja palvelut

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Mahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori

Hyvällä yhteistyöllä ja pehmeällä ryhmäkuntoutuksella kovia tuloksia

TURVALLISESTI KOTONA PROJEKTI Muistihäiriöisten ja muistisairaiden henkilöiden, heidän läheistensä sekä alan ammattihenkilöstön tukena

toteutetaan koko hoitoprosessin ajan, ei pelkästään juuri ennen leikkausta tai välittömästi sen jälkeen päiväkirurgisen potilaan hoidossa korostuvat

TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA SUHTEESSA OY SAIRASTUNEEN PSYKOTERAPEUTTINEN TUKEMINEN

Transkriptio:

Käytösoiretilanteiden systemaattinen arviointi ja monitekijäinen hoito Neurologia-seminaari, Helsinki 18.5.2017 Ulla Eloniemi-Sulkava, dosentti, FT, erikoissairaanhoitaja ulla.eloniemi-sulkava@amialife.fi www.amialife.fi

Sidonnaisuudet Luennot seuraavien yritysten tilaisuuksissa Actavis Oy Nutricia Medical Oy Novartis Finland Oy 2

Sisältö Yhteyden rakentaminen muistisairaaseen ihmiseen Kohtaamattomien tarpeiden tunnistaminen ja tarpeiden mukaan räätälöity hoito 3

KUINKA RAKENTAA YHTEYS IHMISEEN JOLLA ON MUISTISAIRAUS? 4

Yhteyden rakentuminen ehkäisee käytösoiretilanteita 5

Usein käytösoiretilanteet syntyvät kun muistisairasta ihmistä ei kohdella aikuisena. muistisairas ihminen voi fyysisesti tai psyykkisesti huonosti. muistisairaan ihmisen itsemäärääminen sivuutetaan ja käytetään valtaa hoitaja menee toteuttamaan hoitotyötä suoritteena eikä huomioi muistisairaan ihmisen senhetkistä tunnetilaa ja tarpeita. hoitaja ei ymmärrä kognitiivisten vaikeuksien merkitystä käytännön tilanteissa. 6

Toki taustalla Aivomuutokset joiden vuoksi muistisairas ihminen tulkitsee ja ymmärtää väärin ei kykene normittamaan reaktioitaan Huom: Kuitenkaan ei voida sanoa, että muistisairaudet aiheuttavat käytösoireita! 7

Yhteyde n rakentumisen haasteet 8

Ihminen itse kokee olevansa normaali ja voimavaroja omaava. Yhteistyö n vaikeude t Muut pitävät ihmistä sairaana, potilaana, käytösoireisena ja kyvyttömänä. 9

Hoidon ja palvelun tarpeet Ristiriita Muistisairaa n ihmisen tarpeet 10

Yhteyden rakentumisen kivijalat Muistisairas ihminen on aikuinen ihminen, jolla on oma ainutlaatuinen elämänhistoriansa ja toki myös persoonallisuutensa. Olen kiinnostunut ihmisestä ja haluan siinä hetkessä kuulla, välittää ja olla läsnä. Otan muistisairaan ihmisen puheen ja käyttäytymisen vakavasti ymmärtäen, että ne kertovat hänen senhetkisistä kokemuksistaan ja toiveistaan. Heittäydyn tilanteeseen ja koetan ymmärtää muistisairaan ihmisen kokemuksia ja vastata niihin. 11

Yhteys syntyy, kun (1) kohtaat hänet aikuisena ihmisenä. arvostat häntä aikuisena yksilönä (esim. tausta, ammatti) uskallat olla aito ja tavallinen ihminen: et piiloudu ammattiroolin tai vallan taakse. Viestit kiireettömyyttä ja häneen ihmisenä keskittymistä. Viestit välittämistä. Olet ilmaisuissasi rehellinen olet luottamuksen arvoinen, Kysyt kuulumisia ja mielipidettä. Viestit tarvittaessa turvallista tilannehallintaa. 12

