1 HAKALAHDEN PÄIVÄKOTI YLIVIESKA UUDISRAKENNUS U R A K K A R A J A L I I T E 11.8.2017 Tämä urakkarajaliite koskee seuraavia urakoita: RAKENNUSURAKKA (RU) = PÄÄURAKKA LV-URAKKA (PU) IV-URAKKA (IU) SÄHKÖURAKKA (SU) RAKENNUSAUTOMAATIOURAKKA (RAU) SPRINKLERIURAKKA (SPRU)
2 Tätä urakkarajaliitettä täydentää taulukkomuotoinen urakkarajaliitetaulukko. 0 SISÄILMASTOLUOKITUS Kaikissa urakoissa noudatetaan sisäilmaston, rakennustöiden ja pintamateriaalien osalta Sisäilmaluokitus 2008 vaatimuksia ja ohjeita (saatavissa www.sisäilmayhdistys.fi). Käytettävissä olevat luokat ovat seuraavat: Sisäilmaluokka S1, S2, S3 Rakennustöiden puhtausluokka P1, P2 Ilmanvaihtojärjestelmän puhtausluokka P1, P2 Rakennusmateriaalien päästöluokka M1, M2 Ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokka M1 Tässä rakennushankkeessa käytetään kokonaisuudessaan rakennusmateriaalien osalta päästöluokan M1 materiaaleja. Puhtausluokka on koko rakennuksessa alkuvaiheessa P2, sisävalmistusvaiheessa puhtausluokka on P1. Puhtausluokan vaihtuminen määritetään työmaan aikatauluun ja todetaan työmaalla pidettävässä katselmuksessa sekä merkitään työmaapäiväkirjaan. Sisäilmaluokka on koko rakennuksessa S2. 1 HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaa pääurakoitsija. Tämän on laadittava hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty henkilöt ja näiden valtuudet. Rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua toisen osa-alueen suunnitelmiin niiltä osin kuin se työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti.
3 Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat asentavat hankintaansa kuuluvat asennukset ja laitteet sovitun asennusjärjestelyn mukaisesti. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä rakennus- ja aputöitä ja toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistämiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan. Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. 1.4 Asioiden kirjaaminen Urakkaohjelman mukaisesti pääurakoitsijan pitämään työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työvoima, työhäiriöt ja muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että ne toimivat rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana, ellei tarkastusasiakirjaa pidetä erikseen. 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa ja laatia urakkaohjelman kohdan 4.2 mukainen työaikataulu. Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: - eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat
4 - hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien kuten rakennus-, tuotanto- ja asennussuunnitelmien laatiminen - rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja - urakoiden ajankohdat tulee ilmetä yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet ovat selvästi todettavissa - rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia - työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan sekä loppusiivouksen ja puhdistukseen tarvittava aika - yhtä tai useampaa urakkaa koskevat osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) - taloteknisten järjestelmien osatarkastukset ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta - säätöön, viritykseen, koekäyttöön ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika - koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa - urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset - malliasennusten ja -tilojen valmistuminen - huoltokirjavelvoitteet Työaikataulu tulee tarkistaa urakkaohjelmassa määrätyin aikavälein olosuhteita vastaavaksi. Tarkistettu aikataulu tulee pääurakoitsijan esittää muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden hyväksymänä ja mahdollisin lisäselvityksin varustettuna rakennuttajan hyväksyttäväksi. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisesti ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokousten yhteydessä. Havaitessaan poikkeamisen tulee pääurakoitsijan, kuultuaan ao. urakoitsijaa, ilmoittaa poikkeamisesta kirjallisesti rakennuttajalle. 1.6 Suunnitelma-aikataulu Rakennuttajan hyväksyttyä työaikataulun urakoitsijat laativat yhteistyössä keskenään töiden kulkua seuraavan piirustusaikataulun, joka esitetään rakennuttajalle. Suunnitelma-aikataulussa tulee ilmetä ainakin seuraavat kohdat: - varauspiirustusten kiertoajat - eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille - rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja -hankkijoiden piirustusten, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille - urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön - urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat - talotekniikkalaitteiden (LVIASSPR) toimintakokeiden päivämäärä Piirustusaikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajantarve.
