Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Samankaltaiset tiedostot
Liimatut rakenteet pikkutukista

PIENPUUN OMINAISUUS- JA KÄYTTÖTUTKIMUKSET METLASSA 2000-LUVULLA

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Pohjois- ja Etelä-Suomen kuusen ominaisuudet vaativien rakennustuotteiden kannalta

Puun laadun muodostus suometsissä: erityispiirteitä

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Suomalainen ja ruotsalainen mänty rakennuspuusepän-, sisustus- ja huonekalutuotteiden raaka-aineena

Forest Knowledge Know how Well being. METLA Itä Suomen alueyksikkö Joensuu.

Puutuotteiden kierrätys

Puunkäyt. Finnish Forest Research Institute

Koskettamaton ultraäänimittaus puun mittaussovelluksia

Pienpuun uudet globaalit liiketoimintamahdollisuudet - kokemuksia tutkimus- ja tuotekehitystyöstä koulutusorganisaatioiden ja tutkimuslaitosten kanssa

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

Puristetaan puusta vielä parempaa

Lujempaa kuin teräs puun ominaisuuspotentiaali ja ominaisuuksien muokkaaminen

Puuta rikkomattomat mittausmenetelmät. Jukka Antikainen

PIENEN PYÖREÄN PUUN KÄYTTÖ RAKENTAMISESSA

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Sahauksen kustannuslaskenta

Tree map system in harvester

PUUN KÄYTÖN MAHDOLLISUUDET JA PUUTUOTTEIDEN MENEKKI

Suomalaisen sahateollisuuden kilpailukyvyn

saatavuus energiantuotantoon

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

Pohjoismaisen männyn ominaisuudet kilpaileviin havupuulajeihin ja muihin materiaaleihin verrattuna rakennuspuusepäntuotteissa

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puun pinnan ominaisuuksien parantaminen eri menetelmillä

Ensiharvennusten korjuuolot vuosina

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin. Tuula Jaakkola, Harri Mäkinen, M Pekka Saranpää. Suomen Luonnonvarain tutkimussäätiö

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Pelletizing trials Autum 2008

Harjavallan sulaton raskasmetallipäästöt

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

ARVO ohjelmisto. Tausta

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU) Teollisuusseminaari 27. toukokuuta 2009

Sahayritysten sopeutumiskyky eri toimintaympäristöskenaarioissa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Meiltä levyt kaikkiin tarpeisiinne. Tuoteluettelo

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Metsien hoito jatkuvapeitteisenä: taloudellien optimointi ja kannattavuus Vesa-Pekka Parkatti, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto

Hakkuumahdollisuusarviot

Wood: Solid wood and wood-based composites CHEM-C2110 Materiaalitekniikan teolliset prosessit

Me olemme Metsä Fibre

Ympäristöklusterin tutkimusohjelman hiilikonsortio

ACTA FORESTALIA FENNICA

ARVO ohjelmisto. Tausta

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

9 PUUN KÄYTTÖ. Tilastoa puun käytöstä Suomessa jäsentävät jako teolliseen ja ei-teolliseen puun käyttöön, jako kotimaiseen raakapuuhun

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

ACTA FORESTALIA FENNICA

A. v> X A. FORESTALIA FENNICA

Pohjoisen männyn kilpailukykyiset ominaisuudet

Männyn vahvuudet ja kilpailukyky tärkeissä puutuoteryhmissä

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Voiko metsäenergian tuotanto ja käyttö olla kannattavaa ja kestävää?

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

PKM-ohjelman anti. Asiakasvaikuttavuus. Erkki Verkasalo Metsäntutkimuslaitos, Joensuun yksikkö

PURO - Puuraaka-aineen määrän ja laadun optimointi metsänkasvatuksessa ja teollisuuden prosesseissa

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Sahatavara. Laatutavaraa suomalaisesta kuusesta ja männystä

Pienpuun paalauksen tuottavuus selville suomalais-ruotsalaisella yhteistyöllä

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen

Puukauppa, tammikuu 2011

SUORITUSTASOILMOITUS NRO. MW/PW/ /CPR/DOP 1 (5)

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Rauduskoivun pystykarsintakoe

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Suomen metsävarat

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

PUUN KÄYTTÖ- JA MARKKINAMAHDOLLISUUDET - MITÄ UUTTA

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

hinnoitteluun ja puukauppaan

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

LAATU NUORISSA MÄNNIKÖISSÄ

KUNINGASPALKKI LIIMAPUU

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

Suometsien puuvarojen kehitys ja skenaariot

Metsäenergia Pohjanmaalla

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Ensiharvennukset metsäteollisuuden raakaainelähteenä. Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy

Jalostuksen talousvaikutukset valtakunnan tasolla. Arto Koistinen Metsätiedepaja

Miten metsänomistajan päätöksenteon tuella voidaan edistää metsien monimuotoisuuden turvaamista? Mikko Kurttila

Transkriptio:

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet Harvennusmännyn ja harvennuspuusta valmistettujen rakennepuutuotteiden lujuusominaisuudet Reeta Stöd, Tapio Wall, Henrik Heräjärvi, Harri Kilpeläinen, Paula Machón & Erkki Verkasalo Puunkäytön mahdollisuudet ja puutuotteiden menekki -tutkimusohjelman (PKM) loppuseminaari 13.11.2008, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Taustaa Harvennuspuun ominaisuudet poikkeavat merkittävästi varttuneen puun vastaavista Usein huono tekninen laatu Suurempi nuorpuuosuus Pienempi tiheys Harvennuspuulle mahdollista löytää uusia käyttömuotoja esim. rakennepuutuotteina?

