URAKKARAJALIITE LAITILAN KAUPUNKI

Transkriptio

1 1 URAKKARAJALIITE LAITILAN KAUPUNKI KUSTAA HIEKAN LUKUTUVAN SISÄILMASANEERAUS (RU) Keskuskatu LAITILA HANKE 1 / 2017

2 2 SISÄLLYSLUETTELO 0. YLEISTÄ 1. HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto 1.2 Informointivelvollisuudet 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta 1.4 Asioiden kirjaaminen 1.5 Työaikataulu 1.6 Suunnitelma-aikataulu 1.7 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki 1.8 Kokeet ja mallit 2. TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue 2.2 Työnaikaiset rakenteet 2.3 Työnaikaiset asennukset 2.4 Rakennusvälineet 2.5 Telineet ja suojarakenteet 2.6 Mittaukset 2.7 Nostot ja siirrot 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto 2.9 Työmaahuolto 2.10 Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta 2.11 Rakennusaikainen käyttö 3. TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT 3.1 Rakennuskohteen kuvaus Rakennuksen runko Rakennuksen ulkovaippa 3.2 Työturvallisuus ja ympäristöasiat, yleistä 3.3 Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle 3.4 Olosuhteet rakennustyömaalla 3.5 Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä 3.6 Ympäristöturvallisuus 3.7 Palosuojelu 3.8 Pölyn leviämisen estäminen 4. TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 4.1 Työmaan laatusuunnitelma 4.2 Työmaan ympäristösuunnitelma 4.3 Työmaan kosteuden hallintasuunnitelma 4.4 Työmaan puhtaussuunnitelma 4.5 Huoltokirja 5. VASTAANOTTO 5.1 Yleistä 5.2 Vastaanoton dokumentointi 5.3 Vastaanoton kuvaus 5.4 Toimintakokeet

3 3 5.5 Vastaanoton aikataulu 5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat 6. KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Luovutusasiakirjat 6.2 Käytön opastus 6.3 Takuuajan toimenpiteet

4 4 0. YLEISTÄ Tämä urakkarajaliite koskee seuraavia urakoita: pääurakka. Urakkarajoja on täsmennetty myös teknisiin asiakirjoihin kuuluvissa piirustuksissa. 1. HALLINTOJÄRJESTELYT 1.1 Työmaan hallinto Työmaan johtovelvollisuudesta vastaava (YSE ) rakennusurakoitsija (myöhemmin pääurakoitsija) on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Pääurakoitsijan on laadittava työmaan hallinnosta organisaatiokaavio, jossa on esitetty työmaalla toimivat tilaajan ja eri urakoitsijoiden henkilöt sekä näiden valtuudet. Rakennuttajan erityisvaatimukset urakoitsijan organisaatiolle on esitetty urakkaohjelmassa. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan sopimusten asettamissa rajoissa pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. Jokaisella urakoitsijalla tulee olla nimettynä rakennuslain edellyttämä rakennusvalvontaviranomaisen hyväksymä vastaava työnjohtaja. 1.2 Informointivelvollisuudet Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua muiden osa-alueiden suunnitelmiin niiltä osin kuin työn suorittamisen kannalta on välttämätöntä. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti. Luvan muutos- ja lisätöihin sekä rakennustarvikkeiden vaihtamiseen voi antaa ainoastaan rakennuttaja. Muutoksen yhteydessä tulee urakoitsijan ilmoittaa taloudellisen käsityksensä ohella muutoksen vaikutus rakennusaikaan, jos se siihen vaikuttaa. Ennen muutoksenalaisen työn suorituksen aloittamista on urakoitsijan saatava siihen rakennuttajan hyväksyminen ja muutostyön tilaus. Vastuu muutostyöstä jää kuitenkin sen esittäjälle. 1.3 Työmaan ohjaus ja valvonta Pääurakoitsijan oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Kussakin asennusvaiheessa on lisäksi varmistuttava siitä, ettei asennuksilla estetä myöhemmin tehtävien asennusten suorittamista suunnitelmien mukaisesti. Pääurakoitsija nimeää määrätyn työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muihin urakoitsijoiden töihin liittyviä (rakennus)aputöitä sekä toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoi-