5 1.7 Varauspiirustukset Urakkalaskennan jälkeen kukin urakoitsija täydentää reikäpiirustukset omalta osaltaan ja rakennesuunnittelija tarkastaa varauspiirustukset rakenteellisten perusteiden osalta. Lopulliset reikäpiirustukset hyväksytetään urakoitsijoilla ja erillishankkijoilla, jotka varustavat ne hyväksymismerkinnöillään. Reikäpiirustusten kierto tapahtuu rakennesuunnittelijan johdolla piirustusaikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat tarkastavat ja merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään kaksi viikkoa ennen kuin ko. piirustuksia tarvitaan työmaalla. Hyväksyttyjen varauspiirustusten mukaisiin rakenteisiin saa tehdä muutoksia ainoastaan rakennesuunnittelijan ja tarkastavan viranomaisen luvalla sekä muutosta haluavan urakoitsijan kustannuksella. Muihin kuin kantaviin rakenteisiin tehtävät reiät, syvennykset, urat, teräsasennukset yms. on rakennusurakoitsijan tehtävä työpiirustusten ja ali- tai sivu-urakoitsijan antamien ohjeiden mukaan eikä niitä merkitä varauspiirustuksiin. 1.8 Urakoitsijan asennuspiirustukset Urakoitsijan laatimat erikoissuunnitelmat tulee riittävän ajoissa hyväksyttää rakennuttajalla ja niihin sidoksissa olevilla muilla urakoitsijoilla. Asennuspiirustukset tulee hyväksyttää ao. suunnittelijoilla. Sprinkleriurakoitsija vastaa työnaikaisista sprinklerisuunnitelmista ja painehäviölaskelmista. 1.9 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki Sähköisessä muodossa käsiteltävissä ja/tai siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa projektin suunnitteluvaiheessa sovittua ohjelmisto- ja piirustusformaattia. Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat Rakennuttaja toimittaa työmaan toteuttamista varten urakoitsijalle kopiot kolmena (3) kappaleena laadituttamistaan tarjouspyynnön mukaisista teknisistä asiakirjoista yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti. Aliurakka- ja hankintatarjouspyyntöihin tarvitsemiensa asiakirjojen kopiosarjat kustantaa urakoitsija. Rakennuttajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu työmaalle hoidetaan työmaan valvojan kautta. Valvoja luovuttaa piirustukset urakoitsijalle kuittausta vastaan. Urakoitsijan asennus- ja työsuunnitelmat Urakoitsijalta tulevien asennus- ja työpiirustusten hyväksyttäminen ja jakelu hoidetaan seuraavasti:
6 - urakoitsijan laatimat piirustukset tulee toimittaa rakennuttajan hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla - piirustuksia toimitetaan viisi sarjaa Piirustusten jakelukustannuksista vastaa piirustusten luovuttaja. 1.10 Kokeet ja mallit Värityssuunnitelman mukaisista maalisävyistä tehdään erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti värimallit, koko n. 1x1 m, joiden avulla lopulliset värisävyt vahvistetaan. Yksittäistä urakkaa koskevat mallisuoritukset on esitetty kunkin alan työselostuksissa. Mallihuone tai muut sellaiset kokeet tai mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesta hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. 2 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue Rakennusalue ja urakka-alue on esitetty piirustuksissa. Lämpö-, vesi-, viemäri-, sprinklerija sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön rakennusalueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat ja niistä laaditaan pöytäkirja. Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi ja hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisilla. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennusten käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. 2.2 Työnaikaiset rakenteet Pääurakoitsija pystyttää työmaahuoltorakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varastoyms. tilat omia ja muiden urakoitsijoiden tarpeita varten. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija.
7 Pääurakoitsija varaa työmaarakennuksista sivu-urakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat: - riittävät, lukittavat, lämpimät ja kylmät varastotilat - rakennusalan ja ao. sivu-urakoitsijan alan työehtosopimuksen määräykset täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu- ja WC-tilat. Tilojen mitoituksen tulee olla suhteutettu työaikataulun perustana oleviin henkilömääriin. Lisäksi pääurakoitsija varaa valvojalle kalustettua toimistotilaa 10 m2, sivu-urakoitsijoille ja erillishankintojen laitetoimittajille kalustettua toimistotilaa 10 m2 sekä tarvittavat sosiaaliset tilat. Rakennusalueelta pääurakoitsija varaa sivu-urakoitsijoita ja alihankkijoita samoin kuin erillisurakoitsijoita varten näiden töissä normaalisti tarvittavat riittävät työalueet materiaalin ja tarvikkeiden varastoimista, säilyttämistä ja tavanomaisia kokoonpanotöitä varten. Pääurakoitsija vastaa kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. 2.3 Työnaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmitys- sekä puhelinlaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii asennus- ja käyttökustannuksineen: - työmaalle tarvittavan veden toimittamisesta ja kustannuksista - työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä - työmaa-alueen ja -rakennusten yleisvalaistuksesta - rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten sekä siitä, että pistorasioita on kohtuullisella (n. 20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista - em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknisine töineen 2.4 Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. 2.5 Telineet ja suojarakenteet Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä eri urakoitsijoiden tehtävät telineiden ja suojarakenteiden turvallisuuden
varmistamiseksi. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnitteluja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 2 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsijat tarvitsevat pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. 2.6 Mittaukset Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikalle. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden työturvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tukevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista. Tarvikkeiden varastointi on osoitettava kosteudenhallintasuunnitelmassa. Kastuneita tarvikkeita ei saa käyttää rakentamiseen. Varastointi on toteutettava siten, että rakennustarvikkeiden puhtausluokka ei vaarannu. Kaikki rakennustarvikkeet tulee säilyttää säältä suojassa ja irti maasta ja on erityisesti huolehdittava siitä, että mikään rakennusmateriaali ei varastoinnin tai siirtojen aikana pääse kastumaan (mm. kastuneita materiaaleja kuten mineraalivilloja ei saa asentaa), iv-kanavien suojat/tulppaukset pidetään asennukseen saakka paikoillaan, jne. 2.9 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.3) käyttökustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. Kukin urakoitsija vastaa käytössään olevien tilojen lukitsemisesta. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta työmaalle osoittamistaan keräyspisteistä lähtien. Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteidensä 8
9 lajittelusta. Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja menetelmät ovat asianmukaisia ja että siivous suoritetaan annettujen ohjeiden ja puhtausluokkavaatimusten mukaisesti. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteeseen, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työnaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä ohjeistamalla työntekijänsä poistamaan työpisteestään pakkausjätteet, roskat ja ylimääräiset tarvikkeet aina työpäivän päättyessä. Jätevedet voidaan johtaa viemäriverkostoon kunnan hyväksymällä tavalla. 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija vastaa rakennustyömaan aluevartioinnista ja työkohteen lukituksesta työajan ulkopuolella. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija. 2.11 Rakennusaikainen käyttö Rakennusaikaisista käytöistä vastaa pääurakoitsija, jonka tulee noudattaa rakennusaikaisesta käytöstä ao. erikoisselityksissä annettuja ja rakennuttajan ja ao. urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmityslaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että: - laitteiden sähköasennukset ja myös säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin rakennuttajan hyväksymät - laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LV- ja sähköurakoitsijoiden hyväksymä ammattitaitoinen henkilö Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: - lämmitys voidaan ottaa käyttöön asennustöiden edistymisen mukaan - lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja. Lisäksi työmaa-aikaiseen käyttöön on saatava tilaajalta kirjallinen lupa. - valmistuvia huonetiloja ei saa käyttää työmaan toimisto- tai sosiaali- ym. tiloina Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa.
