Sisältö Miun Yhistys- Pohjois-Karjalan järjestöstrategia 2015-2020... 1 Tiivistelmä... 1 Johdanto... 1 1. Lähtökohdat... 2 1.1. Kurja Karjalamme, Suomen surut soittelee... 3 1.2. Pohjois-Karjalan järjestökenttä... 4 1.3. Järjestöjen ja kuntien yhteistyö... 7 1.4. Osallistuminen järjestötoimintaan... 7 1.5. Strategiaprosessin kuvaus... 9 2. Strateginen osuus... 9 2.1. Pohjois-Karjalan järjestökentän haasteet ja mahdollisuudet... 9 2.2. Visio ja arvot... 10 2.3. Painopiste 1: Ilo elää ihmisissä Kaunista kansalaistoimintaa... 10 2.4. Painopiste 2: Eletään ja edetään - Uudistuvat yhdistykset... 11 2.5. Painopiste 3: Tehhään porukassa - Yhdistykset yhteistyössä... 13 2.6. Painopiste 4: Kumppanina kunnan kanssa - tasavertaista yhteistyötä... 13 3. Toteutus ja seuranta... 15 4. Liitteet... 15 5. Lähteet... 15 Miun Yhistys- Pohjois-Karjalan järjestöstrategia 2015-2020 Tiivistelmä (tulossa lopuksi) Johdanto Pitelet käsissäsi Pohjois-Karjalan järjestöstrategiaa vuosille 2015-2020. Järjestöstrategia on pohjoiskarjalaisen kansalaistoimijakentän tahdonilmaus ja tiekartta yhteisöllisemmän, elinvoimaisemman ja välittävämmän maakunnan puolesta.
Järjestöstrategia konkretisoi maakuntaohjelman 2014-2017 tavoitteita, vastaa toimintaympäristön muutoksiin ja niistä syntyviin kehittämistarpeisiin. Strategian tavoitteena on tehdä näkyväksi pohjoiskarjalaisen järjestökentän monipuolisuutta ja avata järjestöjen rooleja ja tehtäviä sekä ohjata EU:n hankerahoituksen jakautumista. Järjestöstrategia-prosessin tavoitteena on ollut muodostaa pohjoiskarjalaisten järjestöjen yhteinen näkemys siitä, kuinka järjestöt olisivat entistä vaikuttavampi tekijä Pohjois-Karjalassa. Järjestöt ovat tuottaneet työpajojen ja sähköisen kommentoinnin kautta näkemyksiä, jonka pohjalta on muodostettu toimintalinjat ja toimenpiteet järjestöjen toiminnan ja asukkaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Järjestöstrategiatyötä tehtiin aikana, jolloin kansalaistoiminnan toimintaympäristö muuttuu kiihtyvällä tahdilla esimerkiksi digitalisaation, toimijoiden ikääntymisen ja väestön keskittymisen takia. Monet yhdistykset joutuvat toimimaan kokonaan toisenlaisella toimintakentällä, kuin mihin ne ovat alun perin syntyneet. Jotta yhdistystoiminta tavoittaisi jatkossakin paljon ihmisiä ja jokainen pohjoiskarjalainen voisi kokea osallisuutta, täytyy myös yhdistysten uudistua ajan mukana. Järjestöjen tekemälle hyvinvointityölle on paljon toiveita ja odotuksia, erityisesti aikana jolloin julkisensektorin varat niukkenevat ja huoltosuhde heikkenee. Päättäjät ja virkamiehet toivovat enemmän yhteisvastuuta ja lähiyhteisöjen roolin kasvamista. Strategiaa kirjoittaessa käynnissä oleva SOTE-uudistus oli vielä kesken ja kuntien roolista oltiin epävarmoja. Järjestöstrategia työn on laittanut liikkeelle maakunnan järjestöasiain neuvottelukunta loppuvuodesta 2014. Pohjois-Karjalan järjestöstrategian kokoamisesta on vastannut Pohjois- Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Rahoittajana on ollut Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Strategia on laadittu yhteistyössä maakunnan yhdistysten, kuntien sekä järjestöasian neuvottelukunta JANEn kanssa. Pohjois-Karjalan järjestöstrategia toteuttaa Pohjois-Karjalan maakuntaohjelmaa erillisenä erityisstrategiana. 1. Lähtökohdat Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2014-2017 on nimeltään POKAT 2017- Työtä, elinvoimaa ja hyvinvointia kestävästi Pohjois-Karjalaan. Maakuntaohjelmassa esitetään useita järjestösektoria koskevia tavoitteita, joista merkittävimmät liittyvät järjestöjen tekemään hyvinvointityöhön. Maakuntaohjelma tavoittelee aktiivisia ja osallistuvia kansalaisia sekä osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä esimerkiksi yhdistysten, järjestöjen ja kansalaistoiminnan kautta. Lähivuosien merkittävimmäksi haasteeksi Pohjois-Karjalassa on todettu väestön ikääntyminen. Myös maakunnan työllisyysaste on muuta maata merkittävästi alhaisempi. Tähän vaikuttaa myös
