URAKKARAJALIITE VALKEAKOSKEN KAUPUNKI, VESILAITOS TYRYNLAHDEN PINTAVESILAITOS RAKENNUSURAKKA E SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

Transkriptio

1 VALKEAKOSKEN KAUPUNKI, VESILAITOS TYRYNLAHDEN PINTAVESILAITOS RAKENNUSURAKKA E SWECO YMPÄRISTÖ OY TAMPERE

2 VER. PÄIVÄYS MUUTOS KOSKEE TARKASTETTU HYVÄKSYTTY PNU REH E Urakkarajat, tarkennukset FIREHA FIREHA Sweco Ympäristö Oy PL 453, Tampere PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 669, Turku etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

3 Sisältö 1 RAKENNUSKOHDE ja RAKENNUTTAJA Rakennuskohde Rakennuttaja ja tilaaja Pääsuunnittelija Muut suunnittelijat HALLINTOJÄRJESTELYT Työmaan hallinto Informaatiovelvollisuudet Työmaan ohjaus ja valvonta Asioiden kirjaaminen Työaikataulu Suunnitelma-aikataulu Varauspiirustukset Suunitelmien ja piirustusten jakomenettely Kokeet ja mallit Laitteiden sähkötiedot TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT Rakennusalue Työnaikaiset rakenteet Työnaikaiset asennukset Rakennusvälineet Telineet ja suojarakenteet Mittaukset Nostot ja siirrot Tarvikkeiden varastointi ja vastaanotto Työmaahuolto Vartiointi, lukitus ja kulunvalvonta Rakennusaikainen käyttö TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT TYÖMAAN LAATUSUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA Työmaasuunnitelma ja työmaan laatusuunnittelu Työmaan ympäristösuunnitelma VASTAANOTTO... 12

4 6.1 Yleistä Vastaanoton dokumentointi Vastaanoton kuvaus Toimintakokeet Koekäyttö Vastaanoton aikataulu Vastaanoton Laitetarkastusten urakkarajat KÄYTTÖÖNOTTO Luovutusasiakirjat Käytön opastus Takuuajan toimenpiteet URAKOITSIJOIDEN VÄLISET TYÖT JA VELVOITTEET Yleistä Varaukset Yleistä Reiät ja syvennykset Asennus- ja kuljetusaukot Läpivientien sovituskappaleet Tartunnat, kiinnikkeet, kannakkeet Jälkipaikkaus Koneisto- ja LVISA- laitteiden merkinnät Pääurakoitsijan työt ja velvoitteet muista urakoista Yleiset velvoitteet Koneistotöistä ja LVI- urakan LV-laitteista aiheutuvat työt ja velvoitteet LVI-urakan ilmanvaihtolaitteista aiheutuvat työt ja velvoitteet Sähkötöistä aiheutuvat työt ja velvoitteet Tilaajan rakennusautomaatiotöistä aiheutuvat työt ja velvoitteet Tilaajan prosessiautomaatiotöistä aiheutuvat työt ja velvoitteet Tilaajan muista erillisurakoista tai hankinnoista aiheutuvat työt ja velvoitteet Muiden urakoitsijoiden väliset velvoitteet Yleiset velvoitteet Koneisto- ja LVI-urakoitsijoiden työt ja velvoitteet Sähköurakoitsijan työt ja velvoitteet Tilaajan takennusautomaatiourakoitsijan työt ja velvoitteet Tilaajan prosessiautomaatiourakoitsijan työt ja velvoitteet Tilaajan muista urakoista ja hankinnoista aiheutuvat työt ja velvoitteet repo001.docx

5 repo001.docx

6

7 1 RAKENNUSKOHDE JA RAKENNUTTAJA 1.1 RAKENNUSKOHDE Tyrynlahden pintavesilaitos. Rakennusurakka. Uudisrakennus ja saneerauskohde. 1.2 RAKENNUTTAJA JA TILAAJA Hanna-Kaisa Lahtisalmi Valkeakosken kaupunki, vesilaitos 1.3 PÄÄSUUNNITTELIJA Reijo Haronen Sweco Ympäristö Oy 1.4 MUUT SUUNNITTELIJAT Vastuusuunnittelijat on nimetty suunnitelma-asiakirjoissa. 2 HALLINTOJÄRJESTELYT 2.1 TYÖMAAN HALLINTO Työn tilaajana ja rakennuttajana toimii Valkeakosken kaupunki, vesilaitos. Työmaan johtovelvollisuudesta vastaa pääurakoitsija. Pääurakoitsija toimii lainsäädännön edellyttämänä päätoteuttajana. Tässä urakkarajaliitteessä pääurakoitsijalla tarkoitetaan myös rakennusurakoitsijaa. Pääurakoitsija johtaa työmaata siten, että työmaalla saavutetaan eri osapuolten kannalta toimiva työjärjestys sekä yhteisesti sovitut aikataululliset ja laadulliset tavoitteet. Työmaan eri osapuolet ovat velvollisia noudattamaan ja tukemaan, sopimusten asettamissa rajoissa, pääurakoitsijan määräyksiä työmaan ohjaamiseksi. Pääurakoitsijan on laadittava työmaan organisaatiokaavio, jossa on esitetty työmaalla toimivat tilaajan ja eri urakoitsijoiden henkilöt sekä näiden valtuudet. 1 (38)

8 Työmaan käynnistyessä pidetään maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama aloituskokous. Kokouksen kutsuu koolle rakennuttaja. Pääurakoitsija vastaa, että työmaan hallinnossa noudatetaan kokouksessa sovittavia periaatteita. 2.2 INFORMAATIOVELVOLLISUUDET Jokaisen urakoitsijan tulee tutustua omien suunnitelmien lisäksi muiden osa-alueiden suunnitelmiin töiden yhteensovittamiseksi. Kunkin urakoitsijan on riittävän ajoissa ennen toimituksensa alkua toimitettava muiden osapuolten suunnittelua, hankintaa ja asennusta palvelevat tiedot. Urakoitsijan tulee antaa tietoa suunnitelmatarpeistaan ja laatia omat asennussuunnitelmansa yhteisesti sovitun aikataulun mukaan ja hyväksyttää ne rakennuttajalla ja suunnittelijoilla oman alansa asiakirjojen vaatimusten mukaisesti. Mikäli suunnitelmat ovat ristiriitaisia tai työjärjestys aiheuttaa toiselle haittaa, on tästä neuvoteltava toisen osapuolen kanssa ja hyväksytettävä muutettu toteutustapa urakkasopimuksen ja alistamissopimuksen ja työmaan hallinnosta sovittujen periaatteiden mukaisesti ja noudattaen pääurakoitsijan ohjeita. 2.3 TYÖMAAN OHJAUS JA VALVONTA Pääurakoitsija nimeää työnjohtajan tai työnjohtajat hoitamaan kohteen muiden urakoitsijoiden töihin liittyviä aputöitä sekä toimimaan yhdyshenkilönä rakennuttajan edustajien, urakoitsijoiden, rakennuksen teknillisten asiantuntijoiden ja työmaan työnjohdon välillä. Pääurakoitsijalla on oikeus ja velvollisuus on valvoa työjärjestystä ja työaikataulua sekä poikkeamia havaitessaan sovittaa ristiriidat. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että muut urakoitsijat suorittavat työnsä ja asennukset sovitun aikataulun ja asennusjärjestyksen mukaisesti. Työmaan kokouskäytännöstä on esitetty vaatimukset urakkaohjelmassa. Lisäksi pääurakoitsijan johdolla pidetään eri urakoitsijoiden välisiä työmaan edistämiseen liittyviä yhteistoiminta- ja urakoitsijapalavereita. Kokousmuistioiden jakelusta sovitaan työmaakokouksissa tai ne kirjataan työmaan laatusuunnitelmaan. Yksittäisten tehtävien laadunvarmistukselle annetaan vaatimukset pääurakoitsijan kokoamassa työmaan laatusuunnitelmassa. Vaatimuksiin tulee sisältyä rakennuttajan kanssa yhteistyössä suoritettavat valvontatoimenpiteet sekä eri urakoitsijoiden oman työn valvontamenettelyt. Sivu-urakoitsijoiden tulee ilmoittaa tarkastuksistaan pääurakoitsijan nimeämälle työnjohtajalle ja varata hänelle mahdollisuus olla niissä läsnä. repo001.docx (38)