10 Ilmanvaihtolaitteistoa ei saa käyttää rakennusaikana. 3 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT Ks. erillinen työturvallisuusliite. 4 TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hankekohtainen laatusuunnitelma tarvittavilta osin yhteistyössä sivu-urakoitsijoiden kanssa ja esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi kahden viikon kuluessa urakkasopimuksen allekirjoittamisesta. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolien toimenpiteet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritellään - tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet - riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen - tuotannonsuunnittelu- ja ohjaustehtävät - käytettävät menettely- ja työtavat - tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt - tiedonkulku ja kirjaukset - yhteistyö hankkeen muiden osapuolien kanssa - laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen Yleensä ja erityisesti laatusuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon, että hankkeen sisäilmastoluokaksi on valittu S2 (SL2008) sekä töiden puhtausluokaksi alkuvaiheessa P2, sisävalmistusvaiheessa P1. Laatusuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet ja menettelytavat, joilla puhtausluokkavaatimusten täyttyminen varmistetaan. 4.2 Työmaan kosteudenhallintasuunnitelma Pääurakoitsijan on laadittava lisäksi työnaikaisen kosteuden hallintaa koskeva suunnitelma ja esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi kahden viikon kuluessa urakkasopimuksen allekirjoittamisesta. Rakennustyömaan kosteudenhallinnan tavoitteena on estää kosteusvaurioiden synty, varmistaa, että rakenteet kuivuvat tavoitekosteustilaansa ilman aikatauluviivytyksiä sekä vähentää rakenteiden kuivatustarvetta ja materiaalihukkaa. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla kosteudenhallinnalla voidaan pienentää huomattavasti rakennuskustannuksia.
Kosteudenhallinta koostuu ennakkosuunnittelusta, työmaan toimenpiteistä, dokumentoinnista ja valvonnasta. Kosteudenhallintasuunnitelma tehdään yksilöllisesti kullekin työmaalle. Suunnitelmaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomioita rakenteiden kosteustekniseen toimivuuteen, kuivatustarpeeseen, materiaalien kosteudensietokykyyn sekä kosteusteknisesti kriittisten rakenneosien toteuttamiseen. Kosteudenhallintasuunnitelma määritellään: - kosteusriskien kartoittaminen - rakenteiden kuivumisaika-arviot - työmaaolosuhteiden hallinnan suunnittelu - kosteusmittaussuunnitelma - organisoinnin, seurannan ja valvonnan järjestäminen Lisäohjeita työmaan puhtauden- ja kosteuden hallinnasta annetaan erillisessä Terve talo ohjeessa. 11 5 Vastaanotto 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta. Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa tulee kaikkien rakennus-, putki-, ilmanvaihto-, sähkö- ja rakennusautomaatiourakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä. Pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin osatarkastustilaisuuksiin. Pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa lopullisen koekäyttöohjelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Pääurakoitsija toimii vastaanottomenettelyn koordinoijana. Urakoitsijat vastaavat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja dokumentoinnista. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa. Urakoitsijat ovat velvollisia osallistumaan myös muita urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja (esim. automatiikan, ohjauksien ja hälytysten kokeilu). Rakennusurakoitsijan on tarvittaessa osallistuttava kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin.
12 5.2 Vastaanoton dokumentointi Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. 5.3 Vastaanoton kuvaus Kanavistojen ja ilmanvaihtolaitteistojen on oltava puhtaat ennen vastaanottoa. Puhtaus tarkistetaan työmaalla pidettävin pistokokein ja, mikäli niissä havaitaan puutteita, ilmastointiurakoitsija on velvollinen nuohoamaan kanavistot omalla kustannuksellaan. Rakennuttaja suorittaa rakennusaikana tarvittavia rakenne-, laite- ja asennustarkastuksia. Tarkastukset koskevat erityisesti peittyviä rakennusosia ja niissä olevia asennuksia, kuten: putkistojen ja kanavistojen sisäpuolista puhtautta ja puhdistettavuutta kanavien puhtaus ja puhdistusluukkujen toiminta tarkistetaan pistokokein asennustyön edetessä sekä vastaanoton yhteydessä toimintakokeissa ja lopputarkastuksissa. jos tarkastusten yhteydessä kanavissa esiintyy likaisuutta, on ne puhdistettava uudelleen hyväksyttävästi (kts. LVI-työselitys) Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Materiaalien hyväksyttäminen esitetään suunnitelma-aikataulussa. Ennakkohyväksymisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Hyväksymismenettelyt on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. CE-merkintä: Tilaaja / rakennuttaja edellyttää urakoitsijan huolehtivan siitä, että hänen käyttämänsä rakennustuotteet ovat joko Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) nro: 305/2011 (rakennustuoteasetuksen) mukaisesti CE-merkittyjä tai siltä osin kun tuotteiden ei tarvitse olla CE-merkittyjä, tuotteet ovat lain mukaisesti varmennettuja. Urakoitsijan tulee varmistaa rakennustuotteen kelpoisuus eli tuotteen CE-merkintä ja kansallinen hyväksyntä ennen tuotteiden tilaamista / käyttämistä / kiinnittämistä rakennuskohteeseen. Mikäli rakennustuote ei täytä edellä mainittuja vaatimuksia urakoitsija vastaa tuotteen vaihtamisesta sekä kaikista siitä aiheutuvista kustannuksista. Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Materiaalien hyväksyttäminen esitetään suunnitelma-aikataulussa.
Ennakkohyväksymisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Hyväksymismenettelyt on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Laite- ja asennustapatarkastukset Rakennuttaja valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet rakennusosat, laitteet materiaalit. työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa ja tässä liitteessä. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: - asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, jne. - kosteuden- ja vedeneristykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset - putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämälävistykset. Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille eri suunnitelma-asiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on tehty hyväksytysti. Urakoitsijoiden toimintatarkastukset Urakoitsijoiden toimintatarkastukset ovat osa urakoitsijoiden laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintatarkastukset dokumentoidaan käyttäen apuna tarkistuslistoja, joihin tehdään tarkistusmerkinnät järjestelmä- ja laitekohtaisesti kaikista kokeilluista toiminnoista. Listoihin merkitään myös tarkastuksissa todetut puutteet. Urakoitsijoiden tekemät tarkastusohjelmat tarkastuslistoineen on luovutettava rakennuttajalle tarkastettavaksi ennen urakoitsijan toimintatarkastusten aloittamista. Sähkö- ja automatiikkaurakoitsija osallistuu sprinklerijärjestelmien toimintakokeisiin ja käyttöönottotarkastukseen. Toimintatarkastusvalmius Kaikki työt (säätö- ja viritystöitä lukuun ottamatta) tulee olla valmiina ja kaikki tilat ja asennukset tulee olla puhdistettuna ja puhtaustaso hyväksyttynä. LVI-rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - hälytyksin, ohjauksien, käyttötilaosoituksien ja pakkokytkentöjen toiminnat - sähkömoottorien oikeat pyörimissuunnat - varolaitteiden toiminnot - häiriötoiminnot - toimilaiteiden oikeat ajosuunnat 13
14 - paikallisten mittarien toiminnot - taloteknisten laiteiden rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit Sprinklerijärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - putkistot on asennettu, huuhdeltu ja koeponnistettu - sprinklerisuuttimet on asennettu - sprinklerisuuttimien likaantumissuojat on poistettu (maalaus) - jatkohälytykset toimivat (sekä rakennuksen sisäiset että paloilmoitinkeskukselta rakennuksen ulkopuolelle lähtevät) - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit - sprinkleriurakoitsijan itselleluovutuspöytäkirja on tehty Sähkö- tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat - laitteistojen ja kaapeloinnin asennukset - järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin - laitteiden merkinnät - käyttöohjeet ja dokumentoinnit Rakennusautomaatioon liittyvien toimintojen tarkastukset käsittävät kenttälaitteiden ja valvomolaitteiden (grafiikkakuvat) muodostaman kokonaisuuden. Toimintatarkastukset dokumentoidaan käyttäen apuna tarkastuslistoja, joihin tehdään tarkastusmerkinnät järjestelmä- ja laitekohtaisesti kaikista kokeilluista toiminnoista. Listoihin merkitään myös tarkastuksissa todetut puutteet. 5.4 Vastaanoton aikataulu Rakennusteknisten töiden osalta pitävät rakennuttajan edustajat ennakkotarkastuksen. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön vastaanottotarkastuksessa. Ennakkotarkastus pidetään 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta. Vastaanottotarkastusta edeltäen suoritetaan LVISSPR-töiden osalta: - laite- ja asennustapatarkastukset koko työn ajan jatkuvana prosessina, sekä loppuun suoritettuna 1 viikko ennen toimintakokeiden aloittamista - talotekniikkalaitteiden (LVIASSPR) toimintakokeet, joiden tulee olla suoritettu siten, että vastaanottotarkastus voi olla aikaisintaan 4 viikkoa hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen - laitoksen säätö ja mittaukset tulee olla hyväksytysti suoritettu 2 viikkoa ennen vastaanottotarkastusta - yhteiskoekäyttö, joka on voitava aloittaa 7 vuorokautta ennen vastaanottotarkastusta - tarkastusmittaukset Erikoistöiden osatarkastuksen aikatarve riippuu olennaisesti laitteiden valmiusasteesta kussakin osatarkastuksessa. Eri vaiheille on varattava seuraavan pituiset aikamäärät edellyttäen, ettei suurempia korjattavia puutteita laitoksen toiminnassa ilmaannu:
15 - laitteiden toimintakokeet 1 viikko - laitoksen säätö ja mittaukset 3 viikkoa - yhteiskoekäytöt 2 viikkoa - siivous- ja korjausaika 2 viikkoa Kukin urakoitsija tekee osatarkastuksen edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaitteilla. 5.5 Tekniset tarkastukset Rakenne-, laite- ja asennustapatarkastukset Rakennusaikana rakennuttaja suorittaa valvontaa ja tarkastuksia, joissa todetaan, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, työmenetelmät, kojeet ja laitteet ovat asiakirjojen mukaiset. Tarkastukset koskevat erityisesti peittyviä rakenteita kuten: - viemäröintiä - lattialämmitysputkitusta - alapohjaan tulevia asennuksia eristyksineen ja maarakenteiden tiivistystä - kosteuden- ja vedeneristyksiä - lämmöneristyksiä, ääneneristyksiä ja paloteknisiä eristyksiä - sähkölämmityskaapeleita - putkistoja ja putkikanavia ennen niiden peittämistä - alakattojen yläpuolisia asennuksia ja rakenteiden läpäisyjä - ruoste- ja muita syöpymissuojauksia. Rakenteita ei saa peittää ennen tarkastusten suorittamista. Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastuksissa edellytetään, että laiteryhmä on valmiina, säiliöt, tuntoelimet yms. varusteet kytkettyinä. Rakennusurakkaan kuuluu pohjaviemärien kuvaus kahteen kertaan. Ensimmäinen kuvaus tehdään, kun pohjaviemärit on asennettu ja peitetty, toinen kuvaus ennen vastaanottoa. Viranomaisten tarkastukset Työn suorittajan on oma-aloitteisesti hoidettava yhteys viranomaisiin ja hyväksytettävä käyttämänsä laitteet. Mikäli viranomaisten valvontatoimenpiteistä aiheutuu työn aikana suunnitelmiin muutoksia, on urakoitsijan ennen työn suorittamista ilmoitettava asiasta rakennuttajalle käyttäen tarvittaessa muutostyötarjousmenettelyä. Kukin urakoitsija vastaa omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun.