maakunnan väestörakenne, jossa työvoimaan kuulumattoman työikäisen väestön osuus on suhteellisen suuri. Pohjois-Karjalan tilanteessa on ongelmallisinta vaikea rakennetyöttömyys. (POKAT) Järjestöstrategiatyötä on tehty Pohjois-Karjalassa ensimmäisen kerran vuonna 2007, kun maakunnassa toteutettiin hyvinvointialan järjestöjen yhteinen järjestöstrategia. Tuolloin strategia kuvasi järjestöjen toimintaympäristöä Pohjois-Karjalassa sekä tarjosi kuusi toimintalinjaa, joiden sisällä oli 37 konkreettista toimenpide-ehdotusta järjestöille ja kunnille järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi sekä julkisen sektorin ja järjestöjen yhteistyön edistämiseksi. Ehdotusten pohjalta syntyi esimerkiksi maakunnallinen järjestöasiain neuvottelukunta JANE, joka toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliiton asiantuntijaryhmänä sekä järjestöjen yhteisenä toimielimenä. Kansalaisyhteiskunta ja järjestösektori elävät muutoksien aikaa. Haasteita perinteiselle yhdistystoiminnalle asettavat niin väestön ikääntyminen, kuntien taloudelliset ongelmat, sosiaalija terveyspalvelujen uudelleen järjestäminen, keskittymiskehitys kuin voimistuva digitalisaatio. Samalla yhteiskunta odottaa järjestöiltä entistä vahvempaa yhteiskunnallista vastuunkantoa. Vastatakseen haasteisiin ja toimintaympäristön muutokseen pohjoiskarjalaiset järjestöt tarvitsevat kannustusta sekä yhteistyötä niin toistensa kuin kuntien kanssa. Pohjois-Karjalan järjestöstrategia pyrkii avaamaan järjestökentän monia mahdollisuuksia sekä tuomaan yhteen toimijoita, joilla on samanlainen tavoite: pohjoiskarjalaisten hyvinvointi. Strategiaa varten tausta-aineistoa on kerätty muun muassa Diakonia ammattikorkeakoulun tekemästä Yhteistyöllä hyvinvointia, järjestöjen välinen ja järjestö-kuntayhteistyö hyvinvoinnin lisääjänä selvityksestä, Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta, Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisemasta maakunnallisesta hyvinvointikertomuksesta, kansallisesta järjestöbarometrista sekä Pohjois-Karjalan Kylien, Pohjois- Karjalan Kansanterveyden keskuksen ja Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry:n JAKE-hankkeen järjestökyselystä vuodelta 2014. Toteutuakseen strategia vaatii yhteistyötä, vastuunjakamista sekä yhteistä näkemystä pohjoiskarjalaisen järjestökentän kehittämiseksi. Piirijärjestöjen ja kuntien sitoutuminen strategian tavoitteiden toteuttamiseen on tärkeää. Strategian toteutumisen seurannasta vastaa Pohjois- Karjalan järjestöasian neuvottelukunta JANE. 1.1. Kurja Karjalamme, Suomen surut soittelee Pohjois-Karjalan väkiluku on 165 345 ihmistä. Pohjois-Karjalan maakunta sijaitsee Suomen ja Euroopan unionin itäisimmässä osassa. Alueelle ovat ominaisia pitkät etäisyydet, suhteellisen alhainen väestömäärä ja vinoutunut ikärakenne (Hyvinvointialan järjestöstrategia 2015).
Pohjois-Karjalan maakuntakeskus on yliopistokaupunki Joensuu, jonka asukasluku oli vuoden 2014 alussa 74 471. Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluu 13 kuntaa, joista kaupunkeja on viisi. Väestö keskittyy Joensuun ydinkaupungin alueelle, mutta maakunnan väestöstä 56 % asuu maaseudulla. Maakunnan väestörakenne painottuu suuriin ikäluokkiin ja seniori-ikäisiin. Väestön huoltosuhde on heikompi kuin maassa keskimäärin ja ikääntyminen on lähivuosina suuri haaste. Maakunnan väkiluvun lasku on viime vuosina hidastunut ja Pohjois-Karjala on ollut jo useita vuosia muuttovoittoinen maakunta. Merkittävä tekijä väestökehityksessä on maahanmuutto. (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto, Tilastokeskus ennakkotieto 1.9.2014). Pohjois-Karjalassa lapsiperheköyhyys on maan korkeimmalla tasolla, toimeentulotukea saavien lapsiperheiden määrä on suuri ja lapsiperheissä myös asutaan ahtaasti. Nuorisotyöttömyys maakunnassa on keskimääräistä tasoa. Koulutuspaikkoja nuorille on sen sijaan erittäin hyvin ja koulutusta on tarjolla niin oman alueen kuin koko maan tarpeisiin. Pohjois-Karjalassa työllisyysaste on useita prosenttiyksikköjä keskimääräistä alhaisempi. Korkean työttömyyden lisäksi tähän vaikuttaa työvoimaan kuulumattoman työikäisen väestön suhteellisen suuri osuus. Työttömyyden kasvu on hidastunut. Vuoden 2013 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli 16,7 %. Pohjois-Karjalassa sairastetaan paljon ja maakunnan sairastavuusindeksi on maan toiseksi korkein. (Hyvinvointikertomus) Pohjois-Karjalan vahvuuksia ovat viihtyisä ja turvallinen elinympäristö sekä monimuotoinen luonto ja elinvoimaiset kylät. Pohjois-Karjala on kompakti alue, jolla on yksi selkeä keskus. Sijainti rajaalueena on luonut Pohjois-Karjalaan omaleimaisen historian ja kulttuuriset erityispiirteet. Maakunta on karjalaista kulttuurialuetta, joka ulottuu laajalle Suomen itärajan kummallekin puolelle. 