9 2.4 ASIOIDEN KIRJAAMINEN Työmaapäiväkirjaa on pidettävä ja tarkastuspöytäkirjat on laadittava siten, että ne toimivat rakennuslain tarkoittamana tarkastusasiakirjana ellei tarkastusasiakirjaa pidetä erikseen. Työmaapäiväkirjaan merkitään mm. rakennustyön ja tärkeimpien työsuoritusten aloittaminen ja lopettaminen, sääolosuhteet, mittaukset, tarkastukset ja kokeet tuloksineen, muistutukset, sopimukset ja päätökset, työhäiriöt sekä muut tapahtumat, joilla on merkitystä rakennustyölle. 2.5 TYÖAIKATAULU Pääurakoitsijan tulee, yhteistyössä muiden urakoitsijoiden ja hankkijoiden sekä rakennuttajan ja heidän suunnittelijoidensa kanssa, laatia työmaalle työaikataulu ja päivittämään aikataulua työmaan edistymisen mukaan. Aikataulun laadinnassa tulee noudattaa seuraavia periaatteita: aikataulun mitoitus perustuu työmenekkeihin aikatauluun merkitään työvaiheet viikoittain aikataulu on laadittava vähintään kriittisten työvaiheiden osalta paikkaaikakaavioon avulla siten, että siitä voidaan seurata töiden etenemistä kerroksittain kriittisille töille on riittävät häiriöpelivarat työvaiheet on siten järjestetty, että saavutetaan hyvä työturvallisuus työvaiheet on järjestetty siten, että tilojen sisäilmastoluokituksen edellyttämät rakennustöiden puhtausluokkavaatimukset, P1 ja P2 (RT ), saavutetaan aikataulussa on oltava riittävästi aikaa urakoitsijan oman työn tarkastuksille ja luovutuksille. Työaikataulua laadittaessa tulee ottaa huomioon mm. seuraavia asioita: eri tuotteiden hankinta- ja toimitusajat hankinta-aikoihin liittyvä tuotteiden hyväksyminen ja eri toimitusasteiden mukaisten suunnitelmien kuten rakennus-, tuotanto- ja asennussuunnitelmien laatiminen rakennus- ja muiden urakoitsijoiden työt sekä rakennuttajan erillishankintojen ja - urakoiden ajankohdat tulee esittää yksityiskohtaisina nimikkeinä niin, että keskinäiset riippuvuussuhteet on selvästi todettavissa rakennus on toteutettu siten, että tilat täyttävät rakennusosien ja laitteiden asettamat tila- ja ympäristövaatimukset tilojen puhtauden, ilmanvaihdon ja lämmitykset osalta ja että valmiit asennukset on mahdollista suojata ja eristää rakennustyön aikana vaurioiden välttämiseksi työaikaisen, työvaiheeseen kuuluvan, sekä loppusiivouksen ja puhdistuksen tarvitsema aika 3 (38)

10 yhtä tai useampaa urakkaa koskevat rakennuttajan ja viranomaisten osatarkastukset ja niiden sidonnaisuus vastaanottotarkastukseen nähden ja vaikutus muiden urakoiden suoritusaikoihin (keskinäinen riippuvuus) teknisten tilojen valmistumisajankohdat erikseen rakennus- ja erikseen koneisto-, LVI-, automaatio- ja sähköurakan osalta sekä suoritusten osatarkastukset ja riippuvuus vastaanottotarkastuksesta säätöön, viritykseen, koekäyttöön ja tarkistusmittauksiin tarvittava aika koekäytöt, jotka estävät muiden töiden tekemisen samanaikaisesti ko. huonetiloissa urakkasopimuksen edellyttämät välitavoitteet ja suoritusvaatimukset malliasennusten ja -tilojen valmistuminen. Koekäyttöön, vastaanottoon ja käyttökoulutukseen liittyvistä toimenpiteistä laaditaan erillinen aikataulu, jossa on esitetty eri osapuolten valmiusvaatimukset aikataulun toteutumiselle. Työaikataulun toteuttaminen tarkistetaan työmaakokouksissa. Urakoitsijat ovat velvollisia ilmoittamaan mahdollisista aikataulupoikkeamista ja esittämään toimenpiteet poikkeaman korjaamiseksi. Muutoksia työaikatauluun voidaan tehdä vain yhteisesti sopimalla ja rakennuttajan hyväksymänä. Pääurakoitsija valvoo, että kaikki urakoitsijat ja hankkijat noudattavat hyväksyttyä aikataulua. Työmaan eri osapuolten tulee kirjallisesti ilmoittaa omien aikataulullisten velvoitteidensa ja edellytystensä toteutumisesta työmaakokousten yhteydessä. 2.6 SUUNNITELMA-AIKATAULU Pääurakoitsija laatii alustavan suunnitelma-aikataulun. Muut urakoitsijat täydentävät pääurakoitsijan johdolla em. aikatauluun ehdotuksen töiden kulkua ja urakoitsijoiden toimituksia seuraavasta suunnitelma-aikataulusta. Suunnitelma-aikataulun sisältö siihen liittyvine mitoituskriteereineen käydään alustavana lävitse rakennuttajan kanssa ennen työaikataulun hyväksymistä. Suunnitelma-aikatauluun merkitään ainakin mm. seuraavia tietoja: varauspiirustusten kiertoajat asennus- ja muiden suunnitelmien laadintaa varten tarvittavien lähtötietojen toimitusajat asennus- ja muiden suunnitelmien hyväksymisaika (yleensä noin 2 viikkoa) eri suunnittelijoiden laatimien piirustusten ja muiden asiakirjojen toimitus urakoitsijoille eri osa-alueiden pääsuunnittelijan hyväksymisaika urakoitsijoiden hankintaan kuuluvien suunnitelmien ja asennuspiirustusten toimitus rakennuttajalle, suunnittelijoille ja työmaan käyttöön urakoitsijoiden keskinäisten tietojen vaihdon ajankohdat tarke- ja loppupiirustusten toimitusajankohdat käyttö- ja huolto-ohjeiden sekä huoltokirjan laatiminen ja toimitusajankohta repo001.docx (38)