5 den, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Rakennustyön vastaava työnjohtaja tulee hyväksyttää rakennusvalvonnassa. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan. Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan laatimassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. Aliurakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. 1.4 Asioiden kirjaaminen Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt sekä muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. Työmaapäiväkirjaan on merkittävä kaikki poikkeamiset sopimuksen pohjana olevista piirustuksista ja selityksistä ja valvojan on ne nimikirjoituksellaan vahvistettava, mainiten viitteessä rakennuttajan hyväksymisen ajankohta. Päiväkirjojen pitämisestä vastaa pääurakoitsija. Työmaapäiväkirja tehdään kahtena kappaleena, joista toinen luovutetaan rakennustöiden valmistuttua rakennuttajalle ja toinen jää urakoitsijalle. Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että niiden avulla voidaan laatia rakennuslain tarkoittamana rakennustyön tarkastusasiakirja. 1.5 Työaikataulu Pääurakoitsijan tulee olla kiinteässä yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa ja laatia urakkaohjelman mukainen työaikataulu. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa lisäksi seuraavia periaatteita: - aikataulun mitoitus perustuu työmenekkeihin - aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain - aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikka-aikakaavion avulla siten, että siitä voidaan seurata töiden etenemistä kerroksittain/ alueittain - kriittisille töille on riittävä häiriöpelivarat - työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus - työvaiheet on siten järjestetty, että tilojen sisäilmaluokituksen edellyttämä rakennustöiden puhtausluokkavaatimus P2 saavutetaan - aikataulussa on varaa urakoitsijan oman työn tarkastukselle Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon ainakin seuraavat yksityiskohdat: - eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat - hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien kuten rakennus-, tuotanto- ja asennussuunnitelmien laatiminen - rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja urakoiden ajankohdat tulee esittää yksityiskohteisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa - rakenteiden kuivuminen ennen pinnoituksia - työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika - yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisen osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) 5

6 6 - taloteknisten järjestelmien osatarkastuksen ja niiden riippuvuus vastaanottotarkastuksesta - urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja/tai rajoitukset - malliasennusten ja tilojen valmistuminen - huoltokirjatehtävien luovutuksen ajankohta Työaikataulun toteutuminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsija on velvollinen ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Alustava yksityiskohtainen aikataulu on pääurakoitsijan esitettävä 2 viikon kuluttua sopimuksen mukaisesta töiden aloituspäivästä. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisessa raportissa ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokouksen yhteydessä. 1.6 Suunnitelma-aikataulu Urakoitsija laatii alustavan suunnitelma-aikataulun. Urakoitsijat täydentävät pääurakoitsijan johdolla em. aikatauluun ehdotuksen töiden kulkua ja urakoitsijoiden toimituksia seuraavasta suunnitelma-aikataulusta. Suunnitelma-aikataulun sisältö siihen liittyvine mitoituskriteereineen käydään alustavana lävitse rakennuttajan kanssa ennen työaikataulun hyväksymistä. Suunnitelma-aikatauluun merkitään ainakin seuraavat ajankohdat: - asennus- ja muiden suunnitelmien laadintaa varten tarvittavien lähtötietojen toimitusajat - asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika - eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille - rakennuttajan erillisurakoitsijoiden ja hankkijoiden suunnitelmien, selitysten, asennusohjeiden tms. toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja urakoitsijoille - eri osa-alueiden pääsuunnittelijan hyväksymisaika - urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön - urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat - tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat - käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen Suunnitelmakatselmukset suoritetaan rakennuttajan/pääurakoitsijan johdolla. Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajantarve. suunnitelma-aikataulun tultua hyväksytyksi, eri osapuolet toimittavat piirustusluettelot jo laadituista sekä laadittavista piirustuksista aikatauluun sidottuna työmaalle. 1.7 Piirustusten jakelumenettely ja projektin tietopankki Sähköisessä muodossa käsiteltävissä ja/tai siirrettävissä asiakirjoissa tulee noudattaa erikseen sovittavaa ohjelmisto- ja piirustusformaattia (mm. CAD-suunnitteluohje). Virallinen kuva on paperikuva ja siinä olevat mitat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että eri osapuolet toimivat annettujen ohjeiden mukaisesti ja että piirustusten oikeellisuus säilyy sähköisessä tiedonsiirrossa. Rakennuttajalta tulevat suunnitelmat Rakennuttajalta tulevien piirustusten tilaus ja jakelu hoidetaan seuraavasti: Suunnitelmapiirustuksista toimitetaan kopioita seuraavasti: Pääurakoitsija: - rakennussuunnitelmat (RAK) 3 sarjaa Kaikki piirustukset toimitetaan työmaalle ja työmaan valvojalle, sekä rakennuttajalle yhtäaikaisesti. Aina