1.2. Pohjois-Karjalan järjestökenttä Pohjois-Karjalassa toimii noin 5000 yhdistystä, joista arviolta puolessa on aktiivista toimintaa. Suurimpina toimialoina ovat kulttuuri- ja vapaa-ajanjärjestöt, sosiaali- ja terveysalan järjestöt sekä kylä- ja asukasyhdistykset. 1 Patentti- ja rekisterihallituksen järjestöjen luokittelurunko koostuu yhdeksästä luokasta, joihin järjestöt ovat sijoitettu yhdistyksen toiminnan tarkoituksen perusteella: 1. Poliittiset yhdistykset 1 Vuonna 2013 Pohjois-Karjalassa perustettuja järjestöjä oli Patentti- ja rekisterihallituksen mukaan 510. Purkautuneita järjestöjä Joensuun seutukunnassa välillä vuodesta 2000 vuoteen 2014 oli 364, merkintöjä 1670. Keski-Karjalan seutukunnassa purkautuneita 90 ja merkintöjä tehneitä 338. Pielisen Karjalan seutukunnassa 90, rekisterimerkintöjä tehnyt aikavälillä 411. (Purkki PRH:n purkautuneet yhdistykset tietopalvelu.)
2. Ammattiin ja elinkeinoon liittyvät yhdistykset 3. Sosiaali- ja terveysalan yhdistykset 4. Kulttuurialan yhdistykset (sisältää kyläyhdistykset) 5. Vapaa-ajan yhdistykset (sisältää nuorisoyhdistykset) 6. Urheilu- ja liikuntayhdistykset 7. Uskontoon ja maailmankatsomukseen liittyvät yhdistykset 8. Maanpuolustukseen ja kansainvälisiin suhteisiin liittyvät yhdistykset 9. Muut yhdistykset (sisältää esim. Martat, eläkeläisyhdistykset) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Seitsemän viime vuoden (1.1.2007-12.12.2014) aikana patentti- ja rekisterihallituksen tietokannan mukaan aktiivisia yhdistyksiä on ollut 2399 kpl. Pohjois-Karjalassa on toiminut maakunnallinen järjestöasiain neuvottelukunta vuodesta 2008. Maakunnallista järjestöjen yhteistyöelintä esitettiin edellisessä hyvinvointialan järjestöstrategiassa. Järjestöasiain neuvottelukunta eli tutummin JANE toimii Pohjois-Karjalan maakuntaliiton strategisena teemaryhmänä. JANEn tehtävät ovat (laatikkoon): VAIKUTTAVA ASIANTUNTIJA Järjestö- ja yhdistystoiminnan asiantuntijaryhmä maakuntaliitossa, vahvistaa järjestöjen roolia maakunnan kehittämistyössä. YHTEISTYÖN RAKENTAJA Tuo järjestöjä yhteen sekä rakentaa yhteistyötä kuntien kanssa. KEHITTÄJÄ Kehittää uusia toimintamuotoja ja rakenteita järjestötoiminnan helpottamiseksi ja laajentamiseksi.
AKTIVOIJA Tekee näkyväksi ja tunnetuksi maakunnan järjestötoimintaa ja luo pohjoiskarjalaisille keskusteluja vaikuttamismahdollisuuksia. Sähköinen JELLI-järjestötietopalvelu ylläpitää Pohjois-Karjalan järjestörekisteriä sekä tiedottaa yhdistyksiä koulutuksista, seminaareista sekä ajankohtaisista yhdistystoimintaa liittyvistä asioista. JELLIin kootaan myös yhdistyksien käyttöön aineistopankkia sekä apua yhdistystoiminnan käytäntöihin. Valtakunnallinen järjestöbarometri luokittelee järjestöjen tarjoamat toimintamuodot harrastus- ja virkistystoimintaan, vapaaehtoistoimintaan, vertaistoimintaan, tiedonvälitykseen, asiantuntijatehtäviin, ohjaus- ja neuvontatehtäviin, ehkäisevään työhön, vaikuttamistoimintaan, palveluntuottamiseen ja lisäksi koulutukseen, hanke-toimintaan ja projekteihin (Järjestöbarometri 2014). Järjestöt tarjoavat kansalaisille kaikissa elämän vaiheissa mielekästä tekemistä sekä apua neuvontaa arjen askareissa. Laajasti ottaen lähes kaikkea yhdistysten toimintaa voidaan pitää sairauksia, yksinäisyyttä ja osattomuutta ehkäisevänä työnä, joka parantaa tai pitää yllä ihmisten toimintakykyä ja terveyttä. Pienimuotoiseltakin vaikuttava toiminta voi käytännössä olla tehokkaasti ongelmia ja sairauksia ehkäisevää. Järjestökentän rahoittajia toimintamuodoista riippuen voivat olla