11 ennakkoon tiedossa olevien urakoitsijoiden suunnitelmien ja toimitusten suunnitelmakatselmusten suoritusajankohdat Suunnitelmakatselmukset suoritetaan rakennuttajan johdolla. Suunnitelma-aikataulussa tulee esittää erikseen viranomaisten ja rakennuttajan taholta tapahtuvan hyväksymismenettelyn ajan tarve. Suunnitelma-aikataulun tultua hyväksytyksi eri osapuolet toimittavat piirustusluettelot, jo laadituista sekä laadittavista piirustuksista, aikatauluun sidottuna, työmaalle. 2.7 VARAUSPIIRUSTUKSET Piirustusten kierto tapahtuu pääurakoitsijan johdolla suunnitelma-aikataulun mukaisesti. Pääurakoitsijan tulee valvoa, että sivu-urakoitsijat tai muut toimittajat tarkastavat ja merkitsevät varauksensa siten, että rakennesuunnittelija saa lopulliset varauspiirustukset vähintään 2 viikkoa ennen kuin ko. rakennepiirustukset tarvitaan tuotannossa. Varauspiirustusten laadinnassa noudatetaan myös rakennesuunnittelijan ohjeita. 2.8 SUUNNITELMIEN JA PIIRUSTUSTEN JAKOMENETTELY Hankintasuunnitelmat ja sopimukseen liitetyt asiakirjat ovat pdf- asiakirjoja. Rakennuttaja luovuttaa urakoitsijoille erikseen sovittavat hankintavaiheessa toimitetut tekniset suunnitelmat Microsoft Word- tai Excell-asiakirjoina sekä piirustukset dwgformaatissa. Rakennuskohteesta on laadittu suunnittelun aikana IFC-malli (3D), joka voidaan luovuttaa urakoitsijoiden käyttöön. Malli on ohjeellinen. Kaikki rakennusaikainen suunnittelu, mukaan lukien asennusmitat ja määrät, tapahtuu urakoitsijan laatimilla 2D- suunnitelmilla Kaikki rakennusaikainen työ- ja asennussuunnittelu kuuluu kyseisen rakennusosan tai laitteen toimituksesta vastaavalle urakoitsijalle tai työn suorittajalle. Urakoitsijat vastaavat, että kaikki tarvittavat suunnitelmat ja laitetiedot ovat sitä tarvitsevien urakoitsijoiden saatavilla ja että tiedot on toimitettu myös valvojalle ennen työsuoritusten tekemistä, riippumatta siitä mitä on sovittu suunnitelmien toimitusajoista tai jakomenettelyistä. Urakoitsijoiden toimittamat suunnitelmat ja urakoitsijoiden asennus- ja työpiirustukset toimitetaan rakennuttajalle ja valvojille ja pääsuunnittelijalle urakka-asiakirjojen mukaisestirakennuttajan nimeämän työmaan valvojan kautta ja niiden luovutus ja myöhempi hyväksyminen kirjataan työmaakokouksissa. Piirustusten jakelusta ja jakelukustannuksista vastaa piirustusten luovuttaja. 2.9 KOKEET JA MALLIT Kokeita ja malleja ei ole. 5 (38)

12 2.10 LAITTEIDEN SÄHKÖTIEDOT Jokaisen urakoitsijan huolehtia siitä että toimitukseen kuuluvien sähkölaitteiden sähkötekniset toimitetaan riittävän ajoissa työmaalle ja sovitulla tavalla tilaajapuolen ja muiden urakoitsijoiden käyttöön. Tietojen saannin viivästyessä sovitusta, asia sovitaan työmaalla pääurakoitsijan kanssa voimassa olevien urakkasopimusten mukaisesti ottaen huomioon alistamissopimuksessa maininnat. Koneisto- LVI-, sähkö- ja automaatiourakoitsijoiden tulee toimittaa hankintaansa kuuluvien sähköä käyttävien laitteiden sähkötekniset tiedot sähkötyöpiirustusten laadinnasta vastaavalle sähköurakoitsijalle vähintään kuukautta ennen työn suoritusta ellei työmaalla toisin sovita. Sähköurakoitsija toimittaa suunnitelmat suunnittelijoille. Ellei asiakirjoissa toisin mainita, sähkölaitteiden sähköteknisiä tietoina ilmoitetaan SFS:n mukaisesti laaditut sisäiset ja ulkoiset kytkentäkaaviot sekä luettelot, joista tulee käydä ilmi kojeen teho (kw), käynnistysvirta (A), nimellisvirta (A), kierrosluku, jaksoluku, cos φ, venttiilien ja kelojen tehontarpeet ja niiden sulkeutumis- ja avautumisajat, valmistenumero ja kytkentälaji. 3 TYÖMAAJÄRJESTELYT JA TYÖMAAPALVELUT 3.1 RAKENNUSALUE Rakennusalue (työmaa-alue) ja urakka-alue on esitetty asemapiirroksessa. Rakennusalueen ja urakka-alueen käytöstä sovitaan maanomistajien, rakennuttajan ja urakoitsijoiden kesken työmaan aloituskokouksessa. Vesi-, viemäri- ja sähköliitäntöjen urakka-aluerajat on esitetty ao. piirustuksissa. Johtolinjoilla urakka-alue ulottuu 5 metriä linjan molemmille puolille tai liikennerajoitusten ja kiinteistörajojen mukaan. Urakka-alueen rajat tarkistetaan työmaalla. Ellei urakkaohjelmassa toisin mainita, rakennuttaja luovuttaa veloituksetta pääurakoitsijan käyttöön rakennusalueen, josta pääurakoitsija varaa tilat työmaarakennuksille sekä varasto- ja työalueille. Tarvitsemansa lisäalueet urakoitsijan tulee hankkia käyttöönsä omalla kustannuksellaan. Pääurakoitsija järjestää kustannuksellaan tarvittavat katselmukset ennen rakennustöiden alkua ja kohteen valmistuttua. Katselmuksiin osallistuvat urakoitsijoiden ja rakennuttajan edustajat ja niistä laaditaan pöytäkirja. Pääurakoitsija laatii työmaa-alueesta työmaasuunnitelman, toimittaa sen rakennuttajalle tiedoksi ja hyväksyttää sen tarpeen mukaan viranomaisilla. Muista kuin piirustuksen esittämistä järjestelyistä urakoitsijan on sovittava ennalta rakennusten käyttäjien ja viranomaisten kanssa. Pääurakoitsija merkitsee työmaasuunnitelmaan eri urakoitsijoiden käyttöön tulevat tilat. repo001.docx (38)

13 3.2 TYÖNAIKAISET RAKENTEET Pääurakoitsija pystyttää työmaahuoltorakennukset kuten toimisto-, henkilöstö-, varasto-, yms. tilat omia ja muiden urakoitsijoiden tarpeita varten. Niiden rakentamiseksi mahdollisesti tarvittavat rakennusluvat hankkii pääurakoitsija. Pääurakoitsija aitaa työmaan. Pääurakoitsija varaa työmaarakennuksista sivu-urakoitsijoille näiden töissä normaalisti tarvittavat: riittävät, lukittavat ja vakuutuskelpoiset varastotilat. Rakennettavaa rakennusta ei saa käyttää varastotiloina ilman rakennuttajan suostumusta rakennusalan työehtosopimuksen tasomitoituksen sekä SFS-standardin tilamitoituksen täyttävät kalustetut henkilöstötilat, joita ovat mm. ruokailu-, puku-, kuivaus-, pesu- ja WC-tilat. Tilojen mitoitus tulee olla suhteutettu työaikataulun perusteena oleviin henkilömääriin Pääurakoitsija varaa: tarvittavat toimisto- ja työskentelytilat omaan ja muiden urakoitsijoiden käyttöön toimistotilan rakennuttajan valvojille kokoustilaa työmaakokousten pitämistä varten Pääurakoitsija tekee työmaakilven, johon merkitään rakennuttajan, suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden liikenimet. Pääurakoitsija merkitsee työmaa-alueen näkyvällä lippusiimalla tai aitarakenteella. Pääurakoitsija vastaa myös kaikkien työmaa-alueella tarvittavien teiden rakentamisesta ja kunnossapidosta. Pääurakoitsijalle kuuluu myös: työmaan veden ja energian saanti sekä jätevesien ja jätteiden käsittely ja järjestelmien kunnossapito työmaa-alueen käyttöön osoitetun pysäköinti- ja liikennealueen kunnostus ja ylläpito sekä yleisen liikenteen järjestelyt työmaatielle (liikenneohjaus, kilvet) yhteiseen käyttöön tarkoitetun työmaan kulkureitit ja niiden kunnossapito rakennusosien, laitteiden ja ympäristön suojaaminen vaurioilta. 3.3 TYÖNAIKAISET ASENNUKSET Pääurakoitsija hankkii ja asentaa rakennustyömaan sähkö-, vesi-, viemäri- ja lämmityssekä puhelinlaitteet myös muiden urakoitsijoiden ja valvojien käyttöön. Näin ollen pääurakoitsija huolehtii: työmaalle tarvittavan veden toimittamisesta tilojen ilmanvaihdosta ja lämmittämisestä ja muusta eristämisestä työmaa-alueen ja -rakennusten yleisvalaistuksesta 7 (38)