Tavoitteet Selvittää harvennusmäntysahatavaran ja - puumateriaalin tärkeimmät lujuusominaisuudet Vertailla harvennus- ja päätehakkuupuun lujuusominaisuuksia Määrittää harvennus- ja muun pienpuun soveltuvuus lastuista valmistettaviin rakennepuutuotteisiin Tutkia onko harvennus- ja latvapienpuulla eroa rakennepuutuotteita valmistettaessa

Aineistot Mäntyaineisto 12 harvennus- ja päätehakkuuleimikkoa Pohjois- Karjalan alueella Sahatavarakappaleet Taivutusominaisuudet Pienet virheettömät näytteet Puun fysikaaliset ja mekaaniset ominaisuudet (taivutus, puristus, leikkaus) EWP-aineisto Mänty- ja koivuharvennuspuu Järeiden runkojen latvapienpuu ja oksaton pintapuu OSB-koekappaleet Turpoamaominaisuudet, taivutusominaisuudet

Sahatavaran taivutusominaisuudet (MOR ja MOE)

Sahatavaran taivutusominaisuudet (MOR ja MOE) Taivutuslujuus (MOR) Ensiharvennukset 42 MPa Toiset harvennukset 53 MPa Taivutuskimmokerroin (MOE) Ensiharvennukset 10 GPa Toiset harvennukset 13 GPa

Virheettömän puun taivutusominaisuudet

Virheettömän puun taivutusominaisuudet Taivutuslujuus Ensiharvennukset 72 MPa Toiset harvennukset 85 MPa Taivutuskimmokerroin Ensiharvennukset 9 GPa Toiset harvennukset 10 GPa

Virheettömän puun puristus- ja leikkauslujuudet

Virheettömän puun puristus- ja leikkauslujuudet Puristuslujuus Ensiharvennukset 38 MPa Toiset harvennukset 40 MPa Leikkauslujuus Ensiharvennukset 8 MPa Toiset harvennukset 9 MPa

OSB:n taivutusominaisuudet 60 Static bending, edgewise MOR, MPa 50 40 30 T40 20 550 600 650 700 750 800 850 900 950 Air-dry density, kg/m 3 Birch, thinning Birch, top Pine, thinning, 0.5 mm Pine, top Pine, thinning, 1.0 mm Pine, sapwood

OSB:n taivutusominaisuudet MOE, MPa 11500 10500 9500 8500 7500 6500 5500 4500 Static bending, edgewise T40 550 600 650 700 750 800 850 900 950 Air-dry density, kg/m 3 Birch, thinning Birch, top Pine, thinning, 0.5 mm Pine, top Pine, thinning, 1.0 mm Pine, sapwood

Johtopäätöksiä Ensiharvennuspuun ja -sahatavaran lujuusarvot selvästi toista harvennusta huonommat Tyvitukkien lujuus myöhempien hakkuiden väli- ja latvatukkeja vastaava Toisen harvennuksen puun ja sahatavaran lujuudet korkeat Metsikkötyypistä riippuen jopa parempi lujuus kuin päätehakkuupuulla Mänty- tai koivupienpuusta voidaan valmistaa jäykkiä ja lujia rakennepuupalkkeja Tulosten hajonta kuitenkin suurta Pieniläpimittaisen harvennuspuun ja latvapienpuun välillä ei ole merkittäviä eroja rakennepuutuotteiden raaka-aineena

Julkaisuja Stöd, R., Kilpeläinen, H. & Wall, T. 2006. Yield and technical quality of Scots pine saw timber from thinnings on drained peatlands and mineral soils in Finland. Baltic Forestry 12(2): 170-183. Stöd, R. & Kilpeläinen, H. 2006. Knot properties of Scots pine saw timber trees from thinning stands. In: Kurjatko, S., Kúdela, J. & Lagana, R. (eds.). Proceedings of the 5th IUFRO symposium Wood Structure and Properties '06 held on September 3-6, 2006 in Sliac - Sielnica, Slovakia. Arbora Publishers, Zvolen. pp. 149-154. Stöd, R. & Verkasalo, E. 2008. Bending strength and stiffness of sawn timber and clear wood from commercial thinnings of Scots pine (Pinus sylvestris L.). Heräjärvi, H., Jouhiaho, A., Tammiruusu, V. & Verkasalo, E. 2004. Small-diameter Scots pine and birch timber as raw materials for engineered wood products. Int. J. For. Eng. 15(2): 23 34. Heräjärvi, H. 2006. Static bending and swelling properties of strand-made beams of Pinus sylvestris and Betula sp. In: Morlier, P. & Morais, J. & Dourado, N. (eds.). Proceedings of the Third International Conference of the European Society for Wood Mechanics (ESWM), 5 8 September 2004. Printed by UTAD, Vila Real, Portugal. Pp. 3 10. Heräjärvi, H., Jouhiaho, A., Tammiruusu, V., Nuutinen, T., Väärä, T. & Verkasalo, E. 2003. Mänty- ja koivupienpuun käyttömahdollisuudet rakennepuutuotteissa (EWP). Tekesin osarahoittaman esiselvityshankkeen loppuraportti. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 890. 59 p. + App. 2 p.