Yhteys syntyy, kun (2) Otat hänen puheensa/ käyttäytymisensä viestit vakavasti: ne kertovat jotain, mitä kannattaa pyrkiä ymmärtämään. Juttelet hänelle tutuista asioista, tuttuus luo turvallisuutta.. Autat häntä säilyttämään kasvonsa, esim. paikkaamalla kömmähdys tai käyttämällä huumoria. Luot hyvän, normaalin tunnelman ilman hoitamisen viitekehystä esim. muistelulla tai laululla. 13

Mikä on käytösoire? on yksi monista muistisairaaseen ihmiseen laitetuista stigmoista Stigma on poltinmerkki Rikkoo identiteetin ja pilattu identiteetti joutuu paternalistiseen suhteeseen Stigma kieltää ihmisen aseman Stigmatisoitu luokitellaan stigman perusteella ja häntä kohdellaan vastaavasti, usein huonosti filosofi Timo Airaksinen 6.4.2017, SGF:n seminaari, Helsinki 14

Kognitiivisista muutoksista johtuva toimintatapa Delirium Käytösoire Psykoottinen oire Ihmisen tarpeiden ilmaisu 15

Ulkoapäin arvioitavat tekijät Neurobiologiset tekijät Kognitiivinen toimintakyky Terveydentila, muut sairaudet, lääkitys Fyysinen toimintakyky Erilaiset ympäristötekijät Ihmisen sisäiset tekijät Persoonallisuus, elämänhistoria Koetut inhimilliset tarpeet Ihmisen kokemus vuorovaikutussuhteista Ihmisen kokemus fyysisestä ja psykososiaalisesta ympäristöstä KOLME NÄKÖKULMAA: 1. Arvioitu käytösoire 2. Hoitajan kokema haaste 3. Muistisairaan ihmisen tarpeiden ilmaisu (unmet needs behaviour) 15

Sairauslähtöinen Hankalat tilanteet johtuvat sairaudesta. Hoitajalähtöinen Hankalat tilanteet ovat haasteellisia. Ihmislähtöinen Hankalat tilanteet liittyvät ihmisen erilaisiin tarpeisiin ja ihmisen kokonaisuuteen. 17

MUISTISAIRAAN IHMISEN, OMAISTEN JA MONIAMMATILLISTEN OSAAJIEN RATKAISUSUUNTAUTUNUT YHTEISTYÖPROSESSI (Eloniemi-Sulkava ja Savikko 2011, mukaellen) 18

Havainnoi ja pohdi käyösoiretilannetta Mikä on muistisairaan ihmisen tunnetila? Mikä aika päivästä? Mikä on tilanteen tunnelma Mikä on hoitajan/ työntekijän tunnetila? Mitä tilanteessa tapahtuu? Mihin tilanne päätyy? 19

Käytösoiretilanteiden nimeäminen ja kuvaus Muistisairaan ihmisen Persoonallisuus Elämänkulku Sairaudet ja fyysinen tilanne Arkeen vaikuttava kognitiivinen toimintakyky Ympäristö muistisairaan ihmisen näkökulmasta fyysinen psykososiaalinen Käytösoiretilanteeseen liittyvien tapahtumien kulku ja tunteet Vuorovaikutus muistisairaan ihmisen näkökulmasta Yhteinen ymmärrys potentiaalisista (hyvinvointi)tarpeista Tavoitteet ja räätälöity hoito Seuranta ja arviointi

Kuinka voi ymmärtää muistisairaan ihmisen tarpeita? Tarpeiden yleisinhimillisyys: muistisairaalla ihmisellä on samoja tarpeita kuin muillakin ihmisillä. Tarpeiden tunnistamisessa auttaa pyrkimys tuntea muistisairasta ihmisenä, jolla on oma persoonallisuutensa ja elämänhistoriansa. Havainnoinnit ja kuuntelu auttavat ymmärtämään tarpeita. Muistisairaalta ihmiseltä kysyminen antaa tietoa. Omaisia kuulemalla saa lisää näkökulmia.