14 rakennusaikana tarvittavan sähkön toimittamisesta työkohteisiin, hitsaus- yms. töitä ja laitteita varten. pistorasiat (3-vaihe/16A) sijoitetaan työmaalle siten, että ne ovat kohtuuetäisyydellä eri työkohteita (suositus enintään 20 m:n välein). olemassa olevan verkon käytöstä voidaan sopia, jos sähköverkon käyttäjä vastaa jakeluverkon suunnittelusta ja muutostöistä sekä verkon palauttamisesta alkuperäiseen kuntoon sekä kaikista käytöstä aiheutuvista kustannuksista työmaan tietoliikenneyhteyksistä sekä puhelinyhteyksistä ja sallimaan tilapäisesti laitteiden käytön työmaan tarpeisiin (valvojat ja muut urakoitsijat huolehtivat ja vastaavat omista tietoyhteyksistään ja kustannuksista). Pääurakoitsija vastaa em. toimituksiin liittyvistä johtotöistä liitäntämaksuineen ja teknillisine töineen. 3.4 RAKENNUSVÄLINEET Urakoitsijan tulee suorittaa omille tai käyttöönsä hankkimilleen koneille, laitteille ja telineille yms. nostolaitteille määräysten mukaiset käyttöönotto-, kunnossapito- ja määräaikaistarkastukset sekä työturvallisuustarkastukset ja nimeään rakennusvälineistä vastaavat yritykset ja vastuuhenkilöt. Pääurakoitsija kokoaa urakoitsijoiden tiedot yhteen määräysten mukaisesti. Rakennusvälineen hallinnasta vastaavan urakoitsijan tulee huolehtia määräysten mukaisesta käyttökoulutuksesta ja käytönopastuksesta. 3.5 TELINEET JA SUOJARAKENTEET Pääurakoitsija huolehtii putoamisen estävien suojarakenteiden teosta ja kunnossapidosta työmaalla. Pääurakoitsija hankkii kaikki työ- ja nostotelineet, jotka on tarkoitettu urakoitsijoiden yhteiseen käyttöön. Pääurakoitsija laatii työn alussa yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa telineiden käytöstä suunnitelman, jossa esitetään telineiden käyttö sekä eri urakoitsijoiden tehtävät telineiden ja suojarakenteiden turvallisuuden varmistamiseksi. Pääurakoitsija huolehtii näiden telineiden ja suojarakenteiden suunnittelu- ja tarkastusmenettelystä. Kukin urakoitsija hankkii kuitenkin alle 2 metriä korkeat siirrettävät telineet, joita urakoitsija tarvitsee pelkästään omaa työsuoritustaan varten silloin, kun pääurakoitsijan yhteiskäyttöön hankkimat telineet eivät ole käytettävissä. 3.6 MITTAUKSET Pääurakoitsija merkitsee urakkaansa kuuluvien rakennusosien paikat sekä linjat ja korkeudet. Pääurakoitsija antaa muille urakoitsijoille heidän tarvitsemansa kiintopisteet ja päämittalinjat asennuspaikan lähelle. repo001.docx (38)

15 Kukin urakoitsija mittaa ja merkitsee paikalleen varaussuunnitelmien mukaisesti ja omiin työsuoritukseen liittyvät laitteet ja johdot sekä varmistaa mittatiedot ennen työsuoritusta ja vastaa asettamiensa mittojen paikkansapitävyydestä. 3.7 NOSTOT JA SIIRROT Pääurakoitsija on velvollinen antamaan tarvittaessa rakennuttajan sekä muiden urakoitsijoiden käyttää työmaalla hallinnassaan olevia nosto- ja siirtolaitteita raskaiden esineiden nostoihin ja siirtoihin. Laitteiden käytöstä tulee ennakkoon sopia ja samalla huolehtia siitä, että laitteiden työturvallisuuteen liittyvät kunnon ja käyttöhenkilökunnan vaatimukset tulevat täytetyiksi. Mikäli laitteiden em. käytöstä aiheutuu pääurakoitsijalle ylimääräisiä kustannuksia, on pääurakoitsija oikeutettu veloittamaan käytöstä omakustannushinnan palvelun saajalta. 3.8 TARVIKKEIDEN VARASTOINTI JA VASTAANOTTO Tarvikkeet tulee toimittaa työmaalle mahdollisimman oikea-aikaisesti ennen asennustöitä. Kukin urakoitsija vastaa tarvikkeidensa vastaanotosta ja oikeasta varastoinnista. Ellei aloituskokouksessa työmaan käyttöön sovitut varastotilat riitä urakoitsijalle, tulee hänen hankkia lisätilat omalla kustannuksellaan. 3.9 TYÖMAAHUOLTO Pääurakoitsija vastaa työnaikaisten asennusten käyttökustannuksista. Pääurakoitsija huolehtii toimisto- ja sosiaalirakennusten jätehuollosta ja siivouksesta. Pääurakoitsija huolehtii myös muiden urakoitsijoiden pakkausjätteiden poiskuljettamisesta. Kukin urakoitsija vastaa pakkausjätteidensä lajittelusta keräyspisteeseen työmaasuunnitelman mukaan (Vnp nro 295/1997). Jokainen urakoitsija on velvollinen huolehtimaan työaikana oman työkohteensa siisteydestä ja järjestyksestä. Pääurakoitsija valvoo, että puhtaanpito on säännöllistä ja että puhtaanapidossa käytettävät työvälineet ja menetelmät ovat asianmukaisia. Kunkin urakoitsijan on siivottava omat alueensa ja kuljetettava rakennus- ja pakkausjätteensä päivittäin pääurakoitsijan osoittamaan pisteeseen, josta pääurakoitsija huolehtii niiden säännöllisestä poistamisesta työmaa-alueelta. Rakennusten ja rakennusalueen loppupuhdistus ja siivous koskee kaikkia hankkeeseen osallistuneita urakoitsijoita. Rakennusaikainen sähkö voidaan ottaa rakennuttajan osoittamasta paikasta. Urakoitsija sopii sähkön tuonnista, mittauksesta ja laskutuksesta rakennuttajan kanssa. Urakoitsija sopii rakennusaikaisesta veden käytöstä ja laskutuksesta rakennuttajan kanssa. Urakoitsija vastaa rakennusaikaisesta kuivatuksesta ja viemäröinnistä. 9 (38)

16 Rakennustyöt ja varastoinnit on rajoitettava sovitulle työmaa-alueelle. Ulkopuolisten alueiden käytöstä on sovittava erikseen asianomaisen tahon kanssa VARTIOINTI, LUKITUS JA KULUNVALVONTA Pääurakoitsija huolehtii rakennustyömaan aitaamisesta, lukitsemisesta työpäivän jälkeen sekä aluevartioinnista. Jokaisen urakoitsijan on itse huolehdittava omien rakennusvälineidensä ja tarvikkeidensa vartioinnista työaikana ja lukitsemisesta heille osoitettuihin varastoihin tai työmaa-alueelle työajan ulkopuolella. Pääurakoitsijan tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on huolehdittava siitä, että yhteisellä rakennustyömaalla noudatetaan kulkulupakäytäntöä ja työmaalla liikuttaessa käytetään työturvallisuuslain mukaisia kuvallisia henkilötunnisteita sekä valvottava niiden käyttöä. Sama koskee myös hänen käyttämiään alaurakoitsijoita RAKENNUSAIKAINEN KÄYTTÖ Pääurakoitsijan tulee noudattaa rakennusaikaisessa käytössä tilaajan tai käyttöhenkilökunnan antamia ohjeita noudattaen suunnitelmissa ja sopimuksissa mainittua käytäntöä sekä ottaa huomioon muiden urakoitsijoiden antamat ohjeet. Rakennusosien, laitteiden ja talotekniikan laitteiden käyttöönottaminen edellyttää asennustarkastuksen suorittamista ja että käyttöönotolle on työsuorituksesta vastaavan urakoitsijan ja tilaajan hyväksyntä. Pääurakoitsija saa käyttää rakennukseen asennettuja lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteita kustannuksellaan ja vastuullaan edellyttäen, että: asennustarkastukset on pidetty ja käyttöolosuhteet vastaavat laitoksen normaalia käyttöä tilojen puhtauden ja eritysten osalta laitteiden sähköasennukset sekä säätö- ja hälytyslaitteet ovat lopulliset tai muutoin tarkastetut ja rakennuttajan hyväksymät laitteiden jatkuvaa hoitoa varten asetetaan LVIS- urakoitsijan hyväksymä ammattitaitoinen henkilö pääurakoitsija ottaa täyden vastuun rakennusaikaisen käytön aikaisista huolloista ja korjauksista siten, että laite on vastaanottohetkellä uutta vastaavassa kunnossa. Lisäksi pääurakoitsijan tulee ottaa huomioon mm. seuraavaa: lämmitys ja ilmanvaihto voidaan ottaa käyttöön asennustöiden edistymisen mukaan ilmanvaihtolaitosta ei saa ottaa käyttöön ennen kuin rakennuksen tai tilan pölyä aiheuttavat työvaiheet on loppuun suoritettu sekä kanavat puhdistettu ilmastointisuodattimien uusimisen ja kojeiden puhdistamisen rakennusaikaisen käytön jälkeen tekee IV-urakoitsija omakustannushintaan pääurakoitsijalle repo001.docx (38)