16 5.6 Toimintakokeet Toimintakokeiden edellytykset Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden toimintatarkastusten jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ja rakennuttajalle kirjallisesti ilmoittamana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetty keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine merkintöineen. Rakennuttaja tekee toimintakokeen kojeiden ja laitteiden rakennetarkastusten jälkeen urakoitsijoiden ilmoitettua kaikkien laitteittensa olevan toimintakuntoisia. Toimintakokeet saadaan aloittaa, kun rakennus-, lvi- ja sähkötyöt ovat valmiina, tilat ovat puhtaat ja rakennuttaja hyväksynyt toimintakokeiden aloittamisen. Toimintakokeiden suoritus Rakennuttaja tarkastaa urakoitsijan edustajien läsnä ollessa, että laitteet on asennettu oikein paikoilleen ja että sähköllä toimivat laitteet saavat virtansa lopullisia virtayhteyksiä pitkin. Moottoreiden, peltien ja automatiikkalaitteiden liikesuuntien on oltava oikeat. Samoin pakkokytkentöjen käynnistyshidastusten ja hälytysten on oltava oikein kytketyt. Tarkastukset kohdistuvat mm. seuraaviin seikkoihin: Instrumentointi ja merkinnät - säätimet, toimilaitteet ja anturit merkintöineen - mittarit ohje- ja raja-arvoineen - pumppujen ja puhaltimien laitekilvet - kanavien, putkistojen ja säätöventtiilien merkinnät Pyörimissuunnat - pumput, puhaltimet, LTO-laitteet Hälytykset ja varolaitteet - jäätymis- ja palovaaratermostaatit
17 - lämpötila-, paine- ja paine-erohälytykset - ylivirtasuojat Ohjaukset ja pakkokytkennät - käsi-, kello- ja ulkotermostaattiohjaukset - laitteiden väliset pakkokytkennät Säätötoiminnot - lämmityspatterien ja linjaventtiilien säätö - sarjasäätö moottoriventtiili-kiertoilmapelti/lto-laite - paluuvesisäätö seisonta-aikana Erikoisjärjestelmien, koneiden ja laitteiden toimintakokeet suoritetaan erikseen laadittujen toimintaohjelmien mukaan. Näille sähkökäyttöisille laitteille, jotka eivät liity LVI-laitokseen, ja eri sähköjärjestelmille suoritetaan toimintakokeet ennen vastaanottoa. Kokeet järjestää se urakoitsija tai erillishankkija, jonka urakkalaajuuteen toimitus on sisältynyt. Näiden kokeiden aikatarpeen ja urakkarajojen suhteen noudatetaan soveltuvin osin samaa, mitä edellä on sanottu LVI-laitteiden toimintakokeista. 5.7 Säätö ja mittaukset Kukin urakoitsija suorittaa asentamansa laitoksen säädöt ja mittaukset. Laitoksen säädön ja mittauksen alkaessa tulee kokeiltavissa tiloissa muiden rakennustöiden olla niin suoritetut, että tarvittavat toimenpiteet voidaan asianmukaisesti suorittaa ja tulostaa. Laitoksen säädössä ja mittauksessa suoritettavat toimenpiteet on esitetty työselityksissä. Kaikista mittauksista ao. urakoitsija laatii pöytäkirjan. Lämmitysverkoston lopullinen säätö on suoritettava n. -10 C pakkasella, jolloin tarkistussäädön tarpeellisuus todetaan sisälämpötilamittauksilla käyttöajan ulkopuolella. Ennen toimintakokeiden suorittamista urakoitsijat tekevät asentamiinsa järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät säädöt ja mittaukset (esim. vesi- ja ilmavirrat). Huom! Iv-koneita ei saa käynnistää ennen tilojen ja ko. järjestelmien puhdistusta ja siivousta niiden puhtausluokan edellyttämään tasoon. Rakennusautomatiikan viritys Rakennusautomatiikan viritys suoritetaan järjestelmien säätöjen ja mittausten jälkeen. Ne voidaan suorittaa kun: - toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu - ilmamäärät, vesivirrat ja muut toimintojen ja laitteiden perusedellytykset ovat lopullisesti säädetty - urakoitsijat ovat keskenään suorittaneet kaikkien järjestelmään liittyvien pisteiden ja laitteiden toimintojen tarkastuksen kentältä valvomoon ja että ne toimivat suunnitelmien
18 mukaan oikein Säätöjen viritykset todetaan askelvastekokein. Askelvastekokeet suoritetaan jokaisen kojeen säätöpiirille ja luetteloissa sekä kaavioissa esitetyille seurantapisteille. Askelvastekokeiden tulokset dokumentoidaan järjestelmän kirjoittimille ja ne liitetään loppuasiakirjoihin. Rakennusautomaatiojärjestelmän ohjelmistojen toimivuustarkastus Rakennuksen säätöjen tulee toimia standardin SFS5768 vaatimusten mukaan. Toimivuustarkasteluun liittyy seuranta-ajo, jonka tarkoituksena on tarkastaa ja todeta että säädöt toimivat oikein ja ovat tarpeeksi vakaita, sekä mittaukset, ohjaukset, rajoitukset tai muut prosessin laitteet ja toiminnat toimivat oikein. Ohjelmistojen toimivuustarkastuksen edellytyksenä