7 7 piirustuksia toimittaessa on mukaan liitettävä ajan tasalla oleva päivitetty piirustusluettelo. Urakoitsijan asennus- ja työsuunnitelmat Urakoitsijalta tulevien asennussuunnitelmien hyväksyttäminen ja jakelu hoidetaan seuraavasti: - urakoitsijan laatimat piirustukset ja erikoissuunnitelmat tulee toimittaa rakennuttajan ja niihin sidoksissa olevien muiden urakoitsijoiden hyväksyttäväksi työmaakokouksessa sovittavalla tavalla ja suunnitelma-aikataulun mukaisesti - rakennussuunnitelmat (RAK) 3 sarjaa Piirustusten jakelukustannuksista vastaa piirustusten luovuttaja. Aina piirustuksia toimittaessa on mukaan liitettävä ajan tasalla oleva päivitetty piirustusluettelo. Kaikkien esivalmisteisten teräs- ja puuranteiden työja valmistuspiirustusten laadinnasta kustannuksineen vastaa pääurakoitsija. 1.8 Kokeet ja mallit Mallihuone tai muut sellaiset kokeet ja mallit, joihin liittyy urakoitsijoiden keskinäisiä suorituksia, tulee valmistaa pääurakoitsijan johdolla ja valvonnassa kaikilta osin lopullista suoritusta vastaavaksi. Kaikki kokeet ja mallit tulee tehdä niin hyvissä ajoin, että mahdolliset muutokset ja korjaukset voidaan sekä suunnittelussa että hankinnassa toteuttaa ja että rakennuttajan päätös lopullisesti hyväksyttävästä suoritustavasta saadaan ilman aikataulun muutosta. Suoritettavaksi määrätyistä kokeista, mittaustuloksista, valmistustarkkailusta, tms. jotka asiakirjoissa on erikseen esitetty, tulee toimittaa tulokset työselostuksien määrittelemässä muodossa. Työhön sisältyy mm. seuraavat urakoitsijoiden yhteistyönä tekemät mallit: - välipohjarakenteiden puhdistus ja eristys - kellarin ulkoseinien purku työselostuksessa mainitussa laajuudessa - lisäksi suunnitelma-asiakirjoissa esitetyt laadunvarmistuskokeet ja mallityöt huomioidaan Urakoitsijan mallisuoritukset: Yksittäistä urakkaa koskevat mallisuoritukset on esitetty työselostuksessa. Tutkimukset: Kaikki tutkimukset tilaa rakennuttaja omalla kustannuksellaan. 2. TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 2.1 Rakennusalue Rakennusalue ja urakka-alue on esitetty asemapiirustuksessa. Rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön työmaa-alueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. (Ks. urakkaohjelma). Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijan ja rakennuttajan edustajat ja niistä laaditaan pöytäkirja. Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi ja hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisilla. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta valvojan kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. Em. suunnitelmassa tulee esittää myös rakennuttajan käyttöön jäävät tiealueet ja autopaikat. 2.2 Työnaikaiset rakenteet

8 Pääurakoitsija pystyttää työmaahuoltorakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varasto- yms. tilat omia ja muiden urakoitsijoiden tarpeita varten. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija. Pääurakoitsija pystyttää työmaa-alueelle aidan työturvallisuusmääräysten mukaisesti. Aitana tulee käyttää teräsverkkoaitaa esim. Tammetin sinkittyä teräsverkkoa ja sinkittyjä teräsputkia. Aidan korkeus vähintään 2000 mm. Aita kiinnitetään betonijalustoihin. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden kunnossapidosta suunnitelmien mukaisesti. 2.3 Työnaikaiset asennukset Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmitys- sekä puhelinlaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Pääurakoitsija huolehtii: - Työmaalle tarvittavan veden toimittamisesta. - Työtilojen lämmittämisestä ja muusta tarvittavasta lämmöstä. - Työmaa-alueen ja -rakennusten yleisvalaistuksesta. - Rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten sekä siitä, että pistorasioita (3-vaihe/16A) on kohtuullisella (n. 20 m) etäisyydellä eri urakoitsijoiden työkohteista. Kun olemassa olevia asennuksia käytetään hyväksi työmaasähköjakeluun, niin jakeluverkon suunnittelusta ja muutostöistä työmaasähkökäyttöön ja palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon vastaa pääurakoitsija kustannuksellaan. - Sähköpostiyhteydet työmaalle. Pääurakoitsija vastaa em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä tarvittavine liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen. Tilaaja maksaa kulutetun lämmön, sähkön ja veden kiinteistössä. 2.4 Rakennusvälineet Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille, telineille jne. määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset. Samoin urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. 2.5 Telineet ja suojarakenteet Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki yli 2 metriä korkeat työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä eri urakoitsijoiden tehtävät telineiden ja suojarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 2 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. 2.6 Mittaukset Pääurakoitsija merkitsee urakkaansa kuuluvien rakennusosien paikat sekä linjat ja korkeudet. Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. Kukin urakoitsija vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. 2.7 Nostot ja siirrot Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden turvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tulevat täytetyiksi. 8