17 lopullisten valaisinten rakennusaikainen käyttö edellyttää, että rakennusta vastaanotettaessa on kaikkien lamppujen oltava toimintakuntoisia ja valaisinten puhdistettuja mikäli pääurakoitsija ottaa, saatuaan siihen rakennuttajalta luvan, oman ja muiden urakoitsijoiden käyttöön valmistuvia huonetiloja ja niissä olevia varusteita tms., tulee hänen kustannuksellaan saattaa nämä ennen luovutusta sopimuksen mukaiseen kuntoon, tarvittaessa uusia vioittuneet pintakäsittelyt, verhoukset, päällysteet, varusteet, kojeet ja asennukset. Muiden lopullisiksi jäävien koneiden, laitteiden, asennusten ja tilojen rakennusaikaiseen käyttöön tulee saada rakennuttajan kirjallinen lupa. 4 TYÖTURVALLISUUS JA YMPÄRISTÖASIAT Työturvallisuuteen liittyvät asiat ja työsuojeluorganisaatio on esitettävä työmaan laatusuunnitelmassa ja turvallisuusasiakirjoissa. Rakennustyön suunnittelua, valmistelua ja toteuttamista varten laadittu erillinen turvallisuusasiakirja on tarjouspyyntöasiakirjojen liitteenä. Pääurakoitsija täydentää asiakirjaa työmaan ja urakkasuoritusten edellyttämällä tavalla. 5 TYÖMAAN LAATUSUUNNITTELU JA YMPÄRISTÖSUUNNITELMA 5.1 TYÖMAASUUNNITELMA JA TYÖMAAN LAATUSUUNNITTELU Työmaasuunnitelma on hankekohtainen asiakirja. Työmaasuunnitelmassa esitetään työmaatoimintojen laadun rakentuminen sekä työmaan eri osapuolien toimet, joilla sopimukset määrittelyt täytetään. Suunnitelmassa esitetään, miten työmaata suunnitellaan, rakennetaan, ohjataan, dokumentoidaan ja valvotaan. Suunnitelmassa määritetään: tavoitteet ja laadunvarmistustoimenpiteet riskien ja kriittisten kohtien tunnistaminen ja eliminointi tuotannonsuunnittelu- ja ohjaustehtävät käytettävät menettely- ja työskentelytavat rakennusmateriaalien ja rakenteiden kuivana pidon hallinta tarkastus- ja hyväksyttämismenettelyt tiedonkulku ja kirjaukset yhteistyö hankeen muiden osapuolten kanssa laatusuunnitelman ylläpito ja muuttaminen. Suunnitelma tulee olla työmaalla toimivien käytössä viimeistään ensimmäisessä työmaakokouksessa, ellei asiakirjoissa toisin maininta. 11 (38)

18 5.2 TYÖMAAN YMPÄRISTÖSUUNNITELMA Työmaan ympäristösuunnitelmassa määritellään toimintatavat, joiden avulla ehkäistään negatiivisten ympäristövaikutusten toteutuminen ja ohjataan työmaan toimintoja ympäristöystävälliseen toimintatapaan. Ympäristösuunnitelmassa esitetään mm. materiaali- ja energiatalouden hallinta työmaan eri osapuolien perehdyttäminen kohteen ympäristövaatimuksiin työmaan ympäristövaatimuksiin liittyvien mittausten ja tarkastusten suorittaminen materiaalihukan ja jätteitä vähentävän rakennusmateriaalin hankinta, pakkaus, varastointi ja käsittely rakennusjätteiden toisto- ja uusiokäyttö pölyn ja melun torjunta vaarallisten aineiden ja jätteiden käsittely yhtymäkohdat työmaan laadunvarmistukseen ja työturvallisuuden varmistamiseen. Suunnitelma tulee olla työmaalla toimivien käytössä viimeistään ensimmäisessä työmaakokouksessa, ellei asiakirjoissa toisin maininta. 6 VASTAANOTTO 6.1 YLEISTÄ Rakennuskohteen vastaanottotarkastus suoritetaan YSE mukaisesti tässä luvussa esitetyin täsmennyksin. Vastaanoton edellytyksenä on, että laitoksen hankinnat ja asennustyöt ovat valmiit ja loppuun suoritetut, tässä kohdassa mainitut tarkastukset, toimintakokeet ja koeajot hyväksytysti suoritetut sekä tarkastuksissa havaitut puutteet on korjattu tai niistä muuten rakennuttajan kanssa sovittu. Pienten puutteellisuuksien, jotka eivät haittaa laitoksen käyttöä, ei katsota olevan vastaanoton esteenä. Vastaanottomenettelyn tarkoituksena on varmistaa suunnitelman mukainen toteutus, laatutaso, tavoitteet täyttävä lopputulos sekä tarvittavat käyttö- ja ylläpitovalmiudet. Tavoitteen saavuttamiseksi rakennuttaja, suunnittelijat ja urakoitsijat suorittavat yhteistyössä rakentamisen aikana ja käyttöönottovaiheessa jatkuvaa, ennakkoon sovittua ja ennakoivaa laadunvarmistusta. Vastaanotto- ja osatarkastustilaisuuksissa urakoitsijoiden edustajien edellytetään tuntevan ja hallitsevat toimittamansa laitteet täydellisesti. Pääurakoitsija laatii yhteistyössä muiden urakoitsijoiden kanssa lopullisen koekäyttöohjelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. repo001.docx (38)