Raha-automaattiyhdistys, OKM (veikkausvoittovaroin), kuntien toiminta-avustukset, EU:n hankerahoitus (maaseudulla erityisesti maaseudun kehittämiseen tarkoitettu Leader) sekä järjestöjen oma varainkeruu esimerkiksi myyjäisillä, talkoilla, jäsenmaksuilla ja tuotteiden ja palvelujen myynnillä. MiunYhistys-kierroksella talvella 2015 yksi suurimpia paikallisyhdistysten tulevaisuuden uhkatekijöitä oli puute rahasta. Yhdistysten hanketoiminta on laajaa. Erityisesti maaseudun Leader-toiminnan kautta tehdään paljon paikallista kehittämistyötä. Leader-rahoituksella voidaan tukea muun muassa yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Näin lisätään maaseudun mahdollisuuksia ja vetovoimaa. Joensuun kaupunki valmistelee EU-ohjelmakauden 2014-2020 kansalaislähtöistä kehittämisen toimintaohjelmaa, jota kutsutaan KaKe-rahoitukseksi. Toimintaohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä yhdistyskentän kanssa ja toteutuessaan se tarjoaa kansalaistoiminnalle uusia resursseja ja toimintamahdollisuuksia. Tavoitteena on, että rahaa olisi jaossa vuodesta 2015 alkaen. Rahoituksen toteutumisesta ja vuosittaisesta suuruudesta päättää myöhemmin Maakunnan Yhteistyöryhmä EU-ohjelman sääntöjen mukaisesti. KaKe-rahoituksen tavoitteita ovat työllistymis- ja ansaintamahdollisuuksien edistäminen sekä sosiaalisen pääoman ja yhteisöllisyyden lisääminen. (Joensuun kaupunki)
1.3. Järjestöjen ja kuntien yhteistyö Järjestöjen ja kuntien välisellä yhteistyöllä voidaan vastata asukkaiden tarpeisiin vahvistamalla hyvinvoinnin edellytyksiä esimerkiksi tarjoamalla tiedollista ja vapaaehtoisapua. Järjestöjen välisen ja järjestö-kuntayhteistyön koetaan olevan tapa tuottaa niukkenevilla resursseilla enemmän ihmisiä ja asukkaita tukevaa toimintaa, palvelua ja hyvinvointia. Järjestöt toimivat osallistumis- ja vaikuttamiskanavina (Diakonia ammattikorkeakoulu) Pohjois-Karjalan kuntajohtajille suunnatuissa haastatteluissa syksyllä 2014 kuntien johtajat kertoivat avustusta saavien järjestöjen sekä järjestökumppaneiden olevan vakiintuneita ja pitkäaikaisia toimijoita. Tavallisinta tukea kunnilta järjestöille ovat avustusten jakaminen sekä kunnan tilojen vuokraaminen huokeaan hintaan tai ilmaiseksi. Järjestöavustukset ovat yhä harvemmin yleisavustuksia ja suunta on ollut enemmän kohdeavustamisessa kuten tapahtumien tai tietyn toiminnan järjestämisessä. Lisäksi joissakin kunnissa, kuten Kiteellä ja Valtimolla, on käytössä kunnan ja yhdistysten välinen kumppanuusmalli jossa järjestöt tuottavat kunnalle palveluita tai positiivista näkyvyyttä ja saavat vastineeksi taloudellista tukea. Kansalaisten osallisuutta vahvistavia kuulemismenetelmistä säädetään kuntalaissa. Kaikissa Pohjois-Karjalan kunnissa toimii vanhusneuvosto, joka tavallisimmin kootaan eläkeläisyhdistysten ehdotuksista. Lisäksi lähes kaikissa kunnissa toimivat nuorisovaltuusto ja seutukunnittain myös vammaisneuvostot. Vanhusneuvostot ja nuorisovaltuustot ovat tulossa lakisääteisiksi. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen, Pohjois-Karjalan Kylien ja Pohjois-Karjalan Kansanterveydenkeskuksen järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishanke JAKE on kehittänyt kuntien ja järjestöjen vuoropuhelua varten järjestöfoorumi-mallin, jossa kunnan järjestötoimijat kokoontuvat eri teema-alueiden ympärille etsimään kehittämiskohteita kuntalaisten tarpeisiin. 1.4. Osallistuminen järjestötoimintaan Pohjois-Karjalassa toimintoihin ilmoittaa aktiivisesti osallistuvansa 23,5 % asukkaista. 2 Pohjois- Karjalassa osallistutaan järjestötoimintaan tutkimuksen perusteella maakunnista toiseksi vähiten. Ainoastaan Kainuussa osallistutaan vähemmän, 22,6 % kyselyyn vastanneista. Koko maan keskimääräinen osallistumisaste on 26,7 %. 2 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Alueellisessa hyvinvointitutkimuksessa yli 20-vuotiaiden ihmisten osallistumista yhdistystoimintaan tutkittiin kysymyksellä "Osallistutteko jonkin kerhon, järjestön, yhdistyksen, harrastusryhmän tai hengellisen tai henkisen yhteisön toimintaan (esimerkiksi urheiluseura, asukastoiminta, puolue, kuoro, seurakunta)?"