9 9 Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, pääurakoitsija on oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. 2.8 Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustyötä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista. (Ks. kohta 2.2/varastotilat). 2.9 Työmaahuolto Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten (ks. kohta 2.2) käyttökustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Kaikkien tilapäisten rakennusten tulee olla asiallisia ja siistejä. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkaus- ja purkujätteiden poiskuljettamisesta sovituista paikoista eteenpäin. Kukin urakoitsija vastaa pakkaus- ja purkujätteiden lajittelusta (Vnp nro 295/97) keräyspisteeseen työmaasuunnitelman mukaan. Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työaikana oman työkohteen siisteydestä ja järjestyksestä. Ongelmajätteiden osalta noudatetaan urakkaohjelmaa. Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanapito on säännöllistä ja että työvälineet ja -menetelmät ovat asianmukaisia. Esim. puhtausluokkaosastoitujen tilojen siivous suoritetaan ohjeiden mukaisesti. Kunkin urakoitsijan on siivottava ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteeseen, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aluevartioinnista. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin. Työmaa-alueen aluevartioinnista ja työkohteen lukituksesta vastaa pääurakoitsija myös työajan ulkopuolella. Liikkumisesta työmaalla on määrätty urakkaohjelmassa. Työmaalla tarvittavat työmaakohtaiset henkilötunnisteet hankkii ja niistä pitää kirjaa pääurakoitsija. Työmaatunnisteista on tarkemmin määrätty urakkaohjelmassa Rakennusaikainen käyttö Pääurakoitsijan tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä ao. työselostuksia sekä rakennuttajan ja ao. urakoitsijan ohjeita. Pääurakoitsija saa käyttää rakennuskohteeseen asennettuja lämmityslaitteita vastuullaan edellyttäen, että - laitteiden sähköasennukset sekä säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin tarkastetut ja rakennuttajan hyväksymät - laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVI-urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö - kunkin laitteiston kohdalla on tästä aina erikseen sovittava. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: - lopullisesti käyttöön jäävien järjestelmien ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa. - lattialämmitys voidaan ottaa käyttöön asennustöiden edistymisen mukaan. - ilmastointijärjestelmiä ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen eri osien pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu, tilat on imuroitu ja kosteuspyyhitty pölypuhtaiksi sekä kanavat, koneet ja konehuoneet puhdistettu sekä rakennuttaja on antanut kojeiden käynnistysluvan. Ilmanvaihdon desinfiointi ja puhdistus ovat tilaajan erillishankinta. - lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa ovat kaikki valaisimet puhdistettuja. - mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, omaan ja/tai muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., hänen tulee kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset.

10 - IV-kanavien päät ja valaisimet sekä kojeet ja laitteet suojataan rakennusaikaiselta pölyltä huputtamalla. Suojaa ei saa poistaa, ennen kuin tilat on siivottu, eikä pölyä enää synny. Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajalta kirjallinen lupa TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT Rakennuskohteen kuvaus Kyseessä on vanha, historiallisesti merkittävä, koulu- / opistorakennus, jossa ei ole toimintaa koko rakentamistyön aikana. Rakennus on kolmekerroksinen, jossa kylmä ullakkotila ja porrashuone hissillä. Rakennuksen muoto on neliö. Rakennukseen liittyvät saneeraustyöt toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Tilaaja toteuttaa omana työnään kohteen ilmanvaihdon puhdistuksen ja desinfioinnin sekä homeettomaksi siivouksen. Rakennuksen runko Rakennuksen kantavat rakenteet ovat pääosin tiiltä ja betonia. Välipohjarakenteet ovat kevennettyjä betonilaattoja ja vesikattorakenteet ovat puisia. Alapohja on maanvarainen teräsbetonilaatta. Runko on perustettu anturoille. Rakennuksen ulkovaippa Rakennuksen julkisivu on n. 500 mm paksu tiilirakenne, joka on rapattu. Työturvallisuus ja ympäristöasiat, yleistä Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan laatusuunnitelmassa. Rakennuttaja on laatinut työturvallisuusasiakirjan, joka on valtioneuvoston päätöksen rakennustyön turvallisuudesta (Vnp 629/1994; 5 pykälä) tarkoittama rakennustyön suunnittelua ja valmistelua varten laadittu asiakirja. Asiakirjassa on em. velvoitteiden lisäksi kuvattu työmaan ympäristöturvallisuuteen liittyvät asiat. Rakennusympäristöstä johtuvat vaarat rakennustoiminnalle Työmaaliikennejärjestelyt on esitettävä työmaasuunnitelmassa. Olosuhteet rakennustyömaalla Katso urakkaohjelma. Rakennustoiminnasta johtuvat vaarat työmaalla ja lähiympäristössä Rakennuskohteen ympärillä maantasossa tulee urakoitsijan eristää liikkumiselta rakennuttajan kanssa sovittavassa laajuudessa aitaamisella tms. tavalla alueet, jotka ovat työmaa-aluetta. Kts. kohta 2.2. Ympäristöturvallisuus Tontin maaperän saastumisen estämiseksi alueella saa varastoida polttoöljyä vain tarkastetuissa farmarisäiliöissä. Koneiden huollon yhteydessä on estettävä jäteöljyn pääsy maaperään. Mahdollisten öljyvahinkojen torjumiseksi työmaalla on oltava palaturvetta öljyvahingon esitorjuntaan. Maaperään ei saa sijoittaa ylijäämärakennusmassoja kuten puuta, betonia tai lasia. Kaikki ylijäämärakennusmassat tulee kuljettaa rakennuttajan osoittamalle maankaatopaikalle ja lajitella jätehuoltoviranomaisen lajitteluohjeiden mukaisesti.