19 Pääurakoitsija toimii vastaanottomenettelyn koordinoijana. Urakoitsijat vastaavat tarkastuksien ja kokeiden suorittamisesta ja dokumentoinnista. Rakennuttajan edustaja valvoo vastaanottoa ja osallistuu siihen liittyviin tehtäviin alla esitetyssä laajuudessa. Urakoisijat ovat velvollisia osallistuman myös muita urakoita koskeviin tarkastuksiin ja kokeisiin, jotka sivuavat urakoitsijan hankintoja (esim. automatiikan, ohjauksien ja hälytysten kokeilu). Pääurakoitsijan on osallistuttava kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Rakennuttajalle ja pääurakoitsijalle on varattava mahdollisuus osallistua kaikkiin tarkastuksiin ja kokeisiin. Urakkakohtaisia vaatimuksia on esitetty myös ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Urakoitsijan tulee tarkistaa asiakirjat ja menettelyn ristiriidattomuuden ennen vastaanottomenettelyn alkua ja sopia menettelytavoista pääurakoitsijan ja työmaan valvojien kanssa. 6.2 VASTAANOTON DOKUMENTOINTI Urakoitsijoiden tulee laatia viivytyksettä kaikista vastaanottomenettelyyn sisältyvistä tarkistuksistaan, mittauksistaan, koestuksistaan ja kokeistaan pöytäkirjat ja toimittaa niistä kopiot muille urakoitsijoille ja rakennuttajalle. 6.3 VASTAANOTON KUVAUS Laitteiden ja materiaalien ennakkohyväksyntä Urakoitsijoiden on hyväksytettävä rakennuttajalla kaikki laitteet, materiaalit ja asennustavat. Materiaalien hyväksyttäminen esitetään suunnitelma-aikataulussa. Ennakkohyväksyttämisellä varmistetaan, että toimitettavat laitteet ja materiaalit täyttävät suunnitelma-asiakirjojen laatuvaatimukset. Hyväksyttämismenettelyt on selostettu yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Laite- ja asennustapatarkastukset Rakennuttaja valvoo työn aikana, että rakennustarvikkeet, rakennusosat, laitteet, materiaalit, työmenetelmät yms. ovat suunnitelma-asiakirjojen ja ennakkohyväksyntöjen mukaisia. Asennusvirheitä pyritään lisäksi ehkäisemään ennakolta asennuspiirustusten ja malliasennusten avulla. Niistä urakoitsijoille aiheutuvat velvoitteet on esitetty suunnitelmaasiakirjoissa ja tässä liitteessä. Tarkastukset koskevat erityisesti peitettäviä rakenteita ja niissä olevia asennuksia kuten: asennukset maassa, alapohjien alla, seinämissä, alakattojen yläpuolella, nousurailoissa jne. kaapelikaivantoja 13 (38)

20 salaojituksia ja putkikanavia ennen niiden peittämistä alakattojen yläpuolisia asennuksia ja rakenteiden läpäisyjä kosteuden- ja vedeneristykset, lämmöneristykset, palotekniset eristykset putkien, kanavien ja kaapeleiden seinämälävistykset säiliöitä ja altaita, erityisesti niiden vedenpitävyyttä ruoste- ja muita syöpymissuojauksia. Tarkistettavia kohteita ei saa peittää ennen kuin niille eri suunnitelma-asiakirjoissa määrätyt tarkastukset ja kokeet on tehty hyväksytysti. Tämä koskee erityisesti altaiden vedentiiveystarkastusta. Kojeiden ja laitteiden rakennetarkastuksissa edellytetään, että laiteryhmä on valmiina, säiliöt, tuntoelimet yms. varusteet kytkettyinä. Viranomaistarkastukset Urakoitsijat ovat velvollisia oma-aloitteisesti huolehtimaan, että kaikki viranomaisten edellyttämät katselmukset ja tarkistukset pidetään ajallaan. Urakoitsijoiden tulee ilmoittaa niistä ajoissa rakennuttajalle. Jos tarkistuksista aiheutuu suunnitelmamuutoksia, käytetään normaalia muutos- tai lisätöiden tarjousmenettelyä. Urakoitsijat vastaavat omalta osaltaan viranomaisten suorittamien tai vaatimien tarkastusten kustannuksista lukuun ottamatta niitä tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun. Urakoitsijoiden toimintatarkastukset Urakoitsijoiden toimintatarkastukset ovat osa urakoitsijoiden laadunvarmistusta. Niissä tarkastetaan systemaattisen menettelyn avulla, että prosessi- ja taloteknisiin järjestelmiin ja laitteisiin liittyvät toiminnot ovat suunnitelmien mukaiset kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintatarkastusvalmius rakennusurakan osalta (kaikki prosessi- ja talotekniset järjestelmät) tilat ovat valmiit toimintatarkastusten suorittamiseksi; seinät, ovet, ikkunat laseineen yms. rakennusosat on asennettu tekniset tilat sekä valvomo- alakeskustilat ovat rakennustöiden osalta valmiit ja siivottu. LVI- ja putkisto- ja automaatiojärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta teknisten tilojen valaistus toimii laitteet, putkistot ja kanavistot on asennettu putkistot on huuhdeltu ja esisäädetty putkistojen painekokeet tehty ilmanvaihtokoneet ja kanavistot on puhdistettu sisäpuolelta repo001.docx (38)

21 ilma- ja nestevirtojen säätölaitteet ja putkistoihin liittyvät huonelaitteet on asennettu putkistojen ja ilmanvaihdon eristystyöt on pääosin tehty laitteiden sähkösyötöt on asennettu siten, että virta tulee lopullisia kytkentöjä myöten sähkömoottoreiden lämpösuojat on viritetty ja koestettu mittarit asennettu hälytykset kokeiltu ja ainakin alustavasti merkitty laitteiden liikesuunnat tarkistettu pakkokytkennät tarkistettu valvontapisteet on ohjelmoitu valvomolaitteiden sähköistystyöt ovat valmiit säätö- ja valvontalaitteet on asennettu, viritetty ja ohjelmoitu valvomolaitteet ovat toiminnassa valvomopisteet on liitetty valvomopäätteille ja grafiikaan jatkohälytykset toimivat moottoreiden ja kojeiden eristysvastukset ja maadoitukset on sähköurakoitsijan toimesta mitattu ja pöytäkirjat toimitettu eri osapuolille laitteet ja kaapelit on merkitty. Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastusvalmius muiden urakoiden osalta teknisten tilojen valaistus toimii laitteistot ja kaapeloinnit asennettu ja kytketty verkoston mittaukset ja koestukset suoritettu laitteet kytketty ja viritetty toimintakuntoon laitteiden sähkösyötöt varmistuksineen ovat toimintakunnossa laitteet ja kaapelit on merkitty. LVI- ja putkisto ja automaatiojärjestelmien toimintatarkastuksessa tarkastettavat asiat hälytyksien, ohjauksien, käyttötilaosoituksien ja pakkokytkentöjen toiminnat sähkömoottoreiden oikeat pyörimissuunnat varolaitteiden toiminnot häiriötoiminnot toimilaitteiden oikeat ajosuunnat paikallisten mittarien toiminnot taloteknisten laitteiden automaatiojärjestelmään liittyvät toiminnot laitteiden merkinnät käyttöohjeet ja dokumentoinnit. Sähkö-, tele- ja turvajärjestelmien toimintatarkastuksessa tarkastettavat asiat laitteistojen ja kaapeloinnin asennukset järjestelmien toiminnat koekäytöin ja mittauksin laitteiden merkinnät käyttöohjeet ja dokumentoinnit. 15 (38)

22 Automaatioon liittyvien toimintojen tarkastukset käsittävät kenttälaitteiden ja valvomolaitteiden (grafiikkakuvat) muodostaman kokonaisuuden. Toimintatarkastukset dokumentoidaan käyttäen apuna tarkastuslistoja, joihin tehdään tarkastusmerkinnät järjestelmä- ja laitekohtaisesti kaikista kokeilluista toiminnoista. Listoihin merkitään myös tarkastuksissa todetut puutteet. 6.4 TOIMINTAKOKEET Yleistä Toimintakokeet ovat osa rakennuttajan ja urakoitsijoiden yhteistä laadunvarmistusta. Urakoitsijat osoittavat toimintakokeissa, että järjestelmät ja laitteet toimivat suunnitellulla tavalla kaikissa käyttö- ja poikkeustilanteissa. Toimintakokeet suoritetaan urakoitsijoiden toimintatarkastusten jälkeen urakoitsijoiden yhteisesti ehdottomana ajankohtana, kun urakoitsijat ovat todenneet, että kaikkien urakoiden osalta on valmius toimintakokeiden aloittamiseen. Toimintakokeet voidaan urakoitsijoiden laatujärjestelmistä riippuen tehdä pistokoeluontoisesti siten, että niissä tarkastetaan vain osa urakoitsijoiden toimintatarkastuksiin sisältyvistä toiminnoista. Toimintakoevalmius edellyttää, että urakoitsijat ovat suorittaneet edellä esitetyt keskinäiset toimintatarkastuksensa ja todenneet niissä järjestelmien ja laitteiden olevan toimintakuntoisia. Lisäksi edellytetään, että edellä luetellut toimintatarkastusvalmiuteen liittyvät velvoitteet on suoritettu kaikkien urakoitsijoiden osalta. Toimintakokeita ei aloiteta, tai ne keskeytetään, mikäli velvoitteiden suorittaminen todetaan puutteelliseksi. Pääurakoitsija toimittaa kirjallisen esityksen rakennuttajalle toimintakokeiden aloittamisesta. Esityksen liitteenä tulee olla urakoitsijoiden toimintatarkastuksien tarkastuslistat edellä kuvattuine liitteineen. Erikoisjärjestelmien, koneiden ja laitteiden toimintakokeet suoritetaan erikseen laadittujen toimintakoeohjelmien mukaan. Tarkastukset kohdistuvat mm. seuraaviin seikkoihin: Instrumentointi ja merkinnät: säätimet, toimilaitteet ja anturit merkintöineen mittarit ohje- ja raja-arvoineen pumppujen ja puhaltimien laitekilvet kanavien, putkistojen ja säätöventtiilien merkinnät. Pyörimissuunnat: pumput ja puhaltimet. repo001.docx (38)