on että: - toimintakokeet on hyväksytysti suoritettu - lopulliset säätö- ja viritystoimet ovat täysin suoritettu - laitoksen seuranta-ajot on suoritettu - järjestelmän ohjelmointi on suoritettu kokonaan Tarkastuksessa tarkastetaan vähintään: - valvomon kaikki käyttöliittymäkaaviot, toimintaselostukset tms. - pistetekstit ja tiedot - trendi- ja historiatieto-ohjelmien toiminta ja käyttö - säätöjen vakavuus, mittaustarkkuudet, säätöpiirien parametroinnit - hankintaohjeiden mukaiset raportit ja tulostukset - jatkohälytysten tms. toiminnat - järjestelmän poikkeustilatoiminnat (jännitekatkos. lvi- hätä-seis tms.) - käyttöliittymän toimivuus (asetusarvojen muutokset, eteneminen kaavioista toisiin, parametrien muutokset, tms.) Kun rakennuttaja on todennut laitoksen toiminnan olevan kunnossa, seurannassa olleet pisteet voidaan jättää jatkuvaan historiaseurantaan. Historiaseurannan perusteella laitoksen toimivuutta tarkastetaan yhdessä urakoitsijoiden ja rakennuttajan kanssa koekäytön aikana sekä takuuaikana. Käyttöhenkilökunnan koulutus Urakoitsijoiden velvoitteet on esitetty ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Koulutus tapahtuu useassa vaiheessa rakennuttajan yhteistyössä urakoitsijoiden kanssa laatiman ohjelman mukaan. 5.8 Koekäyttö Koekäytössä tutkitaan laitteiden kokonaistoimintaa eri olosuhteissa. Urakoitsijoiden tulee pyytää koekäytön suorittamista saatuaan laitteiden asennustyöt valmiiksi sekä toimintakokeen jälkeiset säätö- ja viritystoimenpiteet suoritetuiksi.
19 Seuraavat laitokset koeajetaan: - ilmastointikojeet vyöhykkeineen ja jälkilämmityksineen - jäähdytyslaitteet - käyttövesijärjestelmät (lämpötilat, kiertopiirit jne.) - säätö- ja valvontajärjestelmät - paloilmoitinkeskukselle liittyvät sprinklerihälytykset Koekäyttöohjelmasta sovitaan rakennuttajan kanssa, jolloin määritellään eri osapuolten velvoitteet ja koekäytön tekniset suoritustapavaatimukset. Mittaukset suorittaa urakoitsija suunnittelijoiden ja rakennuttajan valvonnassa. Osa em. toimenpiteistä voidaan erikseen sopia suoritettavaksi takuuaikana, jolloin ainakin suoritetaan toimintakokeet vaihtuvissa olosuhteissa (kesä/talvikäyttö). Koekäyttämättömien laitteiden osalta tarkastetaan urakoitsijoiden suorittama säätö ja viritys tekemällä pistokokeittain tarkastusmittauksia. Mittaukset on voitava aloittaa viimeistään kaksi työpäivää ennen vastaanottotarkastusta. 5.9 Laitetarkastusten urakkarajat Vastaanottomenettelyssä noudatetaan seuraavia urakkarajoja: - lämmityskustannuksista vastaa pääurakoitsija - veden ja sähkön toimittaa pääurakoitsija - kukin urakoitsija suorittaa laitteittensa säädön ja mittaukset sekä tarpeelliset korjaukset - takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta, urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle. Mikäli vastaanottotarkastuksessa todetaan niin paljon puutteita, ettei rakennuttaja ota vastaan laitosta, suoritetaan urakoitsijan kustannuksella vastaanottotarkastus uudelleen erikseen sovittavana ajankohtana. 6 Käyttöönotto 6.1 Luovutusasiakirjat Urakoitsijat luovuttavat ennen vastaanottotarkastusta tai suunnitelma-aikataulussa määrättynä ajankohtana rakennuttajalle seuraavat asiakirjat: - valvojan merkinnällä varustetut tarkepiirustukset ja lopullisia asennuksia vastaavat asennuspiirustukset - viranomaisten leimoilla varustetut lupapiirustukset ja niihin liittyvät luvat - viranomaisten tarkastuspöytäkirjat - käyttö- ja huolto-ohjeet suomenkielisinä, huoltokirjan sekä takuutodistukset Huoltokirja: Urakoitsijat laativat yhdessä pääurakoitsijan johdolla huoltokirjan. Huoltokirja tehdään
sähköisenä rakennuttajan hyväksymällä tavalla. Kukin urakoitsija täyttää huoltokirjan osaltaan rakennuttajan nimeämän huoltokirjakoordinaattorin ohjeiden mukaisesti. Urakoitsijoiden on päivitettävä huoltokirjajärjestelmän tietoja työmaan alusta lähtien siten, että huoltokirja on valmis ennen käyttöönottotarkastusta. LVIS-urakoitsijoiden tulee 2 viikkoa ennen vastaanottoa toimittaa käyttösuunnitelmakansioihin suomenkieliset käyttö-, huolto- ja hoito-ohjeet sekä näihin liittyvät yksityiskohtaiset piirustukset, jotka on tarkemmin määritelty LVI- sekä sähkötyöselostuksissa. Lisäksi kaikki ne urakoitsijat, joiden urakkasuoritukseen sisältyy koneita ja laitteita, luovuttavat rakennuttajalle näitä koskevat takuusitoumukset sekä suomenkieliset käyttö- ja huolto-ohjeet. Rakennuttajalle on luovutettava myös