11 11 Palosuojelu Jokainen urakoitsija on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota paloturvallisuuteen ja toimimaan työkohteessa niin, että tulipalon vaaraa ei synny ja noudattamaan työmaalle laadittavia tulityöohjeita. Tulitöitä tekevillä työntekijöillä on oltava tulityökoulutus ja sen osoittamiseksi tulityökortti. Kukin urakoitsija ilmoittaa tulityökortin omaavat henkilöt pääurakoitsijalle, joka laatii luettelon tulityökortin omaavista henkilöistä ja luovuttaa listan rakennuttajan valvojalle. Tulityöluvan myöntäjällä tulee olla voimassa oleva tulityökortti. Tulityöluvat pääurakoitsijan edustajalle myöntää rakennuttajan edustaja. Tulitöitä ovat mm. työt, joissa esiintyy kipinöitä tai joissa käytetään liekkiä tai muuta lämpöä, ja joista aiheutuu palovaaraa. Tulitöitä ovat mm. kaasu- ja kaarihitsaus, poltto- ja kaarileikkaus, laikkaleikkaus ja metallien hionta sekä työt, joissa käytetään kaasupoltinta, muuta avotulta tai kuumailmapuhallinta. Pääurakoitsija huolehtii työnaikaisesta palosuojauksesta, paloturvallisuudesta ja työmaan yleispalovartioinnista. Työkohdekohtaisen tulityöpalovartioinnin ja vähintään 2 tuntia (noudatetaan vakuutusyhtiön tulityösuojeluohjetta, mikäli siinä aika on määrätty pidemmäksi) työskentelyn päättymisestä jatkuvan jälkivartioinnin hoitaa kukin urakoitsija. Pölyn leviämisen estäminen Rakennustyössä syntyy määrätyissä työvaiheissa runsaasti pölyä. Pölyä synnyttäviä tai runsaasti pölyäviä työvaiheita ovat esim. piikkaus ja poraus sekä betoni- ja tasoitepintojen hionta ja siivous. Em. työvaiheissa on käytettävä kohdepoistolla varustettuja laitteita. Purkujätteen käsittelyssä, pölyn leviämisen estämisessä, pölynpoistossa työkohteesta ja siivouksessa noudatetaan työmaamääräyksiä. Pölyn kulkeutuminen työalueiden ulkopuolelle on tehokkaasti estettävä osastoimalla ja alipaineistamalla korjattavat tilat. Pääurakoitsija huolehtii riittävästä, asianmukaisin välinein tehdystä päivittäisestä siivouksesta. Harjasiivous on työmaalla kielletty. Siivouksessa on käytettävä Hepa H 13-suodattimella varustettua korkeapaineimuria tai keskuspölynimuria. Imurin on oltava ns. teollisuusimuri, joka on vähintään M- luokiteltu tai H-luokkaa. Työvaiheet järjestetään siten, että tilojen sisäilmastoluokituksen edellyttämät rakennustöiden puhtausluokkavaatimukset P2 saavutetaan. TYÖMAAN LAATUSUUNNITELMA JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA Työmaan laatusuunnitelma Työmaan laatusuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Työmaan laatusuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolien toimet, joilla sopimuksen määrittelyt täytetään. Laatusuunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määrätään: - tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet - riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi - tuotannonsuunnittelu ja ohjaustehtävät - käytettävät menettely- ja työskentelytavat - kosteuden hallinta - tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt - tiedonkulku ja kirjaukset - yhteistyö hankkeen muiden osapuolten kanssa - laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen. Suunnitelma toimitetaan rakennuttajan hyväksyttäväksi urakkasopimuksen solmimisen jälkeen. Työmaan ympäristösuunnitelma Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm.: - materiaali- ja energiatalouden hallinta

12 - työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin - työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen - materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely - rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö - pölyn ja melun torjunta - vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely - yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen. 12 Työmaan kosteuden hallintasuunnitelma Rakennusurakoitsija laatii työmaan veden- ja kosteudenhallintasuunnitelman, jossa kaikkien rakenteiden kuivumis- ja kuivattamistarpeet on esitetty eri urakoitsijoiden osalta. Suunnitelmasta on käytävä ilmi mm. mittausmenetelmä, mittausten aikataulu, laajuus ja mittauspisteiden sijainti. Suunnitelman sisältöä on kuvattu tarkemmin Sisäilmastoluokituksessa (kohta 2.3.2) ja siinä on oltava: - sääsuojauksen periaatteet tai tarkemmat tiedot suojauksista eri työvaiheissa sekä rakennusaikainen lämpötila- ja kosteusolosuhteiden hallinta - kosteusriskien kartoitus - kuivumisaika-arviot - varasuunnitelma aikataulussa pysymiseksi - materiaalien ja tarvikkeiden käsittely - kastumisen estäminen - kuivumisolosuhteiden järjestäminen - kosteudenhallinnan organisointi - päällystettävyysperusteet - dokumentointi - kosteusmittaussuunnitelma: - pääurakoitsija laatii rakennustyömaalle kosteusmittaussuunnitelman, josta käy ilmi mm. mittausmenetelmä, mittausten aikataulu, laajuus ja mittauspisteiden sijainti - ensimmäinen mittaus tulee tehdä pian sen jälkeen, kun kuivumisen oletetaan alkavan (rakenne ei enää kastu ja kohteessa on riittävästi lämpöä) - seurantamittauksia tehdään 2-4 viikon välein (riippuen kuivatusajasta) ja viimeinen mittaus ennen päällystystyötä - rakennekosteusmittaukset tehdään mittaamalla kosteus rakenteeseen poratusta reiästä tai rakenteesta otetusta materiaalinäytepalasta - mittauksia ei tehdä pintakosteudenosoittimilla - mittalaitteiden tulee olla tehtäväänsä soveltuvia ja kalibroituja - myös ennen vedeneristeen asentamista betonin tulee kuivua vedeneristysmateriaalin edellyttämän RH-arvon alapuolelle ennen vedeneristyksen levitystä - mittaustulosten perusteella todetaan rakenteiden riittävä kuivuminen ja varmistetaan, että päällystettävien betonirakenteiden kosteus alittaa päällystemateriaalin edellyttämän suhteellisen kosteuden arvon - mittausraportit liitetään työmaa-asiakirjoihin - mittausraporteissa tulee tulosten lisäksi olla tarkka mittausmenetelmäkuvaus (mittalaitteet, mittausajat, mittauspisteet jne.) Työmaan puhtaussuunnitelma Rakennustyön puhtausluokka on P2. Pääurakoitsija laatii työmaalle rakennustöiden puhtaussuunnitelman vaaditun puhtausluokan mukaisen rakennustöiden puhtaussuunnitelman, jossa määritellään rakennustarvikkeiden kuljetus ja varastointi, tilojen osastointi ja tilojen siivous. Sisäilmastoluokitus 2008 / puhtaan rakentamisen periaatteiden mukaisesti esitetään: - miten ilmastointikanavat ja kanavaosat voidaan suojata pölyävien työvaiheiden välissä sekä - miten pölyävät ja likaavat työvaiheet voidaan suorittaa loppuun ennen lopullisten pintojen tekoa ja ilmanvaihtolaitteiden toimintakokeita ja säätötyötä Rakennussiivouksen teko työmaalla:

13 13 Sisärakennusvaihe: - rakennussiivouksen tavoite : poistaa irtolika ja pienet pakkausjätteet lattiapinnoilta, estää lian leviäminen työpisteistä, ylläpitää työvaiheiden edellyttämä puhtaus, estää säilytettävien pintojen vaurioituminen - työmenetelmät: irtolian ja jätteiden kokoaminen lattiakuivaimella, hienon irtolian imurointi Runkovaihe: - rakennussiivouksen tavoite : poistaa pintojen kuivumista hidastava jäte ja lika, estää lian leviäminen työpisteistä, ylläpitää työvaiheiden edellyttämä puhtaus, estää säilytettävien pintojen vaurioituminen - työmenetelmät: irtolian ja jätteiden kokoaminen lattiakuivaimella Loppusiivous: - loppusiivous, käyttöönottosiivous ja puhdistus kuuluvat pääurakkaan - rakennuksen loppusiivous puhtausluokkavaatimuksen mukaisesti, sekä puhtausluokkavaatimuksen mukaiset puhdistus- ja siivoustyöt eri työvaiheiden jälkeen - ennen loppusiivousta tehdään alustava loppusiivous, mikä tulee suorittaa ennen ilmanvaihtojärjestelmien käyttöönottoa ja toimintakokeita - kaikkien pölyävien töiden suoritus ennen siivousta - mikäli kanavat joudutaan puhdistamaan työmaalla, puhdistustyöt saa aloittaa vasta alustavan loppusiivouksen jälkeen - puhdistettavien pintojen puhdistus- ja käyttöönottokäsittely valmistajan ohjeiden mukaisesti - aineet ja laitteet hyvän siivoustavan mukaisesti, noudattaen valmistajan ohjeita - loppusiivouksen kulku: - ylhäältä alas: alakattojen yläpuoliset tilat, seinät, ikkunat, ovet, lattiat; kaikki imuroidaan ja pyyhitään Huoltokirja Pääurakoitsija vastaa huoltokirjan laadinnasta. Rakennuskohteeseen laaditaan huoltokirja ympäristöministeriön huoltokirjan laatimisohjeiden mukaisesti. Sen laadinnassa noudatetaan Suomen ympäristöministeriön 32 kirjajulkaisua: toimitilakiinteistön huoltokirja, laadinta käyttö esimerkit, ja RT-korttia : toimitilan huoltokirjan laadinta. Huoltokirjan laadintaan osallistuvat rakennuttaja, koordinoija, suunnittelijat, työmaavalvojat, urakoitsijat ja toimittajat. Jokaisen osapuolen tulee varata riittävät resurssit ja vastuuhenkilö huoltokirja-aineiston laadintaa ja kokoamista varten. Vastuuhenkilön tulee huolehtia, että kaikki huoltokirja-aineisto tarkistetaan ja toimitetaan huoltokirjaa varten sovitun aikataulun mukaisesti. Huoltokirja toteutetaan kansioina, 2 kpl, jokaista urakkaa kohden. Näihin kansioihin kootaan kaikki materiaalitiedot sekä käyttö- ja huolto-ohjeet. Siivoustyöohjeet kootaan erikseen omaksi kokonaisuudeksi ja toimitetaan siivouskomeroihin. Kaikki huoltokirjamateriaali tulee luovuttaa myös sähköisessä muodossa. Tallenteen tulee sisältää tiedostot urakoitsijakansioiden etulehtien mukaisissa tiedostokansioissa. Huoltokirjan laatimisessa huomioidaan liitteissä esitetyt velvoitteet. Rakennuksen kosteusteknisen toiminnan varmistamiseksi huoltokirjassa esitetään lisäksi: Rakennuspohjan kuivatukseen liittyvät huoltotoimenpiteet: - salaojien ja sakkakaivojen tarkistukset ja puhdistus, mahdollisten pohjavesipumppujen huolto ja tarkastukset, sulamis- ja pintavesien kulkeutumisen seuranta. - Sadevesien poistojärjestelmään liittyvät toimenpiteet liittyvät huoltotoimenpiteet: - tarkistukset, räystäskourujen puhdistukset ja sulatusjärjestelmät, sadevesikaivot Rakenteiden kunnonarviointi käytön aikana:

14 - seurattavat, tarkastettavat ja huollettavat kohteet rakennusosa- ja tilakohtaisesti; esim. vesikatto, yläpohja, julkisivut, alustilat, märkätilat, sulamis- ja pintavesien kulkeutumisen seuranta Ohjeet rakennuksen käytöstä aiheutuvien kosteusrasitusten seuraamista ja rajoittamista varten. Ohjeet siitä miten toimitaan vikojen ja vesivahinkojen syntyessä sekä alkavien kosteusvaurioiden ilmestyessä. Rakenteiden rasituksiin vaikuttavien LVI-järjestelmien ja vettä käyttävien laitteiden toimivuuden varmistaminen. Rakenteiden tuuletuksen toimivuus käytön aikana: - kriittiset tarkastuspisteet, tuuletusaukkojen puhtaanapito ja rakenteiden koneellisten tuuletusratkaisujen käyttö ja huoltotoimenpiteet Tarvittavat periodiset kosteusmittaukset ja mittauskohdat: - tarvittaessa varmistetaan kriittisten rakenneosien kuivuminen rakennusaikaisesta kosteudesta ensimmäisen käyttövuoden jälkeen Rakenteiden ja tilojen valvontajärjestelmän käyttö ja ylläpito: - järjestelmän dokumentointi, käyttöohjeet, mitta-anturien kalibrointi ja vaihtaminen/ uusiminen ja tulosten tulkinta VASTAANOTTO 5.1 Yleistä Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelmien mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamis- ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa systemaattista ja ennakoivaa laadunvarmistusta. Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa tulee eri urakoitsijoiden edustajien olla laitteet täysin tuntevia henkilöitä. Vastaanottomenettelyn tulee nojautua työmaan laatusuunnitelman mukaan tehtyyn tilaajan ja pääurakoitsijan suorittamaan valvontaan ja asennustapatarkastuksiin. Seuraavassa esitetään vastaanottomenettelyn yleiskuvaus ja urakoitsijoiden keskinäiset velvoitteet. Urakkakohtaiset vaatimukset ilmenevät yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Pääurakoitsija toimii vastaanottomenettelyn koordinoijana. Urakoitsijat vastaavat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja dokumentoinnista. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu siihen liittyviin tehtäviin alla esitetyssä laajuudessa. Urakoitsijat ovat velvollisia osallistumaan myös muita urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja (esim. automatiikan, ohjauksien ja hälytysten kokeilu). Rakennusurakoitsijan on tarvittaessa osallistuttava kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. 5.2 Vastaanoton dokumentointi Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkastuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. 5.3 Vastaanoton kuvaus Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä: Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat, joita ei ole yksilöity tuotteina suunnitelma-asiakirjoissa. Materiaalin hyväksyttäminen esitetään suunnitelma-

15 aikataulussa. Ennakkohyväksymisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Hyväksymismenettely on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. 5.4 Toimintakokeet Laite- ja asennustapatarkastukset: Rakennuttaja valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelma-asiakirjoissa ja tässä liitteessä. Tarkastukset koskevat erityisesti peittyviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: - asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, nousuroiloissa jne. - kosteuden- ja vedeneristyksiä - lämmöneristyksiä, ääneneristyksiä ja paloteknisiä eristyksiä - putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämälävistyksiä - ruoste- ja muita syöpymisestokäsittelyjä Tarkastettavia kohteita ei saa peittää ennen dokumentointia, sekä digikuvausta ja ennen kuin niille suunnitelma-asiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on tehty hyväksytysti. Viranomaistarkastukset: Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkastukset pidetään ajallaan. Urakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa rakennuttajalle. Jos tarkastuksista aiheutuu suunnitelmamuutoksia, käytetään normaali muutos- tai lisätöiden tarjousmenettelyä. Urakoitsijat vastaavat omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Urakoitsijoiden toimintatarkastukset: Urakoitsijoiden toimintatarkastukset ovat osa urakoitsijoiden laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta (kaikki talotekniset järjestelmät): - Tilat ovat riittävän valmiit toimintatarkastusten suorittamiseksi. Se edellyttää mm. että seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. rakennusosat on asennettu. - Toimintatarkastuksen kohteena olevan ilmanvaihtokoneen palvelualueella on tehty loppusiivous. LVI- ja rakennusautomaatiojärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat: - hälytyksien, ohjauksien, käyttötilaosoituksien ja pakkokytkentöjen toiminnat - paikallisten mittarien toiminnot - taloteknisten laitteiden rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot - vedenpaine lämmitysverkostossa ja ilmaus Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksissa tarkastettavat asiat: - laitteiden sähkönsyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa. - laitteistojen ja kaapeloinnin asennukset - järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ja rakennuttajalle kirjallisesti ilmoittamana ajankohtana sen jälkeen kun urakoitsijat ovat yhteisesti laatusuunnitelman edellyttämällä tavalla todenneet ainakin seuraavat urakoihinsa kuuluvat toimenpiteet suoritetuksi: Rakennusurakka Puhtausluokitellut tilat on puhdistettu ja siivottu niiden edellyttämään tasoon. 15