23 Hälytykset ja varolaitteet: lämpötila-, paine- ja paine-erohälytykset vesipintojen ylä- ja alaraja katkaisut, kuivakäyntisuojat ylivirtasuojat. Ohjaukset ja pakkokytkennät: automatiikka-, käsi-, kello- ja ulkotermostaattiohjaukset laitteiden väliset pakkokytkennät. Säätötoiminnot: lämmityslaitteiden säätö prosessin säädöt. Säädöt ja mittaukset Hyväksyttyjen toimintakokeiden jälkeen urakoitsijat tekevät asentamiinsa järjestelmiin ja latteisiin liittyvät säädöt ja mittaukset (esim. vesi- ja ilmavirrat). Säätö- ja mittaustöiden suorittaminen asianmukaisesti edellyttää, että rakennustöiden valmius ko. tiloissa vastaa toimintatarkastusvalmiutta (ks. edellä). Osa mittauksista ja säädöistä voidaan erikseen sopia suunniteltaviksi takuuaikana (esimerkiksi lämmityslaitteiden säätö). Mittaustulokset dokumentoidaan käyttäen apuna järjestelmä- ja laitekohtaisia, sisäilmastomittausten osalta huonekohtaisia, tarkastuslistoja. Laitoksen säädössä ja mittauksessa suoritettavat toimenpiteet on esitetty ao. työselityksissä. Kaikista mittauksista ao. urakoitsija laatii pöytäkirjan. Urakoitsijat suorittavat säädöt ja mittaukset yhteistyössä rakennuttajan kanssa, urakoitsijoiden toimittamilla mittareilla. Rakennuttaja suorittaa tarvittaessa myös tarkistusmittauksia. Laitoksen säädössä ja mittauksissa suoritetaan mm. seuraavia toimenpiteitä: sähkövirrat ja jännitteet säädetään ja mitataan toiminta-ajat ja lämpötilat mitataan laitteille järjestetään tarpeellisessa määrin kuormituskokeet ja tehot mitataan automaattisten laitteiden toiminnat viritetään ja toimintatulokset todetaan mittauksilla testataan kaikki ohjaus-, pysäytys-, lukitus-, hälytys-, ym. toiminnot mitoitus- ja ohjausperiaatteita vastaavaksi. 17 (38)

24 Mittaus- ja säätötoimenpiteiden alkaessa luovutetaan rakennuttajalle 1 sarja laitoksen täydellisiä asennuspiirustuksia ja kytkentäkaavioita sekä pumppujen, puhaltimien ja venttiilien virtausmäärä-painekäyrästöjä. Automatiikan viritys Automatiikan viritys suoritetaan järjestelmien säätöjen ja mittausten jälkeen. Siihen liittyvät velvoitteet esitetään yksityiskohtaisesti ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Automaatiojärjestelmän ohjelmistojen toimivuustarkistus ja yhteiskoekäytöt Ohjelmistojen testaus on osa automaatiojärjestelmän vastaanottomenettelyä ja on kuvattu tarkemmin automaatiosuunnitelmissa. Ennen käyttöönottoa suoritetaan laitoksen yhteiskoekäyttö, jossa testataan prosessiohjausten ja hälytysjärjestelmien toiminta automaatiojärjestelmästä ja kaukovalvonnasta. Käyttöhenkilökunnan koulutus Urakoitsijoiden velvoitteet on esitetty urakkaohjelmassa ja ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Urakoitsijan tulee laatia koulutusohjelma ja hyväksyttää se tilaajalla ennen koulutusta. Koulutus voi tapahtua osittain käyttöönoton yhteydessä ennen yhteiskoekäyttöä useammassa vaiheessa, kuitenkin siten että käyttöhenkilökunnalla on riittävät tiedot prosesseista ja niihin liittyvistä hälytysjärjestelmistä. Turvajärjestelmät Urakoitsijat sekä murtohälytysjärjestelmän ja rakennusautomaation toimittajat suorittavat turvajärjestelmien tilaajan hyväksymän yhteiskoekäytön. Turvajärjestelmän toimittaja ohjeistaa yhteiskoekäytön. Tarkistusmittaukset Rakennuttaja suorittaa rakennusaikana urakoitsijoiden mittausten tarkistusmittauksia sekä omilla että urakoitsijoiden mittalaitteilla. Tulokset dokumentoidaan urakoitsijoiden mittauspöytäkirjoihin urakoitsijoiden mittausarvojen rinnalle. Muut urakkakohtaisiin velvoitteisiin liittyvät tarkastukset Muihin urakkakohtaisiin liittyvät tarkastukseton esitetty ao. suunnitelma-asiakirjoissa. Urakoitsija ovat aina velvollisia tarkastamaan laiteasennuksiinsa liittyvien tilojen puhtauden, ilmanvaihdon tai lämmityksen tason, tilojen eristämisen ja suojaukset sekä valvonnan tason, ennen laitteiden toimittamista, asentamista tai koekäyttöä. 6.5 KOEKÄYTTÖ Yhteiskoekäyttö repo001.docx (38)