Suurimmat syyt olla osallistumatta järjestötoimintaan olivat Ei tarvetta osallistua järjestötoimintaan (56,7%) sekä Ajanpuute (20,7 %). Vähintään kerran viikossa otettiin osaa liikunta- ja urheiluseurojen toimintaan (21 %) ja toiseksi aktiivisimmin kulttuuriyhdistysten toimintaan (13,9 %). Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen toimintaan osallistui aktiivisesti 7,2 % kyselyyn vastanneista pohjoiskarjalaisista. Järjestöjen toimintaan osallistuneista suurin osa (55,5 %) ilmoitti syyksi osallistumiseen mielekkään, kivan ja /tai kehittävän tekemisen. 35,2 % toimintaan osallistuvista ilmoitti osallistumisen syyksi halun oppia uusia asioita ja saada tietoa. Vähiten tärkeäksi syyksi osallistua ilmoitettiin vapaaehtoistyöstä saatava hyöty opiskelussa tai työelämässä (7,2 %). Pohjois-Karjalassa osallistumattomuus heijastuu myös äänestysaktiivisuuteen, joka on Pohjois- Karjalassa maan heikointa. Kuntavaaleissa 2012 äänestysprosentti oli 55,4 % (Tilastokeskus) Syyt osallistumattomuuden takana voivat olla monisyisiä. Pitkät välimatkat, korkea sairastavuus ja iäkäs väestö sekä alhainen koulutus- ja tulotaso ovat osaltaan selittämässä pohjoiskarjalaisten heikkoa osallistumista niin kansalaisyhteiskunnan kuin edustuksellisen demokratian toimintaan. Myös läheisen heikko terveys vähentää erityisesti eläkeikäisen väestön osallistumista. Järjestöjen kansalaistoiminnan kehittäminen ja osallistumismahdollisuudet asukkaille onkin Pohjois-Karjalan yhdistyskentän yhteinen haaste.
1.5. Strategiaprosessin kuvaus Strategiatyötä on tehty yhteistyössä alueen järjestökentän, maakunnan kuntien sekä Pohjois- Karjalan maakuntaliiton ja järjestöasiain neuvottelukunta JANEn kanssa. Tavoitteena on ollut alhaalta ylöspäin etenevä prosessi, jossa paikallisten toimijoiden ideat ja toiveet muuttuisivat yhteisiksi tavoitteiksi ja toimenpiteiksi. Paikallisyhdistyksiltä kerättiin ideoita tammi-maaliskuussa 2015 MiunYhistys-työpajojen kautta. Työpajoja järjestettiin yhteensä x määrää, x kunnassa sekä x entisissä kunnissa. Työpajoissa yhdistystoimijoita pyydettiin miettimään yhdistysten keinoja vastata tulevaisuuden muutoksiin sekä unelmia yhdistystoiminnan tulevaisuudesta. Strategiaa oli mahdollisuus kommentoida sähköisesti kahdessa eri vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen työpajoissa yhdistystoimijat pohtivat muun muassa väitteitä keskittymisen, teknologiakehityksen, yhdistysten avoimuuden, Pohjois-Karjalan työllisyyden sekä ympäristöstä huolehtimisen näkökulmasta. Lisäksi yhdistystoimijat vastasivat yksilötehtävänä kyselylomakkeeseen, jossa kysyttiin muun muassa yhdistystoiminnan merkityksestä, uhkista sekä ulkoisista tarpeista. Toisen kierroksen työpajoissa yhdistystoimijat pääsivät äänestämään toimenpide-ehdotuksista sekä keskustelemaan yhdistystoiminnan arvoista. Työpajoja vedettiin kuntakohtaisesti ja lisäksi strategiatyötä esiteltiin ja muokattiin yhdistysten yhteistyöringeissä kuten Mania-työryhmässä, Monikulttuuristen yhdistysten MOVE-verkostossa, Maaseudun Sivistysliiton Joensuun kulttuuriyhdistyksen avoimessa kokouksessa sekä Pohjois- Karjalan luonnonsuojelupiirin kokouksessa. Järjestöasiain neuvottelukunta JANE sekä järjestöstrategian ohjausryhmä osallistuivat talven ja kevään 2015 aikana tiiviisti strategian valmisteluun. Strategiatyöskentelyyn osallistui tammi-maaliskuussa 2015 xxx yhdistystä. 2. Strateginen osuus 2.1. Pohjois-Karjalan järjestökentän haasteet ja mahdollisuudet MiunYhistys-kierroksella tehtyjen kyselyjen perusteella pohjoiskarjalaisen järjestökentän suurimmat haasteet liittyivät uusien ja nuorten toimijoiden vähyyteen ja toisaalta entisten toimijoiden ikääntymiseen, tarpeellisten tilojen, rahoituksen sekä osaamisen puutteeseen sekä yhdistystoimijoiden jaksamiseen. Lisäksi useat vastaajat kokivat pitkien välimatkojen hankaloittavan yhdistystoimintaan osallistumista. Ihmisten ajasta käydään entistä kovempaa