16 Yleistä Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden toimintatarkastusten jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottamana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoitsijoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluontoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeiden suoritus: Tilaaja tarkastaa urakoitsijan edustajan läsnä ollessa, että laitteet on asennettu oikein paikoilleen ja että sähköllä toimivat laitteet saavat virtansa lopullisia virtayhteyksiä pitkin. 5.5 Vastaanoton aikataulu Vastaanoton aikataulu tulee ennakkotarkastusten osalta esittää työmaan yleisaikataulussa. Eri urakoiden töiden osalta pitävät rakennuttajan edustajat ennakkotarkastuksen. Rakennusteknisten töiden osalta pidetään ennen vastaanottotarkastusta ennakkotarkastuksia, joiden ajankohdat esitetään vastaanottoaikataulussa Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön rakennuskohteen vastaanottotarkastuksessa. Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on, että edellä luetellut vastaanottomenettelyyn sisältyvät tarkastukset ja muut velvoitteet on suoritettu ja että niissä havaitut puutteet on korjattu. 5.6 Vastaanoton laitetarkastusten urakkarajat Tarkastuksessa noudatetaan seuraavia urakkarajoja: - lämmityskustannuksista vastaa TILAAJA. - veden ja sähkön kustannuksista TILAAJA. - kukin urakoitsija suorittaa laitteidensa säädön ja mittaukset sekä tarpeelliset korjaukset. - takuuajan koekäytöt kustantaa rakennuttaja, elleivät ne aiheudu todetusta, urakkaan kuuluvan laitteen virheellisyydestä tai säätämättömyydestä, jolloin kustannukset kuuluvat laitteen toimittaneelle urakoitsijalle. - kukin urakoitsija tekee osatarkastuksien edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaiteilla. Automatiikan toiminta tarkistetaan monipistepiirtureilla ja tulokset taltioidaan. Uusintatarkastusten kustannukset: ks. urakkaohjelma. 6. KÄYTTÖÖNOTTO 6.1 Luovutusasiakirjat Rakennustyön aikana kirjataan kaikki suunnitelmien täsmennykset ja muutokset työmaalla säilytettävään tarkepiirustussarjaan. Luovutuksen yhteydessä pääurakoitsija luovuttaa rakennuttajalle korjatun ja ajan tasalla olevan täydellisen sarjan työ-, rakenne- ja detaljipiirustukset ja työselitykset ja käyttö- ja huoltoohjeet. Asiakirjat toimitetaan yhtenä muovisarjana ja ATK-tulosteena. Urakoitsijat luovuttavat suunnitelma-aikataulun mukaan rakennuttajalle seuraavat asiakirjat: - tarkepiirustukset ja lopullisia asennuksia vastaavat asennuspiirustukset sekä paperikopioina (2 sarjaa) että sähköisessä muodossa erikseen sovittavan CAD-suunnitteluohjeen mukaisesti - LVIA-urakoitsijat toimittavat punakynäpiirustukset RAK-suunnittelijalle 2 viikkoa ennen rakennusvalvonnan lopputarkastusta - viranomaisten leimoilla varustetut lupapiirustukset ja niihin liittyvät luvat - viranomaisten tarkastuspöytäkirjat 16

17 17 - kohteesta laaditut tarkastuspöytäkirjat - käyttö- ja huolto-ohjeet, huoltokirjan sekä takuutodistukset - muut työselityksessä määritellyt asiakirjat - mittauspöytäkirjat - takuuajan huoltosuunnitelma Rakennuttajalle on luovutettava myös tarvittavat huolto- ja hoito-ohjeet kaikista erikoista hoitoa tai huoltoa vaativista rakennusosista ja materiaaleista kuten mm.: - lattiapäällysteistä - katteista - erikoisikkunoista ja -ovista. 6.2 Käytön opastus Erillistä käytönopastusta ei järjestetä. 6.3 Takuuajan toimenpiteet Pääurakoitsija ei ole velvoitettu tekemään takuuajan huoltotoimenpiteitä. Laitilassa LAITILAN KAUPUNKI Eva Ervanko