25 Kun laitos on saatettu sopimuksen edellyttämään käyttövalmiiseen kuntoon, suorittavat kaikki urakoitsijat yhdessä yhteiskoekäytön ennen vastaanottotarkastusta. Koekäyttö suoritetaan rakennuttajan valvonnassa ja koneistourakoitsijan johdolla ja vastuulla. Koekäyttöä on pyydettävä vähintään kaksi viikkoa ennen aiottua koekäytön aloitusta. Yhteiskoekäytön tarkoituksena on selvittää rakennuksen prosessitekniikan ja talotekniikan järjestelmien toiminta ja varmistaa ennalta asetettujen säätöarvojen oikea toiminta käyttöä vastaavassa tilanteessa yhteistyössä urakoitsijoiden kesken ja sopia tarvittavista muutoksista ennen varsinaisia toimintakokeita. Seuraavat laitokset ja laitososat koeajetaan: kaikki prosessilaitteet ja itse prosessi (prosessilaitteet, ohjauskeskukset, prosessiautomaatio) kaikki talotekniikan laitteet (lämmitys, ilmastointi, rakennusautomaatio) rakennuksen säätö- ja valvontajärjestelmät. Ennen koekäytön aloittamista luovuttavat urakoitsijat 1 sarjan luovutusasiakirjoja ja laitteiden säätö- ja mittauspöytäkirjoja, ainakin luonnoksina, tilaajalle tarkastettavaksi ja käytettäväksi koekäytössä. Koekäytössä tutkitaan laitteiden kokonaistoimintaa eri olosuhteissa. Urakoitsijoiden tulee pyytää koekäytön suorittamista saatuaan laitteiden asennustyöt valmiiksi sekä toimintakokeen jälkeiset säätö- ja viritystoimenpiteet suoritetuiksi. Koekäyttöohjelmasta ja koekäytön ajankohdasta sovitaan rakennuttajan kanssa, jolloin määritellään eri osapuolten velvoitteet ja koekäytön tekniset suoritustapavaatimukset. Koekäyttöjen ajaksi tilaaja asettaa käyttöhenkilökunnan. Koneistourakoitsija asettaa koekäyttöä johtamaan ammattitaitoisen henkilön. Koko koekäytön ajan on siihen koneisto- ja automaatiourakoitsijan puolelta osallistuttava vähintään yhden ammattitaitoisen asentajan. Koekäyttöjen aikana koneisto- ja automaatiourakoitsijan tulee opastaa tilaajan henkilökuntaa laitoksen käytössä ja hoidossa. Koekäytöistä ja niiden hyväksymisestä tehdään pöytäkirja, joka kaikkien osapuolien tulee allekirjoituksellaan vahvistaa. Pöytäkirjan laadinnasta ja kirjauksista koeajojen aikana vastaa urakoitsijan edustaja, ellei muuta sovita. Pöytäkirjoissa on esitettävä ainakin seuraavat tiedot: laitoksen kuormitus laitteiden käyttöjaksot ja keskinäinen toiminta mahdolliset käyttöhäiriöiden ajankohdat, selostus häiriön laadusta ja suoritetuista korjaustoimenpiteistä mittaus ja analyysitulokset sekä automaatiojärjestelmän raportit. Tilaaja on oikeutettu koekäytön aikana määräämään laitoksen kuormituksen ottamalla huomioon mitoitusperusteet ja suoritusarvoja koskevat takuuvaatimukset. Kaikkia prosessiosastoja käytetään samanaikaisesti. Tilaajan suostumuksella tästä voidaan 19 (38)

26 poiketa esim. silloin kun muutoin ei jonkun prosessiosan toimivuutta mitoituskapasiteetilla voida testata. Koekäytöt tehdään seuraavissa osissa: Kuivakoekäyttö Laitteistojen asennustöiden tultua valmiiksi em. tarkastusten, testien, säätöjen ja mittausten hyväksymisen jälkeen ennen veden laskemista altaisiin ja prosessiin aloitetaan välittömästi niiden kuivakoekäyttö. Kuivakäytön tarkoituksena on varmistaa prosessilaitteiden toimivuus sekä asennusten oikeellisuus ja yhteensopivuus. Veden alle jäävien osien tarkastus Veden alle jäävien osien tarkastus voidaan suorittaa käyttöönottojärjestyksessä ennen kuin altaita yms. täytetään. Tarkastuksessa todetaan että altaat ovat puhtaat, siivottu ja desinfioitu, laitteiden asennus on lopullisesti valmis ja suojamaalaukset ja muut korroosionesto toimenpiteet asianmukaisesti suoritettu ja kuivuneet. Hyväksytyn tarkastuksen jälkeen aloitetaan välittömästi märkäkoekäyttö. Märkäkoekäyttö Märkäkoekäytön yhteydessä selvitetään prosessiin liittyvien laitteiden toimivuus sekä laitteiden kytkennät ja ohjaukset sekä lukitusten ja suojalaitteiden (kuten kuivakäynti ja ylipainesuojat) toiminta. Märkäkoekäyttö katsotaan hyväksytyksi, kun yhtäjaksoinen häiriötön toiminta on jatkunut yhden vuorokauden ajan. Koekäyttö prosessivedellä Koekäyttö prosessivedellä voidaan aloittaa kun voidaan todeta, että laitoksen laitteet ja automaatiojärjestelmä toimivat siten kuin on suunniteltu. Koekäytön tarkoituksena on prosessin käynnistäminen ja laitoksen laitteiden ja automaatiojärjestelmän luotettavuuden testaaminen. Laitoksen sähkö- ja automaatiojärjestelmä säädetään koekäytön aikana, jolloin myös automaatiolaitteiden hälytys- ja raportointijärjestelmät testataan. Koekäyttö prosessivedellä on häiriötön yhtäjaksoinen kahden viikon koeajo. Mikäli koekäytön aikana ilmenee laite- tai prosessihäiriö, jota ei voida korjata ilman koeajon keskeytystä, ja häiriö johtuu jonkun urakoitsijan toimittamista laitteista, tulee ko. urakoitsijan korjata laitteet olosuhteiden edellyttämällä kiireellisyydellä. Korjauksen jälkeen koekäyttö aloitetaan uudestaan ja on sen jatkuttava häiriöttömänä em. kahden viikon ajan, ellei tilaaja katso voitavan toisin menetellä. Takuuajot Mikäli johonkin urakkaan sisältyy prosessi tai laitetakuita ja siten myös takuuajojen suoritus, on siitä mainittu erikseen ko. urakan työselityksessä tai sopimuksessa. Tällöin ajot suoritetaan ko. työselityksen tai sopimuksen mukaisesti pyrkien ajamaan ne samaan aikaan prosessivedellä tapahtuvan koekäytön yhteydessä. Mikäli tämä ei ole mahdollista on ajankohdasta sovittava erikseen rakennuttajan kanssa. Takuuajan koekäyttö repo001.docx (38)

27 Takuuajan koekäyttö suoritetaan takuuaikana, sen loppupuolella, tilaajan määräämänä aikana. Tämän koekäytön aikana tarkastellaan erityisesti prosessin ja laitteiden toimintaa sekä selvitetään täyttääkö laitos takuuvaatimukset jos sellaisia on. Takuuajan koekäytön kesto on yksi viikko, eikä se edellytä välttämättä urakoitsijoiden kokoaikaista läsnäoloa jos tilaaja tämän sallii. 6.6 VASTAANOTON AIKATAULU Ennen vastaanottotarkastuksen pyytämistä pääurakoitsijan on suoritettava eri urakoiden osalta ennakkotarkastus yhdessä rakennuttajan kanssa. Tarkastuksessa havaitut virheet ja puutteet tulee korjata mahdollisimman pian, jotta rakennuskohde voidaan ottaa käyttöön rakennuskohteen vastaanottotarkastuksessa. Vastaanottotarkastuksen edellytyksenä on, että edellä luetellut vastaanottomenettelyyn sisältyvät tarkastukset ja muut velvoitteet on suoritettu ja että niissä havaitut puutteet on korjattu. Vastaanottotarkastusta edeltäen suoritetaan koneisto- ja LVISA- töiden osalta: laite- ja asennustapatarkastukset yhtä viikkoa ennen toimintakokeiden aloittamista laitteiden toimintakokeet, joiden tulee olla hyväksytysti suoritettu ennen koekäytön aloitusta laitoksen säädöt ja mittaukset joille on yhdessä toimintakokeen kanssa varattava aikaa vähintään yksi viikko koekäyttö, joka on voitava aloittaa vähintään kolme viikkoa ennen vastaanottotarkastusta, ja jonka häiriöttömän osuuden tulee kestää vähintään kahden työviikon ajan ilman toimintahäiriötä. Erikoistöiden osatarkastusten aikatarve riippuu olennaisesti laitteiden valmiusasteesta kussakin osatarkastuksessa. Eri vaiheille on varattava seuraavan pituiset aikamäärät edellyttäen, ettei suurempia korjattavia puutteita laitoksen toiminnassa ilmaannu. Toimintakokeille ja koekäytöille varataan aikaa vähintään 8 viikkoa, ellei toisin sovita: laitteiden toimintakokeet 2 viikkoa laitoksen säätö ja mittaukset 2 viikkoa yhteiskoekäytöt 2 viikkoa siivous ja korjausaika 2 viikkoa. Kukin urakoitsija tekee osatarkastuksen edellyttämät mittaukset hankkimillaan mittalaitteilla. Mittalaitteista on oltava voimassa oleva kalibrointitodistus. Mittauspöytäkirjat on oltava tarkastettu ja hyväksytty ennen vastaanottotarkastusta. 21 (38)