kilpailua ja pitkäaikaiseen sitoutumiseen ei olla valmiita. Yhdistystoiminnan haasteet ovat samanlaisia ympäri maakunnan. Paikallisyhdistykset kokivat ongelmia olevan yhdistysten välisessä yhteistyössä sekä kaipasivat apua esimerkiksi tiedottamiseen ja tapahtumien koordinointiin. Maakuntakeskus Joensuussa toimivat piirijärjestöt pitivät yleisemmin yhteistyötä järjestöjen välillä hyvänä, mutta paikallistasolla vapaaehtoisesti vedettävä toiminta kaipaa lisätukea yhdistysten väliselle yhteistyölle. Yhdistystoimijoilla oli yhdistysten tulevaisuudelle toiveita ja yhdistystoimintaan nähtiin liittyvän myös useita mahdollisuuksia. Käytännössä kaikki halusivat enemmän yhdistysten välistä yhteistyötä sekä eri ikäpolvia yhdistävää toimintaa. Maahanmuuttajayhdistyksissä toimivat kaipasivat mahdollisuutta tutustua ja osallistua kantaväestön tapahtumiin ja päästä osalliseksi yleisestä yhdistystoiminnasta. Yhdistystoimijat toivoivat myös voivansa tarjota työllistämiseen liittyviä palveluja tai mielekästä tekemistä työttömyyden ajalle. Monimutkainen työllistämisbyrokratia kuitenkin vaikeuttaa yhdistysten toimintaa työllistämistyössä. Pohjois-Karjalassa on vuosia tehty yhdistysten tukemiseen tähtää toimintaa. Yhdistysten toisille tarjoamia tukipalveluja tulee koota yhteen ja pitää huolta, että tukea on saatavissa kaikkialla maakunnassa. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Pohjois-Karjalan järjestöt osaavat hoitaa talouteen ja hallintoon liittyviä asioita paremmin ja kevyemmin. 2.2. Visio ja arvot Pohjois-Karjalan yhdistystoiminnan arvoja ovat yhteisöllisyys, suvaitsevaisuus ja avoimuus. Yhdistysten toimintaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat ja yhdistyksissä ei syrjitä ketään. Yhdistykset toimivat kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Kestävä kehitys on paikallista ja globaalia yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvilla on. Kestävä kehitys huomioi ympäristön, ihmisen ja talouden päätöksenteossa ja toiminnassa. Millainen järjestökenttämme on 2020? (Täydentyy) 2.3. Painopiste 1: Ilo elää ihmisissä Kaunista kansalaistoimintaa Pohjois-Karjalassa järjestöjen tekemää työtä arvostetaan ja sillä on tunnustettu asema niin julkisyhteisöjen kuin asukkaidenkin mielissä. Järjestöt ovat asiantuntijoita ja mahdollistavat kansalaisten osallistumisen niin palveluiden kuin lähiympäristön kehittämiseen. Järjestöt lisäävät
kansalaisten aktiivisuutta ja luovat elävää Pohjois-Karjalaa, jossa jokainen asukas kokee osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Toimenpide-ehdotukset 1. Verkossa toimivaan Pohjois-Karjalan yhteiseen JELLI-järjestötietopalveluun rakennetaan säpinäpankki jossa yhdistystoiminnan hyvät ideat ovat kaikkien vapaassa käytössä. 2. JELLIä kehitetään niin, että yhdistykset löytyvät kunta- ja alueperusteisesti. 3. Pohjois-Karjalaan rakennetaan kansalaisjärjestömessut, jossa esitellään vapaaehtoistyötä ja yhdistysten tarjoamia harrastusmahdollisuuksia. 4. Pohjois-Karjalan yhdistykset järjestävät yhdessä vuosittain maakunnallisen siivouspäivän, jolloin yhdistystoimijat ympäri maakunnan osallistuvat oman lähiympäristönsä siistimiseen. 5. Yhdistykset koordinoivat kylä- ja kaupunginosakohtaisesti vapaaehtoista lähiapurengasta. Lähiapua voi saada esimerkiksi kodin pieniin askareisiin työllistämistoiminnan kautta tai vaikkapa avuksi yksinäisyyteen yhdistysten ystävätoiminnalla. 6. Poliittiset yhdistykset osallistuvat aktiivisesti kansalaisyhteiskunnan toimintaan ja tapaavat asukkaita säännöllisesti. 7. Pohjois-Karjala on lähivaikuttamisen mallimaakunta. Kunnissa kokeillaan erilaisia vaikuttamiskeinoja kuten aluelautakuntia, kyläkäräjiä sekä erilaisia asukasryhmiä huomioivia menetelmiä, kuten käyttäjäraateja tai kokemusasiantuntijoita. 8. Vapaan kansalaistoiminnan arvo ja merkitys tehdään tunnetuksi ja näkyväksi. 2.4. Painopiste 2: Eletään ja edetään - Uudistuvat yhdistykset Yhdistysten toiminta on kaikille avointa, iästä, sukupuolesta, syntyperästä tai muusta henkilökohtaisesta ominaisuudesta riippumatta. Pohjois-Karjalan yhdistyksissä on syrjintäkielto. Jokainen voi osallistua omista lähtökohdistaan oman jaksamisensa ja halukkuutensa puitteissa. Pohjois-Karjalan yhdistystoiminta on monipuolista ja iloista. Yhdistystoiminnassa mukana oleminen on positiivinen ylpeyden aihe. Yhdistyksissä toimimisesta puhutaan positiivisesti ja mukaan kutsutaan uusia ihmisiä.