tarvittavat huolto- ja hoito-ohjeet kaikista erikoista huoltoa vaativista rakennusosista ja materiaaleista. Kunkin urakoitsijan kustantamina loppuasiakirjoina luovutetaan piirustuksista arkistointikelpoiset tulostusmuovit, 2 sarjaa paperikopioita ja suunnitelmat sähköisessä muodossa, formaatti DWG ja PDF. 6.2 Käytön opastus Urakoitsijat ja laitetoimittajat järjestävät käyttäjän kanssa sovittavana ajankohtana käyttöhenkilökunnalle eri järjestelmien ja laitteiden käyttöä koskevan koulutustilaisuuden. Tilaisuuden kestoaika on kunkin laitetoimittajan osalta vähintään yksi työpäivä, ellei ko. työselityksessä ole muuta mainittu. Käyttäjille on viimeistään koulutustilaisuudessa toimitettava kirjallinen aineisto joko em. käyttö- ja huolto-ohjeisiin tai muuhun aineistoon perustuen. 6.3 Takuuajan toimenpiteet YSE 13 ja 14. Rakennuttajan edellytetään ilmoittavan mahdollisimman nopeasti havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa pyrkii toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Viat, jotka aiheuttavat toiminnallista tai taloudellista haittaa on korjattava välittömästi. Takuuseen sisältyvät, urakka-asiakirjossa esitetyt ja vaaditut tekniset arvot voi rakennuttaja halutessaan takuuaikana tarkistaa. Takuuajan huollon edellytetään tapahtuvan normaalina työaikana. 20
Kaksi kertaa vuodessa tapahtuvien huoltokäyntien väli on vähintään neljä (4) kuukautta ja enintään kahdeksan (8) kuukautta. Huoltokäyntien yhteydessä takuun puitteissa uusittavat osat ja tarveaineet sisältyvät huoltoon, mutta eivät kulutustarvikkeet ja -aineet. Rakennuttajan edellytetään ilmoittavan mahdollisimman nopeasti havaitsemistaan toimintahäiriöistä ja suuremman vian tai toimintahäiriön sattuessa pyrkii toimenpiteillään vahinkojen rajoittamiseksi mahdollisimman pieniksi. Mikäli laitoksessa ilmenee takuun piiriin luettavia vikoja, jotka edellyttävät käyntiä huoltokäyntien välillä, kuuluvat nämä välikäynnit takuuseen. Viat, jotka aiheuttavat toiminnallista tai taloudellista haittaa on korjattava välittömästi. Jokaisesta huoltokäynnistä on saatava laitoksen vastuunalaisen huoltajan kuittaus sekä osoitettava toimenpiteet, jotka on tehty ja lähetettävä tästä kirjallinen selvitys käyttäjälle. Huoltokäynnin yhteydessä on suoritettava yleiskatselmus ja tutkittava, että laitosta käytetään tarkoituksenmukaisesti, sekä oikaistava mahdolliset virheet. Viimeinen huoltokäynti takuuaikana on suoritettava aikaisintaan kuusi (6) viikkoa ennen takuuajan päättymistä. Takuuajan käyttöhäiriöt ja rikkoutumiset sekä suoritetut huoltokäynnit ja korjaukset selvitetään tarkastuksessa, jonka voi kutsua koolle joko rakennuttaja tai urakoitsija. Tarkastus pidetään viimeistään ensimmäisen takuuvuoden jälkeen. Tarkastuksesta laaditaan pöytäkirja. Takuuseen sisältyvät, urakka-asiakirjossa esitetyt ja vaaditut tekniset arvot voi rakennuttaja halutessaan takuuaikana tarkistaa. Putkistojen takuuajan huolto Vuosittain suoritettavat toimenpiteet: - kaikkien pumppujen, moottoreiden ja muiden laitteiden toiminnan kokeilu, laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkastus ja tarvittavat toimenpiteet - putkiurakkaan kuuluvien pumppujen ym. laitteiden käynnistys- ja hälytyslaitteiden toiminta-arvojen tarkastus - putkisto-, pumppu- ja venttiilitiivisteiden korjaus, mikäli korjaus edellyttää tiivisteiden vaihtoa tai uudelleen pakkausta. Kalusteiden käyttöhanojen tiivisteiden vaihdon suorittaa hoitohenkilökunta. - tarvittavat voiteluaine- ym. täyttöjen tarkistus ja tarvittaessa lisääminen - valmistajan suosituksen mukaan tehtävä laitteiden laakerien ja liikkuvien osien voitelu silloin, kun se edellyttää laitteen purkamista - putkistoissa ja säiliöissä olevien lianerottimien ja vastaavien laitteiden tyhjennys ja puhdistus - kylmälaitoksen vuotojen ym. tarkastus ja korjaus. Kerran takuuaikana suoritettavat toimenpiteet: - takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus ja korjaus - 21