KÄYTÖSOIRE -TILANTEET JA KOHTAA- MATTOMAT TARPEET 22

Käytösoiretilanteiden taustalla olevia muistisairaan ihmisen tarpeita (1) Fyysiseen tilanteeseen tai lääketieteelliseen hoitoon liittyviä tarpeita, esimerkiksi 1. Fyysinen hyvä olo, kuten kivuttomuus hyvä ravitsemustila esimerkiksi kohonneen proteiinitarpeen vuoksi 2. Hyvä lääketieteellinen hoito, kuten ortostaattisen hypotonian hoito lääkityksen tarkastaminen 23

Käytösoiretilanteiden taustalla olevia muistisairaan ihmisen tarpeita (2) Kognitiiviseen toimintakykyyn liittyviä tarpeita, esimerkiksi: Toiminnanohjauksen vaikeudet: toiminnallisesta levottomuudesta syntyvä tekemisen tarve Kognition monenlaisista vaikeuksista syntyvä turvallisuuden tarve 24

Käytösoiretilanteiden taustalla olevia muistisairaan ihmisen tarpeita (3) Persoonallisuuteen ja elämänkulkuun liittyviä tarpeita, esimerkiksi: vahva toiminnan tarve oman reviirin tarve korostunut turvallisuuden tarve 25

Käytösoiretilanteiden taustalla olevia muistisairaan ihmisen tarpeita (4) Vuorovaikutussuhteisiin liittyviä tarpeita, kuten 1.Luottamus ja turvallisuus 2.Arvostus 3.Identiteetin säilyminen 26

Käytösoiretilanteiden taustalla olevia muistisairaan ihmisen tarpeita (5) Ympäristöön liittyviä tarpeita 1.Toiminta ja osallisuus 2.Identiteetin säilyminen 3.Turvallinen ilmapiiri 4.Arvostava ilmapiiri 5.Optimaalinen toimintakyvyn käyttö 27

Kirjallisuutta (1) Cohen-Mansfield J, Dakheel-Ali M, Marx MS, Thein K, Regier NG. Which unmet needs contribute to behavior problems in persons with advanced dementia? Psychiatry Res 2015; 228: 59-64. doi: 10.1016/j.psychres.2015.03.043. Cohen-Mansfield J, Libin A, Marx MS. Nonpharmacological treatment of agitation: a controlled trial of systematic individualized intervention. J Gerontol A Biol Sci Med Sci. 2007; 62: 908-916. Cohen-Mansfield J. Nonpharmacologic treatment of behavioral disorders in dementia. Current Treatment Options in Neurology 2013; 15: 765 785. 28

Kirjallisuutta (2) Eloniemi-Sulkava U, Savikko N. Käytösoireista kärsivän muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden tukeminen. Kirjassa: Gerontologinen hoitotyö. Toim. Voutilainen P, Tiikkainen P. WSOY Oppimateriaalit Oy, Helsinki 2009: 232-246. Eloniemi-Sulkava U, Savikko N (toim.). MielenMuutos muistisairaiden ihmisten hoidossa. Käytösoireiden hoidosta muistisairaan ihmisen hyvinvoinnin kokonaisvaltaiseen tukemiseen. MielenMuutos tutkimus- ja kehittämishanke, tutkimusraportti 3. Vanhustyön keskusliitto ry. Newprint Oy, Helsinki 2011. Eloniemi-Sulkava U. Muistisairaan ihmisen tarvelähtöisen hoidon kokonaisuus. Kuinka vastaa muistisairaan ihmisen tarpeisiin hoidossa? Memo 2011; 4: 9-12. 29

Kirjallisuutta (3) Miranda-Castillo C, Woods B, Galboda K, Oomman S, Olojugba C, Orrell M. Unmet needs, quality of life and support networks of people with dementia living at home. Health and Quality of Life Outcomes 2010, 8:132 (http://www.hqlo.com/content/8/1/132). Miranda-Castillo C, Woods B, Orrell M. The needs of people with dementia living at home from user, caregiver and professional perspectives: a crosssectional survey. BMC Health Serv Res 2013;13: 43. doi: 10.1186/1472-6963-13-43. Norton MJ, Allen RS, Snow AL, Hardin JM, Burgio LD. Predictors of needdriven behaviors in nursing home residents with dementia and associated certified nursing assistant burden. Aging Ment Health 2010;14: 303-319. doi: 10.1080/13607860903167879 Whall AL, Kolanowski AM. The need-driven dementia-compromised behavior model-- a framework for understanding the behavioral symptoms of dementia. Aging Ment Health 2004; 8:106-108. 30