Järjestöt luovat ympäristöönsä hyvinvointia, luovat yhteenkuuluvuutta sekä ennaltaehkäisevät syrjäytymistä ja vähentävät hyvinvointieroja. Järjestöjen kehittyminen ja uudistuminen ovat edellytys kolmannen sektorin elinvoimaisuudelle. Toimenpide-ehdotukset 1. Uusille jäsenille osoitetaan yhdistysmentoreita, jotka huolehtivat että uudet jäsenet tutustuvat muihin yhdistystoimijoihin ja tutustuttavat yhdistystoiminnan käytänteisiin. 2. Nuorille tarjotaan apua ja opastusta omien toimintaryhmien käynnistämiseksi perinteisten yhdistysten sisällä. 3. Yhdistysten viestintä on suunniteltua, säännöllistä ja selkeäkielistä. Yhdistyksen jäseniä tiedotetaan tulevista tapahtumista hyvissä ajoin. Kaikilla toimivilla yhdistyksillä on ajantasaiset verkkoprofiilit, kuten kotisivut tai sosiaalisenmedian käyttäjätili. Yhdistystoiminnassa käytettävät visuaaliset ilmeet ovat laadukkaita. 4. Yhdistykset keventävät hallintoaan ja kokouksia pidetään vain tarvittaessa. Yhdistyksien kokouskäytäntöjä kehitetään vapaamuotoisemmiksi. Yhdistykset käyttävät halutessaan myös etäyhteyksiä. Vastuupaikkoja, kuten hallituksen jäsenyyksiä, kierrätetään. 5. Paikallisyhdistyksien toimintaa kehitetään enemmän lyhytkestoisiksi ja tiettyyn teemaan kohdistuviksi projekteiksi ja pop up -toiminnaksi, johon on helppo osallistua. 6. Pohjois-Karjalassa yhdistystoimintaa johdetaan huolellisesti, avoimesti ja tasa-arvoisesti. Yhdistystoimijoita koulutetaan säännöllisesti vapaaehtoisten johtamiseen. 7. Yhdistykset huomioivat kestävän kehityksen periaatteet. Pohjois-Karjalan yhdistykset kierrättävät ja siivoavat omat jälkensä ja kulkevat tapahtumiin kimppakyydein. Yhdistykset koordinoivat alueensa kimppakyytirengasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. 8. Nuoria kasvatetaan ja koulutetaan yhdistystoimintaan antamalla ensin pieniä vastuutehtäviä ja ottamalla mukaan tapahtumien järjestelyihin. 9. Yhdistyksessä tarvittavista tehtävistä tehdään säännöllisesti tehtävänkuvaukset. Yhdistyksissä tehdään työnjakoa siten, että jokaisen on mahdollista tehdä asioita joista on itse kiinnostunut.
2.5. Painopiste 3: Tehhään porukassa - Yhdistykset yhteistyössä Pohjoiskarjalaiset järjestöt tekevät yhteistyötä niin paikallisella, seudullisella kuin maakunnallisella tasolla. Voimavaroja ja resursseja yhdistämällä toiminta innostaa mukaan suuremman joukon kansalaisia sekä mahdollistaa uusien ideoiden ja toimintatapojen syntymisen. Yhteistyö lisää järjestöjen vaikuttavuutta päätöksentekoa kohtaan. Hyviä käytänteitä jaetaan hyvässä hengessä ja järjestöt oppivat toinen toisiltaan. Toimenpide-ehdotukset 1. Valtakunnallisten järjestöjen paikalliset piiri- ja aluejärjestöt tarjoavat tukea ja koulutusta paikallisyhdistyksille, jotta toimintatapoja pystytään uudistamaan uusia jäseniä houkuttelevaksi. Pohjois-Karjalassa aloitetaan paikallisyhdistysten päivitys-projekti. 2. Piirijärjestöt luovat paikallisyhdistyksille mallit uusien jäsenten perehdyttämiseksi yhdistysten toimintaan ja kouluttavat omia toimijoitaan. 3. Piirijärjestöt järjestävät koulutusta ja ohjausta tietotekniikassa ja sähköisten viestintäkanavien käyttöönottamiseksi. Koulutuksessa hyödynnetään vertaisoppimista ja ylisukupolvista yhteistyötä esimerkiksi eläkeläis- ja nuorisojärjestöjen välillä. 4. Kehitetään maakuntaan järjestöhuoltamo-malli, jonka alle kootaan yhdistysten toisilleen tarjoamia tukipalvelujen esimerkiksi työllistämiseen, tiedottamiseen, taloushallintoon sekä koulutukseen liittyen. Järjestöhuoltamon palveluja on saatavana koko maakunnassa. 5. Maakunnallinen järjestöhuoltamo tarjoaa järjestöfasilitaattoreita, jotka organisoivat järjestöjen yhteistyötä ja tukevat yhdistysten päämäärien saavuttamista. 6. Yhdistykset ovat taloudellisesti riittävän vahvoja, jotta ne voivat toimia. Yhdistysten rahoituskanavia vahvistetaan lisäämällä hankeosaamista ja kouluttamalla paikallisyhdistysten toimijoita hanketyöhön. 2.6. Painopiste 4: Kumppanina kunnan kanssa - tasavertaista yhteistyötä Pohjois-Karjalan järjestöjen ja kuntien välinen yhteistyö on avaintekijä vaikuttavalle ja tavoittavalle yhdistystoiminnalle. Järjestöt ja kunnat ovat alueensa elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijöitä, joiden yhteistyölle on tarvetta. Järjestöjen ja kuntien välinen kumppanuus tarkoittaa tasa-arvoista ja vuoropuhelulle perustuvaa yhteistyötä, jossa molemmat osapuolet kokevat voittavansa.
Sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat uudistumaan ja todennäköisesti jatkossa palvelut järjestetään maakunnallisen tuottajaorganisaation toimesta. Kuntien rooli asukkaiden lähiyhteisönä ja lähidemokratian tasona tulee kuitenkin säilymään. Toimenpide-ehdotukset 1. Kuntiin perustetaan yhdistyksille puskurirahastoja, joista yhdistykset voivat hakea lainaa hanketoiminnan toteuttamiseksi. Laina maksetaan takaisin kunnalle hankkeen päätyttyä. 2. Jokaisessa kunnassa on nimetty järjestöjen yhteishenkilö tai henkilöitä, joiden vastuulla on tuoda järjestöjen näkökulmaa esimerkiksi kunnan valmistelutyöhön. Järjestöyhteishenkilöitä koulutetaan säännöllisesti. 3. Kunnat kutsuvat säännöllisesti koolle alueensa järjestöpalaverit, joissa yhdistysten on mahdollista tavata toisiaan ja vaihtaa tietoa tulevista tapahtumista, etsiä yhteistyökumppaneita ja etsiä yhdessä kunnan kanssa kehittämiskohteita. Kunnan järjestöyhteishenkilö toimii tapaamisten sihteerinä ja viestin viejänä kuntaan. 4. Yhdistykset voivat ilmoittaa tulevista tapahtumistaan kuntien verkkosivulla oleviin tapahtumakalentereihin. Yhdistykset ilmoittavat yhteystietonsa säännöllisesti kunnan järjestöyhteyshenkilölle. 5. Kuntien avustuskäytännöt ovat avoimia ja yksinkertaisia. Avustuksista tiedotetaan kaikkia alueen yhdistyksiä. Avustusten hakeminen tehdään yhdistyksille mahdollisimman helpoksi ja halutessaan avustushakemukset voi jättää kokonaan sähköisesti. 6. Jokaisen Pohjois-Karjalan kunnan alueella on oltava tiloja järjestöille. Tilojen käytöstä huolehditaan yhdessä ja mukaan ovat tervetulleita kaikki halukkaat järjestöt. Kylätaloja kehitetään monipalvelukeskuksiksi, joista on saatavina sekä julkisia että yksityisiä palveluita ja tiloja yhdistystoiminnalle. 7. Järjestöt haluavat tehdä yhteistyötä Pohjois-Karjalan koulujen kanssa. Järjestöt tekevät yhteistyötä esimerkiksi oppituntien ja iltapäiväkerhojen järjestämisessä maakunnan peruskouluissa. Lukioissa sekä ammatillisissa oppilaitoksissa tarjotaan vapaaehtoistoiminnan kurssi ja korkeakouluopiskelijoiden on mahdollista saada opintopisteitä osallistumalla vapaaehtoistyöhön.
8. Kunnat ja yhdistykset kehittävät etäyhteysmahdollisuuksia kuten videoneuvotteluyhteyksiä sekä muita sähköisiä palveluita. 9. Helpotetaan järjestöjen mahdollisuuksia toimia työllistämistyössä. Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen KAJO-keskus tukee ja kehittää järjestöjen työllistämistoimintaa. Kuntiin perustetaan työllistämispankkeja, joihin halukkaat järjestöt voivat ilmoittaa avoimista työtehtävistä. Kunnat tarjoavat apua työllistämisbyrokratian selättämiseksi. 10. Kunnat lähettävät uusille asukkailleen tietopaketin alueensa järjestöistä. Tietopaketin kokoavat kunnan yhdistykset yhdessä. 3. Toteutus ja seuranta Pohjois-Karjalan järjestöstrategia julkaistaan kesäkuussa 2015 kansalais- ja järjestötoiminnan kehittämishanke JAKEn verkostopäivillä. Syksyllä 2015 järjestöasiain neuvottelukunta JANE vie eteenpäin strategian jalkauttamista sekä seuraa strategian toteutumista. JANE kutsuu koolle Pohjois-Karjalan yhdistystoimijoita keskustelemaan järjestöstrategian toteuttamisesta järjestöpäiville marraskuussa 2015. Järjestöstrategian keinoista järjestetään myös keskustelutilaisuus piiriorganisaatioiden vetäjille ja lisäksi toimenpide-ehdotukset esitellään Pohjois-Karjalan kuntajohtajille. 4. Liitteet 5. Lähteet