22 Ilmastointilaitteiden takuuajan huolto Kaksi kertaa vuodessa suoritettavat toimenpiteet: - kaikkien puhaltimien, moottoreiden ja muiden pyörivien laitteiden laakeriäänien, tärinän ja lämpenemisen tarkistus ja tarvittaessa korjaustoimenpiteet - kiilahihnakäyttöjen tarkastus ja kiristys sekä tarvittaessa hihnojen vaihto Huoltoon ei sisälly suodattimien puhdistus ja suodatinmattojen vaihto. Nämä toimenpiteet suorittaa laitoksen hoitohenkilökunta. Urakoitsija tarkastaa kuitenkin, että nämä toimenpiteet on asiallisesti suoritettu. Vuosittain suoritettavat toimenpiteet: - koneiden ja sähkömoottorien laakereiden puhdistus, rasvaus ja tarvittaessa vaihto laakerityypistä riippuen - säätöpeltien säleiden puhdistus ja laakereiden rasvaus. - takuuajan lopulla tehtävä laitteiden syöpymissuojausten tarkistus ja korjaus Rakennusautomaatiojärjestelmä - takuuajan huolto suoritetaan järjestelmävalmistajan suosittelemien ohjeiden mukaisesti, mutta kuitenkin vähintään seuraavan laajuisena: huoltokäyntejä kaksi (2) kertaa vuodessa - huoltokäynnin ja koekäytön kestoaika vähintään kaksi tuntia - huollon yhteydessä suoritetaan koekäytöt käyttäjän kanssa, jolloin tarkistetaan tärkeimpien piirien viritys, toiminta ja mittauspiirien kalibrointi sekä venttiilien tiiveys - rakennuksen painesuhteiden tarkastus Koekäytön yhteydessä varmistetaan, että käyttäjät osaavat käyttää laitteita oikealla t tavalla. Sprinklerijärjestelmän takuuajan huolto Takuuaika asennusten osalta on kaksi (2) vuotta. Takuuajan huolto suoritetaan kerran vuodessa. 7 URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET Urakkaohjelmassa ja tässä urakkarajaliitteessä edellä mainittujen velvoitteiden lisäksi pääurakoitsijalle kuuluvat jäljempänä mainitut muiden urakoitsijoiden töihin ja rakennuttajan erillisurakoihin liittyvät velvoitteet, rakennus- ja aputyöt sekä niiden suorittamiseksi tarpeelliset hankinnat. Työt suoritetaan kiinteässä yhteistoiminnassa muiden urakoitsijoiden kanssa. Urakoitsijoiden tulee riittävän ajoissa ilmoittaa toiselle urakoitsijalle tarvitsemistaan aputöistä ja niistä rakennustöistä, jotka eivät ilmene aikataulusta. Pääurakoitsijan tulee ilmoittaa riittävän ajoissa muille urakoitsijoille tilojen sulkemisesta liikenteeltä pintarakennetöitä tai muita toimenpiteitä varten.
Ennen jonkin toisen urakoitsijan tekemän suorituksen ja yleensä eri työvaiheeseen rajoittuvan uuden työvaiheen alkamista ja ennen kuin työvaihe jää toisen työvaiheen peittämäksi, pidetään kohteessa vallitseman tilanteen (suoritettujen töiden ja järjestelyjen) toteamiseksi katselmus. Tässä katselmuksessa tulee selvittää, ovatko lähtökohdat alkavalle työlle asiakirjoissa tarkoitetut tai mahdollisesti miltä osin ne ovat poikkeavia. Katselmuksesta tehdään pöytäkirja ja tarvittaessa hankitaan tarkastavan viranomaisen hyväksyminen, riippuen katselmuksen luonteesta. 7.1 Purkutyöt Uuden yhdyskäytävän ja olevan rakennuksen liitoskohdassa tarvittavat purkutyöt sekä talotekniikan ja sammutuslaitteiston asentamisen edellyttämät purku- ja aputyöt kuuluvat rakennusurakkaan. Omaan alaansa kuuluvat työt lvisa- ja spr-urakoitsijat tekevät omaan urakkaansa kuuluvina. 7.2 Varaukset Kaikkien urakoitsijoiden tulee heti työn alettua tarkastaa urakkalaskennassa olleet varaus- ja reikäpiirustukset ja suunnitella tarvitsemansa varaukset, jotta ne voidaan ottaa huomioon rakennustyötä tehtäessä ja sovittaa yhteen muiden varaustarpeiden kanssa ja rakentaa tai kiinnittää ajoissa rakennustyön kestäessä. Kaikki tarvittavat varaukset tulee esittää varaussuunnitelmissa (reikäpiirustuksissa). Mikäli jokin varaustyö joudutaan tekemään jälkikäteen suunnitelmien ulkopuolella, vastaa suunnittelunsa laiminlyönyt osapuoli kaikista työn aiheuttamista lisäkustannuksista. 7.2.1 Reiät ja syvennykset Rakenteisiin tulevia asennuksia varten tekee kukin urakoitsija alle 30 mm:n reiät poraamalla rakennesuunnittelijan ohjeita noudattaen. Yli 30 mm:n reiät tekee rakennusurakoitsija. 7.2.2 Asennus- ja kuljetusaukot Rakennusurakoitsija jättää rakenteisiinsa itsensä ja muiden urakoitsijoiden tarvitsemat asennus- ja kuljetusaukot. Muiden urakoitsijoiden tulee esittää tarpeensa varaussuunnitelmissa. Kukin urakoitsija vastaa siitä, että hän käyttää asennuksiinsa hänelle varattuja tiloja ja varauksia. Rakennusurakoitsija valvoo, että varaussuunnitelmaa noudatetaan. 7.2.3 Läpivientien sovituskappaleet Läpäisykohdan veden- tai kosteudeneristys kuuluu rakennusurakkaan. Rakennusurakoitsija sijoittaa putkia, johtoja, kanavia yms. varten pohjien, seinien tai seinässä olevien palkkien läpimenokohtiin ruostesuojatut holkit tai näitä varten jätetään jälkivalu- ja jälkimuurausaukot. Holkkien hankinta sekä putkien, kanavien tai kaapeleiden holkkien välisen tilan tiivistäminen kuuluu ao. urakoitsijalle. Rakennusurakoitsija suorittaa läpäisykohdan viimeistelyn ja asentaa ao. urakoitsijan toimittamat peitelevyt. 23